Yhdenlainen ajatus paneeli+akku yhdistelmästä

[Harrastelija]

Hieman kaavailin mitä tuommoinen yhdistelmä saattaisi tarkoittaa tässä kohteessa(osittain varaava suorasähkö lattia + ilpit). Yksityiskohtia en osaa miettiä tarkemmin. Saa kommentoida…
Voi kyllä olla että paisuu liikaa ja ”Matti” tulee käymään. Vai mitä luokkaa tuo voisi olla ”avaimet käteen”?

Ajatus että peruskuorman saisi omista paneeleista. Kesällä esim 24kWh riittää vuorokaudeksi jos sähköauto ja kiuas unohdetaan.
Akku tulisi varastoon kun talon puolella ei ole tilaa ja paloturvallisuuden vuoksikin mieluummin näin.

Ajatus että olisi myös varmennettu osuus ilpeille (tai ainakin osalle), osa valaistusta, jääkaappi, pakastin, atk verkko-osuus, puhelimen lataus ja ehkä jotain muutakin. ILPien käyttö toki riippuu vuodenajasta ja odotettavissa olevan sähkökatkon pituudesta.. Talvella ilp saisi pyöriä sen aikaa että leivinuunin saa lämmitettyä.

Rakennusten väliin ei saa kaapelia DC syötölle (ilmavetona voisi onnistua mutta ei mielellään). Muutenkin päärakennuksen osalta käyttäisi mieluummin mikroja.

Rakennusten välissä on kolme sähkökaapelia, muutama cat6 ja kuitu.

Paneelimäärä on auki (kuvassa muutama esimerkiksi).
Autotallin itä/kaakkois puolella aivan rajalla mutta naapurin puolella on isoja puita joten ennen puoltapäivää sieltä ei irtoa juuri mitään. Onneksi etelä/koillis puolelta pari isoa puuta poistivat viime kesänä.

 

[Harrastelija]

Ei ole kommentteja näkynyt….

Tuossa mun kuvassa on piirretty useampia inverttereitä mutta ilmeisesti löytyy ”yhdistelmälaitteita” eli yhdessä purkissa saa jopa kaikki?
Mitä laitteita tuo kuvan toiminnallisuus vaatisi esim Victronilta tai joltain toiselta valmistajalta?

Joku joka noita on hommannut osaa varmaan ehdottaa jotain.

 

[Arisoft]

Ei ole kommentteja näkynyt….

Taitaa vaatia liikaa aikaa perehtyä noin laajaan suunnitelmaan.

 

[Harrastelija]

No jos aloittaa noista akussa kiinni olevista inverttereistä.
Joissain inverttereissä taitaa olla akkuvarmennettu lähtö ilman että tupla inverttereitä tarvii laittaa?

 

[fraatti]

No jos aloittaa noista akussa kiinni olevista inverttereistä.
Joissain inverttereissä taitaa olla akkuvarmennettu lähtö ilman että tupla inverttereitä tarvii laittaa?

Eri valmistajien laitteissa on erilaisia toteutuksia. Esim Froniukselle on invertteri mikä syöttää erillistä lähtöä, jos sähköt katkeaa. Lisäksi on erikseen mahdollisuus myös switch boxiin, joka vaihtaa verkkoa samalla tavalla kuin verkonvaihtokytkin.

Oleellisinta lienee se että mikä on oma osaaminen, jos sitä ei ole, kannattaa etsiä ratkaisuita missä valmistajan softa on riittävän hyvä ilman omia virityksiä. Ja pitääkö asennukset olla sellaisia että ne voi hyvin mielin mahdollisesti luovuttaa myös mahdolliselle asunnon seuraavalle omistajalle.

Oma mielipide näistä kaikista on että ellei itsellä ole kokemuksta tai osaamista softapuolelta, niin sitten itse akun ja invertterin softan olisi toimittava itsekseen hyvin. Osa softista on melko pölhöjä ja ne ei ymmärrä spottihinnoista sun muista mitään.

 

[Harrastelija]

Voi olla että itse en kauheasti asentele noita.
Mutta haluan ymmärtää mitä on markkinoilla ja miten pääsen haluttuun lopputulokseen etteivät myyjät täysin huijaa.

 

[fraatti]

Voi olla että itse en kauheasti asentele noita.
Mutta haluan ymmärtää mitä on markkinoilla ja miten pääsen haluttuun lopputulokseen etteivät myyjät täysin huijaa.

Et myöskään tee ohjelmaa itse joka säätelisi latausta ja purkamista?

 

[Harrastelija]

Lähtökohtaisesti en jos löytyy riittävän hyvä valmis.
Mutta voihan siinä niin käydä että valmiit ei ole riittäviä.
Pelkästään tuo että pääsulakkeet on 35A ja tallin 25A (akku tulisi tallirakennuksen varastoon) vaatii sähkönmittauksen tuplana ja säädön pitäisi ottaa molemmat huomioon.

Mites Shellyt kelpaa sähkönmittaukseen? Pitääkö olla joku tietty malli?

 

[fraatti]

Lähtökohtaisesti en jos löytyy riittävän hyvä valmis.
Mutta voihan siinä niin käydä että valmiit ei ole riittäviä.
Pelkästään tuo että pääsulakkeet on 35A ja tallin 25A (akku tulisi tallirakennuksen varastoon) vaatii sähkönmittauksen tuplana ja säädön pitäisi ottaa molemmat huomioon.

Mites Shellyt kelpaa sähkönmittaukseen? Pitääkö olla joku tietty malli?

Lähtökohtaisesti pitää olla valmistajan tukema malli mittarista ja se sijoitetaan mittauskeskukseen. Ellei aleta itse virittämään. Joillain valmistajilla on olemassa langattomia mittareita. Jotkut toimivat modbusissa ja jotkut toimivat ethernet kaapelilla. Modbus menee ethernetkaapelin yhtä paria pitkin.

 

[Kuuraparta]

No muutama huomio. Paljonko piikkikulutus ja onko 35A liittymä kalliimpi kk-maksultaan ja tarvitaanko sitä oikeasti? Suorasta sähkölämmityksestä kannattanee pyrkiä eroon esim ilp avulla.

Itsellä on mielessä akkusysteemi myöskin.

