MLP ja VILP cop keskustelua

[Euroshopperi]

Mä kysyin porarilta ja turistiin siinä välillä, kun hiljaisia hetkiä tuli tankoja aina lisätessä. Näkyi olevan varaterineen pakassa lukema 165 m ja sopimuksessa luki 2 x 150 m. No heitin vain ensin ilmaan, että käykö, jos maksan 1000 € päälle ja porataankin 15 m lisää kaivoihin. Se otti puhelimen ja kysyi pomolta, joka sanoi, että kyllähän se käy, mutta täytyy vain vaihtaa keräimet. Toinen reikä tuli seuraavana päivänä ja uudet keräimet toi mukanaan. Kysyin vielä erillislaskutusta porafirman kesken, mutta sanoi, että se tulee kokonaishintaan lisättynä ja kaivot pysyy kokonaisurakkana kirjanpidossa, eli hinta nousi tähtitieteelliseen 24.500 € ja TMA tuli lopulta yhteensä koko paeskalle 6 v 5 kk, jos oikein muistan. Ehkä tuosta tuli sitten jonkun mielestä järjetön TMA lisä, kun piteni muutamalla kuukaudella suhteessa 23.500 € vs 24.500 €. Oliskohan ollut 13 €/kk hintaa tuolle 30 m lisälle. Eipä tullut katsottua asiaa TMA näkökulmasta ollenkaan ja olis tuossa kohtaa helposti sortunut ottamaan 2 x 180 m, jos sillä olisi ollut siinä telineessä tarrana 180 m. Niillä on vissiin eri mitoilla kasetteja varikolla, että mikä otetaan porankylkeen mukaan.

 

[RauskiH]

No, myydäänkö näitä sitten alimittaisilla kaivoilla niin että tarvitaan lisäkaivo edellisten kylmennyttyä? Kerrotaanko asiakkaalle, että kun sinä nyt tämmmöisen tilaat, niin oikeastaan 5 vuoden kuluttua sinun pitäisi porauttaa toinen kaivo tai jos kovin pienissä metrimäärissä on oltu, niin sitten sata metriä syvempi saman tien? Jotenkin arvaan, että useimmat hyväksysyvät jonkin saamansa tarjouksen ja tekevät kaupan. Silloin niitä metrejä tulee se mikä oli tarjouksessa.

Miten tämä eroaa samojen myyntimiesten myymien alimittaisten vilppien suhteen?

Molemmissa yrittävät saada hinnan alas ja kaupat kiinni

 

[Karga]

Nimenomaan 10m välein oli minun porarilla niitä kieppejä hallissa. Kaiketi ne ottaa noita myydyimpiä mittoja kerralla enempi eikä joka reikään erikseen. Minähän vaihdoin kesken kairauksen syvempään reikään.
Litkua meni keräimeen 400 litraa kontista

Meillä taas keräimen ja vaakaputken asennus tuli jälkeenpäin ja ihan eri firmaltakin. Porausfirma vain porasi.

 

[Euroshopperi]

Kone kävi 1 h 35 min. Tulo kaivoilta putosi +0,1 asteeseen ja paluu - 3,6 astetta. Virtausmittarit näytti summittaista 70 L/min lukemaa, joka lienee yläkanttiin. Menovesi 32 asteessa, mutta saattoi olla korkeampikin ennenkuin ehdin pläräämään.

 

[Lappanen]

OK, mutta eikös ne sinne saman tien yleensä sen keräimen laske. Joko on riittävän pitkä keräin tai sitten ei. Keräimenlaskuvideoilla leikkaavat tyyliin metrin ylimääräsitä pois eli aika passeli se mukana kulkeutunut on ollut.

Varmaan käytäntöjä on yhtä paljon kuin porausfirmojakin, luulisi kyllä että se keräin lasketaan heti samalla kertaa jos vaan mahdollista. Eiköhän kiepillä ole aina jonkun verran ylimääräistä ettei käy niin että keräin ei osukaan pohjaan ennen kuin letku loppuu, mutta tuskin ihan kymmeniä metrejä kuitenkaan.

Ja jos asiakas paikalla yllättäen ilmoittaakin, että tehdäänpäs 50 metriä syvempi kaivo, niin kyllähän se sitten tehdään vaikka vaatisi lisätankoja poraan ja pidemmän keruuputkiston. Rahalla saa kyllä ja tekijä tekee.

 

[roots]

Voihan noilla porareilla olla mukanaan monen mittaista keruukieppiä työmaalla ja varmaan onkin koska eivät välttämättä varikolla välillä käy kun vaihtavat työmaata.

