Pieniä kysymyksiä rakentamisesta

ErkkiXC

ErkkiXC

Jäsen
RasvattuSalama sanoi:
Tämä on kyllä yksi vaihtoehto,. Miten piipunhattu tulee kiinni pellitettyyn yläpäähän? Edellisessä talossa olikin tehty näin mutta en vaan enää muista :D. Nykyinen hattu on semmoinen jälkiasennettava joka kiristetty valun reunoihin pulteilla ja kierretangoilla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Meidän rintsikassa piippu on sellainen "hartioilla" oleva eli alaosa puoli tiiltä paksumpi ja oli pellitetty piipunlaen valun alareunaan asti ja siinä valun reunassa kiinni piipunhattu. Nyt laajennusremontin jälkeen kun koko katto uusittu niin uusittu myös piipun pellitys ja kun eräs peltiseppä kävi sen mittailemassa mutta katos sitten eikä sitä saanut enää kiinni (meni johonkin firmaan töihin) niin ite sitten mittailin piipun ja tilasin valmiit pellit Kuopiosta Petter Steeliltä (joka ei nykyisin tee enää yksityisille) ja asentelin ne ite paikoilleen. Pellitys peittää suorana koko piipun eli myös piipun yläosan valu jäi pellityksen alle, kuva ohessa. Itse piipunhatun kiinnitys ei tuosta oikein kunnolla näy, pitäis ottaa kuva katolta eikä kattoikkunasta.
 

Liitteet

  • Piippu.jpg
    Piippu.jpg
    100,1 KB · Katsottu: 47
J

jso

Jäsen
RasvattuSalama sanoi:
Kattoremontin yhteydessä tiilinen savupiippu jää vähän lyhyeksi ja ajattelin korottaa sitä muuraamalla pari kerrosta tiiliä lisää. Mitenkäs tuo piipun yläpäähän tuleva valu, voiko sen valaa ennen piipun pellitystä. Jos valun reunoille tekee kunnon tippanokan niin saako tuon pellityksen tehtyä sinne alle vielä hyvin? Piippu on aika pitkän mallinen ja melko korkea toisesta päästä niin telineitäkin olisi helpompi tehdä suoraan ruoteiden päältä. Saisi ruoteisiin vaikka ruuveilla vähän kiinni.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vastaus kysymykseen voi valaa ennen pellitystä, mutta on aivan turhaa työtä. Valukakku valettiin ennen piipun nokkaan tiilipiippua suojaamaan kun ei vielä sadehattuja käytetty. Jos ulkonäkö syistä haluaa levennyksen piipun yläpäähän siihen voi tehdä peltisen valekierron.
 
F

Fibo

Jäsen
Fibo sanoi:
Tuttu olisi myymässä 80-luvulla rakennettua mökkiään ja olisin siitä mahdollisesti kiinnostunut. Pyysin lähettämään kuvat kaikista dokumenteista tutustuttavaksi ennen kuin pääsen paikan päälle katsomaan.
Rakennepiirustuksissa kiinnittyi huomio tuohon alapohjaan. Jos sitä nyt tulkitsen oikein, niin soran päällä on styroksi ja sen päällä olisi suoraan puukoolattu lattia. Onko oikea tulkinta? Ja jos on, niin kuinka yleinen ja mahdollisesti ongelmallinen rakenne tuollainen on?
Mökki on lämmin ja siellä sisäsauna ja -suihku. Kylppäri tosin on remontoitu muutama vuosi sitten. Myyjä ei ymmärrä itse näistä mitään, eikä siten pysty antamaan tarkempaa tietoa.

katso liitettä 107686
Klikkaa laajentaaksesi..

Paikanpäällä selvisi, että ei rakenne vastaa näitä lupapiirrustuksia ollenkaan. Todellisuudessa on maanvarainen kantava laatta.
Mökki on alunperin rakennettu 1950-luvulla ja laajennettu 1980-luvulla. Perimätiedon mukaan kantavan laatan päälle on tuolloin 80-luvulla laitettu pohjaksi uretaanilevyt, joiden päälle on tehty lattiakoolaus ja lattia.
Mitä olette mieltä, saattaisiko tuo olla ehkä jopa toimiva rakenne verrattuna perinteiseen suoraan betonin päältä lähtevään koolauksen ja villaeristeeseen? Lattia kyllä narisi ja jousti askeleen alla vähän vaihtelevasti eri paikoissa. Myös ulkoseinissä oli uretaanilevyillä tehty eristys (oli rakenteessa sisäpaneloinnin takana seuravaana).