3x Victron MultiPlus-II 48/3000/35-32 (Perusmalli ilman GX:ää)
Victron 3-Phase Energy Meter Smart Meter VM-3P75CT
Aivoiksi Raspberry Pi Venus OS:lla (vastaava kuin Victron Cerbo GX)
Joku 10-15kWh akku ensialkuun. Kun suola-akuilla hinta "romahtaa" (puolittuu 3-4v kuluessa) laitetaan reilusti lisää
Noita saisi Saksasta edukkaasti, esim https://frenchman-energy.eu/

Eli tuo energiamittari laitetaan sähkömittarin viereen. GX (tai itsetehty Raspi) ohjaa noita kolmea multiplussaa lataamaan/purkamaan sovituilla säännöillä joka vaiheeseen. Se saa reaaliaikaiset kulutustiedot netin yli. Jos verkkoon päin meinaa mennä halvalla sähköä niin ladataan akkuihin. Jos oikein törkyhintaa saa myynnistä (vaikka yli 20snt) niin myydään. Lisäksi akulla voi ylikulutustilanteessa puskea omaan verkkoon lisää virtaa jos esim 25A kulutus uhkaa hetkellisesti ylittyä, tämä siis niin kauan kuin akkua riittää. Lisäksi tulevaisuudessa ehkä voi avittaa tehomaksussa (ks avaamani ketju). Eli lasketaan ylittyykö se 8kWh kulutus rullaavan 4 vartin aikana. Mutta vaatii sitten jo enemmänkin akkuja.

Itsellä on useampia mikroinverttereitä ja "oikea" invertteri eri paikoissa. Kun se energiamittari vahtii virran suuntaa, ei ole väliä vaikka kymmenessä eri paikkaa tuotantoa oman mittarin alla, päinvastoin voi olla järkevää esim hakemalla parhaat aamu/ilta-aurinkopaikat jolloin saa pitkän tuottokäyrän. GX pitää olla vaan multiplussien ja akun luona.

Lifepo4-akut vielä jossain määrin kalliita ja ilmeisesti Kiinasta alkaa tulemaan jo tänä vuonna halpaa natrium-akkua mutta laajemmin lähivuosina. Nehän ovat optimi kun toimivat pakkasessakin. Jos noita akkupaikkoja tulee useampia, voi olla hankalampi saada GX:t juttelemaan keskenään ja päättämään mitä tehdään, ladataan vai ei?

Jos sulla on pakko saada molemmat mittaroitua erikseen niin laita em setupit molempien mittareiden jälkeen? Toki nostaa hintaa kun kaikki kahtena. Enkä oikein ymmärrä tarvitaanko nykyään varmistusta ainakin jos talous maakaapeloidulla alueella? Eri asia toki jos maalla jossain metsän keskellä jossa jatkuvasti katkoja. Multiplussissa on kyllä sekin mahdollisuus että kun valtakunnanverkko häviää niin alkaa syöttämään toisesta liitännästä akkuvarmennettua sähköä. Sille pitäisi olla sitten oma verkko tai ilmeisesti voisi rakentaa jonkun sähköisen vaihtokytkimen jolla saisi saarekemoodiin jolloin ei tarvitse toista verkkoa. Jonkun jääkaapin tms saa varmistettua muutaman satasen kannettavalla virta-asemalla tai sitten pikkuisella bensa-aggregaatilla.

Mutta oikeastaan mitä itse olen googlaillut niin Victron on ainoa jonka saa rakennettua miten haluaa palasista. Jos ostat hybridi-invertterin niin laitat sen rakennuksen katolle paneelit ja akun lähelle ja kontrolli on aika huono. Victronia voi koodailla (tekoälyn avulla toivottavasti) ja valmiita ohjelmia löytyy.

Kannattaa pallotella tekoälyn kanssa, Gemini antanut hyviä vastauksia mutta siltä pitää osata kysyä myös eri kulmista ettei jää joku asia huomaamatta. Lisäksi sille voi laittaa pyynnön kirjata muistiin (Keep-muistiinpanot) jotta ei tarvitse aloittaa aina alusta.

Paneelit ovat halpoja (kohta nousevat hieman) joten sopisiko bifacial-paneelit jollekin avoimelle paikkaa aidaksi? Ilmaisenergian foorumilla oli kuva isojen tolppien väliin rakennetusta aidasta, ei haittaisi talven lumetkaan ja keräisi vähän toiseltakin puolelta sähköä.

Niin ja lisäyksenä, lämpöähän on halvempi säilöä vaikka veteen tai vaikka hiekka-akkuun? Vain kulutussähköä pääasiassa akkuun?

 

[Harrastelija]

Talossa siis suorasähkölämmitys (osittain lattiaan varaava). Mutta tämäkin talvi on käytännössä lämmennyt ilpeillä eikä lattialla.
ILPejä on siis ennestäänkin mutta ei siis vettä jonne lämpöä voisi varata (paitsi 3kW 300l käyttövesivaraaja).

Varsinaisia sähkömittareita ei ole kuin yksi ja se on päärakennuksessa.
Akku tulisi autotallirakennukseen. Autotallirakennukseen on 25A sulakkeet. Tarkoittaa sitä että pelkästään pääsulakkeiden virtaa mittaamalla on vaara että autotallin kaapeli ylikuormittuu. Esim jos ladataan akkua ja autoa yhtäaikaa. Eli ”oikein” tehtynä invertteriä varten pitäisi olla kaksi mittauspistettä.

Päärakennuksessa sisällä ei ole tilaa akuille eikä muillekaan pömpeleille (esim invertteri). Ei ole teknistä tilaakaan joten autotallin yhteydessä olevaa varastoa olen katsonut ensisijaiseksi paikaksi.

On kyllä tosi että huippukuormat ovat varmasti tippuneet ilppien myötä. Yli 30 pakkasia ei ole ollut moneen vuoteen paitsi toissa vuonna. Silloinkaan ei oltu kotona mutta etänä seurasin että sisälämpö taisi tippua 19 paikkeille ja hieman oli parissa huoneessa lattiavastukset käyneet ilppien apuna.
Mutta on tässä sellainenkin yksityiskohta että pesukoneetkin ovat 16A, yli 3kW. Niistäkin tulee mukavasti kuormituspiikkejä kaiken muun päälle.

Tuo varmennus tuli lähinnä siitä että jos kerran on akku niin miksi ei sitä hyödyntäisi sähkökatkossa. Harvinaisiahan katkokset ovat mutta kun osin etätöitä tekee niin varmennuksesta ei olisi haittaa.
Erillisille UPSeillekin pitäisi löytää paikka.

Kaupunkialueella paneelit ei taida menestyä aitana. Aina on rakennuksia ja puita varjostamassa.

@Kuuraparta olisiko sinulla kytkentäkuvaa tai jotain josta näkisi sinun kytkentöjen periaatetta?
Oletko (D)ESS juttuja hyödyntänyt?

 

[jkoljo]

Victronin vehkeillä voi määritellä erikseen grid import current rajan ja invertterin oman virtarajan, eli tarvitaan ainoastaan erillinen mittari pääsulakkeille. Noilla multiplussilla voi rakentaa tai olla rakentamatta akkuvarmistuksen. Mulla ei toistaiseksi ole kuormia akun takana.

