MLP ja VILP cop keskustelua

[Lappanen]

Tuollaista tuotosta näyttää Nibe S1255 6kW invertteri. Ei tietenkään vastaa normaalia käyttötilannetta, kun noin 45 kuuyiota betonia pitää lämmittää 7 asteisesta noin 20 asteiseksi. 8 tuntia about se on nyt jauhanut.

Tuossa pitää hoksata, että Nibe ilmoittaa vain kompuran ottotehon tuossa, päälle kv-pumput ja muu elektroniikka. Ulkoinen mittari odottaa vielä ostopäätöstä ja asennusta, mutta kyllä se jossain vaiheessa paikalleen löytää.

 

[anders]

Tuollaista tuotosta näyttää Nibe S1255 6kW invertteri

Onko nuo "produced total" siis laitteen itse laskemia arvatenkin tuotetusta veden lämmityksestä/massavirtaamasta?

 

[Lappanen]

Onko nuo "produced total" siis laitteen itse laskemia arvatenkin tuotetusta veden lämmityksestä/massavirtaamasta?

Kone nuo ilmoittaa oman energiamittarinsa mukaan. Tai en tiedä onko lapinlisää, ainakin tuossa ottoenergiassa on lapinvähennystä.

 

[fraatti]

Tuollaista tuotosta näyttää Nibe S1255 6kW invertteri. Ei tietenkään vastaa normaalia käyttötilannetta, kun noin 45 kuuyiota betonia pitää lämmittää 7 asteisesta noin 20 asteiseksi. 8 tuntia about se on nyt jauhanut.

Tuossa pitää hoksata, että Nibe ilmoittaa vain kompuran ottotehon tuossa, päälle kv-pumput ja muu elektroniikka. Ulkoinen mittari odottaa vielä ostopäätöstä ja asennusta, mutta kyllä se jossain vaiheessa paikalleen löytää.

Manuaalin mukaan aikas lähellä on ollut että suostuuko kone lämmittämään kompressorilla vai ei. Kylmäaineprosessista tulee rajoitteet.
Pitikö kompressorin lämmitin olla alkuun päällä x tuntia ennen starttaamista?

 

[Lappanen]

Manuaalin mukaan aikas lähellä on ollut että suostuuko kone lämmittämään kompressorilla vai ei. Kylmäaineprosessista tulee rajoitteet.
Pitikö kompressorin lämmitin olla alkuun päällä x tuntia ennen starttaamista?
katso liitettä 101507

Puolisen tuntia oli kompuran laskurissa ennen kuin starttasi. Ihnettelinkin tuota, varmaan siis lämmitteli hyvin ennen starttia.

 

[fraatti]

Puolisen tuntia oli kompuran laskurissa ennen kuin starttasi. Ihnettelinkin tuota, varmaan siis lämmitteli hyvin ennen starttia.

Joo, muistelen että jossai mallissa tuo lämmitysaika oli tunteja.

Myös jos lattia on liian kylmä, ei lämmitys onnistu vaan se on tehtävä vastuksilla.

 

[anders]

Myös jos lattia on liian kylmä, ei lämmitys onnistu vaan se on tehtävä vastuksilla.

Eli pitäis olla "ohitussuntti" / venttiili / sekoitin millä päästäisi/sotkisi vähän lämmintä menoa paluun joukkoon, niin pumppu olisi tyytyväinen?

Sitten kun laatat lämpimänä, niin tämä venttiili kiinni?

Tai puskurivaraaja välissä?

 

[fraatti]

Eli pitäis olla "ohitussuntti" / venttiili / sekoitin millä päästäisi/sotkisi vähän lämmintä menoa paluun joukkoon, niin pumppu olisi tyytyväinen?

Sitten kun laatat lämpimänä, niin tämä venttiili kiinni?

Tai puskurivaraaja välissä?

Pumpun käyttöönotto on yksittäinen tapahtuma, joten muutamien kilowattien polttaminen vastuksilla ei kaada maailmaa.