 

[Antero80]

Itseäni myös on ihmetyttänyt, että miten ne porarit voivat siinä työn aikana porata niin sanotusti ylimääräistä ex tempore? Niillähän on se keräin mukanaan jollekin metrimäärälle. Ei kai noita keräimiä ole siellä joka 10 m pituuden välein ? Litkua varmaan lienee mukana kuutio kaupalla.

Meillä laskettiin keräsin kaivoon noin viikko porauksen jälkeen, mutta onhan se kohteliasta ilmoittaa etukäteen minkä mittaisen kaivon haluaa.
Tuskin ovat työmiehetkään tyytyväisiä jos aikataulut menee uusiksi sen takia että asiakas ilmoittaa porauksen alettua että tehdään sittenkin syvempi.

 

[Janos]

OK, mutta eikös ne sinne saman tien yleensä sen keräimen laske. Joko on riittävän pitkä keräin tai sitten ei. Keräimenlaskuvideoilla leikkaavat tyyliin metrin ylimääräsitä pois eli aika passeli se mukana kulkeutunut on ollut.

Meillä porari porasi reiän ja parin päivän päästä tuli toinen laittamaan putket, litkut ja ponnistuksen.
Oikean mittaisen putken kävi naapurikunnasta hakemassa suoraan valkistajalta

 

[Euroshopperi]

Kyllähän noita reikiä jää kesken monessa paikkaa ja joutuu poraamaan esim pari reikää, jotta päästään tavoitteeseen, kun suunnitelma muutetaan. Vettä voi tulla reiästä sellaista tahtia, että pitää lopettaa ym. Niillä taisi olla 10 m välein kieppejä varikolla ja sanoi, että löytyy kyllä sopivat putket jo valmiina. Pakukin oli mukavan kokoinen rekannuppi ja sopivat työkalut oli mukana kaikki. Kelat, syöttäjät, minikaivurina Yanmarin telakone ym löytyi kivasti. Ajeli sillä illalla kotiin ja toi tullessaan uudet putket. Hyvää palvelua siis on ehkä vieläkin saatavilla, jos osaa vain kysyä. ” Pidä tunkkis” periaatteella saa ehkä tyytyä vähän huonompaan lopputulokseen.

 

[Euroshopperi]

Ylöslämmitys näyttääkin olevan näillä 20 mm putkilla kohtuullisen tehokasta puuhaa. Flir one pro ei enää oikein saanut putkia erottumaan lämmenneestä massasta, eikä tuonne enää uskaltaisi porata mitään. Kontrastia tietysti löytyisi kunnolla, kun antaa viikon jäähtyä ja laittaa lämmityksen päälle. On muuten äärimmäisen mukava, tasaisen lämpöinen huone, jonka ikkunan reunaakin saa kävellä ilman mitään huomiota lämmönvaihtelusta. Odotuksena on, ettei tämä lattia laske COP:ia yhtään. Kuristamaton kierto nostaa hieman liikaa lämpöjä ja termari suunnittelu kävi jo mielessä. Vai pitäisikö tämän nyt toimia hyvin tuolla spiraalilla kuristaen ja tasalämpöisyys säilyy? Käsittäisin, että riviasennuksessa lämpö voisi valua, kun kuristetaan.

 

[Ode]

eli hinta nousi tähtitieteelliseen 24.500 €

Ei mahdoton hinta. Mistä hankit? L1 kun on Viessmann? Tomallenilta sain tarjouksen viime kesänä 2x 170m kaivoilla 16 kW koneella 33345€.

 

[Euroshopperi]

