Perussähkötyökysymyksiä

Jule

Vakionaama
Kyllä sen toisen vaiheen pitäisi olla vaiheen väreissä. Ru, mu, ha, ja maadoitus löytyä. Onko olemassa kruunupistoketta maadoituksella, kun niissä on kolme tappia, ei maata?
Maadoitetussa kruunuvalaisinpistokkeessa on vaan vierekkäin kaksi maadoitettua pistoketta samassa kannessa.
 

sulo_s

Vakionaama
Onko siinä kaksi erillistä kytkintä vai yksi kruunukytkin?
Ettei olisi porrasvalosyteemi eli 2 eri kytkintä, silloinhan toi on normi maadoitettu valaisin.
 

Hempuli

Töllintunaaja
En yllättyisi, jos nohevampi TIS-mestari olisi tehnyt 3x1,5mm johdolla kruunukytkennän käyttäen keviä toisena vaiheena.
 

Husky

Hyperaktiivi
Joo sori, talo ei ole uusi (meille uusi). Vm2003.

Onko siinä kaksi erillistä kytkintä vai yksi kruunukytkin?
Ettei olisi porrasvalosyteemi eli 2 eri kytkintä, silloinhan toi on normi maadoitettu valaisin.
Ei ole porras, vaan on samassa katkaisimessa vierekkäin kaksi eli on kruunu. Ja ei ole vihreä vaan on ke-vi se kolmas johto.

Tosiaan tässä lienee riski jos laittaa tavallisen lampun jossa kytkee maan tuohon ke-viin?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Tarkistaisin mihin kruunukytkimen molemmat nappulat vaiheen kytkee. Täältä etäältä on mahdollista, että toinen kytkee kattovalaisimeen ja toinen johonkin muualle. Tai toinen kytkee vaiheen valaisimen vaihejohtoon ja toinen keviin, jolloin sen maadoitus valaisimen runkoon ei kuulosta eikä tunnu kivalta.
 

Jule

Vakionaama
En muista koskaan kytkeneeni kruunukytkintä kruunuvalaisimeen, vaikka kruunukytkimiä asennankin jatkuvasti (no varmaan joskus jossain rempassa). Se kruunukytkin on nykyään vaan tapa vähentää niitä kytkinkalusteita. Yksi kaksiosainen kytkin on siistimmän näköinen kuin kaksi yksiosaista kytkintä päällekkäin. Ja tietysti halvempi.

Se sokeripalakytkentä kattovalaisimelle ei ole kovin harvinainen, merkittävä osa valaisimista on suunniteltu asennettavaksi suoraan jakorasiaan, eikä pistorasia ja koukku mahdu valaisimen runkoon.
 

Harrastelija

Vakionaama
Monet kattotöpselit ja useasta asunnosta on joutunut irroittamaan kun valaisimet ei ole tehty niitä varten. Joko itse valaisimessa on sokeripala (mutta ei tilaa pistokkeelle) tai pitää laittaa erillinen sokeripala.
Tuo kattotöpseli on hyvä idea mutta kun valaisinvalmistajat tai pitäisikö sanoa muoti ja estetiikka, ei niistä tykkää.
 

Jule

Vakionaama

Tuo DCL ei ole mikään ruotsalainen juttu, vaan eurooppalainen standardi johon suomessakin on siirrytty. Tosin eihän tuota mikään laki varsinaisesti vaadi käyttämään, joten yhtälailla sinne kattoon voidaan laittaa myös se vanha suomalaisen kansallisen standardin rasia.
 

Hempuli

Töllintunaaja
50-luvun töllin sähköjä on hiljakseen uusittu. Johdotettiin mm. kattovalaisimet uusiksi, kun siellä oli tälle vuosituhannelle outoja kaapelivärejä, kuten violetti. Kaikkiin kattorasioihin tuli maadoitus (kevi) ja yleensä käytettiin ABB AKK13 -tyyppistä rasiaa. Poikkeuksena talon mukana tullut kruunuvalaisin, johon piti ottaa DCL-rasia, jotta sai ripustettua maadoitetun kruunun kahdella DCL-pistotulpalla.

Pintajohdotetussa talossa valaisimiin olivat radiokytkimet helpoimmat ja siisteimmät asentaa varsinkin, kun ovat hyvinkin vapaasti sijoitettavia.
 

