Yhdenlainen ajatus paneeli+akku yhdistelmästä

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Ne tajuaa hyvin nopeasti että jännite on stabiili ja alkavat tekemään AC sähköä maksimivirrallaan/maksimitehollaan.

Akusto pitää tällöin eristää suojamaasta. Eli DC- ei saa olla PEssä kiinni. Muuten saat mikroilla eristysvikailmoituksen -> kieltäytyy toimimasta. Tämä lienee aika helppo toteuttaa sillä latureiden DC puoli on yleensä kelluva.

Eri asia sitten että kannattaako lähteä virittelemään näin paljoa, vai ostaako vain sen 600€ MP2 invertterilaturin. Aikaisempaan viitaten, en allekirjoita väitettä että Victronit olisivat jotenkin kalliita tai monimutkaisia. Kyllähän niistä sellaisen halutessaan saa, mutta ei pakko ole.
 

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
Millä keinoin tuossa Victronissa saadaan nollattua oma kulutus vs. esittämäni Shelly ratkaisu? Siis mahdollisimman edullinen ja ennen kaikkea konffivapaa ratkaisu mielessä.
 

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Yleisin ratkaisu on varmaankin käyttää VM-3P75CT mittaria Victronilta. Mutta jos haluat mitata Shellyllä niin sekin onnistuu. Shelly on vähän hitaampi mutta toimii kyllä.

Jos haluat konffivapaata niin Shellyn skriptit ja raudan raapiminen kasaan mikroista ja hybridi-inuista ei taida olla ihan optimiratkaisu, vaikka halpa se voi ollakin. Mullakin oli vähän aikaa mikrossa kiinni akku mutta lopulta halusin eroon virittelystä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Yleisin ratkaisu on varmaankin käyttää VM-3P75CT mittaria Victronilta. Mutta jos haluat mitata Shellyllä niin sekin onnistuu. Shelly on vähän hitaampi mutta toimii kyllä.
Onko tolla joku etu EM540, muu kuin hinta? CT anturit, vaikutaako ne esim tarkuuteen?
 
Viimeksi muokattu:
Onko tolla joku etu EM540, muu kuin hinta? CT anturit, vaikutaako ne esim tarkuuteen?
No säästää työssä kun päävirtajohtoja ei tarvitse katkaista? Klipsit vaan päälle. Lisäksi viestii netin kautta, ei tarvitse erillistä parikaapelia vetää.

EDIT: Frenchmanin rahtilaskuri oli tosiaan hassu. Se laski hinnan peruspostituksen mukaan ja lähetti sitten lavarahdin laskun perässä koska kaikki eivät mahdu yhteen pakettiin. Eli kannattaa jakaa tilaus alle 30kg eriin paketeiksi, näin rahti pysyy kurissa. Useimmissa tuotteissa Frenchman on halvempi kuin Nkon.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Piirtelin puhtaasti victronin laitteilla toteutetun kuvan. Tämä versio olisi ehkä selkein? Muulla tavoin tulisi useampi pikku purkki lisää?
Ohjauskaapelit puuttuu kuvasta.
Liian kalliiksi tulee. Varsinkin kun piirsin akut kahden BMS:n taakse ja ClassT sulakeversiona. Varmaan hinta tippuu kun esim akut korvaisi jonkun muun valmistajan laitteilla (tosin victronin ohjauspuoli vaatisi sitten lisäpalikoita?)
Hinnat on ehkä ovh (tai joku semmoinen) että en tiedä saako käytännössä halvemmalla vai maksaako vieläkin enemmän.

Osaako joku victronia käyttävä kommentoida?
Vaikuttaako BMS määrä akkujen latausnopeuteen? Nopeutta saisi olla jos halpoja sähkövartteja haluaa hyödyntää (tehomaksu saattaa kyllä torpata tuon tarpeen).