Koitin ulkopuolelta katsoa onko ulkoseinien alajuoksujen alla kapillaarikatkoa. Näytti siltä, että 50-luvun osiossa oli bitumin valumajälkiä muutamassa kohdassa, eli siellä voisi olla bitumisively alla. 80-luvun osiossa taas näkyi jotakin ohutta muovia (ei höyrynsulkumuovia) pilkistävän alajuoksun alta.

Näinä hellepäivinä laatta näytti hikoilevan ulospäin tai ainakin tuntui selvästi kostealta. Salaojia ei ollut ja maaperä oli sekalaista hiekkaa, joka varmasti nostaa kosteutta kapillaarisesti.

Tässä on nyt pohdinnassa, että onko parempi unohtaa koko mökki rakenneratkaisuiden takia vai olisiko siinä potentiaalia olla toimiva ilman että tarvitsee kaikkia rakenteita purkaa. Salaojat toki pitäisi tehdä vaikkeivat laatan alapuolista kapillaarista nousua estäkään. Ja jos päädyn asiassa etenemään, niin vähintään pitää tehdä kuntotarkastus siten, että rakenteisiin porataan reikiä.
 
M

maanma

Vakionaama
Betonilaatalle koolattu orgaaninen lattia lahoaa aina. Pohjakosteudesta riippuen kuusikoolingilla siihen menee 15-25 vuotta. -80 luvulla tuo oli jopa neuvottu rakenne. Xps avulla lattian kosteuden voi ohjata sivuille, mikä usein pahentaa kantavien seinien alapään tilannetta.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
maanma sanoi:
Betonilaatalle koolattu orgaaninen lattia lahoaa aina. Pohjakosteudesta riippuen kuusikoolingilla siihen menee 15-25 vuotta. -80 luvulla tuo oli jopa neuvottu rakenne. Xps avulla lattian kosteuden voi ohjata sivuille, mikä usein pahentaa kantavien seinien alapään tilannetta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuttavalla sattui sellainen mustapekka käteen mökin kanssa että harkkoperustuksen sisään tulvii vettä joka rapauttaa harkkojen sisäpintaa vuosivuodelta jäätymisen yms takia. Tappelevat tuosta todennäköisesti jatkossa oikeudessa. Vaikka kyseessä on vain tontin saunamökki niin siitä huolimatta kustannusarvio jo nyt korjaukselle on +45ke. Rakennuksen omistaja tai rakennuttaja on vielä tietty toiminut alalla merkittävässä roolissa.

On näissä kyllä riskinsä ja pitää olla tarkkana mihin rahansa kiinnittää...
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Tappelevat tuosta todennäköisesti jatkossa oikeudessa. Vaikka kyseessä on vain tontin saunamökki niin siitä huolimatta kustannusarvio jo nyt korjaukselle on +45ke.
Klikkaa laajentaaksesi..
Saahan aiheeseen tosiaan helposti uppoamaan vielä toisenkin mokoman, kun oikeustoimiin ryhtyy (huonolla tuurilla paljon enemmänkin). Ulkoinen vesieristyshän ja salaojat tuossa ovat puutteelliset, tai sitten rakennus on perustettu niin lähellä talviajan pohjaveden pintaa, että vaatisi ympärivuotisen koneellisesti pumppaamalla kuivatetun ulkopadon pitämään vesi poissa perustuksista (ellei sitten rakenna kokonaan uudelleen vesieristebetonista lämmöneristevuorauksineen kuten betoniset laiturirakennelmat).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Kuulostaa kyllä kalliilta saunamökiltä. Juristit hieroo jo käsiään.
Klikkaa laajentaaksesi..
Rakennusmestari rakentanut mökin ja saunarakennuksen ja tietty voisi ajatella että alalla toiminut tekee hommat itselleen vimosen päälle. Mutta ei näköjään todellakaan.