 

[Kuuraparta]

Talossa siis suorasähkölämmitys (osittain lattiaan varaava). Mutta tämäkin talvi on käytännössä lämmennyt ilpeillä eikä lattialla.
ILPejä on siis ennestäänkin mutta ei siis vettä jonne lämpöä voisi varata (paitsi 3kW 300l käyttövesivaraaja).

Varsinaisia sähkömittareita ei ole kuin yksi ja se on päärakennuksessa.
Akku tulisi autotallirakennukseen. Autotallirakennukseen on 25A sulakkeet. Tarkoittaa sitä että pelkästään pääsulakkeiden virtaa mittaamalla on vaara että autotallin kaapeli ylikuormittuu. Esim jos ladataan akkua ja autoa yhtäaikaa. Eli ”oikein” tehtynä invertteriä varten pitäisi olla kaksi mittauspistettä.

Päärakennuksessa sisällä ei ole tilaa akuille eikä muillekaan pömpeleille (esim invertteri). Ei ole teknistä tilaakaan joten autotallin yhteydessä olevaa varastoa olen katsonut ensisijaiseksi paikaksi.

On kyllä tosi että huippukuormat ovat varmasti tippuneet ilppien myötä. Yli 30 pakkasia ei ole ollut moneen vuoteen paitsi toissa vuonna. Silloinkaan ei oltu kotona mutta etänä seurasin että sisälämpö taisi tippua 19 paikkeille ja hieman oli parissa huoneessa lattiavastukset käyneet ilppien apuna.
Mutta on tässä sellainenkin yksityiskohta että pesukoneetkin ovat 16A, yli 3kW. Niistäkin tulee mukavasti kuormituspiikkejä kaiken muun päälle.

Tuo varmennus tuli lähinnä siitä että jos kerran on akku niin miksi ei sitä hyödyntäisi sähkökatkossa. Harvinaisiahan katkokset ovat mutta kun osin etätöitä tekee niin varmennuksesta ei olisi haittaa.
Erillisille UPSeillekin pitäisi löytää paikka.

Kaupunkialueella paneelit ei taida menestyä aitana. Aina on rakennuksia ja puita varjostamassa.

@Kuuraparta olisiko sinulla kytkentäkuvaa tai jotain josta näkisi sinun kytkentöjen periaatetta?
Oletko (D)ESS juttuja hyödyntänyt?

Kuten tuossa ylempänä mainittiinkin Victronissa saa määritettyä hyvin noita tehoja milloin se lähtee mukaan ja minkä verran virtaa annetaan. Minulla on Victron ostoskorissa vasta, oikeastaan akku vielä pähkäilyssä. Se viivästyttää hommaa. Mutta silloin sinunkin tapauksessa sinne talon pääliityntään se Victronin mittari. 25A on kyllä mielestäni enemmän kuin riittävä talliin ainakin nykyisellä hintatasolla. Suola-akut tulevat laskemaan muutaman vuoden kuluttua ehkä puoleen nykyisestä halvempien lifepojen tasosta. Sulle varmaan riittäisi 48/5000 aivan hyvin jos kolmeen vaiheeseen laittaa. Akkuhan se on mikä maksaa ja itsekin ajattelin ensin mennä pienemmällä. Talvella kun ei tule paneeleista sähköä niin akkuvarastoinnin kannattavuus laskee. Niitä voi sitten hankkia lisää (toki eri vaiheelle suola-akut eri kemian takia). Mutta kun kerran asut kaupungissa niin milloin viimeksi olet kohdannut sähkökatkon? Lähinnähän tuo sattuu jos kaivuri epähuomiossa kuopaisee kaapelia tai muuntaja kärähtää.

Eli yhteenvetona, mittari on portinvartija. Paneeleita voi olla missä tahansa useassa eri paikkaa vaikka mikroinvertterillä/isommilla. Sähkö virtaa kulutusta kohti eli kesällä kannattaa ladata autoa ja saunoa päivällä niin turhasta akun kautta kierrätyksestä päästään ja pienempi akku riittää. Victron tulee peliin mukaan lataamaan/purkamaan akkuja sovittujen ehtojen mukaan.

 

[Harrastelija]

Lähinnähän tuo sattuu jos kaivuri epähuomiossa kuopaisee kaapelia tai muuntaja kärähtää.

Viime vuonna tuo sattui kaksi kertaa….
Onneksi ei sattunut talvikelien aikaan.

 

[jkoljo]

Meillä on talon vuosikulutus noin 9500kWh, ei sis sähköauton latausta, ja yksittäinen MP2 48/5000 + 16kWh akku riittää hienosti. Invertterin tuplauksesta tai triplauksesta ei olisi minkäänlaista rahallista hyötyä. Akun voisi tuplata jos jotain tekisi, mutta ei sekään maksaisi itseään takaisin kovin nopeasti meidän nykyisellä kulutusprofiililla.

 

[Kuuraparta]

Yksivaiheinen on varmaan taloudellisesti paras. Itse vain ajattelin noin teoriassa, että kuorman jako eri vaiheille tuo turvallisuutta, ts yksi vaihe ei hehku punaisena myyntiä ulos ja kaksi vaihetta imevät ne käyttöön takaisin. Ja maksaahan 5000 1,5x kolmitonnisen hinnan. Tietysti jos paljon paneeleja tai haluaa kikkailla pörssisähköllä niin useampi vaihe tuo tehoa lataukseen. Mutta pörssiarbitraasit taitavat olla pienenemään päin ainakin talvella kun näitä isoja lämpökattiloita tulee kaukolämpöön.

 

[jkoljo]

Pääsulakkeet on speksattu siten että jaksavat hehkua nimellisvirrallaan vaikka maailman tappiin asti. Itseasiassa tuossa voi käydä jopa niin että MP2 kanssa pääsulake poksahtaa harvemmin, koska MP2 tukee sulaketta akusta mikäli joku odottamaton piikkikulutus olisi muuten polttamassa sen.

No, onhan 3v systeemi silti hienompi ja tehokkaampi.

 

[salasana]

Ei ole kommentteja näkynyt….

No tässäpä yksi

Itse valitsin Kostalin laitteiston. Aluksi tavoittelin Froniuksen tai Victronin tuomaa dynaamista / pösä-ohjausta, mutta kun sen laski auki niin hyöty vs. tavallinen aikaohjaus oli luokkaa 50-100€/vuosi.
Saman saa tehtyä sitten Home Assistantilla jos haluaa siihen virittelyyn ryhtyä ja Kostalista löytyy suorat integraatiot.

Kuten sanottu niin kaikki järjestelmät vaativat useimmiten saman valmistajan energiamittarin, jotta saa siitä kaiken irti.

Froniuksella erittäin rajoitettu (ja kallis!) akkuvalikoima ja Victron enemmän harrasteluun (IMHO). Siitä syystä saattaa myös Victronin asentajat olla kiven takana. Tämä on täällä foorumilla todettua ja lopulta siihen seinään myös itse törmäsin kun asiaa aloin tosissaan kyselemään.
Hintakin alkoi molemmissa järjestelmissä nousemaan kun kokonaisuutta alkoi ynnäilemään.