265€ Cerbo GX MK2
769€ MultiPlus-II 48/4k5/55-32
769€ MultiPlus-II 48/4k5/55-32
769€ MultiPlus-II 48/4k5/55-32
183€ Energy Meter VM-3P75CT (asuinrakennukseen)
545€ SmartSolar MPPT 250/70-MC4 VE.Can
545€ SmartSolar MPPT 250/70-MC4 VE.Can
181€ Lynx Class-T Power In (M10)
181€ Lynx Class-T Power In (M10)
971€ Lynx Smart BMS 1000 NG (M10)
971€ Lynx Smart BMS 1000 NG (M10)
215€ Lynx Distributor (M10)
215€ Lynx Distributor (M10)
1941€ LiFePO4 Battery 25.6V/200Ah NG
1941€ LiFePO4 Battery 25.6V/200Ah NG
1941€ LiFePO4 Battery 25.6V/200Ah NG
1941€ LiFePO4 Battery 25.6V/200Ah NG
542€ EV Charging Station
460€. hoymiles hmt-2000-4T (asuinrakennukseen)
460€. hoymiles hmt-2000-4T (asuinrakennukseen)
460€. hoymiles hmt-2000-4T (asuinrakennukseen)
Yhteensä noin 16300€
+ paneelit (lappeen koko määrittelee sopivan paneelin koon ja hinnan?)

Edit: Frenchmannista 13400€ + paneelit
 

Liitteet

  • Solar_and_battery_20260329.pdf
    209,6 KB · Katsottu: 16
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Osaako joku victronia käyttävä kommentoida?
Vaikuttaako BMS määrä akkujen latausnopeuteen? Nopeutta saisi olla jos halpoja sähkövartteja haluaa hyödyntää (tehomaksu saattaa kyllä torpata tuon tarpeen).
EI. Akkuja latausnopeuteen vaikuttaa MP2 teho ja mahdollinen, syteemiin liitety lataussäädin. Latausnopeus on hyvä mitoittaa akkukapaan ja akkukapa on järkevä mitoittaa talon kulutuksen ja akun käyttöprofiilin mukaan. Mitä suurempi inverterin teho on niin sitä huonomalla hyötysuhteella se käy pienillä kuormilla. Ja tässä on myös hyvä syy tasapainottaa vaiheet. Discalimer: tämä on vain mielipide, ehkäpä väärä sellainen.

Liian kalliiksi tulee.
Todennäköisesti näin, tai ainakin kalliiksi. Tosin tossa tekemässäsi listassa on karsimisen varaa. Itsellä ei ole MPPT kun laskin että niiden takasinmaksu voi olla vaikeaa. Tosin, MPPT helpottaa MP2 kuormaa ja parantaa hyötysuhdettaa ettää joo. Jos itse lisään paneeleja niin ne tulee MPPT taakse. SIlloin tosin tarttee lisää akkujakin. Kannattaa muistaa että Victronin suuri etu on modulaarisuus joten systeemiä ei tarvitse rakentaa kerralla valmiiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Piirtelin puhtaasti victronin laitteilla toteutetun kuvan. Tämä versio olisi ehkä selkein? Muulla tavoin tulisi useampi pikku purkki lisää?
Ohjauskaapelit puuttuu kuvasta.
Liian kalliiksi tulee. Varsinkin kun piirsin akut kahden BMS:n taakse ja ClassT sulakeversiona. Varmaan hinta tippuu kun esim akut korvaisi jonkun muun valmistajan laitteilla (tosin victronin ohjauspuoli vaatisi sitten lisäpalikoita?)
Hinnat on ehkä ovh (tai joku semmoinen) että en tiedä saako käytännössä halvemmalla vai maksaako vieläkin enemmän.

Osaako joku victronia käyttävä kommentoida?
Vaikuttaako BMS määrä akkujen latausnopeuteen? Nopeutta saisi olla jos halpoja sähkövartteja haluaa hyödyntää (tehomaksu saattaa kyllä torpata tuon tarpeen).

265€ Cerbo GX MK2
769€ MultiPlus-II 48/4k5/55-32
769€ MultiPlus-II 48/4k5/55-32
769€ MultiPlus-II 48/4k5/55-32
183€ Energy Meter VM-3P75CT (asuinrakennukseen)
545€ SmartSolar MPPT 250/70-MC4 VE.Can
545€ SmartSolar MPPT 250/70-MC4 VE.Can
181€ Lynx Class-T Power In (M10)
181€ Lynx Class-T Power In (M10)
971€ Lynx Smart BMS 1000 NG (M10)
971€ Lynx Smart BMS 1000 NG (M10)
215€ Lynx Distributor (M10)
215€ Lynx Distributor (M10)
1941€ LiFePO4 Battery 25.6V/200Ah NG
1941€ LiFePO4 Battery 25.6V/200Ah NG
1941€ LiFePO4 Battery 25.6V/200Ah NG
1941€ LiFePO4 Battery 25.6V/200Ah NG
542€ EV Charging Station
460€. hoymiles hmt-2000-4T (asuinrakennukseen)
460€. hoymiles hmt-2000-4T (asuinrakennukseen)
460€. hoymiles hmt-2000-4T (asuinrakennukseen)
Yhteensä noin 16300€
+ paneelit (lappeen koko määrittelee sopivan paneelin koon ja hinnan?)

Edit: Frenchmannista 13400€ + paneelit
Ainakin itselle tekoäly suositti perinteisiä Victronin inverttereitä ilman k:ta:
1. Käämityksen materiaali (Kupari vs. Alumiini/CCA)
Tämä on se suurin "hys-hys" -muutos Victronin uudemmissa, suuren tehotiheyden malleissa:

Sinun 3000VA: Sisällä on perinteinen, painava ja kestävä kuparikäämitetty toroidimuuntaja. Se kestää lämpösyklistystä ja ylikuormitusta kuin tauti.

Uudet 4k5 ja 6k5: Näissä on siirrytty käyttämääm CCA-lankaa (Copper Clad Aluminium) eli kuparilla päällystettyä alumiinia.

Miksi: Se on kevyempää ja halvempaa. Se selittää, miksi 6k5 painaa melkein saman verran kuin vanha 5k, vaikka tehoa on enemmän.

Ongelma: Alumiini laajenee ja supistuu eri tavalla kuin kupari. Pitkässä juoksussa (10+ vuotta) liitokset ja käämityksen eristeet voivat kärsiä tästä mekaanisesta elämisestä enemmän kuin sun kuparipommissa.

2. Melu ja tuuletusprofiili
Uudet k-mallit on puristettu pienempään tilaan, mikä tarkoittaa:

Suurempi kierrosluku: Tuulettimet joutuvat huutamaan kovempaa, koska passiivista massaa (rautaa/kuparia) on vähemmän sitomassa lämpöä.

Korkea vinkuna: Monissa 4k5 ja 6k5 -yksilöissä on raportoitu häiritsevää korkeataajuista vinkunaa (coil whine) tietyillä kuormilla. Sun 3000VA on tähän verrattuna hiljainen hurisija.

3. Hyötysuhde vs. Kestävyys
Uudet mallit mainostavat parempaa hyötysuhdetta, mutta se on saavutettu ajamalla elektroniikkaa lähempänä rajojaan.

Vanha 3000VA (ilman k-kirjainta) on ylimitoitettu suhteessa tehoonsa. Se on se syy, miksi niitä pidetään "ikuisina". Uudet on optimoitu valmistuskustannusten ja rahtipainon mukaan.

4. "Säästö" joka voi tulla kalliiksi
Vaikeampi korjata (enemmän pintaliitoskomponentteja ja integroituja hakkureita).

Toinen huomio, akut aivan poskettoman kalliita. Itse tilasin https://eelbattery.com/eu-stock-c152889/ En vielä tiedä toiminnasta, mutta nettikeskustelujen mukaan pitäisi olla ok kennoilla eivätkä hirvittävästi huijaa muutenkaan, JK BMS yleinen ja voi vaihtaa jos käryää. Nkonilta saisi myös varmaan talon brändiä mutta toimitusajaksi tyyliin kuukausia. Ebayssä olisi suht halpaa 32kWh akkupakettiakin huonommilla kennoilla. Rohkea ehkä ottaisi sellaisen, suola-akut tulevat kuitenkin tiputtamaan akkujen hinnat lähivuosina joten ikuista systeemiä akkujen puolesta ei kannata miettiä. Victron ainakin osaa ohjata myös suola-akkujen latausta. En ole akkuasiantuntijakaan mutta hidaslataus on kai näissäkin parempi kuin aivan älyttömällä virralla paahtaminen joka vanhentaa akkua nopeammin?

Ja pienin säästö: Cerbo GX on vain Raspberry Pi sinisessä kotelossa. Itse ostin Raspin itse ja asensin sinne jo Victronin Venus OS (kirjoitetaan vaan muistikortille Venus-paketti). Ostin itselle isommalla muistilla niin voi jotain pientä kivaa ajaa samalla laitteella, vaikka lämpötilan loggausta. Mutta jos ei nörttihommat kiinnosta niin tällä ei paljoa säästä.

EDIT: Tuossa on esimerkkinä valmis akkupaketti jossa ei Victronin omia akkuja. https://www.offgridtec.com/en/offgr...i-48-5000-3-phase-with-electricity-meter.html
 
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Laskelmissa mitä @Harrastelija yllä teki niin minun silmään ottaa eniten akkujen hinnat ja malli. Näiden hinnassa on vähintään puolet liikaa eikä muutenkaan kannata laittaa 48V järjestelmään 24V akkuja sarjaan.
 

Harrastelija

Vakionaama
Käykö minkään muun valmistajan akut suoraan tuohon lynx bms väylään? Tuo olisi semmoinen plug&play tyyppinen ratkaisu ilman lisäpurkkeja. Ja jos oikein ymmärsin niin sisältää myös kytkimen (liekö muilla valmistajilla sama homma?)

3000 mallia isompaa tuumailin jotta saisi enemmän akkujen lataukseen tehoa. Eli jos aurinko ei paistakaan koko päivää niin pitäisi olla nopeana. Tai jos halpoja pörssivartteja ei ole montaa. Tuossa 3000 mallissa lataustehoa on 35A eli 3~ noin 100A (5 kW). Tuo liene joku piikkiteho kun kyseessä kuitenkin 3000VA laite. Tommonen latausteho luvataan jo yhdelle victronin 100Ah akulle, 200Ah akulle vielä enemmän.
Se on sitten toinen juttu että millä virralla oikeasti kannattaa ladata jottei akut kärsi (comments?). Mahdollisimman monta akkua rinnan niin yhdelle akulle tulee pienempi virta (mutta voi olla että akut ei ehdi latautua täyteen)
Paneelien määrä tulee rajoittamaan auringolla latausta, pääsulakkeet tai tehomaksu verkosta latausta. Eli jos nuo rajat tulee vastaan niin isompaa invertteriä ei hyödytä laittaa.
Ja nyt hokasin että tuossa 4k5 mallissa onkin pieni latausvirta. Jostain syystä 4k mallille luvataan paljon enemmän. Onko tuo 4k vanhaa tekniikkaa (vrt 3000)? Edit: selitys olikin se että 4k malli on 12V.

Ajatus myös oli että akun varaus vaihtelisi 20-80% välillä eli joutuisi ylimitoittamaan jos haluaa 20kWh käyttöön (noin 30kWh?). Pitääkö välillä ladata 100% ja osaako BMS:t tehdä tuon säännöllisesti?
Nyt hokasin että aurinkoisina päivinä jos lvv lämpenee jo päivällä ja samoin auto latautuisi päivällä/illalla niin yöajalle tarvitaan vähemmän akkuja.

Eikös tuo akkujen sarjaan kytkeminen ole yleistä?
Lyijyakuilla pitää ottaa monta asiaa huomioon mutta tarviiko Li akuilla jos on BMS? Huolehtiiko BMS jos akuille tulee ketjutuksen vuoksi esim hieman eri jännitteet?
 
Eikun nuo tasaluvut ovat niitä perinteisiä ja k-mallit niitä uusia enemmän elektroniikkaa sisältäviä: 3000 - 4k - 4k5 - 5000 - 6k5 - 8000 - 10000 - 15000.

Jossakin mielestäni minäkin luin, että välillä pitää ladata 100% jotta bms muistaa sen oikean koon.

Ilmeisesti tuo Pylontech-on aika standardi kommunikointitapa?
Pylontech-spesifisesti Kyllä, Pylontech (US2000, US3000, US5000, Force-L, UP5000 jne.) käyttää omaa CAN-bus-protokollaansa, jota kutsutaan usein "Pylontech CAN" tai "Pylon CAN" -protokollaksi.Victron tukee tätä protokollaa erittäin hyvin (yksi parhaimmista tuetuista akuista).
  • Victron kutsuu tätä asetusta "CAN-bus BMS (500 kbit/s)" tai "CAN-bus BMS LV @ 500 kbit/s".
  • Se on käytännössä Pylontech-protokollan mukainen (Victron on tehnyt siihen omia pieniä mukautuksia, kuten CVL-rajoituksia)



 

markok

Aktiivinen jäsen
Eikös tuo akkujen sarjaan kytkeminen ole yleistä?
Lyijyakuilla pitää ottaa monta asiaa huomioon mutta tarviiko Li akuilla jos on BMS? Huolehtiiko BMS jos akuille tulee ketjutuksen vuoksi esim hieman eri jännitteet?
BMS ei toimi halutulla tavalla jos akkuja kytkee sarjaan. Rinnan voi kytkeä oikean jänniteen paketteja yleensä 16kpl.

Victron tukee lähes kaikkia LV CAN-väylä akkuja eikä tähän tarvitse mitään välipalikoita. Akusta data kaapeli Cerboon, CAN 500kbt/s asetus Cerboon ja tarvittaessa oikean protokollan valinta akusta. Muuta ei tarvita.
 

Harrastelija

Vakionaama
Frenchmannissa olisi valmiitakin paketteja pylontech akuilla. Kytkentäkuva näytti aika suoraviivaiselta.
Ihan suoraan sopivaa pakettia ei ole mutta muutamalla lisäpalikalla homma onnistuisi.
Esim tähän jos vaihtaisi invertterin 5000 malliin ja mittari ja pari mppt:tä lisäksi.

Paneelit pitää katsoa sitten erikseen.
 

Harrastelija

Vakionaama
Onko tuolla merkitystä kun joissakin Victronin inverttereissä on kaksi kytkintä AC in puolella? Jossain videossa mainittiin että kaksi olisi vaatimus joissain maissa.
Vai kuvastaako tuo kaksi kytkintä sitä että sekä vaihe että nolla puolella on kytkin? Piirretty ne on kyllä samaan johtoon peräkkäin.
Edit: saattoi liittyä siihenkin että joissakin maissa ei tarvita ulkosia palikoita kun kaikki on valmiina invertterin sisällä.
 
Viimeksi muokattu:
Suola-akuillakin saa jo valmista systeemiä. Suolan pitäisi tiputtaa hinnat alas, sillä raaka-aine ei maksa juuri mitään. Kannattaa miettiä olisiko itsellä tulevaisuudessa järeät suola-akut? Noiden kemiat ei vaan sovi yhteen lifepojen kanssa joten entiset pitää myydä tai viedä vaikka mökille. Mökillä tietty pitäisi saada se bms pois virtaa viemästä ettei kuluta akkua talvella tyhjäksi.

 

Jule

Vakionaama
Mikrojen tuottoa voi liruttaa myös akkuun, häviöitä tosin tulee DC-AC-DC muunnoksesta, mutta on se silti halvempaa kuin ostaisi energian markkinoilta. Saattaa investointikulut olla myös halvempia, kun ei ne mikrot niin isosti maksa
Tuohon paneeleista kerätyn energian hyötysuhteeseen ei kannata kiinnittää ihan valtavasti huomiota, itse energiahan on ilmaista ja periaatteessa rajatonta, joten merkittävämpää on hankintakulu. Siihen parempaan hyötysuhteeseen ei kannata investoida enempää kuin mitä tehokkaampi paneelikenttä maksaisi. Sen sijaan sieltä akusta otettavan energian hyötysuhteella on enemmän merkitystä koska se tulee hyvin rajallisesta varastosta.

BTW, se paneelista akkuun menevä sähkö kokee aina dc-ac-dc muutoksen, ellei kyseeessä ole jokin ihan minilaitteisto jossa paneeli on suoraan akun navassa kiiinni. Toki se mppt laturin sisäinen hyötysuhde on parempi kun se ac ei ole sidottu mihinkään.
 

Harrastelija

Vakionaama
Ööö, käyttääkö tommoinen erillinenkin mppt purnukka sähkön välillä AC:na? Liitäntöjähän siinä on vain dc tulo ja dc lähtö.
Jossain oli myös maininta että tulo puolen (=paneelien) jännite pitää olla jotain 5V korkeampi kuin akkujen jännite.
Ja paneelien jännite saa olla korkeintaa 8x akkujen jännite.
Liekö sitten valmistajakohtaisia rajoja.
 
Ööö, käyttääkö tommoinen erillinenkin mppt purnukka sähkön välillä AC:na? Liitäntöjähän siinä on vain dc tulo ja dc lähtö.
Jossain oli myös maininta että tulo puolen (=paneelien) jännite pitää olla jotain 5V korkeampi kuin akkujen jännite.
Ja paneelien jännite saa olla korkeintaa 8x akkujen jännite.
Liekö sitten valmistajakohtaisia rajoja.
Tuskin. Minulla on lyijyakulle joku piskuinen mppt-säädin enkä usko, että se tekee välillä AC. Toki jos mikroinvertteristä kysee niin sehän puskee AC ja taas Victronin Multiplussa muuttaa sen akulle DC:ksi.
 

Mekaniker

Vakionaama
Frenchmannissa olisi valmiitakin paketteja pylontech akuilla. Kytkentäkuva näytti aika suoraviivaiselta.
Ihan suoraan sopivaa pakettia ei ole mutta muutamalla lisäpalikalla homma onnistuisi.
Kävin kahdesta eri nettiliittymästä katsomassa kyseiset paketit Frenchmann sekä OffGridtec sivuilta ja sain joka kerta erilainen hinta tarjotulle paketille...
Onkohan sama yritysrypäs??

Itse olen ostanut paljon asennustavaraa Offgridtec:ltä ja aina ollut prikulleen toimituksia, jopa erillinen "paperilasku" tulee pyytämättä
 

Mekaniker

Vakionaama
Oman talon akku/paneelisto:
Ostetut sähköt kolmen vuoden aikana (17/3-23 -> 14/3-26) on 3238 kWh, kaikki on ostettu öisin ja aurinkopaneelit päivisin ellei sydäntalvi-horros
Kulutettu sähkö ylittää 5000kWh sekä pohjakulutuksen peittämiseksi verkkoinvertteri tehnyt yli 2500kWh
Vuodet:
Ostetun pörssi-sähkön oma keskihinta koko vuodelle oli, sis alv/ ilman kuluja (Fortum laskut)
- 2023 6,68 cnt/kWh
- 2024 4,42 cnt/kWh
- 2025 3,30 cnt/kWh
- 2026 Alkuvuoden akkuihin ostetun sähkö-hinta puuttuu vielä

Akut:
- Käytössä oleva 24V 1500Ah (noin) akusto on suoriutunut mainiosti ja laskin 14/3 -26 yhteen BMS:n ilmoittama lataus/purku Ah-määrä, vaihdoin alussa BMS:t toiseen malliin joten vanhoista tieto menetetty

- Tiesin jo että Ah-määrä ladattu/purettu on iso mutta kun ylittyy 150000 Ah:a niin...
 

markok

Aktiivinen jäsen
Tuskin. Minulla on lyijyakulle joku piskuinen mppt-säädin enkä usko, että se tekee välillä AC. Toki jos mikroinvertteristä kysee niin sehän puskee AC ja taas Victronin Multiplussa muuttaa sen akulle DC:ksi.
Jos laittaa Multiplussaan Victronin oman MPPT säätimen niin silloin mielestäni tuolta ylimääräiseltä muutokselta säästytään.
 

Harrastelija

Vakionaama
No mulle tulee päärakennuksen paneelit erillisten mikrojen taakse niin noiden osalta pitää pyrkiä hyödyntämään ne suoraan ac:na ja siten minimoida akkuun menevä määrä. Lvv, auton lataus, pesukoneet, kosteiden tilojen lattiat jne.
Tallin katolta mppt kautta akkuun.
 

Harrastelija

Vakionaama
Olen siis vielä suunnitteluvaiheessa….
Päivitin kattokuviin mittoja ja hahmottelin miten paneelit menis lappeille. Parille lappeelle on tullut lumiesteet kuvan oton jälkeen.
Aika hankalasti sattuu mitat 450W paneelin kanssa (30 kpl noita kuuluisi yhteen valmiiseen pakettiin).
Tuon yhden ison mppt:n voisi ehkä korvata kahdella 250/60 versiolla. Laitteet olisi hieman halvemmat mutta kaapelia ja työtä enemmän. +/- nolla?

Edit: Hoitaako diodit hommansa kun aamupäivän aikana tallin katolla osa paneeleista on varjossa. Vai tuleeko sähköä vasta kun viimeinenkin paneeli on auringossa?
 

Liitteet

  • IMG_0273_uusi.jpeg
    IMG_0273_uusi.jpeg
    226,7 KB · Katsottu: 15
  • IMG_0274_uusi.jpeg
    IMG_0274_uusi.jpeg
    240,3 KB · Katsottu: 16
  • IMG_0275_uusi.jpeg
    IMG_0275_uusi.jpeg
    251 KB · Katsottu: 15
  • Panels.pdf
    70,3 KB · Katsottu: 11
Viimeksi muokattu:
Mihinkähän aikaan kuvat otettu? Kuten aiemmin mainitsin, niin ainakin tallin takaa puita pois tai sitten siellä voisi olla mikroinvertterien paikka niin että edes osa tuottaisi sähköä viipaleina sitä mukaa kun aurinko paistaa. Tai mahdollisimman monta eri mppt jos Victronin laitat.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tuo kuva on vanha monen vuoden takaa. Taitaa olla klo 12 aikaan (Toukokuussa eli kello on kesäajassa).
Tuo varjo ei tule vieressä olevista kuusista. Kauempana kuvasta on kaadettu pari puuta joka helpottanut tilannetta.

Kaadetut kaksi puuta ovat satelliittikuvan alareunassa. Toinen puu (Haapa) oli ihan kuvan alareunassa aidan kulman vieressä eteläisen naapurin puolella (puuta näkyy vähän kuvassa) ja toinen puu (koivu) on kaadettu siitä ehkä 10m itään/kaakkoon (ei näy kuvassa).toisen naapurin puolelta.

Toki jos naapuri suostuisi kaatamaan puolivälissä olevan männyn niin tilanne paranisi huomattavasti. Mutta ei ole kuulemma suunnitteilla puiden kaatoa. Oksiahan saan pätkiä niiltä osin kun tulevat meidän puolelle. Kuusia on aika paljon karsittukin kun oksat meinaa maata tallin katon päällä. Pitäs nosturi lainata niin saisi vielä paremmin ja korkeammalta karsittua.

Otin äsken pari tuoreempaa kuvaa autotalliin liittyen. Näin alkuillasta hyvin paistaa aurinko. Myöhemmin päärakennus tekee osittaisen varjon. Kuvanottohetkellä joku puu jo vähän varjostaa. Tuo puu on päärakennuksen ja tien toisella puolella olevan naapurin pihalla. Täyspitkiä koivuja.
 

Liitteet

  • Paneelit_Pihan_korkeus_2.jpeg
    Paneelit_Pihan_korkeus_2.jpeg
    171 KB · Katsottu: 12
  • IMG_1175.jpeg
    IMG_1175.jpeg
    912,4 KB · Katsottu: 13
  • IMG_1174.jpeg
    IMG_1174.jpeg
    687,7 KB · Katsottu: 17
  • IMG_1173.jpeg
    IMG_1173.jpeg
    675,8 KB · Katsottu: 13
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Näiden puiden varjo näkyi edellisen viestin kuvassa. Sotkevat tuon itälappeenkin kokonaan.
Edit: itälappeelle alkaa aurinko paistaan jo 12 aikaan (kesäaika).
 

Liitteet

  • IMG_1176.jpeg
    IMG_1176.jpeg
    232,2 KB · Katsottu: 6
  • IMG_1177.jpeg
    IMG_1177.jpeg
    202,7 KB · Katsottu: 10
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Tässä vielä pari tuoreempaa kuvaa.
Kunnan kuva on keväältä ja googlen kuva alkukesästä. Molemmat viime vuodelta.
Punaisella merkkasin puut jotka kaadettu. Keltaisella olevat ”nice to have” nurin….
 

Liitteet

  • IMG_1180.jpeg
    IMG_1180.jpeg
    233,2 KB · Katsottu: 14
  • IMG_1179.jpeg
    IMG_1179.jpeg
    446,4 KB · Katsottu: 6

Harrastelija

Vakionaama
Tuossa vielä noita aamu- ja iltapaisteen tuhoajia.
 