No vuosiluku oli 2013, joten ei ole siltäosin vertailukelpoinen. L1 oli, kun piti saada Viessmann ja 390 L käyttövesivaraaja, eikä parempaakaan hintaa saanut. Mitään tukia ei ole tuossa hinnassa mukana, vaan ihan suoraan tarjouspaperista tuo summa. Takaisinmaksettu jo kuitenkin pariin kertaa öljynhinnalla vaikkapa 1 €/L ja 4300 L/a kulutuksella, joka näkyy esim tuosta vertailukelpoisena suoraan öljynkulutukseen noilla suluissa olevilla lukemilla. Mullahan siis mitataan pelkästään kompressorin käyttämää sähköä ja sen paikalle voi helposti vaihtaa minkä tahansa muun lämmityksen ihan suoraan ja vertailu on kohtuu tarkka.
2010-2013/11 välisen ajan keskimääräinen öljynkulutus oli siis tuo 4300 L/v ja olen pitänyt oman kattilan hyötysuhteena 83 %, joka vertautuisi n 35 000 kWh vuosienergiaan. Väittäisin, että kohtuu lähellä liikutaan todellisuutta noilla arvoilla. Suluissa olevat luvut täsmällisiä ja samaan klo aikaan ja päivämäärillä otettu erillisestä mittarista. Kaikki muu on sitten vähän hövelimpää tiedettä. Kelpaa kuitenkin mulle. COP sisältää käyttöveden ja lämmityksen, sekä vastuskäytön.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014 = 28 000,39 kWh ( 8 160 kWh ) COP 3,8
2015 = 27 583,66 kWh ( 8 610 kWh )
2016 = 27 295,86 kWh ( 8 213 kWh )
2017 = 27 584,69 kWh ( 7 932 kWh )
2018 = 26 849,27 kWh ( 7 680 kWh )
2019 = 25 908,90 kWh ( 7 635 kWh )
2020 = 27 532,68 kWh ( 6 890 kWh )
2021 = 32 229,69 kWh ( 8 443 kWh )
2022 = 25 357,93 kWh ( 8 114 kWh )
2023 = 24 931,52 kWh ( 7 912 kWh )
2024 = 22 207,65 kWh ( 6 708 kWh ) COP 4,7)
COP nyt 4,8

 

[Euroshopperi]

2014 ja 2024 lämmöntarveluku muistaakseni oli melko täsmällisesti sama, mutta 2024 on käytetty lämmintävettä painepesurilla ja tätelty uima-altaita kakaroitten kakaroille, joten lisäeristykset yläpohjaan on ulosmitattu lämpimänveden törsäilyssä. En osaa laskea sille TMA:ta, mutta tyytyväisyyttä on esiintynyt laajalti.

 

[Janos]

Tännekin saatiin ensimmäiset pakkaset tälle vuodelle ja tuli otettua kuva tuosta kylmäainepiiristä. Aika sukkasillaan käy 15 pakkasilla mutta puuttuu se noin 150m3 lämmitettävää tilaa vielä.
Ottoteho kokonaisuudessaan 0,6kw tuon tarkemmin ei näytä.

Kone näyttää COPin sijaan HSPF luvun mikä oletettavasti on sama?
Lämmitykselle 5,2
Käyttövesi 3,8
Yhteensä 4,8

 

[roots]

Tännekin saatiin ensimmäiset pakkaset tälle vuodelle ja tuli otettua kuva tuosta kylmäainepiiristä. Aika sukkasillaan käy 15 pakkasilla mutta puuttuu se noin 150m3 lämmitettävää tilaa vielä.
Ottoteho kokonaisuudessaan 0,6kw tuon tarkemmin ei näytä.

Kone näyttää COPin sijaan HSPF luvun mikä oletettavasti on sama?
Lämmitykselle 5,2
Käyttövesi 3,8
Yhteensä 4,8

Hyvät luvut...

Onko tuo värkki 1-vaiheinen kuten saman kokoluokan esmes Nibe ja Bosch?
Mitsu ja CTC taitavat olla kolmivaiheisia...

 

[Janos]

Hyvät luvut...

Onko tuo värkki 1-vaiheinen kuten saman kokoluokan esmes Nibe ja Bosch?
Mitsu ja CTC taitavat olla kolmivaiheisia...

Kyllä tuo ihan kolmivaihekone on

 

[Euroshopperi]

Mulla on havaittavissa kohtuu selkeästi, että mitä vaikutusta saadaan käyttöveden esilämmityksellä. Kokonais COP on sama 4,8 vaikka lämmitys ja käyttövesi COP on huonompia. Eli käytännössä käyttövedestä kohtuu suuri osa menee tuon lämmityksen piikkiin, jonka suhteellinen osuus nousee merkittävästi ja nostaa COP yhteensä lukemaa reippaasti. Ja tuohon riittää siis jo 500 L varaaja erinomaisen hyvin ja käyttövettä riittää tarvittaessa tolkuton määrä, eikä sen puskuroidun käyttövesi varalisän säilöminen tuolla n 30 asteen varaajassa tuota oikeestaan minkäännäköistä lämpöhukkaa ja lämpöhukkakin tehdään takaisin COP 5,0:lla.