Korjausarvio tällähetkellä 47 k€. Molempien rakennusten piiput menee purkuun, koska niissä on käytetty mm kahia tiilenä ja ilmeisesti jotain muutakin tarkoitukseen sopimatonta. Asbestit ovat dumpattuna rantaan. Saunamökissä molemmat tulisijat on kytketty samaan hormiin, joten sekin menee purkuun. Vanhan saunan perustukset on jemmattu maanalle uuden eteen ja on ollut osasyynä ongelman syntymiseen. Kunnalle on tietty sanottu että ne on purettu. Rakennus on siis kalliosella alueella, jossa itsessään on kyllä kaatoa. Kalliolta johtuvia vedet ovat vaan päätyneet tuonne harkkorakenteen sisässä olevaan altaaseen. Ja alalla toimiva ihminen tietty laittaa raakoja lankkuja pystyyn maatavasten tukemaan lattiavasoja... ja nyt ne ovat täysin paperia. Tämä touhu on kyllä ollut jotain aivan käsittämätöntä.

Perustuksissa olevien vikojen takia perustus pitäisi purkaa ja rakentaa pilarit tilalle. Saa nähdä kuinka lihava riita tuosta mahtaa tulla.

Ostajat kiikaroivat mökkejä 5-6 vuotta ennen tämä ostamista. Totesivat vain heidänkin silmiinsä täysin pommaja mökkejä on myynnissä ja vaikka kuinka paljon. Tästä ei valitettavasti paljastunut mitään vikaa ennen ostohetkeä kuntotarkastuksessakaan.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
. Rakennus on siis kalliosella alueella, jossa itsessään on kyllä kaatoa. Kalliolta johtuvia vedet ovat vaan päätyneet tuonne harkkorakenteen sisässä olevaan altaaseen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämä on tilanne meillä eli kallio viettää pitkältä matkalta tähän.

Mietityttää minkälainen joki menee talon alla.

Kun on kuivaa niin salaojista ei valu mitään. Luulisin siis että pohjaveden pysyvä pinta on alempana kuin salaojat.
Koitan vielä tutkia, että kun alkaa sade niin kauanko kestää että alkaa salaojista tulla.

Salaojien pitäisi olla auki.
 
J

Jule

Vakionaama
Suurin ongelmahan noissa itseviritellyissä patenteissa on siinä että ahneuksissaan niistä ei kerrota ja pumpataan kauppahinta maksimiin täysin virheettömään ja vimpanpäälle olevan rakennuksen hintaan. Vanhat kesämökit, saatika saunamökit, ovat aina enemmän tai vähemmän virityksiä, eikä niiden tarkoitus ole kestää kuten varsinaisten asuntojen.

Sitten kun paikalle otetaan tarkastaja, jonka tehtävä on löytää vikoja, niin kyllähän se niitä löytää, ja jos ei löydä niin keksii niitä tulkitsemalla jotain niin että se on ainakin tarkastajan mielipiteenä vika - ja loppujenlopuksi se tarkastushan on vain sen tarkastajan mielipide.

Mä, tai mun työ on ollut useammankin kerran ulkopuolisen tarkastajan tutkittavana, ja ovat löytäneet huomautettavaa, mutta ovat myös keksineet huomautettavaa, pahimmassa tapauksessa vaatien säädösten vastaisia asennuksia.
 
T

Tifo

Vakionaama
fraatti sanoi:
Rakennusmestari rakentanut mökin ja saunarakennuksen ja tietty voisi ajatella että alalla toiminut tekee hommat itselleen vimosen päälle. Mutta ei näköjään todellakaan.

Korjausarvio tällähetkellä 47 k€. Molempien rakennusten piiput menee purkuun, koska niissä on käytetty mm kahia tiilenä ja ilmeisesti jotain muutakin tarkoitukseen sopimatonta. Asbestit ovat dumpattuna rantaan. Saunamökissä molemmat tulisijat on kytketty samaan hormiin, joten sekin menee purkuun. Vanhan saunan perustukset on jemmattu maanalle uuden eteen ja on ollut osasyynä ongelman syntymiseen. Kunnalle on tietty sanottu että ne on purettu. Rakennus on siis kalliosella alueella, jossa itsessään on kyllä kaatoa. Kalliolta johtuvia vedet ovat vaan päätyneet tuonne harkkorakenteen sisässä olevaan altaaseen. Ja alalla toimiva ihminen tietty laittaa raakoja lankkuja pystyyn maatavasten tukemaan lattiavasoja... ja nyt ne ovat täysin paperia. Tämä touhu on kyllä ollut jotain aivan käsittämätöntä.