Jule

Vakionaama
50-luvun töllin sähköjä on hiljakseen uusittu. Johdotettiin mm. kattovalaisimet uusiksi, kun siellä oli tälle vuosituhannelle outoja kaapelivärejä, kuten violetti. Kaikkiin kattorasioihin tuli maadoitus (kevi) ja yleensä käytettiin ABB AKK13 -tyyppistä rasiaa. Poikkeuksena talon mukana tullut kruunuvalaisin, johon piti ottaa DCL-rasia, jotta sai ripustettua maadoitetun kruunun kahdella DCL-pistotulpalla.

Kyllä siihen vanhaankin kattovaloon saa kaksi maadoitettua. Siinä pintamuovissa on hahlo josta aukaistaan toisen pistorasian aukko ja laitetaan tuo siihen: https://www.sahkonumerot.fi/1152532/

Käytännössä tosin tuo lähtee toisesta normaali rasiasta, koska ei noita pelkkiä runkoja kukaan viitsi erikseen tilata, kun ovat käyhtännössä saman hintaiset.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ruotsissa noita näin, enkä ruotsalaisiksi väittänytkään. Onko noita siis Suomessakin?
Mm. Bauhauskassa ja puuhauskassa, tokmannillakin sekä ihan sähkötarvikkeita kauppaavissa. Toi harju ei ole mun suosikki...
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mm. Bauhauskassa ja puuhauskassa, tokmannillakin sekä ihan sähkötarvikkeita kauppaavissa.
Eli ilmeisesti noita on asennettu asuntoihinkin, jos Suomessa noin yleisesti myydään. Ei ollut kyllä tyttären uudessa vuokrakämpässä 2019. Toisen tyttären kämpässä oli Ruotsissa, oli toki pari vuotta uudempi.
 

lmfmis

Vakionaama
Toi DCL on katossa niin susiruma että mennäänkyllä edellisellä töpselillä. Näkee että sähkösuunnittelija saanut määrätä :rolleyes:
 

iro

Vakionaama
Vakuutusyhtiöstä kerrottiin että he eivät korvaa kiinteistön sähköjärjestelmän aiheuttamia vahinkoja jos asennus on yli 30 vuotta vanha. Taloni on valmistunut -95 ja sähköt on tehty silloisten vaatimusten mukaiset. Vikavirtasuojia ei tuolloin vaadittu, maadoitukset on tehty kaikkiin kaikkialle. Koska asennus vastaa varsin hyvin tarpeitani, en todellakaan aio teettää 15000E...20000€ sähkösaneerausta. Kuitenkin (ainakin hypoteetisena mahdollisuuten) aloin miettiä olisiko jotakin kevyempää keinoa saada asennus vastaamaan nykyvaatimuksia ja taas vakuutuksen piiriin ? Onko kokemuksia aiheesta?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Vakuutusyhtiöstä kerrottiin että he eivät korvaa kiinteistön sähköjärjestelmän aiheuttamia vahinkoja jos asennus on yli 30 vuotta vanha. Taloni on valmistunut -95 ja sähköt on tehty silloisten vaatimusten mukaiset. Vikavirtasuojia ei tuolloin vaadittu, maadoitukset on tehty kaikkiin kaikkialle. Koska asennus vastaa varsin hyvin tarpeitani, en todellakaan aio teettää 15000E...20000€ sähkösaneerausta. Kuitenkin (ainakin hypoteetisena mahdollisuuten) aloin miettiä olisiko jotakin kevyempää keinoa saada asennus vastaamaan nykyvaatimuksia ja taas vakuutuksen piiriin ? Onko kokemuksia aiheesta?

Kannattaa ehkä myös kysellä muiden vakuutusyhtiöiden ehtoja asiaan, josko jostain saisi vakuutuksen myös tuolle ikäluokalle?
 

maanma

Vakionaama
Oliko nyt kuitenkin vaan niin etteivät myönnä vakuutusta >30 vuotta vanhalle sähköjärjestelmälle ?

Putkien osalta tuommoista on ollut jo pidempään.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Nojoo, vilkasin omaa If:stä otettua kotivakuutusta. If ainakin myöntää vakuutuksen vaikka yli 50 vuotta vanhalle asennukselle, mutta ikävähennys sitten käytännössä blokkaa vahingonkorvaukset yli 30 vuotiailta asennuksilta käytännössä kokonaan :)

1754564260294.png
 

Jule

Vakionaama
Siis, onko siellä ehdoissa nyt että eivät korvaa yli 30v sähköasennuksen aiheuttamaa vahinkoa, vai eivät korvaa sitä varsinaista hajonnutta sähköasennusta?

Se että 30v ikäistä asennusta ei enää korvata on ihan ok, jos 30v vanha sähkölaite hajoaa, se on aikansa kestänyt, mutta jos tuo rajaa sen sähkölaitteen aiheuttamat tuhot, lähinnä tietysti tulipalon, niin alkaisin latsella uutta vakuutusyhtiötä.
 

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Kuitenkin (ainakin hypoteetisena mahdollisuuten) aloin miettiä olisiko jotakin kevyempää keinoa saada asennus vastaamaan nykyvaatimuksia ja taas vakuutuksen piiriin ? Onko kokemuksia aiheesta?
Eikös voisi asentaa vikavirtasuojat ja tehdä käyttöönottomittaukset?
Luulisi sen kelpaavan, eihän ne kaapelit ole mitenkään ”loppu”.
 

iro

Vakionaama
Eikös voisi asentaa vikavirtasuojat ja tehdä käyttöönottomittaukset?
Luulisi sen kelpaavan, eihän ne kaapelit ole mitenkään ”loppu”.
Tuota juuri pohdin. Helppo ratkaisu olisi laittaa yksi vikuri ja kaikki sähköt sen perään. Arveluttaa vaan jos kaikki sähköt on yhden vikurin takana.Ryhmittely useammalle vikurille puolestaan vaatisi isompia järjestelyjä jakokeskuksessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ryhmittely useammalle vikurille puolestaan vaatisi isompia järjestelyjä jakokeskuksessa.
Uusien keskuskalusteiden kytkeminen vanhoihin johtoihin ei luultavasti käytännössä ainakaan lisää turvallisuutta eikä vikavirtasuojilla useimmiten ole vaikutusta turvallisuuteen sähköpalojen kannalta (eiväthän varsin monet paloriskiä aiheuttavista kulutuslaitteista edes ole maadoitettuja vaan muovisen kaksoiseristyksen suojaamia). Tulppasulakkeidenkin korvaamisesta johdonsuojakatkaisimilla voi olla erilaisia näkemyksiä. Pistorasioiden tai paremminkin ryhmäjohtojen varustaminen vikavirtasuojilla pesutiloissa, keittiön maadoitettujen laitteiden kuten tiskipöydän, lieden tai jääkaapin kaltaisten maadoitettujen laitteiden läheisyydessä (ei siis koske itse jääkaapin syöttöä) tai ulkona on tietenkin perusteltua sähköturvallisuussyistä ja sitäkin hyödyllisempää olisi tehdä käyttöönottomittausten kaltaiset varmistukset. Mutta riittäisikö suunnilleen tuollainen?
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos sellainen laite palaa niin miten asia edes liittyisi sähköjärjestelmän ikään vakuutuksen kannalta?
Sanopa tuo. Mutta tosiaan, sähköjärjestelmän ikään vetoaminen on aika huono peruste evätä vakuutuskorvauksia, ellei järjestelmässä voida osoittaa olevan vikoja. Yksittäisten komponenttien vaihtaminen turhaan muka iän alentamiseksi tuo väistämättä mukanaan riskejä, kun asennuksen yhteydessä yksisäikeisiä asennusjohtoja taivutellaan lisää ja pituuden riittävyyden kanssa voi tulla ongelmia (puhumattakaan mahdollisista ylimääräisistä jatkoksista). Kuivissa asennusolosuhteissa kupvarijohtimet eivät kulu tai ikäänny, ellei sitten kytkentätyön virheistä johtuvat ylikuumenemiset sun muut oksidoi johtoja normaalia enemmän.