Myös liuospuolen liian kuumien lämpötilojen kanssa voi tulla ongelmia. Joskus aikoinaan vesistöön tuikatut keräimet yhditettynä tehokkaaseen maalämpöpumppuun johtivat käyttövettä tehdessä lämpötilojen raketoimiseen, kone alkoi käymään pätkäkäyntiä ja rikkoontui ennenaikaisesti. Shuntilla sai hoidettua tuon ongelman. Tuttava mainitsi tapauksesta joskus vuosia sitten.

 

[Espejot]

Manuaalin mukaan aikas lähellä on ollut että suostuuko kone lämmittämään kompressorilla vai ei. Kylmäaineprosessista tulee rajoitteet.
Pitikö kompressorin lämmitin olla alkuun päällä x tuntia ennen starttaamista?
katso liitettä 101507

Ei kai se kylmäprosessi itsessään aseta rajaa lauhtumisen määrälle vaan kokonaisuus?

 

[fraatti]

Ei kai se kylmäprosessi itsessään aseta rajaa lauhtumisen määrälle vaan kokonaisuus?

Kompressorivalmistaja kertoo mlp valmistajalla että missä höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen välissä koneen pitää käydä. Monessa koneessa on myös logitus näistä ja esim oma kone näyttää että missä tuo on menossa tuolla toimintarajoissa. Tämä oli jostain Copelandin invertteri scrollin esitteestä.

https://www.copeland.com/documents/copeland-scroll-variable-speed-compressors-xhv0181p-to-xhv0382p-application-guidelines-en-gb-5260810.pdf

 

[Espejot]

Eli komponenteista tulee rajoitus, ei itse kylmäprosessista, kö?

 

[fraatti]

Eli komponenteista tulee rajoitus, ei itse kylmäprosessista, kö?

En osaa sanoa että mitä log-ph kaaviossa tapahtuu, tuleeko rajoitus sieltä vai kompressorin ominaisuuksista. Kuitenkin tämä rajoittaa koneikon toimintarajan käytännössä. Voipi olla että jos koitetaan tiristellä liian kuumaa niin myös paineet nousevat liian korkeiksi. Ehkäpä joku muu tietää tuleeko raja kylmäaineen ominaisuuksista vai itse kompressorin ominaisuuksista.

Tuossa kookkelilla kaivettu kuva jostain Viessmannin lämpöpumpusta. Pumppu pitää kirjaa yksittäisestä käyntijaksosta, sekä kokonaisuudesta.

 

[repomies]

Rehellisesti sanottuna tuo copelandin kuva on aika käsittämätön. Mutta selviää siitä nyt se, että toiminnalle on jotain rajoja, jotka pomppivat kovin kummalla tavalla käytetyn hertsialueen mukaan.

Tekstiselite kertoo, että yksi raja tulee ihan painesuhteesta, jos se on liian korkea niin kuumakaasukin on liian kuumaa. Toinen kai siitä, että jos painesuhde on liian alhainen niin kompressori ei saa imettyä oikein mitään, ja tulee melua.

Kylmäaineella on oma vaikutuksensa, tietenkin.

 

[fraatti]

Rehellisesti sanottuna tuo copelandin kuva on aika käsittämätön. Mutta selviää siitä nyt se, että toiminnalle on jotain rajoja, jotka pomppivat kovin kummalla tavalla käytetyn hertsialueen mukaan.

Tekstiselite kertoo, että yksi raja tulee ihan painesuhteesta, jos se on liian korkea niin kuumakaasukin on liian kuumaa. Toinen kai siitä, että jos painesuhde on liian alhainen niin kompressori ei saa imettyä oikein mitään, ja tulee melua.

Kylmäaineella on oma vaikutuksensa, tietenkin.

Tuossa on hiukan yksinkertaisempi, ZH-sarjan fixed speed kompura. Vierekkäin R407 ja R410. Noista saanee jotain suuntaa että mitä kylmäaine rajoittaa.

