Kyllä ja kaikki muutkin viralliset, lopulliset tiedot, jotka liittyvät laskutukseen.
P1 HAN - liitäntäportti
- Keskustelun aloittaja Jabbe
- Aloitettu
Kyllä ja kaikki muutkin viralliset, lopulliset tiedot, jotka liittyvät laskutukseen.
Vain kumulatiiviset tiedot on kumulatiivisia. Molempa tarvitaan mutta eri tarkoitukseen. Niillähän on eri yksikkökin.
Esimerkki: mittari näyttää että kuorman teho on nyt 1.5kW. Pystytkö tällä tiedolla kertomaan, montako kilowattituntia se on kuluttanut energiaa?
En. Mutta tarkoitin, että nuo Q1-Q4 eivät kuvaa tehoa, vaan energiaa. Eli A+ on sama kuin Q1+Q4, siis energiamäärä joka on virrannut näennäistehon ollessa kvardranteissa Q1 (induktiivinen kuorma, pätöteho verkosta kuormaan) tai Q4 (kapasitiivinen kuorma, pätöteho verkosta kuormaan). Kyseessä ei siis ole pelkästään se energiamäärä, joka on virrannut kuormaan tehokertoimella 1 (joka olisi puhtaasti se A+), vaan mukaan lasketaan myös se määrä joka on virrannnut reaktiivisen tehon ollessa mukana. Sen takia rivillä on tuo Q1+Q4 lisäselityksenä. Tai näin sen itse tulkitsen.
Tiedot, joiden yksikkö ohjekirjassa on kWh kuvaavat energiaa ja tiedot joiden yksikkö on kW kuvaavat tehoa. Ei siinä sen enempää tulkintaa tarvita.
Jos haluat tarkemman selityksen niin mittari mittaa tehoa monta kertaa sekunnissa. Kumulatiivinen tulos on näiden summa. Kerran kymmenessä sekunnissa se kertoo mikä on juuri sillä hetkellä mitattu teho. Kerran minuutissa se kertoo mikä on se kumulatiivinen tulos, joka sisältää myös aikatekijän.
Matemaattinen selitys on se, että minuutin keskiarvoa ei voi laskea kovin tarkasti mittaamalla minuutin aikana kuusi näytettä, joista laskee keskiarvon. Nyquiston-Shannonin teoreemasta löydät tähän selityksen.
Viimeksi muokattu:
Kerätäänpäs nyt taas vähän asioita yhteen, että nähdään, mistä tässä oikein keskustellaan.
Korsteeni kirjoitti näin:Mihin sinä vastasit:
Tuossa laittamassasi taulukossa näkyy tuo maininta Q1+Q4 useassa eri kohdassa, sekä tehoa että energiaa ilmoittavien muuttujien kohdalla. Heti taulukon alussa on kumulatiiviset energiat, joiden kuvauksessa esiintyy sekä A+ että Q1+Q4. Oletin sinun tarkoittaneen niitä, en osannut tulkita että viittasit noihin "hetkellinen pätöteho"-riveihin.
Minusta noiden Korsteenin muuttujien nimissä olevat "consumption" ja "returndelivery" viittaavat selvästi energiaan, eivät tehoon. Tuossa sinun suomenkielisessä taulukossa vastaavasti "otettu" ja "syötetty". Jos kaivamme vielä kauempaa ketjusta palan Sarkarin pidempää taulukkoa, niin siellä esiintyvät nuo samat muuttujanimet joista Korsteeni tuossa edellä puhuu:
Received message 0 in p1meter/consumption_low_tarif
Received message 0 in p1meter/consumption_high_tarif
Received message 0 in p1meter/returndelivery_low_tarif
Received message 0 in p1meter/returndelivery_high_tarif
Received message 5864 in p1meter/actual_consumption
Received message 0 in p1meter/actual_returndelivery
Received message 2003 in p1meter/l1_instant_power_usage
Received message 1907 in p1meter/l2_instant_power_usage
Received message 1953 in p1meter/l3_instant_power_usage
Boldasin tuohon kohdat, jotka mielestäni vahvistavat sen, että noissa actual-riveissä on kyse energiasta eikä tehosta. Neljä ensimmäistä riviä ovat selvästi kumulatiivisia arvoja, koska ne näyttäisivät kahden eri tariffin voimassa ollessa kumuloituja arvoja. Termejä oletettavasti käytetään tuossa johdonmukaisesti, eli kaikki "consumption" ja "returndelivery"-arvot ovat kumulatiivisia. Siis energiaa, ei tehoa. Tehoissa esiintyy puolestaan sana "instant", eli hetkellinen, kuten loogista onkin.