Perustuksissa olevien vikojen takia perustus pitäisi purkaa ja rakentaa pilarit tilalle. Saa nähdä kuinka lihava riita tuosta mahtaa tulla.

Ostajat kiikaroivat mökkejä 5-6 vuotta ennen tämä ostamista. Totesivat vain heidänkin silmiinsä täysin pommaja mökkejä on myynnissä ja vaikka kuinka paljon. Tästä ei valitettavasti paljastunut mitään vikaa ennen ostohetkeä kuntotarkastuksessakaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Rakentamismääräyskokoelman E3 vuodelta 1988. Paljon on vikoja mutta piipun purku näyttäisi menevän ostajan piikkiin.
 

Liitteet

  • 17530847285832351796183516257896.jpg
    17530847285832351796183516257896.jpg
    151,8 KB · Katsottu: 45
  • 17530847808862768697603628985785.jpg
    17530847808862768697603628985785.jpg
    246,6 KB · Katsottu: 47
R

RasvattuSalama

Jäsen
2017 tullut näköjään määräys että kahitiilet ei käy, jos tehty sitä ennen niin pitäisi käydä. Minunkin ekaan taloon v. 2004-2005 tuli kahipiippu. Eikös hormit tarkasteta viranomaisen toimesta?
 
T

Tifo

Vakionaama

Liitteet

  • 17531238193984475472889081948549.jpg
    17531238193984475472889081948549.jpg
    390,6 KB · Katsottu: 62
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tifo sanoi:
Fisen pruju on vuodelta 2019, jos tuo mökki on rakennettu silloin niin sitten myyjä maksaa. Oliko muuten tietoa milloin kyseinen mökki on rakennettu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mökki on jo vanhempi, mutta tulisija ja piippu on uusittu joskus 2000 luvulla. Toinen rakennus lienee joskus 2000 jälkeen rakennettu. En tiedä asiaa niin tarkasti, mutta tavarantarkastaja joka hoitaa tälläisiä asioita oli kait nuo bongannut.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Mitäs maalia laittaisitte uusiin kuitukipsilevyihin, jotka on ylitasoitettu? Täyshimmeä saisi olla. Yksi huone tuli juuri maalattua Luja Pohjamaalilla. Rajoittaako se valikoimaa? Tikkurilalta yksin tuntuu löytyvän lähemmäs 10 eri vaihtoehtoa vesiohenteisena.

Mitäs eroa on tuolla täyshimmeällä Luja Pohjamaalilla johonkin täyshimmeään pintamaaliin?

Mitä eroa on akrylaatti- ja dispersiomaaleilla?
 
M

maanma

Vakionaama
Tasoitetun pinnan maalivalinnassa on hyvä miettiä pitääkö pinnan kestää kostealla rätillä pyyhkimistä. Eco joker kesti huonosti. Luja maali on hyvin kosteutta kestävää. Sitä käyttäisin ainakin eteisessä ja keittiössä.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
maanma sanoi:
Tasoitetun pinnan maalivalinnassa on hyvä miettiä pitääkö pinnan kestää kostealla rätillä pyyhkimistä. Eco joker kesti huonosti. Luja maali on hyvin kosteutta kestävää. Sitä käyttäisin ainakin eteisessä ja keittiössä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kattoja en muista pyyhkineeni sen 25 vuoden aikana kun nykyisessä kämpässä on samat maalit olleet. Ehkä keittiössä?

Lujaa ei saa täyshimmeänä pintamaalina. Himmeää Lujaa on tarkoitus laittaa kosteisiin tiloihin.

Tuli ostettua Prof 3:sta, jolla eilen maalasin olohuoneen ja ruokailuhuoneen katot. Nyt vasta tuoteselostetta lukiessani huomasin tuon olevan kiiltoryhmältään 6 eikä 3, kuten nimestä voisi päätellä. No täyshimmeä sekin, mutta ilmeisesti hyvin lähellä Luja 7:aa, joka on himmeä.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Edellä mainittuun en osaa ottaa kantaa mutta itse haen maalini ns maalikaupasta (Värisilmä) josta kysyn mikä maali minnekin on hyvä ja millä se kuuluu levittää.
Maalit on meillä Tikkurila tai Teknos, mitään Rustan, Puuilon ,Biltema tsi keskon celloja en ole ostanut. En silti sano että noissa joku vika olisi.
 
