Pieniä kysymyksiä rakentamisesta

Husky

Hyperaktiivi
Kovalla työllä sain 0.8mm kitarankielen menemään kulmasta pari senttiä. Mutta vaikka kohtuu voimalla saa sahattua ees taas, niin siihen yhteen kohtaa pysähtyy. Tuo on röpyliäinen metallikieli että esim puuhun olisi tuolla voimalla uponnut takuulla.

Jo on tököttiä keksitty! En ole tiennyt tällaista olevankaan. Koko s**tanan höskä pysyisi takuulla sen varassa seinässä.

Saattaa olla, että on korkeussuunnassa 5cm kaistale tököttiä ja koko lavuaarin leveys. Ellei sitten kuitenkin ole joku piilokiinnikekin siellä seassa.

Olisi kiva tietää mitä tekisi putkimies...onko paikalla ketään? Laatat voi lähteä jos vääntää kun vaatisi niin pirusti voimaa.

Naisväki syyttää että etenee liian hitaasti!
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Saattaa olla, että on korkeussuunnassa 5cm kaistale tököttiä ja koko lavuaarin leveys. Ellei sitten kuitenkin ole joku piilokiinnikekin siellä seassa.

Heiluuko se lavuaarin etureuna tosiaa ylös ja alas ilman että seinä heiluu samalla? Eihän tuollainen massa pysty niin paljoa joustamaan. Haiskahtaa kyllä että siellä voisi olla joku pultti tai vastaavaa jos se heiluu mutta ei liikahda irti.

Eiköhän ammattilainen rikkoisi sen lavuaarin jos se on menossa lavalle. Niin ne rikkovat vessan pytytkin jotka on betonilla liimattu lattiaan.
 

Husky

Hyperaktiivi
Joo epäilin loppuun asti että on joku kiinnike.

Ei se alaspäin heilunut kun kaappi oli alla (ei olisi saanut kuin palasina pois ennenkuin lavuaari veke). Ylöspäin meni saranana pari senttiä mutta seinästä ulospäin ei tullut millin osaakaan.

Varsin isolla voimalla repäisin lopulta kun olin alakautta sörkkinyt taltalla aikani. Tosiaan pianolanka tai siima tai kitarankieli eivät tehneet mitään tuolle.

Olipa uskomatonta liimaa. Ja nyt sitten varmaan loppupäivä menee että saa sen laatasta irti.

Miten lasitettuun laattaa voi jokin jäädä noin hitosti kiinni
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Pihalle nusee parhaillaan puurunkoinen paneeliverhottu saunamökki. Ajattelin tehdä ikkunat suoraan valmiista lämpölasipaketeista ilman perinteisiä tehdasvalmisteisia karmeja. Asentaa siis suoraan runkotolppien väliin. Tällaisessa ratkaisussa mietityttää listoitus ja veden ohjaus.

Alareunaan varsinkin tuvan puolella voisi varmaan laittaa jonkinlaista säänkestävää listaa, kun väkisinkin siihen joskus satelee. Kannattaako joku alumiinilista tai pelti ulkopuolelle, jotta vesi varmasti ohjautuu ulkoverhouksen ulkopuolelle? Tarvitseeko "apukarmi" kallistaa ulospäin veden valumista ajatellen?

Tuvan ikkunat tulee melko korkeiksi, eli alareunaan pitäisi laittaa kunnolliset kiilat tai joku ratkaisu, joka kantaa painon kunnolla. Saunan ikkunasta sen sijaan tulee vain noin 500 mm korkea voisikohan siinä pärjätä pelkillä saunasadulla verhotuilla puukarmeilla ilman isompaa asennusrakoa? Ajatus olisi että karmien läpi ei syntyisi isoa kylmäsiltaa.

Onko hyviä vinkkejä tämän tyyppiseen toteutukseen?
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Onko sulla elementit jo valmiina. Ei nekään halpoja ole jos ostamaan lähtee, et valmiit ikkunat järkevämpi? Esim nordicsale ylijäämää

Ei ole oikeastaan kuin tolpat pystyssä tällä hetkellä eli vielä vaihtoehdot auki. Näitä ylijäämiä jonkin verran katsellut, mutta ikunoita tulee 4 tai 5 kpl eikä ole kivaa jos ne ovat vähän väärän kokoisia tai eri näköisiä keskenään vaikka taloudellisesti voisi ollakin jonkin verrankin järkevämpiä.
 

Husky

Hyperaktiivi
Eli siellä oli liimamassa mitä olin kuvasta näkevinäni?
Joo oli siellä.
Tosin alhaalla ei ollut juurikaan mutta yläosassa oli luokkaa 5cm altaan leveydeltä.

Mietitytti tosiaan oliko piilokiinnikkeetkin, kun oli niin pirun lujassa kiinni.

Altaassa muuten oli paikka piilokiinnikkeille, vaikka Idon kuvaston mukaan kaappiasenteinen eli asennettaessa näihin on voitu laittaa sellaiset. Kiva ylläri moinen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuttavan poika alkoi rakentamaan taloa. Suunnitelija oli sanonut että perustukseen tulee joko valuharkko tai betoniperustus.
Mikähän on lecaharkon heikoin puoli ettei se ole kelvannut diy rakentajan suunnittelijalle?
 

Janos

Vakionaama
Kai sen sellaiseenkin saa vaihdettua mutta onhan tuo valuharkko diy rakentajalle aika helppo ja nopea tapa myös tehdä.
Sillä itsellenikin tein ja ensi kertalaiselta sujui aika nopeasti
 

Jule

Vakionaama
Tuttavan poika alkoi rakentamaan taloa. Suunnitelija oli sanonut että perustukseen tulee joko valuharkko tai betoniperustus.
Mikähän on lecaharkon heikoin puoli ettei se ole kelvannut diy rakentajan suunnittelijalle?
Lecaharkko ei käsittääkseni kestä vääntöä, eli toimii vain silloin kun siellä on pohjalla jokin sopiva kantava sileä ja taipumaton pinta jonka päälle pääsee latomaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Valuharkko on hyvä perustukseen. Raudoitus on syvällä betonissa ja valubetonista tulee palkkirakenne, mikä on myös hyvä asia.

Ulkopinta on myös melko sileä, mikä helpottaa pinnoitustyötä.
 
Viimeksi muokattu:

Mislo

Aktiivinen jäsen
Valuharkko on hyvä perustukseen. Raudoitus on syvällä betonissa ja valubetonista tulee palkkirakenne, mikä on myös hyvä asia.

Ulkopinta on myös melko sileä, mikä helpottaa pinnoitustyötä.
Riippuu toki miten pinnoittaa. Maalille hyvä mutta mikäli rouhepinnan haluaa niin parempi kun alla on rouhea pinta.
 

Jule

Vakionaama
Eikös tuota kutsuta anturaksi?
Juu, mutta sen anturan allakin pitää olla suhteellisen tasainen kanto, tai sitten siitä anturasta tulee niin paksu ettei sitä enää kutsuta anturaksi.

Tuollaisen betoninen valuharkkoperustuksen voi (periaatteessa) nostaa yhdeltä sivulta ilmaan ja se pysyy laatikkona.
 

Husky

Hyperaktiivi
Mitä on 90-luvulla ollut "salaojahiekka"?

Googlesta ei oikein saa selvää. Kaivoin koekuopan sokkelin viereen ja styroksien alla on hiekkaa, jossa karkeata hiekkaa joukossa, mutta myös hyvin hienoakin (kuvassa). Oikeastaan luulisin, että salaojahiekassa ei pitäisi olla tuota hienoa ollenkaan, että olisiko jotakin min 1mm mitä olisi.

Lähinnä asia kiinnostaa, kun lattiavalun alla saattaa olla tuota samaa tavaraa, niin jos tämä ei ole salaojahiekkaa vaan "hienoa hiekkaa" sitten vai miksi sanotaan. Jos koittaisi selvitellä itselleen, että mitä tuo tarkoittaa, kun todennäköisesti ei ole ollenkaan sepelistä kapillaarikatkoa lattian alla.

(Eri tietojen ja muutaman ammattilaisen näkemyksen peusteella talon alla menee joki. Pitkä ja jyrkkä kalliorinne johtaa tähän kohtaan)
 

Liitteet

  • 20250701_214942.jpg
    20250701_214942.jpg
    174,8 KB · Katsottu: 52

Mikki

Hyperaktiivi
Missä vaiheessa muuten tuli tämmöiset 8-16 salaojamurskeet tarjolle? Se on kamaa minkä kanssa yönsä nukkuu rauhassa.

Mutta onko se tullut vasta 2000 luvulla kunnolla käyttöön?
 

Husky

Hyperaktiivi
Missä vaiheessa muuten tuli tämmöiset 8-16 salaojamurskeet tarjolle? Se on kamaa minkä kanssa yönsä nukkuu rauhassa.

Mutta onko se tullut vasta 2000 luvulla kunnolla käyttöön?
Meillä muuten on vuoden 1997 suunnitelmissa mainittu "tiivistetty sora, >200mm" lattian alle. Mutta todnäk ei ole toteutettu.
 

Fibo

Jäsen
Tuttu olisi myymässä 80-luvulla rakennettua mökkiään ja olisin siitä mahdollisesti kiinnostunut. Pyysin lähettämään kuvat kaikista dokumenteista tutustuttavaksi ennen kuin pääsen paikan päälle katsomaan.
Rakennepiirustuksissa kiinnittyi huomio tuohon alapohjaan. Jos sitä nyt tulkitsen oikein, niin soran päällä on styroksi ja sen päällä olisi suoraan puukoolattu lattia. Onko oikea tulkinta? Ja jos on, niin kuinka yleinen ja mahdollisesti ongelmallinen rakenne tuollainen on?
Mökki on lämmin ja siellä sisäsauna ja -suihku. Kylppäri tosin on remontoitu muutama vuosi sitten. Myyjä ei ymmärrä itse näistä mitään, eikä siten pysty antamaan tarkempaa tietoa.

IMG_4401.jpeg
 

remykv

Vakionaama
Eikö tuo ole aivan "oikein"rakennettu
Perusmaan päälle laitettu murske, eristys ja lattiavalu.
Edit perutaampa, on tuo jotenkin erikoisesti piirretty
 

Fibo

Jäsen
Eikö tuo ole aivan "oikein"rakennettu
Perusmaan päälle laitettu murske, eristys ja lattiavalu.
Edit perutaampa, on tuo jotenkin erikoisesti piirretty
Itsekin katsoin ensivilkaisulla, että on ihan normaali maanvarainen laatta, mutta kun sitä laattaa ei tuossa piirroksessa mielestäni ole ollenkaan. Ja omalla hyvin rajallisella kokemuksella ei ole aiemmin tullut vastaan tällaista versiota alapohjasta missään.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Mikä on tuo poikkileikkaukseltaan neliö alanurkassa juuri maanpinnan yläpuolella ja ulkolaudoituksesta alaspäin?,Jos puuta, eli rungon alajuoksu, esim 4 x 4 tuumaa, on se riskirakenne ja saattaa olla kostunut ja kärsinyt. Mikäli se on harkkoa/betonia/tiiltä, saattaa sen yläpuolella oleva puuosa olla kärsinyt, jos puuosan alla ei ole kapillaarikatkoa ( esim bitumikaistale). Jos mikään puuosa ei ulotu lattiastyroksin alapinnan tasolle, lienee rakenne kunnossa. Samoin jos rännivedet johdettu pois seinustan vierestä ja maanpinnan kaadot poispäin, on parempi mahdollisuus , että rakenne kunnossa.
 

Fibo

Jäsen
Mikä on tuo poikkileikkaukseltaan neliö alanurkassa juuri maanpinnan yläpuolella ja ulkolaudoituksesta alaspäin?,Jos puuta, eli rungon alajuoksu, esim 4 x 4 tuumaa, on se riskirakenne ja saattaa olla kostunut ja kärsinyt. Mikäli se on harkkoa/betonia/tiiltä, saattaa sen yläpuolella oleva puuosa olla kärsinyt, jos puuosan alla ei ole kapillaarikatkoa ( esim bitumikaistale). Jos mikään puuosa ei ulotu lattiastyroksin alapinnan tasolle, lienee rakenne kunnossa. Samoin jos rännivedet johdettu pois seinustan vierestä ja maanpinnan kaadot poispäin, on parempi mahdollisuus , että rakenne kunnossa.
Kyllä se neliö mielestäni on harkkoa piirustuksessa. Ja näyttäisi täsmäävän saadun kuvankin matalaan sokkeliin. Pitää tuota kapillaarikatkon olemassaoloa vielä tutkia, kun siihen mahdollisuus tulee. Sokkelista on näköjään maalia irronnut jonkin verran, joka voisi kieliä kosteusrasituksesta.
 

Liitteet

  • IMG_4426.jpeg
    IMG_4426.jpeg
    517,2 KB · Katsottu: 89
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Onko kellään käytössä Vilpen huippuimuria? Tähän kohteeseen olisi helppo asentaa S-sarjan Vilpe ja ominaisuuksiltaan löytyisi sopiva laite, mutta onko tuo rakenne alttiimpi jäätymään talvella kuin perinteiset neliön malliset peltikotelot?
 

Husky

Hyperaktiivi
Kyllä se neliö mielestäni on harkkoa piirustuksessa. Ja näyttäisi täsmäävän saadun kuvankin matalaan sokkeliin. Pitää tuota kapillaarikatkon olemassaoloa vielä tutkia, kun siihen mahdollisuus tulee. Sokkelista on näköjään maalia irronnut jonkin verran, joka voisi kieliä kosteusrasituksesta.
Omassa talossa kiinnostaisi kanssa tutkia lattian alaista kapillaarikatkoa, mutta sehkä tarkottaisi reiän tekemistä lattiaan. Kerro jos joku muu kikka on :)
Juuri kaivoin mm. tuosta vihjeen saamiseksi sokkelin vierustalle koekuopan alas asti. Pelkkää hiekkaa oli.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Helpompi liennee mitata kapillaarikatkon yläpuolella olevan rakenteen, varsinkin puun , kosteus, mikä onkin katkon tarkoitus pitää mahd kuivana. Itse mittaillut menestyksekkäästi yleismittarin herkimmällä ohmi(vastus) alueella, mittajohtimien piikeillä, jotka upottaa hieman pintaan, kannattaa ensin vertailla koepalikoihin, kuivaan ja kostutettuun.
 

Fibo

Jäsen
Omassa talossa kiinnostaisi kanssa tutkia lattian alaista kapillaarikatkoa, mutta sehkä tarkottaisi reiän tekemistä lattiaan. Kerro jos joku muu kikka on :)
Juuri kaivoin mm. tuosta vihjeen saamiseksi sokkelin vierustalle koekuopan alas asti. Pelkkää hiekkaa oli.
Lattian alle ei taida oikein olla keinoa ilman purkamista, mutta tuo sokkelin ja alajuoksun välinen kapillaarikatko on ainakin teoriassa mahdollista nähdä ulkopuolelta.
 
Kattoremontin yhteydessä tiilinen savupiippu jää vähän lyhyeksi ja ajattelin korottaa sitä muuraamalla pari kerrosta tiiliä lisää. Mitenkäs tuo piipun yläpäähän tuleva valu, voiko sen valaa ennen piipun pellitystä. Jos valun reunoille tekee kunnon tippanokan niin saako tuon pellityksen tehtyä sinne alle vielä hyvin? Piippu on aika pitkän mallinen ja melko korkea toisesta päästä niin telineitäkin olisi helpompi tehdä suoraan ruoteiden päältä. Saisi ruoteisiin vaikka ruuveilla vähän kiinni.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse en uusinut pellitystä mutta silti tuosta pellin valamisesta valun sisään vaikutti olevan kahdenlaista näkemystä. Pellityksen uusiminen varmaan vaikeaa rikkomatta hattua, jos pellin valaa kiinni. Kiinni valaminen estää myös tuulettumisen pellin alla. Semmoisen perusteen kiinnivalamiselle sain, että pelti ei kolise tuulessa ja väliin ei valu vettä. Tämäkin on selvä, kun tuon tippanokkan valuun ei urakkamiehillä aika riitä.

 

Tifo

Vakionaama
Kattoremontin yhteydessä tiilinen savupiippu jää vähän lyhyeksi ja ajattelin korottaa sitä muuraamalla pari kerrosta tiiliä lisää. Mitenkäs tuo piipun yläpäähän tuleva valu, voiko sen valaa ennen piipun pellitystä. Jos valun reunoille tekee kunnon tippanokan niin saako tuon pellityksen tehtyä sinne alle vielä hyvin? Piippu on aika pitkän mallinen ja melko korkea toisesta päästä niin telineitäkin olisi helpompi tehdä suoraan ruoteiden päältä. Saisi ruoteisiin vaikka ruuveilla vähän kiinni.
Itse olen pellittänyt laen valun sijasta.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Piti eräs piippu muurata uudestaan, muistaakseni laskimme yläosan valun siinä kiinni olevine tiilineen viereen odottamaan ja sit takas uuden piipun päälle.
 
Itse olen pellittänyt laen valun sijasta.
Tämä on kyllä yksi vaihtoehto,. Miten piipunhattu tulee kiinni pellitettyyn yläpäähän? Edellisessä talossa olikin tehty näin mutta en vaan enää muista :D. Nykyinen hattu on semmoinen jälkiasennettava joka kiristetty valun reunoihin pulteilla ja kierretangoilla.
 
Back
Ylös Bottom