Tarkastuksiin totta kai kuuluu mittausten lisäksi myös keskusten ja miksei muidenkin ruuviliitosten tarkistuskiristys. Uusilla osilla tuo ei tietenkään ole mahdollistakaan (tarpeesta taas voisi olla monta mieltä, mutta mahdotonta mikä mahdotonta). Yleisesti ottaen sähkölaitteiden kytkentäosat ovat muuttuneet vuosi vuodelta heppoisemmiksi (toki kytkennät on tehtävissä nopeammin nykyratkaisuilla, periaatteessa luotettavammin, mutta käytännössä ehkä ei paitsi tapauksissa, kun huolimaton asentaja hosuu ja saa sentään virran kulkemaan oikeaan paikkaan sen kummemin työnsä laatua tarkkaamatta; vaikkain pistoliitoksillakin johto saattaa näin jäädä vain koskettamaan liittimen pintaa) ja voi hyvinkin olla, että noille pian saakin määritellä asennuksille parasta ennen määräajat, jos kehitys jatkuu, sillä kytkentäosat ovat pääosin kertakäyttöisiä, ellei sitten salli luotettavuuden huomattavaa alentumista (vakuutusyhtiö tuskin sallii).
 

iro

Vakionaama
Sanopa tuo. Mutta tosiaan, sähköjärjestelmän ikään vetoaminen on aika huono peruste evätä vakuutuskorvauksia, ellei järjestelmässä voida osoittaa olevan vikoja.
Onko niin, että vahinkotilanteessa (tulipalo etc.) vakuutusyhtiön on evätessään korvauksen kyettävä osoittamaan selkeä syy-seurausketju millä sähköjärjestelmä vika on aiheuttanut vahingon (ei siis riitä että vahinko on todennäköisesti saanut alkunsa sähköjärjestelmästä) ?
Selkeä vika olisi esim .pistorasin löysästä liitoksesta aiheutunut tulipalo. Entä tulipalo joka on todennäköisesti aiheutunut hiiren nakertaman johtimen oikosulusta. Vakuutuusyhtiö lienee kyllä melko veijari kekismään hyviä syitä.
 

BBF

Vakionaama
Tarkastuksiin totta kai kuuluu mittausten lisäksi myös keskusten ja miksei muidenkin ruuviliitosten tarkistuskiristys.
Nämä vanhemmissa kalusteissa paljon käytetyt ruuviliitokset kannattaa tosiaan käydä läpi määräajoin koska ne tuppaa löystymään itsekseen ja sitten isommilla kuormilla voivat kuumentua pahastikin. Lämpökamera paljastaa näppärästi ongelmia keskuksissa ja rasioissa ym. kun kuormat on vaan päällä.
 

Husky

Hyperaktiivi
Nämä vanhemmissa kalusteissa paljon käytetyt ruuviliitokset kannattaa tosiaan käydä läpi määräajoin koska ne tuppaa löystymään itsekseen ja sitten isommilla kuormilla voivat kuumentua pahastikin. Lämpökamera paljastaa näppärästi ongelmia keskuksissa ja rasioissa ym. kun kuormat on vaan päällä.
Saakohan moiseen sopivia lämpökameroita vuokrattua sopuhintaan jostain?

Vai oliko halpoja kännykkään liitettäviä ja toimiiko ne tällaisessa?
 

BBF

Vakionaama
Saakohan moiseen sopivia lämpökameroita vuokrattua sopuhintaan jostain?

Vai oliko halpoja kännykkään liitettäviä ja toimiiko ne tällaisessa?
Ihan konevuokraamoissa pitäisi olla. Eikä ne enää mahdottomia maksakaan, voi sillä kattoa sitten lämpövuotojakin tms. Älypuhelimeenkin saa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Onko niin, että vahinkotilanteessa (tulipalo etc.) vakuutusyhtiön on evätessään korvauksen kyettävä osoittamaan selkeä syy-seurausketju millä sähköjärjestelmä vika on aiheuttanut vahingon (ei siis riitä että vahinko on todennäköisesti saanut alkunsa sähköjärjestelmästä) ?
Sehän riippuu täysin ehdoista. En ole kyllä törmännyt, että jätettäisiin korvaamatta ikään perustuen. Johonkin laittomuuteen tai pahaan huolimattomuuten voi korvaus perustua. Onko tosiaan sanottu, että vahinkoa ei korvata lainkaan? Yleensähän tosiaan menee niin, että itse vanhentuneen järjestelmän vahinkoihin ei saa korvausta, mutta muihin saa. Siis sähköjärjestelmästä lähtee palo-> muut vahingot korvataan täysin, mutta itse sähköjärjestelmän vaurioita ei.
 
Back
Ylös Bottom