 

[kotte]

Käämien ylikuumeneneminen ja jäähdytysongelmat iskevät käppyrän oikeasta kulmasta luonnollisesti palan pois. Oikean alakulman rajoitukset käsittääkseni seuraavat vaadittavan kylmäkaasun minimitulistuksen rajoituksista (ettei kaasu uhkaa tivistyä kompressorissa ja huuhtoa öljyjä pois). Vasemman yläkulman rajoitukset tulevat kovasta efektiiivisestä painesuhteesta (käämien virrat kasvavat niin suuriksi, että tulee jäähdytysvaikeuksia ja käämien ylikuumenemisriskiä). Kovan taajuuden rajoitukset scrollille ehkä johtuvat mekaanisten ja sähköisten rasitusten kasvusta, jos yritetään tehdä suurella teholla (pakostakin) paljon hyvin kuumaa erittäin lämpimästä lähtölämpötilasta (vrt. ensimmäinen rajoitus).

 

[Espejot]

Joulukuun 10 vrk kulutus maalämmön osalta 115 kWh ja COP 4,85.

 

[pökö]

Joulukuun 12 vrk kulutus maalämmön osalta 115 kWh ja COP 4,85.

10. päivä menossa joulukuun puolella

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vilpillä on päässyt nyt 1.-11. joulukuuta -2 °C ulkolämmmössä 2,9 pumppausCOPiin ja 2,7 kokonaisCOPiin sisältäen koko lämmityksen ja lämmöntuoton. Pörssisähköllä taiturointi ei nyt ainakaan ole ollut eduksi mutta ei ole pahasti haitannutkaan.
Pumppauksen osalta paras päivä on 2.12. noin +4 °C lämpötilassa, jolloin COPiksi tuli 3,8. Tuolloin Kamstrup mittasi 5 kWh takaisinottoa (=sulatuksia).

 

[grendy]

Jos Daikinin (Altherma VILP) omiin statseihin on luottamista niin:
Joulukuu 3,15 COP
Marraskuu 3,44 COP

 

[puuteknikko]

Omasta karkeasta COP-laskurista katsottuna on Daikinin P40 tuottanut lämpöä marraskuussa keskimäärin COP:lla 3,81 ja joulukuussa tähän päivään asti 3,18.

 

[fraatti]

Jahas, heitetääs vähän vettä kiukaalle. Miltäs tälläinen energia-asiantuntijan tekemä laskelma kuulostaa? Onko asiantuntija quutamolla vai asian ytimessä?

150 neliön omakotitalon lämmittäminen maksaa maalämmöllä 2 150 euroa ja ilma/vesilämpöpumpulla 2 200 euroa vuodessa.
– Poistoilmalämpöpumpulla säästäisi vielä muutamia kymppejä lisää, mutta se on vain harvojen käytössä, Nurhonen sanoo.

Insinööri laski omakotitalonsa lämmityskustannukset tämän päivän hinnoilla – katso, mitä oman talosi lämmittäminen maksaa eri tavoilla

Sähkön ja polttoaineiden kallistuminen on nostanut myös asuntojen lämmityskustannuksia. Kuluneen viiden vuoden aikana tehdyt korotukset ovat kasvattaneet vuosittaista energialaskua jopa sadoilla euroilla.

yle.fi

Tuossa on oletuksena 25 000 kWh vuotuinen lämmitysenergia ja sähkönhinta 0,13 snt/kWh.

Ollaanko näillä oikealla hehtaarilla? Boldaukset mun lisäyksiä.
Sähkö + ilmalämpöpumppu
Energiamaksu 2 332 €/v -> COP 1.4

Ilma-vesilämpöpumppu
Energiamaksu 1 161 €/v -> COP 2,8

Maalämpö
Energiamaksu 1 083 €/v -> COP 3

Sähkö + poistoilmalämpöpumppu -> COP 2,2
Energiamaksu 1 477 €/v

 

[Arisoft]

Ollaanko näillä oikealla hehtaarilla?

Mitenkä tuohon ILP ja VILP välilel on saatu noin paljon eroa. Onko ajateltu että on vain pienitehoinen ILP ja sähköllä menee suuri osa.

 

[jmaja]

Noin paljon kuluttavassa talossa PILP ei kyllä millään pääse noin hyvään COPiin, ainakaan ilman ILPin tukea lämmityksessä. MLP:n COP vastaavasti todella alhainen ellei menovesi ole jotain 60 C tai joku ikivanha pumppu.

 

[jmaja]

Mitenkä tuohon ILP ja VILP välilel on saatu noin paljon eroa. Onko ajateltu että on vain pienitehoinen ILP ja sähköllä menee suuri osa.

Toihan riippuu siitä, miten avoin talo ja miten paljon haluaa tinkiä tasaisesta lämmöstä tai lämpimistä lattioista.

 

[Amigo]

Ai siellä oli tällainen laskutoimitus. Ehdein jo laittamaan nauruhymiötä...

"Nurhosen vertailussa on mukana sekä energian myyjälle sekä siirtoyhtiölle maksettavat eurot että pääomakustannukset. Sähkön kokonaishinnaksi siirtomaksuineen on laskelmassa arvioitu 13 senttiä ja pääoman koroksi kolme prosenttia.

Lämmitysjärjestelmien investointiajaksi eli käyttöiäksi on arvioitu 30 vuotta."

 

[kaihakki]

Jahas, heitetääs vähän vettä kiukaalle. Miltäs tälläinen energia-asiantuntijan tekemä laskelma kuulostaa? Onko asiantuntija quutamolla vai asian ytimessä?

150 neliön omakotitalon lämmittäminen maksaa maalämmöllä 2 150 euroa ja ilma/vesilämpöpumpulla 2 200 euroa vuodessa.
– Poistoilmalämpöpumpulla säästäisi vielä muutamia kymppejä lisää, mutta se on vain harvojen käytössä, Nurhonen sanoo.

Insinööri laski omakotitalonsa lämmityskustannukset tämän päivän hinnoilla – katso, mitä oman talosi lämmittäminen maksaa eri tavoilla

Sähkön ja polttoaineiden kallistuminen on nostanut myös asuntojen lämmityskustannuksia. Kuluneen viiden vuoden aikana tehdyt korotukset ovat kasvattaneet vuosittaista energialaskua jopa sadoilla euroilla.

yle.fi

Tuossa on oletuksena 25 000 kWh vuotuinen lämmitysenergia ja sähkönhinta 0,13 snt/kWh.

Ollaanko näillä oikealla hehtaarilla? Boldaukset mun lisäyksiä.
Sähkö + ilmalämpöpumppu
Energiamaksu 2 332 €/v -> COP 1.4

Ilma-vesilämpöpumppu
Energiamaksu 1 161 €/v -> COP 2,8

Maalämpö
Energiamaksu 1 083 €/v -> COP 3

Sähkö + poistoilmalämpöpumppu -> COP 2,2
Energiamaksu 1 477 €/v

Minulle ei ole vielä selvinnyt, että mistä PILP kiskoo ilmaista lämpöä. Taloonhan pitää ensin hommata lämpöä ja vasta ilmastoinnin jäteilmasta PILP kerää takaperin lämpöä. Mutta seinien, ikkunoiden, katon, jne. läpihän menee suurin osa lämmöstä takaisin ulos. Mihin ihmeen fysiikkaan ja laskentaan PILP kannattavuus perustuu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

miten paljon haluaa tinkiä tasaisesta lämmöstä tai lämpimistä lattioista.

Aika rajuja ovat nämä remontit jos sitä lattialämmitystä ei ole alunperin. Kaikki on toki mahdollista valaa/roilotella jälkikäteen. Yleensä wanhoissa taloissa ei ole lattialämmityksiä kuin ehkä ne jo rikkinäiset kupariputket tai ruosteesta tukkeutuneet muoviputket pesutilojen lattioissa.

Jos huone on lämmin, kyllä se lattiakin sen verran lämpenee ettei nyt ihan kylmältä tunnu. Lattialämmitys nyt ehkä hiukan auttaa alentamaan huonelämpötilaa.

 

[fraatti]

Lämmitysjärjestelmien investointiajaksi eli käyttöiäksi on arvioitu 30 vuotta."

Jep, tuon herkun jätin pois. Itse en usko moiseen lämpöpumppujen tapauksessa. Taitaa iso osa päätyä lavalle jo ennen tuota. Mitkäs ne käyttöiät voisivatkaan olla?

 

[Amigo]

Mitkäs ne käyttöiät voisivatkaan olla?

Ei ole itsellä tarpeeksi kokemusta. Tuo oli kyllä niin insinööristi laskettua juttua että en jaksanut vaivata pientä päätäni.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mihin ihmeen fysiikkaan ja laskentaan PILP kannattavuus perustuu.