K
korsteeni
Vieras
vastasin siihen ettäKerätäänpäs nyt taas vähän asioita yhteen, että nähdään, mistä tässä oikein keskustellaan.
Mihin sinä vastasit:
........
sensors/power/p1meter/actual_consumption 0
sensors/power/p1meter/actual_returndelivery 176
laskutoimituksella saadaan lukema joka kertoo senhetkisen tilanteen myydäänkö vai ostetaanko.
netotuksiin en ota kantaa, ne ovat enempi politiikkaa kun todellista elämää
e450 mittarilla tuon lukeman sai nollaksi mutta uudella e360 mittarilla pitää laskea verkkoonpäin yllä oleva määrä ettei ostoa synny.
en tunne mittareita enkä tiedä mistä johtuu mutta liittynee mittausjakson pituuteen tai mittarin sisäiseen laskentaan, on kuitenkin erilainen eri mittareissa
Aidonin mittarissa kumulatiivinen lasketaan harvakseltaan eikä sillä saa viimeistä minuuttia kunnolla nollaksi ellei seuraa samalla myös hetkellistä kulutusta. Sen avulla tosin näkee mikä oli lopullinen tase vartin vaihtuessa.
Olisi mielenkiintoista tietää miten taajaan eri lukemat tuossa e360 mittarissa vaihtuvat.
Laitan oheen koodinpätkän, jolla luen Aidonin mittarista reaaliaikaisen tehontarpeen taseen nollaamiseta varten.
Python:
T = meter['0-0:1.0.0'][6:12]
U1 = meter['1-0:32.7.0']
U2 = meter['1-0:52.7.0']
U3 = meter['1-0:72.7.0']
I1 = meter['1-0:31.7.0']
I2 = meter['1-0:51.7.0']
I3 = meter['1-0:71.7.0']
P1 = meter['1-0:21.7.0']-meter['1-0:22.7.0']
P2 = meter['1-0:41.7.0']-meter['1-0:42.7.0']
P3 = meter['1-0:61.7.0']-meter['1-0:62.7.0']
TOT = meter['1-0:1.7.0']-meter['1-0:2.7.0']
KWH = meter['1-0:1.8.0']-meter['1-0:2.8.0']
Tm = int(T[2:4]) % 15
Ts = int(T[4:6])
if Tm == 0 and Ts == 0: # uusi mittausjakso
CUM15 = 0
else:
if Ts == 10: #lukeman päivitys tulee vasta XX:XX:10
CUM15 = KWH - refkwh15
AVG = (KWH - refkwh1)*60
refkwh1 = KWH
if Tm == 0:
refkwh15 = KWH
LASTCUM = CUM15
CUM15 = CUM15 + TOT / 360
T15 = 900 - (Tm*60 + Ts) # Aika jakson loppuun
E15 = CUM15 + TOT * (T15/3600) # Ennustettu jakson lopputase
W15 = -E15 / (T15/3600) # Tehon tarve tällä hetkelläEikös tuo sodi HANin syvintä tarkoitusta vastaan kun eikös sen pitäisi tarjota lähes reaaliaikaista dataa asukkaille?
Mitens on muiden mittarit?
Nyt tarkemmin koodia katsellen tuo syntaksi onkin hieman erilainen:
Miten nuo mittarissa olevat tiedot soveltuvat koodiin?
Koodi:
// 1-0:32.32.0(00000)
// 1-0:32.32.0 = Aantal korte spanningsdalingen Elektriciteit in fase 1
if (strncmp(telegram, "1-0:32.32.0", strlen("1-0:32.32.0")) == 0)
{
SHORT_POWER_DROPS = getValue(telegram, len, '(', ')');
}Miten nuo mittarissa olevat tiedot soveltuvat koodiin?