Itse toteutan ohjauksen Kostalin ohjelmoitavilla DO-porteilla joita 4kpl Plenticore G3 hybridi-invertterissä. Niitä voi sitten säätää yksinkertaisilla määreillä kuten DO1 ”ylijäämä 500w yli 200 sekuntia” > Signaali vaikka Shellylle, lämpöpumppuun SG-porttiin tai mihin haluaakaan. Ja seuraava DO2 > yli 1kW ylijäämä jne …
Toki akun latausvirtaa voi myös rajoittaa ja ajoittaa jne.

Pidin tästä lähetymistavasta, koska ohjaus tapahtuu fyysisillä kaapeleilla eikä siihen tarvitse sotkea kolmansien osapuolien softaa tai pilvipalveluita. Kaikki siis toimii vaikka Home Assistant ja netti kaatuisi / päivitys sekoittaisi jotain. Eli asetukset tehdään suoraan laitteista kuten Niben SG porttien toiminta, Kostalin rajat tai Shellyn logiikka. Toki niissäkin päivityksiä, mutta logiikka kuitenkin melko suoraviivaista.

Itsellä tulee kaikki neljä porttia näillä näkymin käyttöön, mutta pohdin vielä hieman viimeistä energiadumppausta. Se vaatii mahdollisesti jo vähän enemmän säätöä ja todennäköisesti HA:n apua eli jätetään pieni harrasteluoptio sinne - mutta katsotaan jaksanko siihen ryhtyä ja saako oman tuotannon kulutuksen jo kolmella portilla riittävän korkealle. Varmaan ensimmäisen parin vuoden aikana tulee tehtyä vähän hienosäätöä noista eri rajoista ja mitä mikäkin portti ohjaa ym, mutta se selviää sitten myöhemmin.

Järjestelmässä Kostalin oma Enector sähköauton latausasema joka on ensimmäinen prioriteetti, sitten kotiakku ja jos niiden jälkeen vielä energiamittari näyttää ylijäämää niin alkaa tuo porrastettu energian dumppaus. (Eli esim auto täynnä tai kytkemättä, kotiakku täynnä, ylijäämä 500w yli 200s > DO1 > Nibe SG1 ”säästötila pois”.) ja tämä jatkuu ketjuna niin pitkään kuin ylijäämää vain on tarjolla.
Kesällä ladataan luonnollisesti paneeleista päivällä ja kulutus yöllä ja talvella taas ladataan yöt ja käytetään päivällä tai kalleimpien tuntien haarukoissa.

Itse keskityin HV-akkuihin, mutta taisi Kostalilla olla myös LV-vaihtoehtoja, en ole varma. Ja yksivaiheisia inverttereitäkin toki mikäli se tuota itselle hieman arvoitukseksi jäänyttä kokonaisuuttasi auttaa.

Sopii mm. Dynessin akut kuten Tower Pro ja Stack100 joissa sekä lämmitys, että aerosolipohjainen palontorjunta. Pitäisi toimia ulkonakin siis -20 asteen pakkasessa ja tekoäly haarukoi noin 300kWh ylimääräistä vuotuista kulutusta Suomen olosuhteissa.
Riippuu varmasti myös mikä tietyn talven lämpötilat ja rakentaako vähän eristettä ympärille jne.
Dyness TP15 (15,36kWh) malli taisi olla jotain 3800€ kotiovelle toimitettuna Saksasta.
1C lataus- ja purkuteho, mutta invertteri taitaa rajata sen tuohon vajaaseen 8kW. Riittää toki moneen.

Tai sitten koko 10kWp paketti paneeleineen vaikka kerralla missä hybridi-invertteri, 11 kWh akku (voi ostaa vaikka sitten lisämoduuleita myöhemmin), energiamittari ja avauskoodit akun ohjaukseen yms. 7800€ ovelle toimitettuna:

PV Complete Set 10 kWp - 22x Trina 455 Wp + Kostal PLENTICORE G3 M 8.5 + Dyness Tower Pro TP11

PV Complete Set 10 kWp - 22x Trina 455 Wp + Kostal PLENTICORE G3 M 8.5 + Dyness Tower Pro TP11…

www.mg-solar-shop.com

Itsellä projekti vasta siinä vaiheessa, että ostin tuolta nettikaupasta 8,5kWp paneelit kiinnikkeineen, Kostal Plenticore 8,5 M invertterin, KSEM mittarin + avauskoodit, Kostal Enector latausaseman ja odottaa toistaiseksi varastossa, koska en viitsinyt mennä katolle lumia luomaan ja toisekseen tekninen tila on vielä vähän keskeneräinen.
Akun hommaan sitten kun on päässyt muuttamaan sisään ja teen päätöksen tuleeko se tekniseen tilaan vai laitanko palo-osastoituun autokatokseen.

Saa manuaalisen (Kostalin oma 270€) tai automaattisen kolmannen osapuolen (kallis) backup verkonvaihtokytkimen. Toki sitten tarvii varmasti miettiä mitä kuormia siihen ajaa ja myös arvioida kuinka usein tuo tilanne tapahtuu. Victron tai SMA taitaa nämä backup-hommat hoitaa kuitenkin paremmin jos tärkeä ominaisuus.

Vaakakupissa itellä painoi myös järjestelmän riippumattomuus pilvipalveluista ja jos niitä tarvitsee niin ne sijaitsee Euroopassa ja myös laitteiden valmistus / softa eurooppalaista alkuperää.
Samoin positiivisena yllätyksenä tuossa Kostalissa oli alhainen käynnistysjännite: 95V.

No siinäpä sitä dataa tuli.

Tämä oli henkilökohtainen melko pitkä ja moniuloitteinen prosessi etsiä itselle sopiva järjestelmä sekä foorumin, että tekoälyn konsultaation jälkeen. Ei varmasti palvele kaikissa kohteissa ja kaikkia käyttäjiä, mutta täällä mielestäni hyvin vähän keskustelua Kostalin laitteista tai DO-porttiohjauksista niin toivottavasti oli edes jollekkin jotain apua tai uutta näkökulmaa.

 

[Kuuraparta]

Mulla on itse asiassa Kostal ja hyödynsin sen akkuliitännän paneelikäyttöön (itä/länsi-asennus ajalliseen hajautukseen tuotolle). Pistin sitten länsipuolenkin kahteen osaan jotta mahdolliset varjot puista eivät laske toisen osan tehoa.

