Lämmitysverkoston ilmanpoistimet ja mutasihdit/magneettisuodattimet

Minä vierastan kaikkea mitä ei myydä valmistajan omalla nimellä, kuten nämä maahantuojien omat pirkkamerkit. Toisaalta, en nyt usko että yksi kertahäviö kaataa venettä paitsi jos on jo valmiiksi tiukka mitoitus. Kiinnitin huomioita että teknisissä tiedoissa ei ollut kv arvoa.
Kyllä Ahlsell on uskaltanut tähän nimensä laittaa mutta tiedän mitä tarkoitat. Kv arvo taitaa olla oman ymmärryksen yläpuolella. :hmm:
 
Onko Fraatilla sekä tulo että lähtö noin avara sisältä? Tähän filtteriin luvattiin todella hyvät kpa:t mutta en nyt oikein usko niihin.:mad: Pumpussa pitäisi kyllä olla ponkua 12m asti mutta typerää sitä nyt kuristaa on imupuolelta. Tiedä silti mitä ne todelliset virtaamat käytännössä on. Maksimivirtaama saattaa toteutua helteellä lämmittäessä?
Molemmat päät ovat yhtä avaria. Päistä toinen virtaus menee tuon osan keskelle ja toiseen suuntaan se kulkee sen ympäriltä.

Tuollainen painahäviökippura tuossa on. 3 kPa nimellisvirtauksella eli 2 m3/h.

edit. siinä sun filsussa väitetään hyvin samankaltaisia lukemia.
1724271320676.png
 
Noin teoriassa voi vetää magneetin pois ja huudella mömmöt pohjasta ulos.

Omassanikin voi vetää magneetin pois mutta käytännössä se magnetiitti jäi silti sinne muovisen sisäputken ympärille ja lähti vasta kun tuon avasin ja huuhtelin sen pois. Vähän yllätyin ja totesin että hyvä kun avasin. Luulin että se sieltä tipahtaisi itsestään alas poistoventtiiliin. Kenties jos päästäisi reilusti vettä ulos siitä venttiilistä.
 
Tänään huuhtelin pihalla olkkarin isoa patteria, joka on ekana talon kierrossa, eli siis eka paikka jossa virtaus hidastuu. Todella vähän tuli mitään sakkaa ulos, vaikka ollu siis täälläkin jo 34 vuotta ja käytetty patteri tullessaan... Tosin imuroin kyllä verkoston kautta niitä vesiä pois, mutta ei se patterin pohjalta mitään saa sinne.
 
Täällä aikoinaan pattereita huuhdellessa niistä tuli käytetyn moottoriöljyn näköistä tavaraa lähes loputtomasti. Toisaalta olohuoneen huuhtomaton kilometripatteri näyttää lämpökameralla oikein hyvältä.
 
Taitaa olla kaikki muut paitsi aikauistenmallit tarkoitettu "sivuvirtaussuodattimiksi". :confused:
 

Liitetiedostot

  • 1724287560439.png
    1724287560439.png
    235,4 KB · Lukukerrat: 107
Tänään huuhtelin pihalla olkkarin isoa patteria, joka on ekana talon kierrossa, eli siis eka paikka jossa virtaus hidastuu. Todella vähän tuli mitään sakkaa ulos, vaikka ollu siis täälläkin jo 34 vuotta ja käytetty patteri tullessaan... Tosin imuroin kyllä verkoston kautta niitä vesiä pois, mutta ei se patterin pohjalta mitään saa sinne.
Pattereita on monenlaisia, toisiin jää se mönjä pohjalle eikä verkoston kautta huuhtelu siihen osu. Toisaalta siellä se mönjä sitten pysyy käytönkin aikana. Mönjän syntyminen edellyttää happea ja kuumaa - meillä happea oli tehnyt avopaisunta ja lämmintä öljykattila, ei mönjää joka paikassa isoja määriä pääse syntymään - kun vedestä on hapet kulutettu sitä ei tule lisää.