Onhan tuo silti 15 kertaa useammin kuin mitä datahubista saa.
Tuo koodissasi oleva on selvästi ihan oikein
Se ilmoittaa jännetteen pudotusten määrän ensimmäisessä vaihejohdossa. Aidonissa ei tuollaista olekaan.
Mittarin dokumentaatiosta voi varmistaa mitä koodeja se käyttää mutta nuohan on kyllä vakioitu. Määritelmä löytyy täältä
https://sesko.fi/wp-content/uploads...siakasrajapinta_suomenkielinen_2022-12-13.pdf
Näköjään määritelmässäkin kerrotaan ettei kumulatiivinen tulos vastaa ihan täysin aikaleimaa mutta se on päivitettävä enintään 60s välein.
No tuota en varsinaisesti reaaliaikaverrokiksi kukaan laske, sieltä tiedot saa joskus ja jouluna riippuen verkkoyhtiöiden toiminnoista, jälkiseuranta mahdollisuus paremminkin.
Pitääpä oikein katsoa onko noissa eroja mittarimerkeillä, ja vaikka pyytää se toinen merkki jos vaihtoehto on jos Aidon tommonen on, käsittääkseni tuosta kyse.
Tuossa koodissani lasketaan reaaliaikainen ennuste 10 sekunnin välein. Sen luulisi jo riittävän. Nähtävästi P1 standardin mukaisissa mittareissa lähetetään sekunnin välein hetkellinen tieto. Suomessa 10 sekuntia on määräyksen mukainen aika hetkelliselle tiedolle. Kumulatiivinen tieto muuttuu hitaasti siksi että se näyttää vain wattitunnin tarkkuudella eikä se välttämättä edes muutu pienellä kuormalla joka minuutti.
Viimeksi muokattu:
Tätä meinasin itsekseni aikaisemmin myös että onko tuosta kysymys vai tosiaan tiedon lähettämisen eriaikaisuuksista, äkkiseltään kuulostaa kummalliselta jos jotain tietoa pantattais tarkoituksella...yksinkertaisinta on myllyttää aina kaikki kerralla. Tuo 10s on myös oma muistikuva mutten ole tuohon kauheesti panostanu koska mittarin vaihto taitaa olla joskus -27 ja tuosta pyydetään liikaa € jos sen omasta halusta haluaa vaihdattaa. Ei ole oikein tiedossa millä tuon ennakkovaihdon hinnan kuolettais. Sähkiksen hankinnan seurauksena ehkä vois nopeuttaa toimitusta, ehkä.
Viimeksi muokattu:
Itse odottelin uutta vain reilun vuoden. Sinä aikana en sitten ruvennut tekemään mitään vaihtoehtoista projektia minkäänlaiseen mittaamiseen vaikka tarvetta olisi ollutkin mm. kuormanhallinnan kanssa. Sen verran pieniä nuo edut rahallisesti on että kannataa varmaan odotella rauhassa. Kyllä se sieltä vielä tulee.
Nyt kun dataa alkaa olla jo vähän enempi kerättynä, niin ehdottomasti suosittelen sekä p1-portin kautta tapahtuvaa loggausta, että myös kuormanohjausjärjestelmien käyttöä kaikkein kovimpien kuormien kanssa.
Oma 25A L1 pääsulake kuormittuu autoa ladatessa toisinaan pikkuisen yli 25A virralla. Ihan ei ole säädöt ideaaliset, mutta 25,3A näyttäisi olevan aika tyypillinen mihin auton lataus rajoittaa virran pääsulakkeissa silloin kun muita kuormia on sen 9A verran. Jonain päivänä tuo sulake saattaa teoriassa kulua loppuun tuollakin pienellä ylityksellä, mutta ilman kuormanohjausta se päivä tulisi vastaan huomattavasti nopeammin.