T

Tifo

Vakionaama
Lujaa ei käytännössä tarvitse muualla kuin kostean tilan maalauksessa. Autotalliinkin sitä suositellaan mutta harva niitä ominaisuuksia tarvitsee. Uudelleen maalaaminen on usein helpompaa kuin peseminen.
Seinien ja kattojen sisämaalauksessa ei tarvitse muuta kuin siroplast tai ekora. Ne on hinnoiteltu kohtuullisesti. Molemmista löytyy löytyy kiiltoasteet 2-20. Pohjamaaliksi 2 tai 3 ja sama myös makkareiden kattoon. Seinät oman maun mukaan 7-14(20). Keittiöön voi laittaa kattoonkin 20.
Halpismaaleissa on sideainetta ja pigmenttiä yleensä vähemmän, joten ne eivät peitä yhtä hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
T

Tifo

Vakionaama
jmaja sanoi:
Onko aina? Osa maaleista on tuoteselosteessa akrylaattimaaleja ja osa dispersiomaaleja. Kai niissä joku ero on?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuoteselosteissa voi olla epätarkkuuksia. Akrylaatti lienee näissä tavallisin sideaine: tietääkseni kaikki vesiohenteiset rakennusmaalit ovat dispersioita:
TREND 20 remonttimaali
TUOTETYYPPI Vesiohenteinen, puolihimmeä akrylaattidispersiomaali sisätilojen maalaukseen.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Tikkurilan kattomaalit:
Luja: erikoisakrylaattimaali
Ässä 1: erikoisdispersiomaami
Ässä 3: akrylaattimaali
Nova: dispersiomaali
Siro: dispersiomaanli
Siro Himmeä: ei sanota.
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Jos on riskiä, että tasoite rullautuu alta maalatessa, niin kattoon Tixomatt. Jos riskiä ei ole, niin Tixomatt peittää silti hyvin.

Vaativiin pohjamaalauskohteisiin Fintexin Stoppari. Vaatimattomiin sopii yhtä hyvin, mutta litrahintaa on, mutta peittää.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Miten jakotukki pitäisi asentaa KUIVIIN tiloihin? Yleensähän siihen tehdään korotusvalu, laitetaan vesieristeet yms.... Mutta entäs jos sitä kaivoa ei ole? Mitä vaatimuksia silloin on?
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Miten jakotukki pitäisi asentaa KUIVIIN tiloihin? Yleensähän siihen tehdään korotusvalu, laitetaan vesieristeet yms.... Mutta entäs jos sitä kaivoa ei ole? Mitä vaatimuksia silloin on?
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko siinä muka oltava kaivo? Eihän keittiössäkään yleensä ole, ja keittiössä putkirikossa sitä vettä tulee ja tulee vs jakotukki josta nopeasti loppuu se veden tulo.

Jakotukkikaapithan saanee vedenpitäviksi, siis että ainakin osa vedestä jää kaapin pohjalle. Kai tuossa lähinnä se, ettei vesi valu näkymättömiin vaan ohjautuu sitten näkyville josta sen viimeistään huomaa.
 
lmfmis

lmfmis

Vakionaama
Vuodonilmaisu, vuotovedet ohjataan tilaan jossa lattiakaivo. Mitä järkikin sanoo.

Jakotukkikaapin pohjasta ohjataan vaikka pannuhuoneeseen suojaputki.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Lappanen sanoi:
Onko siinä muka oltava kaivo? Eihän keittiössäkään yleensä ole, ja keittiössä putkirikossa sitä vettä tulee ja tulee vs jakotukki josta nopeasti loppuu se veden tulo.