Käsittääkseni perustuu siihen, että ilmaa pitää vaihtaa. Sitten siinä on jokin COP ja se verkosta oton komponentti tietysti lämmittää sitä taloa, samoin kuin että jos se kiskoo sen poistoilman alle ulkolämpötilan. Sitten jos on niitä pakkaspäivä, jotain -20 ja kylmempää, niin PILP saa siitä poistoilmasta paljonkin talteen. Näitä päiviä nyt ei tilastollisesti ole kovin montaa vuodessa. Pisteenä i:n päällä siinä on, että se hoitaa myös ilmanvaihdon.

Laihat nämä eväät mielestäni on. Eikä tämmöisellä wanhassa hukkalämpöjen luomuksessa ole mitään saumaa. Yleensähän noissa PILP taloissa taitaa olla puukiuasta (mainuttu hyväksi kaveriksi), ILPiä, takkaa sun muuta. PILP talon talvi on pitkä ja kylmä.

 

[Arisoft]

Minulle ei ole vielä selvinnyt, että mistä PILP kiskoo ilmaista lämpöä.

Se perustunee siihen, että muuten puhalletaan lämmintä ilmaa ulos ja tarkoitu son ottaa tämä energiahukka takaisin. Hyvää tässä on se, että poistoilma on aina saman lämpöistä, joten pumppu toimii koko ajan ikäänkuin optimiarvoillaan.

 

[fraatti]

Tuosta pieni poiminta läpyskästä: Uusien LVI-järjestelmien käyttöiän määrittäminen

Kaukolämmitys:
Koko lämmönjakokeskuksen käyttöiäksi arvioitiin lähteestä riippuen 20-25 vuotta, jossain jopa 20-30 vuotta. Käyttöikään vaikuttaa muun muassa vialliset säädöt taiepäpuhtaudet laitteistossa, jotka voivat näkyä esimerkiksi huonelämpötilojenmuutoksena tai käyttöveden säädöissä. Käyttöiän lähestyessä loppuaan, toiminta ei yllä enää parhaalle tasolleen, jolloin energiatehokkuus heikkenee ja kustannukset kasvavat. Oikealla mitoituksella vältetään turhat kustannukset ja laitteen ylikuormittuminen. Lämmönsiirtimien käyttöiäksi arvioitiin pääsääntöisesti lähteestä riippumatta 20 vuotta, ja yleisesti takuuaika oli viisi vuotta. Lämmönsiirtimen hajoaminen voi lämmityspiirissä näyttäytyä verkoston paineen nousuna, kun taas käyttöveden lämmönsiirtimen hajoaminen on vaikeammin havaittavissa, eivätkä kaikki niin sanotut oireet välttämättä viittaa vuotoon. Kiertovesipumpun käyttöikään vaikuttaa monta seikkaa, ja tämän osalta vastauksien ja lähteiden välillä olikin hyvin paljon hajontaa. Ongelmia voi tulla pumpunlikaantumisesta, laakerien kulumisesta, väärästä asennuksesta tai monistamuista syistä. Käyttöiäksi arvioitiin kuitenkin lähteestä riippuen 10-20 vuoden välille, ja takuuta annettiin 2-5 vuotta. Nykyaikaisista pumpuista ei juurikaan kuuluääntä, joten mikäli pumpusta kuuluu muuta kuin tasaista hurinaa, voi ääni liittyäjohonkin ongelmaan, johon suositellaan reagoimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Paisunta-astian käyttöiäksi arvioidaan yleisesti 10-20 vuotta. Mikäli lämmitysjärjestelmässä tapahtuu paineenvaihteluita, on se merkki viasta paisunta-astiassaja tarkoittaa yleensä paisunta-astian vaihtoa.

Säätöventtiilit ovat yksi lämmönjakokeskuksen kuluvimpia osia, ja niitä päädytäänkin useimmiten vaihtamaan muun laitteiston käyttöiän keskellä. Säätöventtiilien uusimistarve tulee useimmiten esiin vuotona tai liian pienenä paluuvedenjäähtymänä.