Ihan tyytyväinen olen ollut aurinkoinvertterinä. Akkulisenssi vaan maksaa ja tämä on vanhempi malli johon joku mokkula olisi pitänyt ostaa lisäksi ohjauksille. Niiden hinnalla saan jo ison osan Victronista maksettua. Lisäksi asennuspaikka kylmä, suola-akku sopisi tähän hyvin. Ja kumminkin tämä on ollut jo viitisen vuotta joten vanhaan rautaan ei kannata lisäinvestointia tehdä. Itseä viehättää Victronin legopalikka-idea, voi kasailla tarvittavan mallisen ja komponentteja voi ehkä helpommin vaihtaa.

Saa nähdä kaatuuko tämä sitten akkujen saatavuuteen. Keskitien parhaassa hintapisteessä tuntuvat olevan kovin out of stock-varastoja. Ihan halpis-kiinalaisia löytyy ja sitten aivan ylihintaisia pömpeleitä.

 

[-Teme-]

Froniuksella erittäin rajoitettu (ja kallis!) akkuvalikoima ja Victron enemmän harrasteluun (IMHO). Siitä syystä saattaa myös Victronin asentajat olla kiven takana. Tämä on täällä foorumilla todettua ja lopulta siihen seinään myös itse törmäsin kun asiaa aloin tosissaan kyselemään.
Hintakin alkoi molemmissa järjestelmissä nousemaan kun kokonaisuutta alkoi ynnäilemään.

Victronit ovat laitteina luotettavia ja loistavia, suurin syy miksi asentajat niitä pakoilevat on mitä ilmeisimmin että eivät ole ”ruuvaa seinään - kytke kaapelit - poistu paikalta” mallisia, vaan vaativat asiantuntemusta, asennuskohteeseen yksilöityjä asetuksia ja siitä että koostuvat useasta yksiköstä, jolloin kokonaisuus vaihtelee asiakaskohteen mukaan. Täysi saareketuki tuo lisäksi verkonerotukselle vaatimukset, mikä on taas yksi komponentti lisää kokonaisuuteen. GX/Cerbon myötä myös asetusten määrä kasvaa, mikä taas vaatii lisää asiantuntemusta.
Eli en sanoisi että DIY tai harrastelijalaitteita vaan laajaa kokonaisuuden hallintaa ja syväosamista laitteistoista.
99,5% asiakkaista kun haluaa vain sitä ”ilmaista” energiaa taivaalta, ilman hifistelyä ja useat muut valmistajat vielä tarjoavat loistavat cashBack ohjelmat joilla saa pienemmällä vaivalla enemmän rahaa taskuun.

Victron ehdottomasti jos löytyy tilaa kolmelle yksikölle seinältä ja toimivat erillisten mikrojen, kuin MPPT kontrollerien kanssa. Venus OS Helmikuun päivitys toi natiivin tuen Shellyn energiamittarien ja releille GX/Cerbo laitteisiin

 

[Kuuraparta]

Victronit ovat laitteina luotettavia ja loistavia, suurin syy miksi asentajat niitä pakoilevat on mitä ilmeisimmin että eivät ole ”ruuvaa seinään - kytke kaapelit - poistu paikalta” mallisia, vaan vaativat asiantuntemusta, asennuskohteeseen yksilöityjä asetuksia ja siitä että koostuvat useasta yksiköstä, jolloin kokonaisuus vaihtelee asiakaskohteen mukaan. Täysi saareketuki tuo lisäksi verkonerotukselle vaatimukset, mikä on taas yksi komponentti lisää kokonaisuuteen. GX/Cerbon myötä myös asetusten määrä kasvaa, mikä taas vaatii lisää asiantuntemusta.
Eli en sanoisi että DIY tai harrastelijalaitteita vaan laajaa kokonaisuuden hallintaa ja syväosamista laitteistoista.
99,5% asiakkaista kun haluaa vain sitä ”ilmaista” energiaa taivaalta, ilman hifistelyä ja useat muut valmistajat vielä tarjoavat loistavat cashBack ohjelmat joilla saa pienemmällä vaivalla enemmän rahaa taskuun.

Victron ehdottomasti jos löytyy tilaa kolmelle yksikölle seinältä ja toimivat erillisten mikrojen, kuin MPPT kontrollerien kanssa. Venus OS Helmikuun päivitys toi natiivin tuen Shellyn energiamittarien ja releille GX/Cerbo laitteisiin

Juuri noin. Vanhan kansan asentajat eivät ole syventyneet atk-maailmaan vaan johtojen kytkentään. Nuoremmassa polvessa sitten eroa, monet pakettikauppiaat myyvät sitä yhtä helppoa mallia.

Victronissahan ei ole pakko asentaa saarekekäyttöä.

Kyselin tekoälyltä kumman mittarin ostaisin, molemmat samoissa ainakin Saksassa.

• Valitse Victron VM-3P75CT, jos haluat suorituskykyä. Se on nopeampi, tarkempi ja suunniteltu nimenomaan ohjaamaan sitä akkua, jonka juuri ostit. Se maksaa kympin enemmän, mutta se säästää sen kympin takaisin paremmalla nollapisteen säädöllä parissa kuukaudessa.
• Valitse Shelly, jos haluat integroitua muuhun maailmaan. Jos sinulla on jo 20 Shellyä kotona ja haluat ne kaikki samaan hallintapaneeliin ja harrastat säätämistä, Shelly on hauska. Mutta portinvartijana se on vähän kuin laittaisi tiskijukan ohjaamaan ydinvoimalaa – se hoitaa homman, mutta ei ehkä yhtä tarkasti kuin ammattilainen.

 

[salasana]

Akkulisenssi vaan maksaa ja tämä on vanhempi malli johon joku mokkula olisi pitänyt ostaa lisäksi ohjauksille.

Nykyisissä malleissa akku kytketään MPPT-porttiin, eli ei tarvetta mokkulalle.

On totta, että tuo avauskoodi on huomioitava hinnassa. Mallista riippuen 150€, 300€ tai 460€.

Tämä tosin on osittain huomioitu mielestäni lähtöhinnassa, eli esim Plenticore G3 8,5 M maksaa noin 2000€, kun taas mielestäni vastaava Euroopassa valmistettu invertteri kuten Fronius Gen24 10kW maksaa 2700€.

Eli saman aktivointikoodin takana oleva järjestelmä on toki lisäkulu, mutta antaa myös joustavuutta jos et liitä akkua. Lisäksi tuon 8,5 kW mallin voi näillä koodeilla avata myös joko 10kW tai 12,5kW invertteriksi jos päätät kasvattaa voimalan kokoa.

Jos lasket paljonko Victron kokonaisuudessaan maksaa kaikkine lisäosineen, kaapeleineen ym. jotta päästään samaan pisteeseen kuin tavanomaisilla yhden laitteen järjestelmillä ja ”premium”-inverttereillä kuten Fronius, Kostal, SMA tms. niin yksi 460€ avauslisenssi on melko pieni summa. Kerran sen Victronin järjestelmän laskin auki ja totesin, että kyseessä ei todellakaan halpa järjestelmä ja vaatii teknisen tilan seinältä noin 1,5-2x tilaa.