Lämmitykselle 5,0
Käyttövesi 3,5
Yhteensä 4,8

 

[Kellarinlämmittäjä]

Aika sukkasillaan käy 15 pakkasilla

No, jo on ihme jos ei kävisi. 8 kW kone ja vm. 125m² vm. 2023 "Etelä-Suomessa". Sinällään kulutuksesihan ei ole mitenkään erityisen pientä ja esittämälläsi COP 4,8 >< "pumppu vienyt sähköä 3045,6kWh" => vuosituotokseksi tulisi peräti ~14 600 kWh, joka on paljonlaisesti uudelle tuon kokoiselle talolle pelkäksi lämpönenergiaksi. Esim. @pökö 43 vuotta vanhempi ja suurempi talo kuluttaa vähemmän ja Pökö on mittailut myös tuottopuolenkin sekä MLP:ltä että auringosta.

 

[Janos]

No, jo on ihme jos ei kävisi. 8 kW kone ja vm. 125m² vm. 2023 "Etelä-Suomessa". Sinällään kulutuksesihan ei ole mitenkään erityisen pientä ja esittämälläsi COP 4,8 >< "pumppu vienyt sähköä 3045,6kWh" => vuosituotokseksi tulisi peräti ~14 600 kWh, joka on paljonlaisesti uudelle tuon kokoiselle talolle pelkäksi lämpönenergiaksi. Esim. @pökö 43 vuotta vanhempi ja suurempi talo kuluttaa vähemmän ja Pökö on mittailut myös tuottopuolenkin sekä MLP:ltä että auringosta.

Siinäpä ei kauaa mennyt että taas MLP ollaan mollaamassa.
Valitettavasti pienempää konetta en Viessmannilta saanut ostettua joten väkisin siitä tulee hieman ylimitoitettu kun ei ole mahdollisuutta ostaa pienempää konetta
Pitäisikö sinun välillä tänne laittaa vaikka jotain konkreettista vaikka omasta Vilpistä eikä vain puuttua ja etsiä vikoja muiden MLP.
En ole väittänytkään että menee mitenkään erityisen pienellä, olen vain laittanut faktat pöytään ja muuta en pysty tekemään.
Tuota talon lämmitys energiankulutusta nyt et tietenkään voi noin laskea ja sen tiedätkin mutta tahallaanhan sina vääristelet kaiken mikä vain vähääkään liittyy MLP

 

[anders]

Tännekin saatiin ensimmäiset pakkaset tälle vuodelle ja tuli otettua kuva tuosta kylmäainepiiristä.

4.2C / 7.9bar lienee kylmäaineen lämpö ja paine haihduttimen jälkeen?

Sitä vaan että miten se noissa pumpuissa nostetaan maalitkun tulolämpöä lämpimämmäksi (3.0C)?

En siis juuri mithään ymmärrä MLP:stä...

 

[Euroshopperi]

Tuo saattaa heitellä noissa lukemissa nopeammin, kuin näytössä on järkevää pitää päivitystahtia. Eli tuo soutaa elektronisen paisuntaventtiilin takia lukemana huomattavan nopeaan tahtiin ja paisarin prosentit pomppii esim lähes 10% lukemia ylös/alas ihan lineaarisesti ehkä. En tiedä onko siinä pykäliä, mutta mulla ainakin saattaa lävähtää suoraa 34%=>42% samalla vilkaisulla ja takas 37% tms. Eikä meinaa silmä pysyä noiden kaasujen lämpöjen kanssa mukana. Varsin piikikästä käyrää se kuitenkin piirtää ja piirrettynä taitaa tulla kohtuu yksiselitteisiä niistä käyristä. Esim Fraatti niitä saa ulos koneestaan paremmin näkymään. Ei tuollaisesta näytöstäkään saa numeerisena mitään tolkkua, jos päivitysnopeutta on liikaa.

 

[Euroshopperi]

Tännekin saatiin ensimmäiset pakkaset tälle vuodelle ja tuli otettua kuva tuosta kylmäainepiiristä. Aika sukkasillaan käy 15 pakkasilla mutta puuttuu se noin 150m3 lämmitettävää tilaa vielä.
Ottoteho kokonaisuudessaan 0,6kw tuon tarkemmin ei näytä.

Kone näyttää COPin sijaan HSPF luvun mikä oletettavasti on sama?
Lämmitykselle 5,2
Käyttövesi 3,8
Yhteensä 4,8

Hyvät on lukemat. Käyttövesi pienemmässä neliömäärässä talossa hieman dominoi ja tuo Yhteensä luku nousee mitä suurempi on huusholli, mitä lämmitetään.
Käsittäisin että HSPF = SCOP = JAZ


HSPF tarkoittaa lämpöpumpun kokonaislämmitystehoa, jota tarvitaan rakennuksen lämmitysvaatimusten täyttämiseen keskimääräisellä lämmityskaudella. Kokonaislämmitysteho kattaa myös sähköisen lisälämmityksen.