Valtaosa näistä komponenteista löytyy myös lämpöpumpuista. Kiertovesipumpun iän laittaisin alhjaisemmaksi, 15 vuoteen. Oli sitten kyse wanhasta tai uudesta energiatehokkaammasta pumpusta. Tuttujen lämpöpumpuista niitä on lauennut jo tuossa iässä. Myös nämä wanhemmat pumput.

Lämpöpumput:
Haastatteluissa korostui yksilöllisen suunnittelun tärkeys lämpöpumpun luotettavassa toiminnassa ja pitkässä käyttöiässä. Kulloisenkin kohteen tarpeet tuleekartoittaa huolella, jonka jälkeen mitoituksessa ja järjestelmän kokoonpanossa mietitään laitteiston vaatimukset ennen toteutuksen aloittamista. Keskustelut lyhyestä käyttöiästä joidenkin lämpöpumppujen kohdalla on voinut saada alkunsa esimerkiksi laitteiston myyjien tai asentajien puutteellisista tiedoista, joiden johdosta järjestelmä ei ole toiminut täydellä teholla tai on rikkoutunut. Tällöin olosuhteet eivät alun perinkään ole olleet otolliset toimivaan järjestelmään.
Oikein mitoitetun, suunnitellun ja asennetun laitteen tekninen käyttöikä on pitkä, noin 15-20 vuotta. Poikkeuksena rikkoutumiset, jotka useimmiten johtuvat heikoista komponenteista, ja jotka tulevat lähes aina esille jo takuuaikana. Maalämpöpumppu summattiin karkeasti pitkäikäisimmäksi, noin 15-20 vuotta. Toiseksi pitkäikäisimpänä pidettiin poistoilmalämpöpumppuja, joissa isojen kohteiden järjestelmät ovat järeämpiä, ja näin ollen myös toiminnaltaan pitkäikäisempiä kuin pienet vastaavat. Kolmantena pienempien kohteiden poistoilmalämpöpumput, joiden käyttöiät ovat suunnilleen samat kuin ilma-vesilämpöpumpunkin. Käyttöiältään lyhytkestoisimmaksi sijoittuisi ilmalämpöpumppu.

Nämä oli poimittu täältä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751972/Huomo_Elina.pdf?sequence=5

 

[kotte]

Se perustunee siihen, että muuten puhalletaan lämmintä ilmaa ulos ja tarkoitu son ottaa tämä energiahukka takaisin.

LTO-laite toimii ilmanvaihdossa täsmälleen samoin.

Pilppi yhdistää lto-toiminnon ja sähkölämmittimen yhteen boksiin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hyvää tässä on se, että poistoilma on aina saman lämpöistä, joten pumppu toimii koko ajan ikäänkuin optimiarvoillaan.

Ei se mene edes ihan noin. Saahan se PILP sitä lämmintä ympäri vuoden kiduksiinsa mutta mitä se sillä sitten tekee, on aivan eri asia. Nykyisin tarjolla olevat ovat kuitenkin yksivaiheisia ja määräävintä on se poistolämpötila ilmalle. Optimi olisi kun siitä menisi melko lämmintä läpi. Se taas pissii talteenotto puolella ja sen saman saa myös LTO:lla.

MLP on oma lukunsa, kun se melko alhainen menee siitä ympäri vuoden läpi. VILPistä menee sen melko lämmin keväästä syksyyn läpi mutta ei pahimman talven aikaan, jolloin tarjolla on vain se erittäin alhainen keruu, josta ei ole iloa. Kovat pakkaset ovat kuitenkin Suomen ilmastossa lopulta aika vähissä. Jokatalvisia mutta päiviä on kuitenkin vähän.

 

[pökö]

Jos juttu alkaa sanoilla "insinööri laski ..." niin siltä voi odottaa ihan mitä vaan.

Enkä tässä nyt arvostele insinöörejä, kyllä he laskea osaavat.

 

[jmaja]

Minulle ei ole vielä selvinnyt, että mistä PILP kiskoo ilmaista lämpöä. Taloonhan pitää ensin hommata lämpöä ja vasta ilmastoinnin jäteilmasta PILP kerää takaperin lämpöä. Mutta seinien, ikkunoiden, katon, jne. läpihän menee suurin osa lämmöstä takaisin ulos. Mihin ihmeen fysiikkaan ja laskentaan PILP kannattavuus perustuu.