Yksittäisen 10s frekvenssillä olevan mittauksen näin, missä virta oli 27A. Kuitenkin heti seuraavassa mittauksessa virta oli taas tuossa 25A maastossa, joten kyllä se kuormanohjaus ihan toimii. Ei sekään kuitenkaan toimi aivan välittömästi, eli viiveiden takia voi saada mittariin lukeman joka hetkellisesti ylittää asetetun maksimivirran.
Oma 25A L1 pääsulake kuormittuu autoa ladatessa toisinaan pikkuisen yli 25A virralla. Ihan ei ole säädöt ideaaliset, mutta 25,3A näyttäisi olevan aika tyypillinen mihin auton lataus rajoittaa virran pääsulakkeissa silloin kun muita kuormia on sen 9A verran. Jonain päivänä tuo sulake saattaa teoriassa kulua loppuun tuollakin pienellä ylityksellä, mutta ilman kuormanohjausta se päivä tulisi vastaan huomattavasti nopeammin.
Yksittäisen 10s frekvenssillä olevan mittauksen näin, missä virta oli 27A. Kuitenkin heti seuraavassa mittauksessa virta oli taas tuossa 25A maastossa, joten kyllä se kuormanohjaus ihan toimii. Ei sekään kuitenkaan toimi aivan välittömästi, eli viiveiden takia voi saada mittariin lukeman joka hetkellisesti ylittää asetetun maksimivirran.
K
korsteeni
Vieras
olen hehkuttanut 1~ systeemiä aurinkovoimaloissa oman tuotannon maksimointiin, siitä on paljon etuja ja haitat on halvalla helposti ohitettavissa..............tarkoitan nyt näitä eniten käytössä olevia yleisimpiä <6kw voimaloita jotka ovat tahkonneet hyötynsä siirto/sähköyhtiöille ja meidän kaikkien onneksi yhteiseen hyvään. onhan kehitystäkin ollut, täällä netotus jo yli vuoden ollut, vaihenetotuksesta ei täyttä varmuutta osoittaa vielään
Nimenomaan teoriassa näin ei tapahdu. Tässä pääsulakkeina käytettävien tulppasulakkeen käyrät. Johdonsuojille muodot ovat toisenlaiset.
Käyrästä näkyy että 30A virralla 25A sulake kestää yli puoli tuntia. Ehkä tunnin verran. Itse käräytin 35A pääsulakkeen jollain vajaa 50A jatkuvalla kuormalla tasan tunnissa kun erehdyin laittamaan pihan sulatuksen samaan aikaan kun auto lataa.
Taulukon mukaan voit hetkellisesti, esim. minuutin ajan kuormittaa 25A sulaketta enintään 60A virralla.
Kuorman ohjaamiselle ei siis ole kiire. Sen toki pitää rajoittaa virta siihen jatkuvaan 25A tasoon mutta aivan pienet ylitykset eivät vaikuta edes tunnin kestoisina.
Ja niille, jotka miettivät kestääkö johdot pienen ylikuorman muistutan, että sulake on johdossa se heikoin lenkki, joka kestää vähiten.
Minkäslaisen todisteen siitä tarvitsisit, että uskoisit vaihenetotuksen olevan liittymässäsi totta?
Olen minä noista sulakkeiden käyristä tietoinen. Mutta tiedän senkin, että tulppasulake on kuluva osa, ei mikään ikuisesti jäähdyttyään toipuva komponentti. Palaa poikki kuin hehkulamppu ajallaan, jos ylitetään speksit.
Eli toisin sanoen, jos tapana on ylikuormittaa 25A sulaketta minuutin verran 60A virralla "silloin tällöin" niin eräänä päivänä käy niin että enää minuuttiin ei päästäkään.
Ehkä.. Jossain varmasti on kuitenkin raja, milloin lanka alkaa vähitellen venymään tms. mikä heikentää sitä toistojen myötä. Sähkömoottorikäytössä tuollasia 60A huippuja tulee ihan toistuvasti esim. jonkin on/off lämpöpumpun kanssa voisi ihan hyvin piikittää rajustikin. En usko että pienet ylitykset koskaan aiheuttavat sulakkeen pettämistä.
Ei mulla ainakaan erikseen ole mitään vaihenetotusta, mutta tasejakso (15min) netotus on ja se riittää mulle.
Ei kai sulle kuitenkaan kolmea eri laskua, yksi jokaisesta vaiheesta, jos niitä vaiheita ei kerran netoteta?
Voi tosiaan olla että sitä 25,3A virtaa se 25A sulake kestää käytännössä ikuisesti, tai rakennuksen eliniän, kun tuollaista ylitystä tulee keskimäärin max tunnin kerrallaan minkä jälkeen virta tippuu.
Ei nyt niin top-kommentti mutta vastataan nyt kuitenkin... Ei tule kolmea laskua koska tasejakso netotetaan...
K
korsteeni
Vieras
kun tuikkaan verkkoon 500W L3 ja laitan 500W kuorman L1 tunniksi niin maksaan siitä tunnista ja 500 wattista.
ei ole kyllä kun eukko todistajana ja sähkölasku
Juu näin tapahtuu ehkä jos ei ole myynti-/tuotantosopimusta... jos L2 on kuormaton.
K
korsteeni
Vieras
pitäisihän sen vaihenetotuksen toimia uusissa mittareissa, vai pitääkö se jostain laittaa päälle
@roots antoi oli tähän tosiaan hyvän selityksen. Se vaihenetotus tulee käyttöön kun on tuotetulle sähkölle ostosopimus. Onko niin, että ei ole?
Se pitää laittaa päälle datahubista vain tekemällä sen tuotantosopparin.
Mittarissa ei netotella, datahub ne sitten tasejaksottain laskee kaikki nippuun.
Viimeksi muokattu:
Siinä vaiheessa kun itse noita mittarilukemia aloin seurailla (juuri auton latausta viritellessä) ja tein hälytyksen 25A ylityksestä, selvisi että tässä 25-vuotiaassa talossa on lämmityskaudella ilmeisesti käytännössä joka yö 25A ylittynyt aina jos yhtään mitään muuta kuormaa on päällä. Kuivausrummun ollessa käynnissä samaan aikaan lämminvesivaraajan ja lattialämmitysten kanssa + ulkorakennuksen ylläpitolämpöpatterit, 30A paukkuu rutiinilla kun termostaattien syklit osuvat kohdilleen (yösähkökellokytkimen päälle mennessä liki väistämättä näin käy).
Mutta pääsulaketaulu on ulkoilmassa. -20 pakkasella taitaa sulakkeen kestokin parantua neljänneksen suuruusluokassa. Ei ole sulakkeita tarvinnut vaihdella.
K
korsteeni
Vieras
ei vaihenetotuksessa ole mitään tasejaksoja vai onko siinäkin?
aika outo niputus jos ei myy mitään niin ei vaihenetoteta, rasismia, syrjintää
Eiköhän se ole ihan hyvä oletus, että jos kohteessa ei ole mitään sähköntuotantoa (ei myyntisopimusta), niin silloin ei ole mitään käyttöä vaihenetotuksillekaan.. Oletushan on tuolloin, että kaikissa vaiheissa voi olla vain myyntiä kiinteistöön päin. Netotuksessa on tunnin tai vartin tasejakso. Meillä menee varteittain. Eli jos ensin myyn joka vaiheella 500W 7,5min ajan, niin sitten kestää kuluttaa vaikka pelkällä L1 vaiheella 1,5kW 7,5min ajan, niin ollaan nollilla (olettaen että kahden muun vaiheen osalta ei tuolloin toisella 7,5min pätkällä myydä eikä osteta). Tuo on tuollainen kaikki vaiheet yhdistävä virtuaaliakku jota voi vartin sisällä vapaasti ladata ja purkaa. Vartin jälkeen katsotaan mitä "akussa" on jäljellä ja nollataan tilanne. Jos siellä jotain on, niin se myydään tuossa hetkessä verkkoon tai jos ollaan pakkasella, niin ostetaan sen verran sähköä, että päästään nollille. Näillä keleillä kun pitää vielä lämmitellä ja ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä L1 vaiheessa (samoin ph lattialämmitys), niin usein on tilanne, että L1:llä on meillä ostoa reilumminkin, mutta kahden muun vaiheen myynti kattaa tuon ja voipi jäädä ylikin.
Oletushan on tuolloin, että kaikissa vaiheissa voi olla vain myyntiä kiinteistöön päin. Netotuksessa on tunnin tai vartin tasejakso. Meillä menee varteittain. Eli jos ensin myyn joka vaiheella 500W 7,5min ajan, niin sitten kestää kuluttaa vaikka pelkällä L1 vaiheella 1,5kW 7,5min ajan, niin ollaan nollilla (olettaen että kahden muun vaiheen osalta ei tuolloin toisella 7,5min pätkällä myydä eikä osteta). Tuo on tuollainen kaikki vaiheet yhdistävä virtuaaliakku jota voi vartin sisällä vapaasti ladata ja purkaa. Vartin jälkeen katsotaan mitä "akussa" on jäljellä ja nollataan tilanne. Jos siellä jotain on, niin se myydään tuossa hetkessä verkkoon tai jos ollaan pakkasella, niin ostetaan sen verran sähköä, että päästään nollille. Näillä keleillä kun pitää vielä lämmitellä ja ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä L1 vaiheessa (samoin ph lattialämmitys), niin usein on tilanne, että L1:llä on meillä ostoa reilumminkin, mutta kahden muun vaiheen myynti kattaa tuon ja voipi jäädä ylikin.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Tyhjää paha netottaa?
K
korsteeni
Vieras
vanhat mittarit vaihdettiin koska ne netottivat suoraan vaiheet, summasivat lukemat joiden perusteella laskutettiin.
ne vaihdettiin pientuotannon takia ja esmes täällä muutama vuosi sitten ei ollut minkäänlaista netotusta.
jos minulla olisi se 2013 edeltävä landis paikoillaan se toimisi juurikin niin että 500 verkkoon ja 700 kulutus niin laskutettavaa olisi 200W. vaiheilla ei mitään väliä.
täällä siirtoyhtiö lähti netotuksiin "eräpäivänä" mukaan, oli pakko
minulle tällä ei ole mitään väliä, kunhan analysoin tilannetta.
olisi kannattanut lähteä vieroitukseen, taas tulee yksi 200ah akku lisää kun luulin yhden särkyneen
Sitä ei kutsutakaan tasejaksoksi vaan mittausjaksoksi. Mittarilta luetaan mittausjaksojen välein kertynyt "saldo" ja jos sinulla ei ole myyntisopimusta niin mittari unohtaa kaiken ulos menevän energian, mikä mittausjakson aikana on havaittu. Niinpä kun tuotat L1 vaiheeseen 500W niin mittari ei laske sitä lainkaan. Mutta kun kulutat L3 vaiheesta niin sen se laskee. Tämä pitäisi näkyä siitä että mittarissa on vain A+ tieto näkyvissä ei lainkaan A- tietoa.
K
korsteeni
Vieras
höpö höpö, siellä ne on lukemat katsottavissa, ei se unohda mitään, han lykkää ne myös
No sitten tilanne on muuttunut. Itsellä ei näkynyt A- tietoa mittarin näytöllä ennen kuin siihen kytkettiin kulutuspaikka tuotannolle. Mutta se mittari ei ollutkaan HAN portillinen.
K
korsteeni
Vieras
just, aiemmin mittarit netottivat mittausjakson, käsittääkseni 10W, puitteissa mutta nyt niihin on tullut muutos ja/tai se mittarissa ohjelmallisesti asetetaan tai mittausjakso on lyhentynyt. täällä yhä on pienin laskutusjakso 10W, mittausjaksosta en tiedä kun sitä ei kerro kukaan. e450 mittarista on todella yksityikohtaiset speksit mutta e360 on vain että sitä ei saa kirveellä eikä rautakangella rikkoa
Voisko tämä liittyä tähän Datahubiin koko juttu. Aiemmin sähkölaitos saattoi tehdä mitä halusi mutta nyt niiden on kaikkien raportoitava samalla tavalla kulutus ja tuotanto erillisinä tietoina datahubiin, joka sitten suorittaa sen vähennyslaskun, jos suorittaa. Ainakin sieltä saa netottamattomankin tiedon ulos yhtä helposti kuin netotetun, jos se on saatavilla.