Olen kahta vanhaa patteriverkostoa rassannut - virtaukset ovat ihmeellisiä eikä se raskas oksidi kulje veden mukana mielellään, monessa paikssa se jököttää paikallaan jos sitä ei jotenkin muuten häiritä. Minulla esmes oli paska Vaillantin MLP-varaaja - sellainen missä on pönttö täynnä kuparikierukkaa jolla lämmitetään varaajan vesi vaihtoventtiiliä käännellen. Kun se varaaja kannettiin peräkärryyn kierukasta tuli magnetiittia reilusti - ja tuo MLP laittoi kierukkaan kuitennii vettä vajaat 40l minuutissa, se ei estänyt tavaraa kertymästä kierukan pohjalle.
 
Tässä mutasihti ongelmassa on itselläni motivaatiokompleksi, kun ei oikein tiedä mihin väliin tuommoisen laittaisi.

Kellarikerroksen uusissa putkissa on 3/4 vuotta täynnä. Paluuputket ovat tummentuneet mutta menoputket eivät. Siis rautaisista patterista on lämmintä luovutettu kellariin mutta ehkä sieltä on jotain irronnutkin. Sikäli kuin jotain on irronnut, sitä ei ole kiertänyt takaisin, eli sen olisi pitänyt jäädä kattilan pohjalle, joka on suhteellisen seesteinen paikka.

Asuinkerroksen patterilämmitys ehti olla kevällä päällä vain muutaman viikon ja siinä tuota tummentumaa ei paluuputkissa ei vieä oikein näy.

Tarjolla olisi useita paikkoja: latauskierto, pattereiden meno/paluu ja koko lämmityksen meno / paluu. Tai sitten tuo seisottaminen hoitaa homman ainakin jollakin pieteetillä.
 
Tässä mutasihti ongelmassa on itselläni motivaatiokompleksi, kun ei oikein tiedä mihin väliin tuommoisen laittaisi.

Kellarikerroksen uusissa putkissa on 3/4 vuotta täynnä. Paluuputket ovat tummentuneet mutta menoputket eivät. Siis rautaisista patterista on lämmintä luovutettu kellariin mutta ehkä sieltä on jotain irronnutkin. Sikäli kuin jotain on irronnut, sitä ei ole kiertänyt takaisin, eli sen olisi pitänyt jäädä kattilan pohjalle, joka on suhteellisen seesteinen paikka.

Asuinkerroksen patterilämmitys ehti olla kevällä päällä vain muutaman viikon ja siinä tuota tummentumaa ei paluuputkissa ei vieä oikein näy.

Tarjolla olisi useita paikkoja: latauskierto, pattereiden meno/paluu ja koko lämmityksen meno / paluu. Tai sitten tuo seisottaminen hoitaa homman ainakin jollakin pieteetillä.
Se on vähän niin kuin kalaan menis.
Sinne pitää mennä mistä sen kalan haluaa ottaa kiinni.
Mutta toinen on se että haluaako suojella jotain että se kala ei pasko sitä.
 
Vein suodattimen takaisin. Sielläkin katsottiin että kovin on ahtaan oloinen. Fraattin kuvien perusteella kysyin SpiroTrap Magnet suodatinta. Ei kuulu heidän normaalivakoimaan mutta lupasi tiedustella.:)
 

Liitetiedostot

  • 1724337083781.png
    1724337083781.png
    145,9 KB · Lukukerrat: 101
Vein suodattimen takaisin. Sielläkin katsottiin että kovin on ahtaan oloinen. Fraattin kuvien perusteella kysyin SpiroTrap Magnet suodatinta. Ei kuulu heidän normaalivakoimaan mutta lupasi tiedustella.:)
Täältä löytyy tuo 1 1/4" versio (UE125WJ) ja ei mitään pahaa sanottavaa. Pari vuotta sitten maksoi reilu 200e
 
Millaisia virtausmääriä muilla on patteriverkossa, yksiputkijärjestelmässä? Kv pumpun joskus uusin, mutta en tiedä yhtään onko se tarpeeksi tehokas ja kuristaako tuo suodatin kiertoa lisää.
 
Tämän näköistä varaajaa pitäisi jossain kohtaa kytkeä kiinni ja pinnoista jää mustaa töhnää sormiin, eli ilmeisesti sitä magnetiittia. Miten toimisi jos varaajaan laittaisi pohjaan eristeen alle magneetteja, jos kerran varaajat keräävät magnetiittia muutenkin?
 

Liitetiedostot

  • IMG_20240822_185502.jpg
    IMG_20240822_185502.jpg
    209 KB · Lukukerrat: 129
Miten toimisi jos varaajaan laittaisi pohjaan eristeen alle magneetteja, jos kerran varaajat keräävät magnetiittia muutenkin?
Kyllä se varmaan toimii. Meillä oli 2m3 varaajassa varmaan 10cm liejua pohjalla ja se mönjä pysyi siellä aika hyvin ilmankin kun lähtö oli ylhäällä. Varaajaa tyhjentäessä sitä sitten tuli Paljon.
 
Millaisia virtausmääriä muilla on patteriverkossa, yksiputkijärjestelmässä?
Siinä kuution huitteilla tunnissa, 6 piiriä yhteensä. Lämmönjaon kiertopumput ovat minulla tyyppiä Grudfoss UPS 25-60-180. Tyypillisesti on 4 patteria yhdessä piirissä. On tuo kiertänyt ja lämmittänyt. Mietinnässä ollut josko tarvitsi enemmän kierrätysvoimaa.
 
Siinä kuution huitteilla tunnissa, 6 piiriä yhteensä. Lämmönjaon kiertopumput ovat minulla tyyppiä Grudfoss UPS 25-60-180. Tyypillisesti on 4 patteria yhdessä piirissä. On tuo kiertänyt ja lämmittänyt. Mietinnässä ollut josko tarvitsi enemmän kierrätysvoimaa.
Mulla ALPHA1 25-60 180, lämpökanaali, 3-piiriä 4, 6 ja 8 patteria. Putket kun oli tukossa niin, että kunnolla kiertoa vain yhdessä piirissä oli n. 0,25m3/h, nyt uusilla putkilla kytkettynä vasta 6-patterin piiri ja näytti kiertävän 0,2m3/h.
 
Millaisia virtausmääriä muilla on patteriverkossa, yksiputkijärjestelmässä?
Tämmöisiä sain mitattua pumppukäyrän perusteella. Minulla on patterikierrossa tarkka mittari ja voin sillä mitata imupuolen painetta. Kytkemällä eri piirejä toimintaan saan mitattua eri kiertojen aiheuttamat muutokset Δp:hen ja pumpun käyrältä virtaaman. Lattilämmityksen piirissä on eri mittari eikä sitä pysty edes lukemaan yhtä tarkasti. Mitä lie sitten raati mieltä tästä mittaustavasta?

Pumppuun piti uusia kondensaattori viime talvena kun huomasin että paineen tuotto alkoi poiketa kovasti. Uudella kondensaatorilla antoi juuri luvatun maksimipaineentuoton. Aika haipakkaa nuo vedet kiertävät. Varsinkin tuo iv jälkilämmitys voi tuossa sotkea kun sille on termostaati paluulinjassa ja kunnes se lämpenee kierto voi olla vähän mitä sattuu.

Lämmönjaon virtaamat.jpg
 
Mikä olisi järkevintä jos haluaa lisää virtausta, nyt tuo ALPHA1 25-60 180 on pannuhuoneessa lämmityskierron paluussa ennen pannua. Korvata se tehokkaammalla pumpulla, millä? Kanaalin talon päähän toinen pumppu? Pannuhuoneesta lähtee kanaali taloon, jossa jakotukki ja kolme aika pitkää patteri linjaa.
 
Mikä olisi järkevintä jos haluaa lisää virtausta

Ellet vielä tiedä mikä virtausta eniten jarruttaa niin voisi aloittaa tekemällä joitain mittauksia. Itselläkin aika heikko käsitys siitä, mikä jarruttaa. Sen olen huomannut että mitä useampi patteriventtiili on auki niin sitä enemmän vettä virtaa, mutta esim. magneettisuodattimen aiheuttama heikennys on täysi arvoitus, kun ei ole mitään mittaria, millä siihen pääsisi helposti kiinni.

Ilmeisesti olisi mahdollista käyttää jonkinlaista painemittaria apuna, mutta millaista?
 