Siihen, että talo on erinomaisesti eristetty eli nuo takaisin ulos ovat pieniä. Lisäksi PILP vetää jäteilman alle ulkoilman, tosin yleisimmät PILPit eivät juuri alle nollan pääse. Puoli vuotta tekevät käyttöveden hyvällä COPilla, kun kaikki teho ei mene lämmitykseen.

Siis toimii oikein hyvin taloissa, joissa käyttövesi on suuri osa lämmitystarpeesta.

 

[AKivija]

Siihen, että talo on erinomaisesti eristetty eli nuo takaisin ulos ovat pieniä. Lisäksi PILP vetää jäteilman alle ulkoilman, tosin yleisimmät PILPit eivät juuri alle nollan pääse. Puoli vuotta tekevät käyttöveden hyvällä COPilla, kun kaikki teho ei mene lämmitykseen.

Siis toimii oikein hyvin taloissa, joissa käyttövesi on suuri osa lämmitystarpeesta.

Samaa mieltä, pilpin hyödystä saattaa suurin osa tulla lämpöisen vuodenajan käyttöveden lämmittämisestä. Silloin ei muuhun lämmitysjärjestelmään energiaa tarvitse paljon ostaa. Edellyttää tietenkin käyttöveden kulutusta. Pilpin omistajat varmaan osaavat kertoa kuinka pitkälle pilpillä pärjää ennenkuin tukilämmitystä tarvitaan.

 

[jmaja]

Samaa mieltä, pilpin hyödystä saattaa suurin osa tulla lämpöisen vuodenajan käyttöveden lämmittämisestä. Silloin ei muuhun lämmitysjärjestelmään energiaa tarvitse paljon ostaa. Edellyttää tietenkin käyttöveden kulutusta. Pilpin omistajat varmaan osaavat kertoa kuinka pitkälle pilpillä pärjää ennenkuin tukilämmitystä tarvitaan.

Onhan niitä pari laitetta (F750/S735 lähinnä), joilla saa jäteilman -15 C paikkeille eli pystyvät sillä kompensoimaan lämpöhukkia. Lisäksi COP heikkenee pakkasilla niin, että kompuran sähkötehokin on suurehko, jolloin tukilämmitystä (vastukset, takka, ILP) ei uusissa pienissä kämpissä tarvita juurikaan (jostain -5 - -10 C alkaen). Yleisimmät PILPit (Nilan ja muut Nibet) eivät moiseen pysty ja niiden kompuratkin ovat varsin pienitehoisia. Osa niistä ei edes osaa lämmittää kompuralla muuta kuin tuloilmaa ja käyttövettä. Silloin tarvitaan yleensä tukilämmitystä jo plussan puolella.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos tuota -15 asteista jäteilmaa alkaa esiintyä jo nollakelillä, niin silloin VILPin ja PILPin pumppauksen COPissa on pakko olla suunnilleen COP3 vs COP2 ero.

Sähkön kulutuksessa ero nyt ei niin kauhean iso (= 1/2 miinus 1/3), lisäksi se PILP on hoitanut ilmanvaihdon. Tämä jäännöksen pienuus lienee se mihin ne erot pitkälle hukkuvat. Oma lukunsa sitten, että PILPiä ei taida voida oikein mitenkään lepuutella.

Sitten kun vähänkin pakastaa, -15 °C ja ulolämpötilan ero kutistuu pieniin ja koneen kulutuksen ylittävät lämpöhäviöt on katettava jollakin muulla lämmityksellä.

 

[jmaja]

Jos tuota -15 asteista jäteilmaa alkaa esiintyä jo nollakelillä, niin silloin VILPin ja PILPin pumppauksen COPissa on pakko olla suunnilleen COP3 vs COP2 ero.

Eihän nuo COPit edes ole vertailukelpoisia, kun PILPin teho käytetään raitisilman lämmittämiseen pääosin. COP on vertailukelpoinen vain koneellisen poiston taloihin. LTO:llahan hoidetaan suurin osa PILPin tuotosta olemattomalla sähkönkulutuksella ja varsin pieni osuus PILPin tuottamasta lämmöstä menee tilojen lämmitykseen.