Victronit ovat laitteina luotettavia ja loistavia, suurin syy miksi asentajat niitä pakoilevat on mitä ilmeisimmin että eivät ole ”ruuvaa seinään - kytke kaapelit - poistu paikalta” mallisia, vaan vaativat asiantuntemusta, asennuskohteeseen yksilöityjä asetuksia ja siitä että koostuvat useasta yksiköstä, jolloin kokonaisuus vaihtelee asiakaskohteen mukaan. Täysi saareketuki tuo lisäksi verkonerotukselle vaatimukset, mikä on taas yksi komponentti lisää kokonaisuuteen. GX/Cerbon myötä myös asetusten määrä kasvaa, mikä taas vaatii lisää asiantuntemusta.
Eli en sanoisi että DIY tai harrastelijalaitteita vaan laajaa kokonaisuuden hallintaa ja syväosamista laitteistoista.
99,5% asiakkaista kun haluaa vain sitä ”ilmaista” energiaa taivaalta, ilman hifistelyä ja useat muut valmistajat vielä tarjoavat loistavat cashBack ohjelmat joilla saa pienemmällä vaivalla enemmän rahaa taskuun.

Victron ehdottomasti jos löytyy tilaa kolmelle yksikölle seinältä ja toimivat erillisten mikrojen, kuin MPPT kontrollerien kanssa. Venus OS Helmikuun päivitys toi natiivin tuen Shellyn energiamittarien ja releille GX/Cerbo laitteisiin

Ovat varmasti laadukkaita ja hyviä, mutta kuten itsekin tuossa toteat, että vaatii asiantuntemusta sekä asentajalta, että käyttäjältä. En viittaa harrastelulla huonoon laatuun enkä DIY-hommista lähtökohtaisesti edes puhunut. Se DIY kylläkin tulee pakosta, koska asentajia ei juuri ole tai jos on niin asennuksen hinta kohoaa suhteettomasti.
Toisaalta cash-backit / asenna ja unohda tms. ei tee muista inverttereistä mitenkään erityisesti huonompia vaan kaikilla laitteilla on omat erityispiirteensä.

Tulkitsin aloittajan tilanteen niin, ettei ole itse asentamassa tai välttämättä kiinnostusta mennä asetuksissa ja säädöissä suoraan syvään päätyyn, joten aiheellista tuoda esille Victronin vaatimustaso asennuksessa ja säädössä:

Voi olla että itse en kauheasti asentele noita.
Mutta haluan ymmärtää mitä on markkinoilla ja miten pääsen haluttuun lopputulokseen etteivät myyjät täysin huijaa.

Juuri noin. Vanhan kansan asentajat eivät ole syventyneet atk-maailmaan vaan johtojen kytkentään. Nuoremmassa polvessa sitten eroa, monet pakettikauppiaat myyvät sitä yhtä helppoa mallia.

Jos ei ole tarve kuin järjestelmälle joka vastaa omia tarpeita (ja ymmärrystä/mielenkiintoa) niin mikä lisähyöty siitä monimutkaisemmasta järjestelmästä on?
Molemmat järjestelmät muuntavat aurinkovoimalan tuotannon DC>AC ja lataavat akkua. Ja jos haluaa vielä asiasta veistellä niin mikä olikaan sen Victronin hyötysuhde vs. ”helppo” Kostalin HV-järjestelmä?

Victronissahan ei ole pakko asentaa saarekekäyttöä.

Kyselin tekoälyltä kumman mittarin ostaisin, molemmat samoissa ainakin Saksassa.

• Valitse Victron VM-3P75CT, jos haluat suorituskykyä. Se on nopeampi, tarkempi ja suunniteltu nimenomaan ohjaamaan sitä akkua, jonka juuri ostit. Se maksaa kympin enemmän, mutta se säästää sen kympin takaisin paremmalla nollapisteen säädöllä parissa kuukaudessa.
• Valitse Shelly, jos haluat integroitua muuhun maailmaan. Jos sinulla on jo 20 Shellyä kotona ja haluat ne kaikki samaan hallintapaneeliin ja harrastat säätämistä, Shelly on hauska. Mutta portinvartijana se on vähän kuin laittaisi tiskijukan ohjaamaan ydinvoimalaa – se hoitaa homman, mutta ei ehkä yhtä tarkasti kuin ammattilainen.

En ymmärrä tätä vertailua enkä ymmärrä kuka suosittelisi mihinkään järjestelmään muuta kuin joko valmistajan omaa tai vaihtoehtoisesti valmistajan suosittelemaa energiamittaria.

Sitten kun tähän on avattu kokonaisuudessaan mitä kaikkea Victronin järjestelmä vaatii esim. laitteiden määrässä, hinnassa, kaapeloinnissa ja asennuksessa eli saadaan sellainen kokoonpano joka vastaa esimerkiksi tuota Kostalin HV-järjestelmää niin ollaan samalla viivalla hinnan osalta. Sen jälkeen voi alkaa arvioimaan niitä ominaisuuksia huomioiden vaadittava tila asennukseen, hyötysuhde, asennusetäisyydet komponenttien välillä jne. - sen jälkeen vasta päästään siihen pisteeseen, että mitä laitteiston ostaja laitteiltaan odottaa ja mitä ominaisuuksia siltä kaipaa. Haluaako säätää nollapisteitä energiamittareista ym.

Kävin käytännössä tämän saman keskustelun laitteistoista aiemmin täällä ja lopputulos oli se, että en tule ikipäivänä tarvitsemaan noita Victronin kaikkia hienosäätöjä, asennus on sanotaanko haasteellista / vaatii perehtymään syvällisemmin laitteistoon ja ylipäätänsä alkoi riittää siinä kohtaa kun näin asennuksia laitteistosta joissa oli pultattu seinään 7kpl sinisiä laatikoita 2-3 neliön alueelle ja peukalonpaksuisia kaapeleita ja 200A sulakkeita yms. vs kaksi siistiä laatikkoa seinällä ohuilla kaapeleilla ja keskuksessa kaapin takana energiamittari.
Viimeinen niitti oli se, että LV-akustoissa vaihtoehdot ovat melko kirjavia ja sitten kun törmäsin tuohon Dynessin HV-akkuun missä on sisäänrakennettu lämmitys ja palontorjunta niin se oli oikeastaan kirsikka kakun päälle.

Siis jotta kyselijällä olisi oikeasti käsitys mistä puhutaan eikä vain hehkuteta sitä kuinka monipuolinen, modulaarinen ja paras Victron on.
Se on varmasti ***tin hyvä, mutta se ei todellakaan ole kaikille vaan harvoille.

 

[Kuuraparta]

No tuo energiamittarin valinta on omaa pohdintaa kun nyt olen laittamassa sitä. Victron vaan nyt tukee molempia.

Useasti kun paneeleja ja/tai akkuja tulee energian sää(s)tö alkaa kiinnostamaan muutenkin ja hyvä niillä Shellyillä on ohjata vaikka veden lämmitystä. Tai jos verkkoon menee ilmaiseksi sähköä niin voi napsauttaa yksinkertaisimmillaan Shelly plugilla vaikka autotallin patterin päälle. Kannattaa miettiä kaikki valmiiksi ennenkuin kutsuu sähkäriä paikalle.

 

[jkoljo]

Victronin kanssa ehdottomasti tuo VM-3P75CT. Sen virkistystaajuus on merkittävästi nopeampi kuin shellyllä, jolloin säätökin toimii paremmin. Lisäksi se on kalibroitu tehtaalta hyvin. Virtaclampit on paritettu portteihinsa, CT1 porttiin 1 jne. Huomaa asennusvaiheessa että niitä ei saa kytkeä ristiin.

 

[TeacDance]

Eikös nykyään riitä jos haluaa vain pitää kulutuksen lähellä nollaa että syöttää yhteen vaiheeseen sen verran enemmän mitä muut ottaa ja silloin vartti tase tasaa oston kaikki vaiheet joten ei tarvi tehdä kolmi vaihe settiä.. Ymmärtääkseni tämmöisellä setillä pärjäisi

Victron MultiPlus-II 48/3000/35-32 GX mallilla
Victron 3-Phase Energy Meter Smart Meter VM-3P75CT ( Tämän myös saa nykyään HAN p1 portista myös )

Tuolla setillä voi taiteilla että se syöttää siihen yhteen vaiheeseen akustosta tarvittavan määrän

Sitten jos sähkö katkeaa niin MultiPlussassa on yksi lähtö minkä taakse saa tärkeimmät vesipumput ja jääkaapit laitettua

 

[Arisoft]

Eikös nykyään riitä jos haluaa vain pitää kulutuksen lähellä nollaa että syöttää yhteen vaiheeseen sen verran enemmän mitä muut ottaa ja silloin vartti tase tasaa oston kaikki vaiheet joten ei tarvi tehdä kolmi vaihe settiä..

Näin se on ollut jo muutaman vuoden. Kokonaismäärä (netto) vartin aikana ratkaisee ja kaikken selkeintä sitä mittaustietoa olisi lukea suoraan sähkömittarin HAN-portista automaatioon.

Jos häviöitä miettii niin kaikki häviöt, mitä tapahtuu mittarin ulkopuolella nousujohdossa, menee sähköyhtiön piikkiin. Itsellä auto lataa yhdestä vaiheesta 32A verran niin parhaimmillaan paneelit tuottaa juuri sen verran kolmeen vaiheeseen. Silloin kaksi myy ulos ja yksi ostaa sen määrän sisään.

 

[jkoljo]

- - Victron MultiPlus-II 48/3000/35-32 GX mallilla
Victron 3-Phase Energy Meter Smart Meter VM-3P75CT ( Tämän myös saa nykyään HAN p1 portista myös )

Tuolla setillä voi taiteilla että se syöttää siihen yhteen vaiheeseen akustosta tarvittavan määrän

Tuossa 3000 mallissa on aika kevyt akuston latausvirta eli menee aika paljon aikaa saada yhtään isompi akku täyteen. Kannattaa huomioida laskelmissa. 5000-malli lataa tuplanopeudella. Muuten on kyllä hienosti toimiva paketti. Netotus toimii.

P1 porttia ei voi Suomessa käyttää Victronin mittaukseen koska se on liian hidas (0.1Hz). Victron ei suostu toimimaan vakaasti niin hitaalla datalla, kokeiltu on. Säätö oskilloi. Victron vaatii vähintään 0.5Hz dataa, mielellään 1Hz. Heidän VM-3P75CT tuottaa 10Hz dataa.

 

[Kuuraparta]

Näin se on ollut jo muutaman vuoden. Kokonaismäärä (netto) vartin aikana ratkaisee ja kaikken selkeintä sitä mittaustietoa olisi lukea suoraan sähkömittarin HAN-portista automaatioon.

Jos häviöitä miettii niin kaikki häviöt, mitä tapahtuu mittarin ulkopuolella nousujohdossa, menee sähköyhtiön piikkiin. Itsellä auto lataa yhdestä vaiheesta 32A verran niin parhaimmillaan paneelit tuottaa juuri sen verran kolmeen vaiheeseen. Silloin kaksi myy ulos ja yksi ostaa sen määrän sisään.

Tukesin mielestä tulipalovaara kun verkon sisällä voi olla liian isoja virtoja. Heidän mielestään jotkut kytkevät kymmeniä vastuksia ja töpseli-inverttereitä samaan johtoon jolloin nettona nolla mutta virtaa liikkuu silti. Itsekin olen laittanut omavaltaisesti saksalaisen töpseli-invertterin verkkoon koska olemme EU:ssa ja se on Saksassa hyväksytty.

 

[Arisoft]

Tukesin mielestä tulipalovaara kun verkon sisällä voi olla liian isoja virtoja.

Näin voi käydä jos tuotanto on ylimitoitettu keskukseen nähden. Yleensä keskukset sietää paljon enemmän kuin pääsulakkeet sallivat.

 

[markok]

Tässä on ollut hyvää keskustelua Victronin puolesta ja vastaan. Pääosin olen ihan samaa mieltä kirjoitetusta. Sen verran kuitenkin korjaisin, että ammattitaitoisen asentajan jäljiltä tuo ei tarvitse sen enempää säätöä tai harrastuneisuutta kuin mikään muukaan järjestelmä. Kun asetukset on kohdallaan niin ei tuo säätöä sen jälkeen tarvitse jos ei itse sitä halua. Mahdollisuudet ei kuitenkaan ihan heti lopu kesken jos siihen haluaa lähteä. En tiedä onko jossain päin Suomea hankala saada pätevää Victron asentajaa, mutta ainakin Pohjois-Savosta sellainen oman kokemuksen perusteella löytyy.

 

[TeacDance]

P1 porttia ei voi Suomessa käyttää Victronin mittaukseen koska se on liian hidas (0.1Hz). Victron ei suostu toimimaan vakaasti niin hitaalla datalla, kokeiltu on. Säätö oskilloi. Victron vaatii vähintään 0.5Hz dataa, mielellään 1Hz. Heidän VM-3P75CT tuottaa 10Hz dataa.

Okei tuo pitää tarkistaa ite tejin sen näin että otin han portista datan ja emuloin sen raspilla Carlo Gavanazzi mittariksi kaverilla käytössä sama emulaattori mutta data tulee Enphase mikro invertteri setistä ja se on toiminut jo vuoden vähän yli.. mutta jos näin on että se tulee liian hiljaa niin pitää kokeilla ja sitten kehitellä muuta... Itellä ei vielä siis systeemi käytössä mutta suunniteltu kumminkin jo .

 

[jkoljo]

Täällä on lisää keskustelua P1 portin liian matalasta virkistystaajuudesta: https://community.victronenergy.com/t/ess-oscillation/27192

Meidän systeemissä solar data tulee OpenDTUn kautta 0.1Hz taajuudella, ja tuo ei tunnu olevan ongelma. Ainoastaan grid mittari vaatii nopean taajuuden.

 

[salasana]

Tässä on ollut hyvää keskustelua Victronin puolesta ja vastaan. Pääosin olen ihan samaa mieltä kirjoitetusta. Sen verran kuitenkin korjaisin, että ammattitaitoisen asentajan jäljiltä tuo ei tarvitse sen enempää säätöä tai harrastuneisuutta kuin mikään muukaan järjestelmä. Kun asetukset on kohdallaan niin ei tuo säätöä sen jälkeen tarvitse jos ei itse sitä halua. Mahdollisuudet ei kuitenkaan ihan heti lopu kesken jos siihen haluaa lähteä. En tiedä onko jossain päin Suomea hankala saada pätevää Victron asentajaa, mutta ainakin Pohjois-Savosta sellainen oman kokemuksen perusteella löytyy.

Vielä on kuitenkin määrittelemättä se mitä tavan tallaaja siitä Victronista varsinaisesti hyötyy vs. vastaava hybridi-invertteri? (Jossa sekä laitteisto, että asennus on halvempaa ja niitä asentajia löytyy tusina).
Itse en keksinyt mitään muuta tarpeellista loppukäyttäjän näkökulmasta kuin DESS kun tuon asian kolusin läpi.

Täältäkin seudulta yhden asentajan löysin, mutta siinä kun alettiin ynnäilemään laitteiston ja asennuksen hintaa niin myönsi, että pääosin niitä asiakkaat itse asentelee, jotta ei kulut lähtisi lapasesta.

 

[TeacDance]

Täältäkin seudulta yhden asentajan löysin, mutta siinä kun alettiin ynnäilemään laitteiston ja asennuksen hintaa niin myönsi, että pääosin niitä asiakkaat itse asentelee, jotta ei kulut lähtisi lapasesta.

Mitä pitivät hintaa Multiplussalla??

Ite mitä olen löytänyt niin Nkonilla olisi halvimmat victronit euroopassa sieltä kaverinikin osti sen myös 16kpl 280ah kennot + bms koko setin

Search results for: 'Multiplus II'

www.nkon.nl

 

[TeacDance]

Täällä on lisää keskustelua P1 portin liian matalasta virkistystaajuudesta: https://community.victronenergy.com/t/ess-oscillation/27192

Meidän systeemissä solar data tulee OpenDTUn kautta 0.1Hz taajuudella, ja tuo ei tunnu olevan ongelma. Ainoastaan grid mittari vaatii nopean taajuuden.

Tämähän on hyvä tieto tietää tässä vaiheessa hommaa pitää suunnitella lisää ehkä kannattaa sijoittaa se 150€ lisää niin on huoleton tieto tuolta VM-3P75CT palikalta ja ei tarvitse kikkailla päädyitkö ite tähän lopulta.. hmm vai olisiko ehdotuksia johonkin edullisempaan palikkaan

 

[Harrastelija]

Victronille löysin ”suunnitteluohjelman” ja tämmöseen se päätyi kun yritin tuolla ohjelmalla väsätä omaa tapausta.
Sinnehän voi laittaa kuormiakin mutta ehkä ihan ei suomalaiseen (tai minun olettamaan) käyttöprofiiliin taipunut kaikilta osin vaikka löytyikin mm talvea painotttava käyrä valmiina.
Hieman tein omia lisäyksiä kuvaan.
Paneelien ja akkujen määrä ei tuossa taida vielä olla sopivat.
Auton latausta tuo ei tainnut ymmärtää.

Mutta noin yleisesti minun järjellä pääsulakkeita ja tallin sulakkeita pitäisi valvoa erikseen koska niissä eri kokoiset johdot/sulakkeet.
Jos pääsulakkeet tiputtaa 25:een niin joutuuko tallin sulakkeet tiputtaan 16A eli tupla valvonta tarvitaan edelleen?

Edit: käyttääköhän tuo layout akkuja vain varmennetulle kuormalle? Siis jos pyrkisi minimoimaan verkosta ostettua sähköä.

 

[salasana]

Mitä pitivät hintaa Multiplussalla??

Ite mitä olen löytänyt niin Nkonilla olisi halvimmat victronit euroopassa sieltä kaverinikin osti sen myös 16kpl 280ah kennot + bms koko setin

En muista yksittäisten laitteiden hintoja, mutta tonnilla ainakin mentiin yli esim. Kostalin vastaavasta 3-vaihe järjestelmästä kun oli kaikki MultiPlussat, Cerbot, MPPT:t, shuntit ym. paketissa. Ei päästy keskustelemaan edes asennuskuluista, koska kaikkine tarvikkeineen varmasti 2x hinta.

 

[jkoljo]

Kokonaishinta meidän MP2 48/5000 toteutukselle 16kWh akun kanssa oli noin 2900€ + asianmukainen korvaus sähkärille joka tarkasti ja mittasi vaihtovirtapuolen.

Tosiaankin päädyin VM-3P75CT mittariin ja sen kanssa järjestelmä toimii hienosti.

P1 mittauksen dataa käytän säätämään grid setpointtia jos varttinetto omakäytön aikana alkaa driftaamaan nollasta. Näin voi käydä jos joku hetkellinen kuorma ylittää MP2 antotehon. Tämä on tehty Home Assistant automaatiolla. Ei ole missään mielessä pakollinen juttu mutta oli hauska viritellä käyttöön.

 

[-Teme-]

Vielä on kuitenkin määrittelemättä se mitä tavan tallaaja siitä Victronista varsinaisesti hyötyy vs. vastaava hybridi-invertteri? (Jossa sekä laitteisto, että asennus on halvempaa ja niitä asentajia löytyy tusina).
Itse en keksinyt mitään muuta tarpeellista loppukäyttäjän näkökulmasta kuin DESS kun tuon asian kolusin läpi.

Ne erilliset MPPT toimii jos ei ole suurta yhtenäistä pintaa. Tällöin saa maksimaalisen hyödyn jokaiseta pienestäkin lappeesta tai varjostuman ohittamiseen

 

[salasana]

Ne erilliset MPPT toimii jos ei ole suurta yhtenäistä pintaa. Tällöin saa maksimaalisen hyödyn jokaiseta pienestäkin lappeesta tai varjostuman ohittamiseen

Omassa tapauksessa ei tullut tarvetta kolmannelle trackerille, joten en olisi tuosta hyötynyt. Toivottavasti apua aloittajalle.