Pollucomista näen virtaus määrät, nyt kun kaikki kolme piiriä kytketty ja pattereista termostaatit pois on kiertoa 0,5m3/h eli tuplaantui putkien vaihdolla, pattereiden puhdistuksella ja patterin ala haaran vaihdolla, aiemmin tosin patteriliitäntä kuristi piirin kiertoa. Jakotukin virtausmittareissa piireissä 2,5l/min, 2,3l/min ja 3l/min. Kokeilin laittaa putken lämpökanaalin jälkeisten jakotukkien väliin kun patteripiirit oli suljettu, silloin oli 0,8m3/h. Kohtalaisen hyvin nyt kiertää ottaen huomioon että on 18patteria ja 100m 15mm pexiä + Ahlselin magneettisuodatin.
 
Mikä olisi järkevintä jos haluaa lisää virtausta, nyt tuo ALPHA1 25-60 180 on pannuhuoneessa lämmityskierron paluussa ennen pannua. Korvata se tehokkaammalla pumpulla, millä? Kanaalin talon päähän toinen pumppu? Pannuhuoneesta lähtee kanaali taloon, jossa jakotukki ja kolme aika pitkää patteri linjaa.
Tuossa kuvailemassasi tilanteessa tehokkaammalla pumpulla saisi mahdollisesti lisättyä piirien läpi kulkevaa virtausta mutta todennäköisesti ei kuitenkaan kovin paljon. Kolmen piirin 1-putki järjestelmä joka on putkitettuna 15mm pex:lla niin eipä tuosta kovinkaan paljon enemmän tule läpi suosiolla. Ja voimalla eli suuremmalla pumpulla kun lähtee liikkeelle niin sähkönkulutus kasvaa paljon enemmän kun mitä virtaus.

Kannattaa todennäköisesti odottaa lämmityssesongin alkuun tekemättä sen enempää ja sen jälkeen mitata piirien dT:t sekä yksittäisten pattereiden dT:t jotta näkee miten tuo toimii.

Jos virtausta haluaa lisää niin putkitusta pitäisi todennäköisesti muuttaa eli lähinnä suurentaa pexien läpimitta tai korvata pex jollain muulla jossa virtaa paremmin. Käytännössä nuo toimenpiteet ovat harvoin mahdollisia järkevillä satsauksilla. Mutta jos systeemi osoittautuu toimivaksi niin sille ei kannata oikeastaan sen enempää tehdäkään.

Täällä omassa kohteessa patteripiirin virtaus on 0,6-1,8m3/h (pumppu säätää dT:n perusteella) mutta täällä on 2 putkijärjestelmä ja 1" runkoputket. Pumpun tehoa nostamalla saa painettua kyllä jonkun matkaa yli 2m3/h läpi mutta silloin patteriventtiilit kohisevat jo häiritsevästi.
 
  • Tykkää
Reaktiot: pAy
Tuossa kuvailemassasi tilanteessa tehokkaammalla pumpulla saisi mahdollisesti lisättyä piirien läpi kulkevaa virtausta mutta todennäköisesti ei kuitenkaan kovin paljon. Kolmen piirin 1-putki järjestelmä joka on putkitettuna 15mm pex:lla niin eipä tuosta kovinkaan paljon enemmän tule läpi suosiolla. Ja voimalla eli suuremmalla pumpulla kun lähtee liikkeelle niin sähkönkulutus kasvaa paljon enemmän kun mitä virtaus.

Kannattaa todennäköisesti odottaa lämmityssesongin alkuun tekemättä sen enempää ja sen jälkeen mitata piirien dT:t sekä yksittäisten pattereiden dT:t jotta näkee miten tuo toimii.

Jos virtausta haluaa lisää niin putkitusta pitäisi todennäköisesti muuttaa eli lähinnä suurentaa pexien läpimitta tai korvata pex jollain muulla jossa virtaa paremmin. Käytännössä nuo toimenpiteet ovat harvoin mahdollisia järkevillä satsauksilla. Mutta jos systeemi osoittautuu toimivaksi niin sille ei kannata oikeastaan sen enempää tehdäkään.

Täällä omassa kohteessa patteripiirin virtaus on 0,6-1,8m3/h (pumppu säätää dT:n perusteella) mutta täällä on 2 putkijärjestelmä ja 1" runkoputket. Pumpun tehoa nostamalla saa painettua kyllä jonkun matkaa yli 2m3/h läpi mutta silloin patteriventtiilit kohisevat jo häiritsevästi.

Jälkeenpäin ajatellen olisi voinut laittaa 16mm pexin ohuemmalla seinämällä, olisi luultavasti mennyt suojaputkiin hyvin, mutta tuolla putkituksella pärjätty hyvin 43v niin varmasti jatkossakin, kun nyt taas putket auki ja vielä diffuusiosuojatutkin.
 
Sen olen huomannut että mitä useampi patteriventtiili on auki niin sitä enemmän vettä virtaa
Jep,

Sama havainto. Kyllä se helpottaa virtausta, jos patterien termostaatit ovat auki. En osaa sanoa kuinka paljon tarkalleen mutta jos talvella säätää niin että juuri piisaa kun termostaatit ovat kiinni niin sitten pakkasella latauskierto ei enää riitä vastaamaan lämmitykseen menevää kun nuo aukeavat. Onhan tämä tavallaan selvää, että kun virtauksesta osa pääsee sen ejektorin ohi niin kierto kasvaa.

Olen katsellut vain Danfossin termostaatteja. Niissäkin on erilaisia, suuremmalla ja pienemmällä aukeavalla karalla vaikka olisi se sama RA 2000 kuten täällä joka paikassa säätävänä termoelukkana.
 
Omaan AIT:n pumppuun hyppäsi samanlainen Spirocombi kuin Fraattilla.

Tai ei se nyt hypännyt, homma alkoi sillä että hitsasin kukonjalka-avaimen kasaan kokoon vähän päälle 38mm, mikä on tuon 28mm putkeen tulevan spirocombin mutterien koko. Uhreiksi joutuivat joku tuumakoon paskahylsy ja bilteman 38mm avolenkki, joka joutui giljotiiniin.

Kun työkalu oli valmis, homma oli verrattain suoraviivainen, eikä maalämpökonetta tarvinnut siirtää.

Spirocombi tuli siis koneen takana kulkevaan paluuputkeen. Kohtaan, joka on lattiapiirin ja varaajan piirin haaran jälkeen, eli siinä kiertää vesi aina, myös lämminvesisyklin aikana. Ja se lämminvesi on kuumaa, etenkin legionellasyklin aikana.

Suhina vaan kuului spirocombista, kun aloin ajaa AIT:n ilmausohjelmaa. Varsinaiset ilmavaivat ovat varaajan kierrossa, mutta eiköhän ne ilmat tule sieltä nyt pois kun tuo on aikansa tehnyt hommia.
 
Ellet vielä tiedä mikä virtausta eniten jarruttaa niin voisi aloittaa tekemällä joitain mittauksia. Itselläkin aika heikko käsitys siitä, mikä jarruttaa. Sen olen huomannut että mitä useampi patteriventtiili on auki niin sitä enemmän vettä virtaa, mutta esim. magneettisuodattimen aiheuttama heikennys on täysi arvoitus, kun ei ole mitään mittaria, millä siihen pääsisi helposti kiinni.

Ilmeisesti olisi mahdollista käyttää jonkinlaista painemittaria apuna, mutta millaista?
Varmaan joku sen tyylinen millä linjasäätöventtiilit asetetaan. Niissä on liittimet venttiillin molemmin puolin. Ja niin pitää mittarissakin olla 2 liitosletkua. Mutta se tarvisi liittimet ja mielellään lähelle molemmin puolin sitä magneettisuodatinta -> Mission impossible.

Mulla vähän sama jutuu. Zeparo Cyclone on vähän ahdas vaikka oli DN25 kuten putket ja kaikki muukin. Valmistajan sivuilta venttiilin käyrästöstä näki aika tarkkaan sen aiheuttaman paine-eron kun tietää nykyisen virtaaman. Ei meinannut pysyä taulukon sisällä... Samaten pystyi päättelemään että DN32 ei ahista käytännössä enää lainkaan.
 
Tyhjensin 16 vuotta käytössä olleen varaajan ottaessani tulpatut yhteet käyttöön. Varaajasta tuli aluksi aivan mustaa vettä ja irroitetun tulpan reikään kurkatessani totesin että ainakin joku puutarhaletkuhuuhtelu pytylle on suoritettava. Käsittämätön määrä mustaa nokea (magnetiittia) sieltä tuli. Puutarhaletkun pitkulainen säätösuutin mahtui sopivasti 1 1/4" reiästä sisään ja sitä pytyssä pyörittelemällä synkkää vettä tuli uskomattoman kauan.

Varmasti sitä vielä varaajaan jäi mutta yritin nyt ainakin jotain nopeaa kun lämmöt täytyi saada takaisin päälle. Kyllä tuollainen magneettiputsaaja pitäisi olla jokaisessa järjestelmässä jossa on mustaa rautaa.
 

Liitetiedostot

  • 1728818022811.png
    1728818022811.png
    1,3 MB · Lukukerrat: 100
  • 1728817948691.png
    1728817948691.png
    1,4 MB · Lukukerrat: 107
Mitä nämä on suomessa pyytäneet näistä, onko kelpo hinta tämä, jotain 165€ toimituskuluilla?


Näytä liitetiedosto 102147
Vajava 170€ alvilla kipale olen Onniselta noita ostanut pari kappaletta 1” sisäkierrelähdöillä.
 
Kertomus on erittäin asiallinen markkinointi puheenvuoro, jopa aiheellinenkin.

Korroosiota voi todellakin hetkellisesti hidastaa esim. säätämällä pH:ta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kokonaiskorroosioon, koska sen määrää yksistään hapen vuotaminen järjestelmään. Hitaasti tai nopeasti se vuotanut happi "ruostuttaa" rautapintoja eikä veteen kerry happea ellei aivan inhibiittikemikaalia lisätä. Kun pH:ta nostaa, rautaa liukenee veteen vähemmän ja kolloidinen ruostesakka häviää. Ruostesakka häviää myös kuumentamalla vesi.

Itse kuuntelen myös kiertopumppujen toimintaa. Kun pumpun aiheuttama vatkaaminen ei erota kuplia, kiertopumppu pitää vain pientä sihinää käydessään. Kaasujen kyllästämässä vedessä alkaa tulla semmoista kurlaamisääniä mutta kyllä ne pumput silti kierrättävät ja jopa hoitavat virkansa vuosikausia.
 
Vähän sivuaa asiaa...
Otin käsittelyyn vilpin virtausvahtikytkimen, joka ei ollu edes käytössä. Tossa Yutakissa kun on vain yksi lauhari ja siihen tuli myös optio sähköpatruuna laitettua, niin sen sähköpatruunan takia vois olla hyvä tietää käykö pumppu.
Virtausvahdin läpässä oli ollut magneetti... Siinä oli pallo jotain mustaa mujua, joka ei ollu vähääkään magneettista. Hajos koskemalla. Ensin hetken mietin, onko magneetti edes hyvä asia tuolla verkostovedessä... Vai kerääkö se ittensä kasaksi kaikkee mukana kulkevaa rautaa.
Jyrsin sit käpyterällä sen messinkiläpän puhtaaksi ja karkeeksi, kattelin siihen uuden palan magneettia, jonka asensin paikalleen uretaanimassalla kuorruttaen sen tiiviisti jokapuolelta. Eli nyt sen magneetin ei pitäis suoraan olla veden kanssa yhteydessä. Pitäs.
Joutuu varmaan seuraileen sen toimintaa jonkun aikaa, ennenku ottaa sen mihinkään oikeaan käyttöön. Toinen harmi siinä on se, kun kytkennän tekevälle reed-releelle ei ole annettu virta-arvoa, tai mitään muutakaan tietoa sähköisistä ominaisuuksista. Relekin kun voi olla iso kuorma pienelle magn-kytkimelle.
 
Molemmat päät ovat yhtä avaria. Päistä toinen virtaus menee tuon osan keskelle ja toiseen suuntaan se kulkee sen ympäriltä.

Tuollainen painahäviökippura tuossa on. 3 kPa nimellisvirtauksella eli 2 m3/h.
Tai @repomies

Onko tuolla irronnut jotain töhnää ja kuinka usein?

Tuo oli siis 28 clamp versio vai, ei mitään ahdistusta ole huomannut 10kW pumpun virtauksilla?

Tähän muistiin pari shoppia
 
Viimeksi muokattu:
Minulla ei lähtenyt kovin hyvin liikkeelle Spirotechin valmistaman suodattimen käyttö. Tai siis tämä oli Buderus-tuotemerkillä, mutta se on Spirotechin valmistama ja identtinen tuotteen MB3 kanssa. Kyseessä 1" sisäkierteellä oleva versio. Suodattimen messinkinen jalkaosa halkesi, kun putkimies (huom. ei siis mikään amatööri) väänsi tuohon normaaliin tapaan kartiokierteellisen yhteen (Mapress 21708 ). Hamppua oli mielestäni ihan kohtuullinen määrä. Syvällähän nippa kyllä oli, mutta messinki halkesi ilmeisesti jo alkuvaiheessa eikä nippa siksi kiristynyt kunnolla. Halkeama huomattiin vasta, kun päästettiin vedet putkeen.

Saksalainen myyjä selvitti asiaa ystävällisesti tuotteen toimittajan kanssa, mutta vetoavat vain yksisilmäisesti asennusvirheeseen. Eivät suostu myöntämään materiaalivikaa, vaikka toimitin heille alla olevat kuvat, joissa näkyy säröjä messingissä myös muualla kuin murtuman vieressä, valuvirhe ("klöntti") ja värivaihtelu/juovat. Ei vain näytä kiinnostavan Buderusta/Boschia eikä valmistajaa (Spirotech). Harmittaa kyllä, että näin kalliin osan kanssa kävi näin. Tuosta tuli äkkiä toista sataa euroa muitakin kuluja, kun putkari teki korvaavat viritykset tilalle. Satasen tuotteesta tulee yli 300e tuote, mutta toisaalta tuon se olisi maksanut Onniseltakin. Nämä riskit on tietysti aina läsnä, kun itse koittaa säästää ja osia ulkomailta tilailee. Joskus riskit vain realisoituu... Laitan tuosta varmaan huvikseni tiketin vetämään ECC:n kautta, mutta sen käsittely kestää kuukausia enkä usko sillä muutenkaan olevan juuri vaikutusta.

1000023257.webp


20260812_070333.webp


20260812_070146.webp
 
Viimeksi muokattu:
Se jäi vielä yllä mainitsematta, että tuotteen toimittajan mukaan syynä murtumiseen on ollut liiallinen voimankäyttö ja/tai kartiokierteellisen yhteen käyttäminen. Alkuun jopa mainittiin, että liitos olisi pitänyt kiristää käsin ja kun on selvät jäljet työkalujen käytöstä, niin asia on heidän näkökulmastaan selvä. Aivan käsittämätöntä soopaa ja ristiriidassa myös asennusohjeen kanssa. Siellä on kyllä "jakoavaimen" kuva ja kierteiden osalta maininta "Rp". Yritin selittää ja tivata, että "Rp" määritelty standardissa EN 10226-1, joka siis käsittelee kartiokierteellistä "BSPT"-kierrettä. Ja että lieriökierteellisten osien tiivistäminen kierteistä ei ole minkään standardin eikä yleisten käytäntöjen mukaista. Ei tietenkään auttanut.

Mutta jos näitä Spirotechin tuotteita hommaatte sisäkierteellisenä, niin kannattaa olla hieman varuillaan.
 
Siellä on kyllä "jakoavaimen" kuva ja kierteiden osalta maininta "Rp". Yritin selittää ja tivata, että "Rp" määritelty standardissa EN 10226-1, joka siis käsittelee kartiokierteellistä "BSPT"-kierrettä. Ja että lieriökierteellisten osien tiivistäminen kierteistä ei ole minkään standardin eikä yleisten käytäntöjen mukaista. Ei tietenkään auttanut.

Tuostapa tuli mieleen että oma suodattimeni kiinnittyy tasotiivisteellä ja suorilla kierteillä vähän kuin kv-pumppu. Jos unohdat sen käyttöohjeen ja katsot sitä kierrettä ja tiivistystapaa niin miltä se oikeasti näyttää?
 
Takaisin
Ylös Bottom