”HSPF lasketaan jakamalla kylmempien kuukausien aikana tuotetun lämmön kokonaismäärä samalla ajanjaksolla kulutetun energian kokonaismäärällä.

HSPF tarkoittaa lämpöpumpun kokonaislämmitystehoa, jota tarvitaan rakennuksen lämmitysvaatimusten täyttämiseen keskimääräisellä lämmityskaudella. Kokonaislämmitysteho kattaa myös sähköisen lisälämmityksen.

HSPF lasketaan jakamalla kylmempien kuukausien aikana tuotetun lämmön kokonaismäärä samalla ajanjaksolla kulutetun energian kokonaismäärällä. ”

 

[Euroshopperi]

Tuloliuoksen lämpötila vertautuu COP lukemaan myös ja että saadaan koneesta ulos teho, jota on ostettu sen voi suhteuttaa tuohon taulukkoon, niin, että 0 asteen alle ei olisi syytä tulon mennä.
Nyt kun ylöslämmitys on ohi ja käynti lyhentynyt, niin tulolämpö taas palasi 1,2 ja paluu - 2,3 lukemiin, joten COP nousee oman koneen kohdalla tehtaan ilmoittamasta COP 4,7 lukemasta sekä tulolämmön puskemana, että kiertoveden alemman lämmön vaatimuksen takia. Eli kun COP 4,7 = 0/35/5 tilanteessa, niin omalla kohdalla on 1,2/32/6,8 nuo lukemat. Noita taulukoita löytyy tehon suhteen ym muita tuolta Viessmannin sivuilta. Eli mun kone on nyt yli 17 kW teholla puskeva.

https://static.viessmann.com/resources/technical_documents/FI/fi/VPA/5838541VPA00018_1.pdf#pagemode=bookmarks&zoom=page-fit&view=Fit

 

[roots]

HSPF =

Heating Seasonal Performance Factor

Ei ole tehoa vaan tehokkuutta paremminkin, ehkä sama kuin pelkkä SPF

 

[Euroshopperi]

Oman koneen käyrät taisi olla tuolta 2013 suunnitteluohjeista. Ja tuon mukaan jos yrittää pumpulla tehdä 60 asteista vettä kiertoon esim käyttövettä lämmittäessä, jottei käytä vastuksia ollenkaan, niin lioksen on syytä olla n +2 asteista tuloltaan.

https://static.viessmann.com/resources/technical_documents/FI/fi/VPA/5838541VPA00003_1.pdf?download=1

 

[Euroshopperi]

Heating Seasonal Performance Factor

Ei ole tehoa vaan tehokkuutta paremminkin, ehkä sama kuin pelkkä SPF

Joo. No nuo lainausmerkkien väliset on kopioitu suoraan Fujitsun sivuilta ja saattaa olla muutama sana unohtunut sieltä välistä, tai käännöksen henki kateissa, kuten noissa usein onkin.

””””” ”HSPF lasketaan jakamalla kylmempien kuukausien aikana tuotetun lämmön kokonaismäärä samalla ajanjaksolla kulutetun energian kokonaismäärällä.”””””
Meniskö tuo sitten tuossa käännöksessä oikein?

 

[Euroshopperi]

Tiedä sitten noista COP luvuista, mutta nyt on kaivossa liuoskierto selvästi parantunut pumpunvaihdon jälkeen joskus vuosi takaperin. Kiertopumput laitoin talvikaudeksi täysille jo loppukesästä ja räppäsin termarit muualta auki, paitsi alakerran uusitusta alumiinilattiasta. Tuon jälkeen on joutunut jo 3 kertaa muuttamaan käyriä. 2 pudotusta ja tasoon oikaisua kerran. Alun COP yhteensä on noussut 4,3:sta nyt 4,8:aan ja lämmityksen COP 4,6:sta 5,0:aan. Lämminvesi nousi jo hetimiten liuospumpun vaihdon jälkeen 3.3:sta 3,5:een ja tuntuu sinä pysyvän. Dt ei varmuudella ole suurentunut yhtään, vaan pienentynyt. Saapa nähdä, pitääkö vielä puuttua käyriin, kunhan saa noista vanhoista lattialämmityksien tehoista selvitettyä niiden max tehon pakkasilla. Ei tunnu siltä, että Dt maksimointi johtaisi mulla parhaaseen COP arvoon tässä systeemissä. LTO koneen vesikiertoinen patteri on alkanut jo vähän ottamaan nokkiinsa matalista kiertolämmöistä, eli sitä ei ole varmaan laskettu MLP lattialämpöjen varaan toimivaksi.
En tiedä tuosta, mutta kun tavoitteena Dt 0-astetta sekä kaivossa,että lämmityspäässä, niin COP alkaa olemaan nyt aikalailla tapissa. Pienellä Dt:llä pitää liikuttaa suuret määrät nesteitä molemmissa päissä kylmäkaasukiertoa, niin silloin liikkuu suurempi määrä myös kylmäainetta, pienemmällä määrällä sähköä. Tai ainakin minun mielestä. Ja jos näin ei ole, niin mulla on varaa joustaakin kyllä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kiertopumput laitoin talvikaudeksi täysille jo loppukesästä ja räppäsin termarit muualta auki, paitsi alakerran uusitusta alumiinilattiasta. Tuon jälkeen on joutunut jo 3 kertaa muuttamaan käyriä. 2 pudotusta ja tasoon oikaisua kerran

Olisiko sinulla antaa tuottolämpötiloja, kuinka lämpimiä vesiä tarvitaan esim. +5°C, 0°C ja -5°C ? Kuinka suuren jäähtymän saat lämmönjaossa aikaiseksi? Entä kuinka kuumaa vettä tuolla COP3,5 on mahdollista tuottaa ?

 

[Euroshopperi]

Ei oo ihan tarkkaa tietoa, mutta jollaintapaa tuo yrittää käyrää seurata, jota vähän nyt on pitänyt koemielessä taas laskea. Dt toisiossa latauksen aikana on luokkaa 6,5 astetta. Käynnin välillä ei ole tarpeeksi tarkkoja antureita missään ja MLP ei kierrätä muutenkaan omalla kiertopumpullaan koskaan. Latauspumppu käy pelkästään koneen käydessä. Muun kierron hoitaa 2 Grundfossia omien shunttipiiriensä sisällä.
Lämpimän veden tuotanto tulee kierukan lämmön ollessa yleensä n 58,6 asteen ympärillä, jolloin puoleenväliin varaajaa on saatu 50 asteinen vesi. Varaajan katolla on silloin vähän vajaa 58 asteinen vesi, josta sitä otetaan. Esilämmitetty vesi tulee tuolta lämmitysvaraajasta n 30 asteen kelluvasta lämmöstä aina. Kesällä, kun lattiaviilennys toimii, niin yläkerran laattalattia lämpeää auringonpaisteesta ja esilämmitys syö sen lämpimään käyttöveteen kierukasta.

 

[Euroshopperi]

Ja tuossa sulle yksi viikon epätieteellinen osa käyttöveden teosta, jonka otin kun tuolla lienee enemmän ollut kulutusta, eli poreammetta on käytetty. Laske siitä COP. Ei noita jaksa kerran viikkoon plarata. Summittainen COP kerran vuoteen talteen ja se palvelee hyvin. Jos haluat niin laita tuohon 6708 kWh vuosikulutukseen Motivan kerroin 3, niin tulee hyvä luku. 350 neliölle saadaan järjettömän pieni kulutus. 20 124 kWh, joka muutettuna öljynkulutukseen tekisi tuolla sun 0,9 COP lukemalla 2234 L öljyä vuodessa. Tuo oma Fortumin mulle toimittama tieto 3 v ja 10 kk lasketusta 4300 L keskikulutuksesta täytyy sitten olla ihan huuhaa pohjalta. Talon tehokkuusluku on kyllä parantunut tuon mukaan aivan käsittämättömällä tavalla. Tuosta tulee lämmitykselle vain 57,5 kWh/neliö 1990 rakennetussa talossa. Meneeköhän jo passiivitalon puolelle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

20 124 kWh, joka muutettuna öljynkulutukseen tekisi tuolla sun 0,9 COP lukemalla 2234 L öljyä vuodessa. Tuo oma Fortumin mulle toimittama tieto 3 v ja 10 kk lasketusta 4300 L keskikulutuksesta täytyy sitten olla ihan huuhaa pohjalta. Talon tehokkuusluku on kyllä parantunut tuon mukaan aivan käsittämättömällä tavalla. Tuosta tulee lämmitykselle vain 57,5 kWh/neliö 1990 rakennetussa talossa. Meneeköhän jo passiivitalon puolelle.

Jos muistat, öljykattilan osalta tarkastelukulma muuttui minulla jo edelliseksi talveksi niin, että nykyisin mittaan poltetun määrän ja siitä on arvioitu, mitä siitä olisi voinut saada hyödyksi. Aikasempi tarkastelukulma oli päinvastoin eli kuinka paljon lämmitystä on hoidettu öljyllä ja arvioitu, mitähän sitä olisi palanut. Tosin silloinkin muovisäiliöstä näki, minkä verran oli kadonnut esim. talven mittaan. Nykyiseltään lopputuloshan on siinä mielessä lohdullinen, että jos se öljy palaa vain harakoille niin sittenhän sen korvaamisen ei olisi paljoa sähköäkään tarvittu eli mitä huonompi hyötysuhde sitä parempi tulos. Tosin tuo tarve nyt on -24 tammikuuta lukuunottamatta ollut siinä määrin pientä, että lopputulema ei paljon muuttuisi vaikka laskisi lämpöarvon mukaan.

Mutta ei täälläkään lämmöntuotto kuluta kuin hiukan ~ 40 kWh/m², taloussähkön kanssa sitten ~50 kWh/m² ja suunnilleen saman ikäisiä talotkin ovat. Mihinkähän luokkaan tällä kulutuksella sitten pääsisi ?

Veden lämmityksen COPia katselin noista edellä laittamistasi käyristä. COP 3,5:een ei kovin korkeilla lämmöillä ylletä (jos oikein käyrää luin niin noin +45 °C), lisäksi vielä nuo lämmönvaihdon lämpötilaerot, koska se kuumavesi ei koskaan voi saavuttaa sitä lämmittävän "kattila"veden lämpötilaa.

 

[Euroshopperi]

Tuossa on joku vanha epätieteellinen heitto, josta voi tähdätä tikkaa 5 m päästä taulua ehkä. Mutta jotain osviittaa saattaa löytyä.

 

[Lappanen]

Tuossa on joku vanha epätieteellinen heitto, josta voi tähdätä tikkaa 5 m päästä taulua ehkä. Mutta jotain osviittaa saattaa löytyä.

Hauska tuo lämmin käyttövesi -sarake. Ilman lkv-kiertoa, meillä menisi lämmintä vettä luultavasti melko lähelle saman verran 50 m2 ja 500 m2 talossa Ja on tässä nykyisessäkin pärjätty ilman lkv-kiertoa, ihan luksusvarustehan tuo on.

 

[Euroshopperi]

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tuota mun käyttöveteen mennyttä vuotuista kulutusta. Tuosta kun vetää keskiarvoviivan reippaasti alle 20 kWh/viikko, niin tulee n 1000 kWh vuodessa. Loput käyttövedestä on tehty lämmitysvaraajassa ja kesällä lattiaviilennyksellä. Kaikki auringon laattoja lämmittävä säteily päätyy myös periaatteessa lattian levittämänä alakertaan, tai muuhun viileämpää huoneeseen ja kuumanveden esilämmitykseen. Omasta mielestä tuo 1000 kWh vuodessa on varsin kohtuullinen määrä nykyään, kun mattojakin on pesty suoraan kuumavesiliitännästä kesäisin. Hana kun on pannuhuoneessa ja joko kuumaa, tai kylmää tulee palloventtiileitä sulkemalla.

Jos muistat, öljykattilan osalta tarkastelukulma muuttui minulla jo edelliseksi talveksi niin, että nykyisin mittaan poltetun määrän ja siitä on arvioitu, mitä siitä olisi voinut saada hyödyksi. Aikasempi tarkastelukulma oli päinvastoin eli kuinka paljon lämmitystä on hoidettu öljyllä ja arvioitu, mitähän sitä olisi palanut. Tosin silloinkin muovisäiliöstä näki, minkä verran oli kadonnut esim. talven mittaan. Nykyiseltään lopputuloshan on siinä mielessä lohdullinen, että jos se öljy palaa vain harakoille niin sittenhän sen korvaamisen ei olisi paljoa sähköäkään tarvittu eli mitä huonompi hyötysuhde sitä parempi tulos. Tosin tuo tarve nyt on -24 tammikuuta lukuunottamatta ollut siinä määrin pientä, että lopputulema ei paljon muuttuisi vaikka laskisi lämpöarvon mukaan.

Mutta ei täälläkään lämmöntuotto kuluta kuin hiukan ~ 40 kWh/m², taloussähkön kanssa sitten ~50 kWh/m² ja suunnilleen saman ikäisiä talotkin ovat. Mihinkähän luokkaan tällä kulutuksella sitten pääsisi ?

Veden lämmityksen COPia katselin noista edellä laittamistasi käyristä. COP 3,5:een ei kovin korkeilla lämmöillä ylletä (jos oikein käyrää luin niin noin +45 °C), lisäksi vielä nuo lämmönvaihdon lämpötilaerot, koska se kuumavesi ei koskaan voi saavuttaa sitä lämmittävän "kattila"veden lämpötilaa.

Vaikka olisikin sulla ketunhäntä kainalossa, niin laitan silti kuvan yhdestä 15 min pitkästä käyttövesi vedosta. Nyt kun rupeat tuota interpoloimaan, niin sen verta pitää heittää sekaan, että tuon jakson ajan voi yrittää laskea kokonais COP arvon sillä oletuksella, että koneen teho pysyisi antopuolella samana, koska kaivonkierto ei ehkä vielä ole tuossa ajassa ehtinyt ympäri. Ja koska liuos on luokkaa 2-3 asteen välillä, niin tehoa on vähintään se 18 kW käynnin aikana. Kerro sitten, mitä sun mielestä saat COP yhteensä lukemaksi tuosta nousevasta tehokäyrästä, kun lämmöt nousee ja päätyy esim 58,6 asteeseen. Jossain kohtaa tuota nousevaa käyrää tiedän sen COP 3,5 pisteen sijaitsevan, muttei kyllä omat kyvyt, eikä resurssit riitä tässä enempään. Käyrän muoto on tunnusomainen ja pystyn sen tunnistamaan mistä kohtaa tahansa vaikka vuoden takaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tuota mun käyttöveteen mennyttä vuotuista kulutusta.

No, nyt on kommentoitu kuin myös itseltänikin moneen kertaan. Eipä MLP kulutuksia yleensä kukaan muu kommentoi kuin minä. Otetaanko nyt kuitenkin ihan rauhallisesti. Ei näitä VILPillekään mistään esitteistä repäistä.

Täällä meni viime vuonna veden tulistukseen 1326 kWh (118 m³). Muu veden lämmitys on tapahtunut lämmityksen COP:lla. Tämä tulistus on muuten useimmiten vuorokauden halvinta saatavilla olevaa sähköä, ainakin varaaja on lämmennyt 03 alkaen tunnin tai vähän yli eikä "päiväkäyttöä" ole tarvittu. OK, teillä taitaa huussikin toimia kuumalla vedellä, meillä vain keittiöön tulee vesi kylmänä, kun sitä täysin raakaa kylmää ei kukaan ole muualla kaivannut mihinkään.

Ei minulla ole mitään ketunhäntiä kainalossa mutta ei minulla ole myöskään kykyjä analysoida puutteellisia raportoitejasi. Exceliin voi kyllä kirjotella legendaa mutta ei niistä tule kuin harakanvarpaita jos yrittää jotain laskea. Itse kokemuksesta tiedän, että ne hurjimmat tulokset syntyvät, kun jotain lasketaan väärin.

Ensinnäkin pitäisi olla kulutus ja tuottomittaus:

1. Sähköä kompressorille -> jokin tuottomäärä lämmintä => COP pumppaukselle
2. + sähköä muuhun oheiskulutukseen -> tuottoon lisätään se sähkön kulutus kun se ilmeisesti jotain on kuitenkin lämmittänyt => COP tähän kuuluvalle järjestelmälle.
3. Sinulla on nuo hurjat öljyn tuhoamisluvut jotka sitten ovat hoituneet kätevästi MLP:lla. Ei kestä tarkastelua !

 

[pökö]

Täällä meni viime vuonna veden tulistukseen 1326 kWh (118 m3).

118 m3 tulistettu?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vettä mennyt mittarin läpi kaikkiaan tuo määrä. Luultavasti noin 90 % on haalistettu mutta vain pieni osa tästä on tulistettu.

 

[Euroshopperi]

Tuottoon kulutettu energia ei ollut tuossa taulukossa mukana, mutta mulla talon energiankulutus asettuu 90 kWh/ neliö vuodessa. Ja ihan kohtuu parannusta 1990 taloon kun se vastaa paranneltua 2010 taloa. Tuottoonhan menisi tuolla 6708 kWh lukemalla 19 kWh/neliö vuodessa.

 

[Janos]

Vettä mennyt mittarin läpi kaikkiaan tuo määrä. Luultavasti noin 90 % on haalistettu mutta vain pieni osa tästä on tulistettu.

Pitäisikö sitten taas pysyä faktoisssa eikä kirjoittaa että olet tulistanut vettä 118m3 vuoden aikana

 

[pökö]

Olen ajatellut vesimittaria kuumaan veteen, en vaan ole saanut sitä aikaiseksi. Meillä kun vettä käytetään yli 150m3 niin kiinnostaisi tietää mikä osa siitä on kuumaa.
Mikä noiden suhde yleensä on?