MLP ja VILP cop keskustelua

[Adamooppeli]

Jos juttu alkaa sanoilla "insinööri laski ..." niin siltä voi odottaa ihan mitä vaan.

Enkä tässä nyt arvostele insinöörejä, kyllä he laskea osaavat.

Kyseistä asiantuntijaa en palkkaisi mihinkään tuon jutun perusteella.

 

[jmaja]

Innostuin katsomaan mitä eri ohjelmat sanoo. Niben mitoitusohjelma ensin. Keskilömpötila 5 C, MUT -26 C, 150 m2 1990-1999 ja meno 55 C MUTissa. Arvioi noilla lämmöntarpeeksi 24972 kWh/v, josta 4500 kWh/v käyttövettä.

MLP F1255-12 (incoming brine 1,5 C, 199 m kaivo) vie 6519 +174 (kiertopumppu) = 6693 kWh
VILP F2120-16 7290 + 203 (vastukset) + 220 (kiertopumppu) = 7713 kWh, teho riittää -22 C
PILP F750 + SAM40 53 l/s 7632 + 2888 (vastukset) + 244 (kiertopumppu) =10 764 kWh, teho riittää -3 C, lisäksi puhallin 346 kWh
PILP F750 + SAM40 70 l/s 6956 + 1631 (vastukset) + 244 (kiertopumppu) =8832 kWh, teho riittää -7 C, lisäksi puhallin 448 kWh
PILP F470 53 l/s 3949 + 11288 (vastukset) + 244 (kiertopumppu) = 15481 kWh, teho riittää +7 C, lisäksi puhallin 406 Kwh
PILP F470 70 l/s 4032 + 10908 (vastukset) + 244 (kiertopumppu) = 15184 kWh, teho riittää +7 C, lisäksi puhallin 531 Kwh

Tuon mukaan F750 ei siis olisi kamalasti MLP/VILP huonompi, MUTTA tuossahan on sama lämmöntarve kaikille. Näinhän ei ole, koska MLP/VILPin kanssa on yleensä LTO, joka vähentää merkittävästi IV lämmönhukkaa.

Valloxin laskurin mukaan 145 MV:llä 70 l/s virtaamalla ilman LTO:ta joutuisi ilmaa lämmittämään 10017 KWh. LTO:n kanssa 1729 KWh ja lisäkti 145 MV:n puhaltimiin ja vastuksiin menee 1227 kWh. Jos vielä tuloilmapyynnin tiputtaa 17->14 on lämmitystarve 1911 ja sähköä menee 1045 KWh.

Pitäisi siis vähentää MLP/VILP lämmitystarpeesta reilut 8000 kWh ja lisätä sähkönkulutusta reilut 1000 kWh, jotta olisi vertailukelpoinen,

Siis sama laskelma, mutta laitetaan lämmöntarpeeksi 17000 kWh.
MLP F1255-6( (incoming brine 1,5 C, 149 m kaivo) vie 4553 +115 (kiertopumppu) = 4668 kWh + LTO 1045 kWh
VILP F2120-12 5627 + 146 (vastukset) + 134 (kiertopumppu) = 5907 kWh, teho riittää -21 C + LTO 1045 kWh

Kokeillaan sitten vielä Laskentapalvelun E-lukulaskurilla.

Suorasähköllä ja ilman LTO:ta ostosähköä 28137 kWh, josta käyttösähköä 3061 kWh ja käyttöveteen 6183 kWh
F750 50/40 meno/paluulla ostosähkö 11464 KWh
F470 patterilämmitys 13601 kWh
Suorasähkö + 145 MV LTO 19862 kWh
MLP F1255-6( meno +50 + 145 MV 8081 KWh
VILP F2120-12 meno +50 + 145 MV 8898 KWh

Varsin paljon pienempi ero F470 vs F750 kuin Niben laskurilla, vaikka tuollakin on Niben ilmoittamat arvot.

 

[roots]

Innostuin katsomaan mitä eri ohjelmat sanoo. Niben mitoitusohjelma

Mikä sulla tuo laskuri on?
Mullakin tuo oli mutta se päivittyi jossain kohtaa semmoseksi että meni tavallaan 'rikki', muistaakseni alkoi pyytämään kovempia tunnuksia, ehkä partneri tjms tason tunnareita.

 

[jmaja]

Mikä sulla tuo laskuri on?

Joku Nibe dim tuo on. Sen verran vanha, ettei ole S-sarjan laitteita, mutta sen verran uusi, että on F2120 VILPit. En ole yrittänyt päivittää.

 

[roots]

Joku Nibe dim tuo on. Sen verran vanha, ettei ole S-sarjan laitteita, mutta sen verran uusi, että on F2120 VILPit. En ole yrittänyt päivittää.

No se sama mikä oli täällä, päivitin sitä ajan kuluessa ja siihen tuli S-sarjalaiset ja sitten se 'hajos' jonkun päivityksen kohdalla kun ajattelin että s1x56 koneet tulisi laskuriin ehkä joku 1v sitten.

 

[roots]

No se sama mikä oli täällä, päivitin sitä ajan kuluessa ja siihen tuli S-sarjalaiset ja sitten se 'hajos' jonkun päivityksen kohdalla kun ajattelin että s1x56 koneet tulisi laskuriin ehkä joku 1v sitten.

Kas kummaa, kokeilin taas aukeeko ja päivitti itseään ja aukes taas uudelleen. Nyt muistinkin että 'rikki' tilanteessa jumitti päivittämiseen ja näytti siltä ettei serveri silloin vastannut, nyt meni ihan lipevästi läpi.
Mutta S1x56 sarjaa se ei tarjoo näkyviin, olisko 'maasuojaus' kun sitä eivät täällä vielä markkinoi.

 

[Euroshopperi]

Insinööri voi laskea jostain lähtökohdista, mutta mä olen tässä kohtaa vapaa kaikennäköisistä investoinneista ja rahan muunteluista. Eilen taas COP lukemat nousi uuteen ennätykseen. Vai pitäisikö nuo käsittää SCOP lukemina, kun ne ovat muodostuneet vuoden aikana täällä eteläisen Suomen kylmyysvyöhykkeellä. Ja kulutus on ilman mitään muuta tukilämmitystä tuon 6708 kWh tämän viimeisen vuoden ajalta.

”Melkein tekisi mieli sanoa, että liuospumpun vaihdolla on tullut merkittävä muutos koko MLP-laitoksen toimintaan kun seurattu reilut 11 v tuon COP kehitystä. Eilen vaihtui taas nuo koneen itse ilmoittamat lukemat ja sen verta muutosta on nyt, että selityksiä ei ehkä muusta tule, kuin merkittävästä parannuksesta kaivojen kierrossa. Lämmintä on tietysti ollut säiden suhteen, mutta ei tällaisia lukemia ole koskaan saanut otettua ylös missään vaiheessa koneen historiaa. Lämmityksen COP 4,9, lämminvesi 3,5 ja niistä yhteensä koko vuoden COP 4,7. Sähköä kompura myös kulutti törkeän vähän vuodessa, eli 6708 kWh. Tuosta jos laskee, niin ei tämä talo kuitenkaan ihan lämmöittä pärjää ja nuo luvut ei voi olla ainakaan järjettömästi pielessä. Talossa on kuitenkin 408 kerrosneliötä, josta vajaa 350 neliötä on lämmintä. Vettä käytettiin lämpimänä mattojen pesuun kesällä ja poreammettakin vähän käytellään. Koneen käyntiääni on puolestaan omaan korvaan jopa parantunut, niin onhan tässä vähän joutunut ihmettelemään, että voiko kaikki olla jollain muotoa tuon liuoskierron selvästä parantumisesta johtuvaa. Kone jyystää 1 h käyntejä ja liuos pysyy n +1 asteen paikkeilla tulo. Vaikka shunttaus onkin, niin piirit on kyllä pääsääntöisesti auki ja kohtuu törkeästi ylitehoinen 17 kW kone pärjää 500 L varaajalla omasta mielestä hyvin, kun esilämmityskierukkakin on siellä mukana. Mutta näillä mennään tässä kohtaa ja erinomaisen iloisilla mielin siitä, että laitoin tuon liuospumpun uusintaan.”

 

[Euroshopperi]

Satuin vilkaisemaan noita lämmitystarvelukuja ja huomasin, että sattumalta 2014, eli ensimmäinen vuosi asennuksen jälkeen takana oli tarvelukema 3678. Tälle vuodelle lukema sitten sattui olemaan 3668. Ei tuon lähemmäksi oikein enää pysty nuo luvut tulemaan, niin kattoin verrokiksi sähkönkulutuksen ja laitteen ilmoittamat COP lukemat. Kehitystä on tapahtunut ja käyttöä opeteltu ja laitteistoa optimoitu matkan varrella. Ainoa eksakti mittaus on sähkön kulutus kompressorille. Saatu energia on vetäisty koneen ilmoittaman yhden desimaalin COP lukeman tarkkuudesta. Tuossa on siis kaikki talon lämmitys ja lämpimät vedet mukana. Puuta ei polteta, eikä muita lämpökoneita käytetä. Varaajan ja shunttien kanssa leikkiessä teettää jo vähän töitä päästä tuon COP in kanssa seuraavalle tasolle ja saada tuo lämmityksen COP 5,0:aan. Tuo JAZ on siis koko vuoden laskennallinen lukema. Ei nuo lämpöluvut kovin paljon heitä ja saattaa mennä viimeisen desimaalin heittoihin piiloon. Kyllä koneen kanssa vähän voi pelailla aikaa myöden. Tai ainakin omalla kohdalla ollut kannustavaa.

2013
Sähkö 8160 kWh x COP 3,8 = 31 008 kWh (3678 °Cvrk)

2024
Sähkö 6708 kWh x COP 4,7 = 31 527 kWh (3668 °Cvrk)

 

[Euroshopperi]

Joo. Kyllä se COP näyttää edelleen olevan noususuunnassa, kun näin lämpöinen tammikuu takana ja viimevuoden kylmät lukemat korvaantu tuossa vuosikertymässä paremmilla.
COP lämmitykselle nyt 5,0 ja odotuttaa nyt sitten tuon JAZ yhteensä nousua 4,8:aan. Lämminvesi näyttää nyt pysyvästi tuota 3,5 lukemaa, jonka epäilen johtuvan siitä, että kaivon kierto ei ole edes mennyt yhtä kertaa läpi, kun vesi on valmis ja harvemmat muut käynnit sitten sattunut niin, että käyttövettä tehty jollain reippaammalla tulolämmöllä. Nyt kun laitoin tuon yhden huoneen lattian sillä 20x2 mm putkella ns täystehoisena, niin odotus on, että jäljelle jäi vain vanhat betoniin upotetut lattiat ja uudempi ei ainakaan nosta yhtään lämpötilan tarvetta kierrossa. Harmittavasti voi joutua termarisäätöihin sen kanssa, jos törkeä kuristus ei enää tottele säätämisssä.

Edit. Tammikuu kulutus 808 kWh COP 4,7. Joten talo kyllä syö lämpöä, kun tuosta tulee 3 800 kWh energiaa hukattavaksi.

 

[Espejot]

Tammikuu 2025 Nibe F1255 kulutus 363kWh ja COP 4,98

 

[Kellarinlämmittäjä]

COPeissa saa tietty aikaiseksi näyttäviä numeroita. Täällä nyt pikkuisen pakkanen kilahti tuulen suunnan vaihtuessa ja kattilankin sai keiteteltyä. Veden ja tukilämmityksen yli tammikuun COPiksi tulee VILPilläni 2,3 joka imeisesti noihin se vertailukelppoisin. Pelkkä pumppaus COP 2,5. Ilmaisnergian osuudeksi näyttäisi tulevan tasan puolet kaikesta ja lämmön tuoton osalta 56%. Matka on pitkä, että vuosiCOPin saisi parjattuun 1,x tasoon.

 

[pökö]

Tammikuun mlp-cop lämmityksen ja käyttöveden esilämmityksen osalta 4,35.

Otin patteritermostaatit käyttöön jotta saan lämpöverkon paluuveden kylmäksi. Nyt nollakeleissä paluuvesi on 27-28C ja lämpö sisällä tasainen 21,5.

Odotan pakkasta että näen miten cop ja varsinkin sisälämpö muuttuu.

 

[Lappanen]

Loppuihan se tammikuu..

Talon MLP
- otto 674 kWh
- tuotto (läm+kv) 2747,7 kWh
- cop 4,08

Tallin MLP
- otto 535 kWh
- tuotto (läm) 2807 kWh
- cop 5,25

Kiinteistön kokonaiskulutus 1810 kWh.

Taitaa talli vielä kuivatella itseään, lisäksi laatan alapuolinen maamassa varmasti kylmä kun usean vuoden ollut talli kylmillään ja yläpohjassakin vaan 100mm kivivillalevyä kun IV-putket pitäisi asennella ennen puhallusvilloja (ehkä jo ensi kesänä).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tammikuun mlp-cop lämmityksen ja käyttöveden esilämmityksen osalta 4,35.

Lämpötilat olisivat olleet etelässä aika paljon suotuisemmat eli näköjään asteen pakkasella. Nyt tammikuussa 2025:

• Pori rautatieasema keskilämpötila -1,1 °C
• Hki-Vantaa lentoasema keskilämpötila -0,9 °C

Vastaavaa on ollut tavattavissa täällä esimerkiksi:

• Marraskuu 2022, keskilämpötila -1,0 °C, COP pumppaus 3,29 / veden tulistuksen jälkeen 2,99 (juhlittu kiinteähintaisella)
• Maaliskuu 2024, keskilämpötila -1,2 °C, COP pumppaus 2,96 / veden tulistuksen jälkeen 2,81 (pörssisähkö)

Ei tietty pärjää vieläkään mutta ero kuitenkin pienenee. Joka tapauksessa VILP toimii etelän lämmössä paremmin ja lienee selvää, että tukilämmitystäkään ei olisi tarvittu.

Tarkastelukulmasta riippuen veden tulistelukin on usein mukana. Jos aurinko lämmittää vedet kesällä, tulistelun kulutus ajoittuneen talvikaudelle, voisiko olla vaikkapa 7 kk. Suurihan tuo 650 kWh/v ei ole mutta lasketaan sillä. Minulla tulistusvaraajan pelkät häviöt ovat jo 60 kWh/kk.

• MLP otto 412 kWh ja anto 1791 kWh
• tulistelu, se vie noin +/- 650 kWh vuodessa, (Jos lasken 7 kk ajalle => 93 kWh/kk ?).
• (1719+93)/(412+93) => COP 3,59

 

[pökö]

Ei tietty pärjää vieläkään mutta ero on kuitenkin pienenee

Kilpailutilanteen vois kyllä ihan lopettaakin?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Koko keskustelu on jo rakenteellisesti kilpailuhenkinen ja COP tulosten raportointi pitää edelleen ajoittain merkittävää luovuutta sisällään.
Silloin kun pakkasia ei ole, erot kulutuksissa ovat lopulta aika pieniä, joskin numeroina COPissa kylläkin merkittäviä.

Käyttäjät mahtavat olla laidasta laitaan valistuneimmasta päästä. Toteutusprojekteissa on myös suuria rakenteellisia eroavaisuuksia. Itselläni ei nyt oikein ole havaintoja esim. lattioiden roilotuksista VILP -asennusten yhteydessä.

Innostuin katsomaan mitä eri ohjelmat sanoo.

Tässä on harvinaisen paljon tiukkaa asiaa. Tuo PILPin vaihtoehtojaan suurempi lämmöntuottovaatimus on selkeä ja uusi suorasanainen ulostulo, josta on keskusteltu vain välillisesti.

 

[Espejot]

Koko keskustelu on jo rakenteellisesti kilpailuhenkinen

Väärä asenne. COP on ennen kaikkea työkalu tarkastella oman syteemin toimivuutta. On hyödytöntä vertailla päärynöitä ja lihapullia. COP kausaliteetti kulutukseen ei ole ihan niin selvä kuin keskikoulun matematiikalla luulisi.

ja tulosten raportointi pitää edelleen ajoittain luovuutta sisällään.
Silloin kun pakkasia ei ole, erot ovat lopulta aika pieniä, joskin numeroina COPissa kylläkin merkittäviä.

Tulee raskaaksi jos lataa joka kerta täyden datasetin. Mutta kyllä, vertaileminen tasapuolisesti on niin raskas operaatio ja lisäksi talokohtainen että tyytyisin ehkä motivan lukuihin.

 

[pökö]

Koko keskustelu on jo rakenteellisesti kilpailuhenkinen ja COP tulosten raportointi pitää edelleen ajoittain merkittävää luovuutta sisällään.

Jos sitä kisaa pitää jatkaa niin suhteuta meidän keskinäisessä vertailussa tulistuksen määrä lämmitykseen. Sinulla se on todella pieni verrattuna minuun.

 

[pökö]

COP on ennen kaikkea työkalu tarkastella oman syteemin toimivuutta

Tämä juuri. Kunnon mittareilla ollaa askeleen edellä kylmäkköä jos on vaivoja koneessa

 

[Euroshopperi]

Hyvä vertaus tuosta COP lukemasta tuo ” Työkalu ”. Kaikennäköisiä säätöjä ja alitehoisten pumppujen kanssa valmistajan jäljiltä tehtyjen entrausten jälkeen alkoi tuo oma koneen ilmoittama vuosi-COP kiivetä vääjäämättömästi selvästi ylöspäin. Eli työkalu sanoo, että toimenpiteitä on tehty kohtuu oikeaoppisesti tähän mennessä. Nämä nyt on tietysti vain ”epätieteellisiä” koneen ilmoittamia lukemia, mutta jos ei muuta, niin trendin suunta tullut selväksi. Jarrua on kehitykselle tullut vastaan kohtuu selvästi öljyaikaisten lattialämmitysten tehon suhteen, kun nyt saisi muualta laskea jo useamman asteen lämpöjä, mutta nuo vanhat vaatii enemmän lämpöä, kun kierto ja tiheys asennuksessa ei riitä. Lauhat kelit varmaan nostaa tuon lämmityksen COP lukeman vielä 5,1:een, mutta kokonais vuosi-COP saattaa jäädä tuohon 4,8:aan. Nuo paremmat lattiat on alkanut nyt nostattaa lämpöä talossa ja käyrää pitäisi rukata loivemmaksi/alemmaksi, mutta molemmat asteikot tuntuu olevan liian karkeilla pykälillä ja pitäisi olla tuplasti hienommalla säädöt. No mennään näillä mitä nyt sattuu sitten olemaan. Viikkotasolla löytyy kyllä koneen ilmoittamat sähkönkulutukset ja sen ilmoittamat tuotot, mutta se osaa niitä laskea ja ilmoittaa laskennan tulokset. Tämä lukema on suurella todennäköisyydellä tieteellisen totuuden ja Motivan välillä oleva lukema, joten ei siitä sen enempää. Itteä palvelee kuitenkin hyvin, kun kerta tulee hyvälle mielelle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eli tuossa on nuo ensimmäiset vajaa 4 vuotta verrokiksi, joiden keskimääräinen öljynkulutus oli 4300 L vuodessa. Tuossa siis vuosikulutukset, joihin sisältyy MLP mitattu kulutus suluissa. (Pelkkä kompura)

SCOP vuositasolla 2013-2015 ( pattereita yläkerrassa) oli alkuunsa 3,8 ja viimeisimpien vuosien kohdalla se on 4,7 . Sisältää lämmityksen ja lämpimänveden. 2021-22 kulutuksen MLP lisääntymisen selittää kuuman veden käyttö painepesurissa.

MLP kulutuslukemat keskustelusta:

2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh )

+ Sigustasi kaivopuoli "2x165m"

Tuloksesi on tietty hyvä, joskin kokonaiskulutus on kova suhteessa pumppauksen kuluttamaan (6708 kWh). Haluasitko kenties jotenkin kommentoida reipasta mitoitustasi, miksi se ylittää reippaasti kaupalliset mitoitukset? Esim. itselleni tarjottiin aikoinaan 2x160 m, 33236 kWh ilmaisenergian keruulla ja 16978 kWh vuotuisella kulutuksella, @COP 3,0

@Janos on myös ihan sama tilanne. MLP kulutuslukemat keskustelusta:

No niin nyt olisi vuosi ollut mittari MLP edessä ja 6.2.2024-6.2.2025 ajalla pumppu vienyt sähköä 3045,6kWh

+sigusta "180 m kaivo"

Mitenkähän nämä tulokset mahtavat suhtautua kaupallisiin mitoituksiin? Tänne tarjoukset on lähetetty aikanaan perustuen paitsi kylmempään kallioon myös huomattavasti suurempaan ilmaisenergian keruuseen kaivosta.

Täytyykö kaupalliseen tarjoukseen arvioida +30 %, että ollaan edes Tomppelin mitoituksessa ja vielä siihen päälle toiset +30 %, että saadaan näitä palstan paraatitasoa olevia ns. "hyviä tuloksia" ?

 

[Antero80]

Täytyykö kaupalliseen tarjoukseen arvioida +30 %, että ollaan edes Tomppelin mitoituksessa ja vielä siihen päälle toiset +30 %, että saadaan näitä palstan paraatitasoa olevia ns. "hyviä tuloksia" ?

Kaupalliset mitoitukset on nimensä mukaisesti mitoituksia millä yritetään saada kaupat aikaan.
Oli sitten kyse maalämpö kaivosta tai VILP:sta, myyjän mukaan se heidän halvin ratkaisu (isoin kate) on aina paras.

Omalla kohdalla kaupallinentoimija laski ja tarjosi 174m kaivoa, tomppeli laski 211m mikä olisi +20%.
Ja kun kustannus on kuitenkin niin pieni niin porautin 260m, eli +50%.

 

[pökö]

Mitenkähän nämä tulokset mahtavat suhtautua kaupallisiin mitoituksiin?

Varmaan löytyy joku taulukko mitä kaivosta nousevan litkun lämpö vaikuttaa coppiin, toki voi sen laskeakin ken osaa (,minä en osaa).

 

[ollikuhta]

Kaupalliset mitoitukset on nimensä mukaisesti mitoituksia millä yritetään saada kaupat aikaan.
Oli sitten kyse maalämpö kaivosta tai VILP:sta, myyjän mukaan se heidän halvin ratkaisu (isoin kate) on aina paras.

Omalla kohdalla kaupallinentoimija laski ja tarjosi 174m kaivoa, tomppeli laski 211m mikä olisi +20%.
Ja kun kustannus on kuitenkin niin pieni niin porautin 260m, eli +50%.

Tuoko sit oli se fiksuin ratkaisu?

 

[Antero80]

Tuoko sit oli se fiksuin ratkaisu?

En osaa sanoa oliko se fiksuin ratkaisu.
Mutta hyvin tuntunut laitteet toimivan, joten ihan fiksu ratkaisu siinä mielessä.

~100m syvempi kaivo maksoi 2100€ lisää kotitalousvähennyksen huomioiden, epäilen että jos olisi kaupallisella mitoituksella mennyt niin olisi haasteita tiedossa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kuinkahan sitten @Janos kun on uusi talokin, joka ei varmaan kovin kauheasti lämmitystä edes kaipaa ?

 

[Janos]

Kuinkahan sitten @Janos kun on uusi talokin, joka ei varmaan kovin kauheasti lämmitystä edes kaipaa ?

Mihin nyt ensinnäkin pitäisi vastata tässä MLP vastaisuuden keskellä?

 

[RauskiH]

Mihin nyt ensinnäkin pitäisi vastata tässä MLP vastaisuuden keskellä?

No eiköhän se lämmitystä kaipaa saman verran tuotto lämmitystavasta riippumatta. Primäärienergiaa MLP kuluttaa vähemmän kuin mitä menisi VILPillä, eihän tuossa nyt kahta sanaa ole...

 

[Lappanen]

Nyt kun täällä ollaan kovin huolissaan kaivon riittävyydestä, niin laitetaan omasta ilmeisen kylmästä/kuivasta kaivon toiminnasta pikku otos.

Sigusta löytyy kaivon ja talon tiedot. Niben mitoitusohjelma suositteli 210 m kaivoa.
Tontti on mäen päällä, seudun korkeimmalla paikalla. Vaikka vieressä ~400 metrin päässä on parikin järveä, ei kaivosta ainakaan vettä tulvinut ylös porauksen aikana, vedenpinnan tasosta kaivossa ei ole tietoa, reikään kurkkaamalla ilman taskulamppua ei vettä näkynyt. Talvella ja lopputalvesta kaivolta tulo on painunut hieman nollan alapuolelle ja alussa pahimmillaan 1...1,5 asteen verran miinukselle. Hyvin on silti tuntunut pelittävän, enkä ole noihin lämpötiloihin enää jaksanut kiinnittää huomiota kun kaivolle paluu pysyy vielä -5 lämpimämmällä puolella, ja konehan osaa tuota sitten rajoittaa jos kovasti pakkaselle painuisi (jota ei siis ole tapahtunut). Vastuksia ei ole tarvinnut poltella apuna.

Ei tuohon toinen samanlainen lisäkaivo rinnalle varmaan pahaa tekisi, mutta kyllä tälläkin tuntuu pärjäävän.

1.1.2024 - 14.2.2025:
Kiinteistön kokonaiskulutus 14219 kWh
MLP kulutus 5865 kWh
Lämmitys tuotto 16861 kWh
Käyttövesi tuotto 5484 kWh
Tuotto yhteensä 22345
COP 3,8

^ Lämpökäyrän säätö oli menossa 2024 aikana uuden sähkösopparin myötä, joten tämän vuoden jälkeen voi lukemat hieman elää suuntaan tai toiseen, tai sitten ei. Kesällä lämpiää vain käyttövesi.

 

[ollikuhta]

En osaa sanoa oliko se fiksuin ratkaisu.
Mutta hyvin tuntunut laitteet toimivan, joten ihan fiksu ratkaisu siinä mielessä.

~100m syvempi kaivo maksoi 2100€ lisää kotitalousvähennyksen huomioiden, epäilen että jos olisi kaupallisella mitoituksella mennyt niin olisi haasteita tiedossa.

Voit arvioida kun laitat sopivat arvot:jos cop paranee tuolla 4->4.5 ja lämmitystarve 20000 kwh/a. Säästöä noun 500 kwh/a. Sit arvot sähkölle ja rahalle hinnan niin alkaa tma hahmottumaan

 

[Antero80]

Voit arvioida kun laitat sopivat arvot:jos cop paranee tuolla 4->4.5 ja lämmitystarve 20000 kwh/a. Säästöä noun 500 kwh/a. Sit arvot sähkölle ja rahalle hinnan niin alkaa tma hahmottumaan

Ensisijainen tarkoitus syvemmällä kaivolla ei itselläni ollut kasvattaa COP:ia, vaan halusimme mahdollisimman varmatoimisen lämmönlähteen.

Jos välttämättä haluaa tma:n laskea niin se voisi tuolla 4->4.5 cop kaavalla olla 19 vuotta.
Vaikka cop ei edes paranisi niin 19 vuodessa se tekisi 110€/a, omasta mielestäni halpa hinta siitä että voi olla huolettomampi sen suhteen ettei kaivo esim. jäädy.

 

[fraatti]

Ensisijainen tarkoitus syvemmällä kaivolla ei itselläni ollut kasvattaa COP:ia, vaan halusimme mahdollisimman varmatoimisen lämmönlähteen.

Jos välttämättä haluaa tma:n laskea niin se voisi tuolla 4->4.5 cop kaavalla olla 19 vuotta.
Vaikka cop ei edes paranisi niin 19 vuodessa se tekisi 110€/a, omasta mielestäni halpa hinta siitä että voi olla huolettomampi sen suhteen ettei kaivo esim. jäädy.

Kuinka lämmintä tuollaista reeeilusti mitoitetusta kaivosta tulee?

 

[Euroshopperi]

Nyt tapahtui jotain, mitä ei ole vielä saanut näkymään koko 11 v MLP historian aikana. Lämpötila ulkona putosi äärimmäisen nopeasti +2:sta -9 asteeseen ja ylöslämmitys alkoi parin tunnin viiveellä. Käytännössä hidasta betonia tuli lisää tuonne entiseen autotalliin 20 neliötä, jossa yli 15 cm laatta. Käyntiä tuolla esim 4.25-6.15 välillä 3,6 kW teholla kompura käynyt jo melkoisia pätkiä. Seuraava käynti just alkoi, niin täytyy kattoa, kuinka paljon menee kaivot nyt tulolta jo miinuspuolelle.
Tuossa verrokiksi normaalit käyntijaksotukset ja nyt tämä ylösrepiminen. Näyttää taas vahvasti siltä, että käyrän kulmiin, tai tasoon täytyy yrittää puuttua. Viileätä ei nimittäin ole taaskaan pakkasten kiristyessä. Tuo uusi roilotus on jotain nyt vaikuttanut tässä kohtaa jo. Pohjakulutustakin rapsakkaasti, kun autotallin ILP pitää lämpöjä yllä, kun listoja kuivuu maalausten jäljiltä.

 

[Euroshopperi]

Kuinkahan sitten @Janos kun on uusi talokin, joka ei varmaan kovin kauheasti lämmitystä edes kaipaa ?

Happamia sanoisi kettu pihlajanmarjoista.

 

[Antero80]

Kuinka lämmintä tuollaista reeeilusti mitoitetusta kaivosta tulee?

Ei mitenkään poikkeuksellisen lämmintä, jo sillä epäilen että ottamalla tuon 85m matalamman kaivon mitä tarjottiin voisin olla ongelmissa.


Tässä viime kuun lämmöt:

 

[Kellarinlämmittäjä]

No, myydäänkö näitä sitten alimittaisilla kaivoilla niin että tarvitaan lisäkaivo edellisten kylmennyttyä? Kerrotaanko asiakkaalle, että kun sinä nyt tämmmöisen tilaat, niin oikeastaan 5 vuoden kuluttua sinun pitäisi porauttaa toinen kaivo tai jos kovin pienissä metrimäärissä on oltu, niin sitten sata metriä syvempi saman tien? Jotenkin arvaan, että useimmat hyväksysyvät jonkin saamansa tarjouksen ja tekevät kaupan. Silloin niitä metrejä tulee se mikä oli tarjouksessa.

Itseäni myös on ihmetyttänyt, että miten ne porarit voivat siinä työn aikana porata niin sanotusti ylimääräistä ex tempore? Niillähän on se keräin mukanaan jollekin metrimäärälle. Ei kai noita keräimiä ole siellä joka 10 m pituuden välein ? Litkua varmaan lienee mukana kuutio kaupalla.

 

[kotte]

No, myydäänkö näitä sitten alimittaisilla kaivoilla niin että tarvitaan lisäkaivo edellisten kylmennyttyä? Kerrotaanko asiakkaalle, että kun sinä nyt tämmmöisen tilaat, niin oikeastaan 5 vuoden kuluttua sinun pitäisi porauttaa toinen kaivo tai jos kovin pienissä metrimäärissä on oltu, niin sitten sata metriä syvempi saman tien? Jotenkin arvaan, että useimmat hyväksysyvät jonkin saamansa tarjouksen ja tekevät kaupan. Silloin niitä metrejä tulee se mikä oli tarjouksessa.

Itseäni myös on ihmetyttänyt, että miten ne porarit voivat siinä työn aikana porata niin sanotusti ylimääräistä ex tempore? Niillähän on se keräin mukanaan jollekin metrimäärälle. Ei kai noita keräimiä ole siellä joka 10 m pituuden välein ? Litkua varmaan lienee mukana kuutio kaupalla.

Ehkä ei ole tarpeen kantaa kovin suurta huolta kuivan kaivon mahdollisesta kylmenemisestä 5 vuoden päästä, ellei sitten olla jossakin keskustaajamassa, missä on lyhytnäköisesti porattu syviä kaivoja vieri viereen vähät välittämättä ratkaisuiden kokonaiskestävyydestä, kunhan itse kukin pääsee lävitse siitä, missä aita on matalin.

Haja-asutusalueella ja kohtalaisella rakennustehokkuudella toteutetulla alueella kuivia kaivoja voi elvyttää kesäaikaan käyttämällä maajäähdytystä ja tarpeen mukaan vielä lataamalla kaivoa ilmasta kerätyllä lämmöllä kierrättämällä kaivoon palaavaa liuosta sopivan passiivisen keräimen kuten poistoilmakennon tai lämmönkeruuaidan kautta. Ääritilanteessa voisi jopa harkita paluuliuoksen lämmittämistä uima-allas-VILPin avulla, jos kesällä saa edullisesti sähköä esimerkiksi vaikkapa aurinkopaneeleista suuren osan vuorokaudesta. Tuollainen maalämpövarasto on mainitulla lämpötilatasolla äärimmäisen tehokas, kun lämmönhukkaa ei alhaisen lämpötilan takia voi esiintyä järkevällä tavalla käytettynä.

 

[pökö]

Itseäni myös on ihmetyttänyt, että miten ne porarit voivat siinä työn aikana porata niin sanotusti ylimääräistä ex tempore? Niillähän on se keräin mukanaan jollekin metrimäärälle. Ei kai noita keräimiä ole siellä joka 10 m pituuden välein ? Litkua varmaan lienee mukana kuutio kaupalla.

Nimenomaan 10m välein oli minun porarilla niitä kieppejä hallissa. Kaiketi ne ottaa noita myydyimpiä mittoja kerralla enempi eikä joka reikään erikseen. Minähän vaihdoin kesken kairauksen syvempään reikään.
Litkua meni keräimeen 400 litraa kontista

 

[Lappanen]

No, myydäänkö näitä sitten alimittaisilla kaivoilla niin että tarvitaan lisäkaivo edellisten kylmennyttyä? Kerrotaanko asiakkaalle, että kun sinä nyt tämmmöisen tilaat, niin oikeastaan 5 vuoden kuluttua sinun pitäisi porauttaa toinen kaivo tai jos kovin pienissä metrimäärissä on oltu, niin sitten sata metriä syvempi saman tien? Jotenkin arvaan, että useimmat hyväksysyvät jonkin saamansa tarjouksen ja tekevät kaupan. Silloin niitä metrejä tulee se mikä oli tarjouksessa.

Itseäni myös on ihmetyttänyt, että miten ne porarit voivat siinä työn aikana porata niin sanotusti ylimääräistä ex tempore? Niillähän on se keräin mukanaan jollekin metrimäärälle. Ei kai noita keräimiä ole siellä joka 10 m pituuden välein ? Litkua varmaan lienee mukana kuutio kaupalla.

Jos joltain "imurikauppiaalta" ovensuussa tilaat MLPn kaivolla ja tämä myyntitykki laskee kaivon metrit, niin ongelmia saattanee tulla.

Mulla laskelmat teki Nibe annetuilla tiedoilla, laitteet ja kaivo tuli erikseen eli ei pakettina. Porari muistaakseni sanoi, että ovat sen 10% poranneet extraa mitoutukseen ihan varmuuden vuoksi, mulla putki asennettiin myöhemmin. Jos putki on porarilla jo mukana, niin tietenkään eivät silloin extroja poraa yllättäen jos siitä ei ole etukäteen sovittu. Tai poraavat varmasti, mutta tilaaja joutunee sitten tilaamaan uuden keruuputken sitä varten extrana.

Ja eihän noita kaivoja umpijäähän taida nykypumpuilla saada, kun silloin napsuu vastukset päälle ja kaivon rasitus pienenee. Vähän sama kuin niiden vilppien kanssa kun tulee kunnon pakkaset.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Porari muistaakseni sanoi, että ovat sen 10% poranneet extraa mitoutukseen ihan varmuuden vuoksi, mulla putki asennettiin myöhemmin. Jos putki on porarilla jo mukana, niin tietenkään eivät silloin extroja poraa yllättäen jos siitä ei ole etukäteen sovittu. Tai poraavat varmasti, mutta tilaaja joutunee sitten tilaamaan uuden keruuputken sitä varten extrana.

OK, mutta eikös ne sinne saman tien yleensä sen keräimen laske. Joko on riittävän pitkä keräin tai sitten ei. Keräimenlaskuvideoilla leikkaavat tyyliin metrin ylimääräsitä pois eli aika passeli se mukana kulkeutunut on ollut.