Jakotukkikaapithan saanee vedenpitäviksi, siis että ainakin osa vedestä jää kaapin pohjalle. Kai tuossa lähinnä se, ettei vesi valu näkymättömiin vaan ohjautuu sitten näkyville josta sen viimeistään huomaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siksihän kysyinkin että mitä vaatimuksia moisille on vai onko mitään. Lähinnä vakuutusyhtiön näkökulmasta katsottuna ja tietty on ihan järkevää muutenkin pyrkiä minimoimaan mahdollisia vahinkoja vuototilanteissa. Mulla on molemmat tukit tiloissa missä on kaivo, mutta kaikkialla ei ole samalla tavalla. Eräällä tutulla samassa paikassa on mm kanaaliputket ja vähän muutakin mikä liittyy käyttöveteen ja lämmitykseen. Jotain tuohon olisi varmaan hyvä rakennella paljaan betonin sijaan.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Siksihän kysyinkin että mitä vaatimuksia moisille on vai onko mitään. Lähinnä vakuutusyhtiön näkökulmasta katsottuna ja tietty on ihan järkevää muutenkin pyrkiä minimoimaan mahdollisia vahinkoja vuototilanteissa. Mulla on molemmat tukit tiloissa missä on kaivo, mutta kaikkialla ei ole samalla tavalla. Eräällä tutulla samassa paikassa on mm kanaaliputket ja vähän muutakin mikä liittyy käyttöveteen ja lämmitykseen. Jotain tuohon olisi varmaan hyvä rakennella paljaan betonin sijaan.
Klikkaa laajentaaksesi..

Mjoo, meilläkin yksi tukki alakerrassa portaiden alla, muut tukit märkätiloissa joissa vedeneristeet ja kaivot ja vermeet.

Tehtiin tuo yksi tukki sitten niin, että runsaalla Masalla tukittu putkitusten reitit lattiasta tukkoon sekä seinän ja lattian rajat samaten. Lattia tuollakin betonipintaa, siinä 2k-lakka päällä joka suht hyvin kestää vettä mutta pitäisi kuitenkin hengitellä jos sattuu betoni olemaan märkää. Käytännössä siis suorat reitit tukkoon ja vesi lattiapinnalle valuessaan joko kuivuu/kuivataan siihen ja osa ehkä menee lattiabetoniin asti mutta haihtuu sieltä sitten omia aikojaan.

Ehkä jossain puurakenteessa tarkempi, meillä puuta lähinnä vaan yläpohjassa ja kattoristikoissa niin ei muutama litra vettä lattialla paljoa hetkauta jos sattuu vuotamaan, kyllä se siitä kuivuu viimestään talven aikana :)
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Toisessa ketjussa tuli puheeksi valesokkeli, niin mikä on valesokkelin määräävä tekijä/tekijät?

Onko se A) seinien alajuoksut lattiavalun alapuolella vai B) lattiavalun ja/tai alajuoksun korkeus vs maan pinta vai esimerkiksi C) sokkelin yläpinta on lattiavalua/alajuoksua ylempänä riippumatta korkeudesta maanpinnasta?

Vai onko se jotenkin noiden ominaisuuksien tapauskohtainen näkökanta, että mikä määräytyy valesokkeliksi.

(Huomasin, että meillä lattiavalun yläpinta on luokkaa 10cm alajuoksun alapintaa ylempänä. Mutta toisaalta valu on sokkelin yläpuolella, että käänteinen tapaus kohtaan C nähden. Toteutus on piirustusten mukainen, vm1997)
 
K

kkk

Aktiivinen jäsen
Ymmärtääkseni valesokkelissa on vain seinän ulkopinnalla sokkeli, joka ulottuu seinän alaosaa (alajuoksua, sisälevyä ja eristetilaa) korkeammalle, ja lattia on alajuoksuineen lähellä maan pintaa, jolloin seinän alaosa altis maakosteudelle sekä seunustalle kerääntyvälle vedelle, joka siis kastelee helposti seinän liian alhaalla olevan alaosan. Kaikki valesokkelit eivät ole vaurioituneita, jos ei ole saanut vettä. Valesokkelin yhteydessä on usein myös sisäseinien alajuoksut ja lattiakoolingit liian alhaalla kylmässä ja kosteassa, lattiaeristeen alapinnassa, kostean alimman laatan pinnalla, jotka saattavat olla vaurioituneet lukuisten lattiakerrosten alapuolella, vars jos esim rännivedet tuo vettä seinustalle/laatan alle, tyypillinen n. 70-80-luv ratkaisu.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom