Maadoitetussa kruunuvalaisinpistokkeessa on vaan vierekkäin kaksi maadoitettua pistoketta samassa kannessa.
Perussähkötyökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Tuossa luki, että uudessa talossa. Sokeripalaa ei liene uusissa missään?
Kyllä niitä tekee täällä ihan s-urakoitsijatkin, on herran kädessä hommat.
Ei ole kyllä perinteisiä kruunuvalojakaan.
Husky
Hyperaktiivi
Joo sori, talo ei ole uusi (meille uusi). Vm2003.
Tosiaan tässä lienee riski jos laittaa tavallisen lampun jossa kytkee maan tuohon ke-viin?
Ei ole porras, vaan on samassa katkaisimessa vierekkäin kaksi eli on kruunu. Ja ei ole vihreä vaan on ke-vi se kolmas johto.
Tosiaan tässä lienee riski jos laittaa tavallisen lampun jossa kytkee maan tuohon ke-viin?
Hempuli
Töllintunaaja
Tarkistaisin mihin kruunukytkimen molemmat nappulat vaiheen kytkee. Täältä etäältä on mahdollista, että toinen kytkee kattovalaisimeen ja toinen johonkin muualle. Tai toinen kytkee vaiheen valaisimen vaihejohtoon ja toinen keviin, jolloin sen maadoitus valaisimen runkoon ei kuulosta eikä tunnu kivalta.
En muista koskaan kytkeneeni kruunukytkintä kruunuvalaisimeen, vaikka kruunukytkimiä asennankin jatkuvasti (no varmaan joskus jossain rempassa). Se kruunukytkin on nykyään vaan tapa vähentää niitä kytkinkalusteita. Yksi kaksiosainen kytkin on siistimmän näköinen kuin kaksi yksiosaista kytkintä päällekkäin. Ja tietysti halvempi.
Se sokeripalakytkentä kattovalaisimelle ei ole kovin harvinainen, merkittävä osa valaisimista on suunniteltu asennettavaksi suoraan jakorasiaan, eikä pistorasia ja koukku mahdu valaisimen runkoon.
Se sokeripalakytkentä kattovalaisimelle ei ole kovin harvinainen, merkittävä osa valaisimista on suunniteltu asennettavaksi suoraan jakorasiaan, eikä pistorasia ja koukku mahdu valaisimen runkoon.
Harrastelija
Vakionaama
Monet kattotöpselit ja useasta asunnosta on joutunut irroittamaan kun valaisimet ei ole tehty niitä varten. Joko itse valaisimessa on sokeripala (mutta ei tilaa pistokkeelle) tai pitää laittaa erillinen sokeripala.
Tuo kattotöpseli on hyvä idea mutta kun valaisinvalmistajat tai pitäisikö sanoa muoti ja estetiikka, ei niistä tykkää.
Tuo kattotöpseli on hyvä idea mutta kun valaisinvalmistajat tai pitäisikö sanoa muoti ja estetiikka, ei niistä tykkää.
- Keskustelun aloittaja
- #1 251
Surkea viritys tuo Suomessa käytetty kattopistorasia on. Ruotsissa on jo selvästi fiksumpi.
Harrastelija
Vakionaama
Suomessakinhan pistorasia muuttui joitain vuosia (10v?) sitten.
Muuttuikohan paremmaksi tai huonommaksi?
Muuttuikohan paremmaksi tai huonommaksi?
Kummonenko se ruotsalainen töpseli on?
Olisiko tuollainen DCL?, https://www.biltema.se/bygg/elinstallationer/lamputtag/sladdstall-dcl-jordat-15-cm-2000047542, https://www.biltema.se/bygg/elinstallationer/lamputtag/lamputtag-dcl-tak-utanpaliggande-2000047453, https://www.biltema.se/bygg/elinstallationer/lamputtag/lamputtag-dcl-vagg-utanpaliggande-2000047455?
Tuo DCL ei ole mikään ruotsalainen juttu, vaan eurooppalainen standardi johon suomessakin on siirrytty. Tosin eihän tuota mikään laki varsinaisesti vaadi käyttämään, joten yhtälailla sinne kattoon voidaan laittaa myös se vanha suomalaisen kansallisen standardin rasia.
Hempuli
Töllintunaaja
50-luvun töllin sähköjä on hiljakseen uusittu. Johdotettiin mm. kattovalaisimet uusiksi, kun siellä oli tälle vuosituhannelle outoja kaapelivärejä, kuten violetti. Kaikkiin kattorasioihin tuli maadoitus (kevi) ja yleensä käytettiin ABB AKK13 -tyyppistä rasiaa. Poikkeuksena talon mukana tullut kruunuvalaisin, johon piti ottaa DCL-rasia, jotta sai ripustettua maadoitetun kruunun kahdella DCL-pistotulpalla.
Pintajohdotetussa talossa valaisimiin olivat radiokytkimet helpoimmat ja siisteimmät asentaa varsinkin, kun ovat hyvinkin vapaasti sijoitettavia.
Pintajohdotetussa talossa valaisimiin olivat radiokytkimet helpoimmat ja siisteimmät asentaa varsinkin, kun ovat hyvinkin vapaasti sijoitettavia.
Kyllä siihen vanhaankin kattovaloon saa kaksi maadoitettua. Siinä pintamuovissa on hahlo josta aukaistaan toisen pistorasian aukko ja laitetaan tuo siihen: https://www.sahkonumerot.fi/1152532/
Käytännössä tosin tuo lähtee toisesta normaali rasiasta, koska ei noita pelkkiä runkoja kukaan viitsi erikseen tilata, kun ovat käyhtännössä saman hintaiset.
- Keskustelun aloittaja
- #1 258
Ruotsissa noita näin, enkä ruotsalaisiksi väittänytkään. Onko noita siis Suomessakin?
Hempuli
Töllintunaaja
Mm. Bauhauskassa ja puuhauskassa, tokmannillakin sekä ihan sähkötarvikkeita kauppaavissa. Toi harju ei ole mun suosikki...
Valaisinpistotulppa Harju DCL
Valaisinpistotulppa DCL-valaisinpistorasioille ja -ripustuskansille. Uuden EU-standardin vuoksi vanhojen 2-napaisten valaisinpistorasioiden tilalle on tullut uudet DCL- liittimet. Uudistuksen tarkoitus on parantaa sähköturvallisuutta. Valaisinpistotulpat ovat maadoitettuja tai kaksoiseristettyjä...
www.bauhaus.fi
- Keskustelun aloittaja
- #1 260
Eli ilmeisesti noita on asennettu asuntoihinkin, jos Suomessa noin yleisesti myydään. Ei ollut kyllä tyttären uudessa vuokrakämpässä 2019. Toisen tyttären kämpässä oli Ruotsissa, oli toki pari vuotta uudempi.
Vakuutusyhtiöstä kerrottiin että he eivät korvaa kiinteistön sähköjärjestelmän aiheuttamia vahinkoja jos asennus on yli 30 vuotta vanha. Taloni on valmistunut -95 ja sähköt on tehty silloisten vaatimusten mukaiset. Vikavirtasuojia ei tuolloin vaadittu, maadoitukset on tehty kaikkiin kaikkialle. Koska asennus vastaa varsin hyvin tarpeitani, en todellakaan aio teettää 15000E...20000€ sähkösaneerausta. Kuitenkin (ainakin hypoteetisena mahdollisuuten) aloin miettiä olisiko jotakin kevyempää keinoa saada asennus vastaamaan nykyvaatimuksia ja taas vakuutuksen piiriin ? Onko kokemuksia aiheesta?
Kannattaa ehkä myös kysellä muiden vakuutusyhtiöiden ehtoja asiaan, josko jostain saisi vakuutuksen myös tuolle ikäluokalle?
Näin on, raha kyllä kelpaa mutta vahinkotapauksessa korvausta ei saa.Nojoo, vilkasin omaa If:stä otettua kotivakuutusta. If ainakin myöntää vakuutuksen vaikka yli 50 vuotta vanhalle asennukselle, mutta ikävähennys sitten käytännössä blokkaa vahingonkorvaukset yli 30 vuotiailta asennuksilta käytännössä kokonaan
katso liitettä 108090
Siis, onko siellä ehdoissa nyt että eivät korvaa yli 30v sähköasennuksen aiheuttamaa vahinkoa, vai eivät korvaa sitä varsinaista hajonnutta sähköasennusta?
Se että 30v ikäistä asennusta ei enää korvata on ihan ok, jos 30v vanha sähkölaite hajoaa, se on aikansa kestänyt, mutta jos tuo rajaa sen sähkölaitteen aiheuttamat tuhot, lähinnä tietysti tulipalon, niin alkaisin latsella uutta vakuutusyhtiötä.
Se että 30v ikäistä asennusta ei enää korvata on ihan ok, jos 30v vanha sähkölaite hajoaa, se on aikansa kestänyt, mutta jos tuo rajaa sen sähkölaitteen aiheuttamat tuhot, lähinnä tietysti tulipalon, niin alkaisin latsella uutta vakuutusyhtiötä.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Eikös voisi asentaa vikavirtasuojat ja tehdä käyttöönottomittaukset?
Luulisi sen kelpaavan, eihän ne kaapelit ole mitenkään ”loppu”.
Koijarit vetää uudet langatkin putkiin jos on tulppasulakkeet taulussa.
Tuota juuri pohdin. Helppo ratkaisu olisi laittaa yksi vikuri ja kaikki sähköt sen perään. Arveluttaa vaan jos kaikki sähköt on yhden vikurin takana.Ryhmittely useammalle vikurille puolestaan vaatisi isompia järjestelyjä jakokeskuksessa.
Uusien keskuskalusteiden kytkeminen vanhoihin johtoihin ei luultavasti käytännössä ainakaan lisää turvallisuutta eikä vikavirtasuojilla useimmiten ole vaikutusta turvallisuuteen sähköpalojen kannalta (eiväthän varsin monet paloriskiä aiheuttavista kulutuslaitteista edes ole maadoitettuja vaan muovisen kaksoiseristyksen suojaamia). Tulppasulakkeidenkin korvaamisesta johdonsuojakatkaisimilla voi olla erilaisia näkemyksiä. Pistorasioiden tai paremminkin ryhmäjohtojen varustaminen vikavirtasuojilla pesutiloissa, keittiön maadoitettujen laitteiden kuten tiskipöydän, lieden tai jääkaapin kaltaisten maadoitettujen laitteiden läheisyydessä (ei siis koske itse jääkaapin syöttöä) tai ulkona on tietenkin perusteltua sähköturvallisuussyistä ja sitäkin hyödyllisempää olisi tehdä käyttöönottomittausten kaltaiset varmistukset. Mutta riittäisikö suunnilleen tuollainen?
Jos sellainen laite palaa niin miten asia edes liittyisi sähköjärjestelmän ikään vakuutuksen kannalta?
Sanopa tuo. Mutta tosiaan, sähköjärjestelmän ikään vetoaminen on aika huono peruste evätä vakuutuskorvauksia, ellei järjestelmässä voida osoittaa olevan vikoja. Yksittäisten komponenttien vaihtaminen turhaan muka iän alentamiseksi tuo väistämättä mukanaan riskejä, kun asennuksen yhteydessä yksisäikeisiä asennusjohtoja taivutellaan lisää ja pituuden riittävyyden kanssa voi tulla ongelmia (puhumattakaan mahdollisista ylimääräisistä jatkoksista). Kuivissa asennusolosuhteissa kupvarijohtimet eivät kulu tai ikäänny, ellei sitten kytkentätyön virheistä johtuvat ylikuumenemiset sun muut oksidoi johtoja normaalia enemmän.
Tarkastuksiin totta kai kuuluu mittausten lisäksi myös keskusten ja miksei muidenkin ruuviliitosten tarkistuskiristys. Uusilla osilla tuo ei tietenkään ole mahdollistakaan (tarpeesta taas voisi olla monta mieltä, mutta mahdotonta mikä mahdotonta). Yleisesti ottaen sähkölaitteiden kytkentäosat ovat muuttuneet vuosi vuodelta heppoisemmiksi (toki kytkennät on tehtävissä nopeammin nykyratkaisuilla, periaatteessa luotettavammin, mutta käytännössä ehkä ei paitsi tapauksissa, kun huolimaton asentaja hosuu ja saa sentään virran kulkemaan oikeaan paikkaan sen kummemin työnsä laatua tarkkaamatta; vaikkain pistoliitoksillakin johto saattaa näin jäädä vain koskettamaan liittimen pintaa) ja voi hyvinkin olla, että noille pian saakin määritellä asennuksille parasta ennen määräajat, jos kehitys jatkuu, sillä kytkentäosat ovat pääosin kertakäyttöisiä, ellei sitten salli luotettavuuden huomattavaa alentumista (vakuutusyhtiö tuskin sallii).
Onko niin, että vahinkotilanteessa (tulipalo etc.) vakuutusyhtiön on evätessään korvauksen kyettävä osoittamaan selkeä syy-seurausketju millä sähköjärjestelmä vika on aiheuttanut vahingon (ei siis riitä että vahinko on todennäköisesti saanut alkunsa sähköjärjestelmästä) ?
Selkeä vika olisi esim .pistorasin löysästä liitoksesta aiheutunut tulipalo. Entä tulipalo joka on todennäköisesti aiheutunut hiiren nakertaman johtimen oikosulusta. Vakuutuusyhtiö lienee kyllä melko veijari kekismään hyviä syitä.
Nämä vanhemmissa kalusteissa paljon käytetyt ruuviliitokset kannattaa tosiaan käydä läpi määräajoin koska ne tuppaa löystymään itsekseen ja sitten isommilla kuormilla voivat kuumentua pahastikin. Lämpökamera paljastaa näppärästi ongelmia keskuksissa ja rasioissa ym. kun kuormat on vaan päällä.
Husky
Hyperaktiivi
Saakohan moiseen sopivia lämpökameroita vuokrattua sopuhintaan jostain?
Vai oliko halpoja kännykkään liitettäviä ja toimiiko ne tällaisessa?
Ihan konevuokraamoissa pitäisi olla. Eikä ne enää mahdottomia maksakaan, voi sillä kattoa sitten lämpövuotojakin tms. Älypuhelimeenkin saa.
- Keskustelun aloittaja
- #1 278
Sehän riippuu täysin ehdoista. En ole kyllä törmännyt, että jätettäisiin korvaamatta ikään perustuen. Johonkin laittomuuteen tai pahaan huolimattomuuten voi korvaus perustua. Onko tosiaan sanottu, että vahinkoa ei korvata lainkaan? Yleensähän tosiaan menee niin, että itse vanhentuneen järjestelmän vahinkoihin ei saa korvausta, mutta muihin saa. Siis sähköjärjestelmästä lähtee palo-> muut vahingot korvataan täysin, mutta itse sähköjärjestelmän vaurioita ei.
Vantaan energia lainaa ilmaiseksi asiakkailleen. Ei taida olla kuitenkaan kovin yleinen käytäntö.
Viimeksi muokattu:
Kirjastoista voi myöskin lainata pääkaupunkiseudulla