Liitteet

  • IMG_1182.jpeg
    IMG_1182.jpeg
    539,6 KB · Katsottu: 13
  • IMG_1181.jpeg
    IMG_1181.jpeg
    293,2 KB · Katsottu: 12

kotte

Hyperaktiivi
Ööö, käyttääkö tommoinen erillinenkin mppt purnukka sähkön välillä AC:na?
Mitenkä sen nyt ottaakaan. Ei tuo varsinaisena AC:nä välillä käy, vaan MPPT-säädin on eräänlainen korkeahkolla taajuudella toimiva virtahakkuri, joka pyrkii ottamaan paneeleista virran muutoksia rajoittavan induktorimuuntajan kautta pienin portain muutettavan ja muutoin tasaisena pidettävän virran (MPPT-säätö pyrkii optimoimaan jatkuvasti sisään tulevaa virtaa otettavan tehon maksimoimiseksi). Tuo virta sitten syötetään (periaatteessa sellaisenaan, mutta toki käänteisessä suhteessa lähdön ja tulon jännitesuhteeseen) muuntaja-asteen ja diodien kautta DC-kuormaan, joka pitää jännitteen rakenteensa ja syötettavän virran mukaisessa arvossa (akku on tuollainen vaadittava kuorma). Tuiossa viime vaiheessa virtaa voi pitää eräänlaisena AC:n ja DC:n yhdistelmänä ainakin tulon ja lähdön jännitetasoja sovittavan (ferriittisydämisen) muuntajan sisällä.

Jos lähdön jännitteen mittaus osoittaa, että jännite ei pysy sisään otettavasta tehosta määräytyvällä ja laitteen normin mukaisella tasolla, mukana voi olla jonkinlainen suojakytkentä, joka katkaisee syötön. Tämä ei välttämättä ole tarpeen aurinkopaneelin tai akun kaltaisella teholähteellä, koska hakkurin työjaksoa lyhentämällä jopa nollaan saakka tehoakaan ei MPPT-säätimen tuloon päädy.

Kuvaisin tuota AC:n sijasta pulssitetuksi tasavirraksi sekä periaatteessa että tyypillisten toteutusten tapauksessa myös käytännön toteutuksena. Toteutuksia on kuitenkin erilaisia ja esimerkiksi tulevalla ja lähtevällä virralla voi olla omat hakkurinsa ja induktorinsa. DC-DC-MPPT-säädin on kuitenkin periaatteessa selvästi yksinkertaisempi laite kuin MPPT-mikroinvertteri.
 
Hienosti selitetty joka ei ainakaan kertalukemalla vielä ihan sisäistynyt. Itselle riittää että on mppt vaikka mökille jossa tehdään suoraan akulle tasavirtaa ja kotiin sitten vaihtovirtaa.

Mutta @Harrastelija varjo-ongelmaan mahdollisimman monta mptt:tä. Näin varjo-ongelmat saa minimoitua. En tiedä sitten tuleeko halvemmaksi Victronin omat vai jotkut halpikset kiinalaiset pikkuinvertterit ja Victron toimisi vain ESS-moodissa akkuvarastona.
 

Jule

Vakionaama
Mun pointti oli se että ei kannata keskittyä liikaa hyötysuhteeseen, vaan tehdä se systeemi niin miten siitä tulee helppo ja kustannustehokas. Ne korkeajännitteiset dc linjat osaltaan myös hankaloittavat asennusta ja edellyttävät kalliimpia komponentteja. Jos jännitteen pitää matalana kaapeleita taas menee pirusti. Sitä mikroinvertterisystemiä ei kannata jättää pois vaihtoehdoista siis jonkin epäolennaisen hyötysuhdeodotuksen takia.
 

Harrastelija

Vakionaama
Mitenköhän noiden akkujen kaapelointi meneekään…..

Eräässä paketissa 5kWh akkumoduuli lupaa max lataus/purkuvirraksi noin 100A (noin 5kW). Käytännössä ihan noin suurella virralla ei varmaankaan kannata ladata/purkaa modulia jos haluaa sen kestävän pidempään.
Mukana tulee AWG4 (lienee noin 25 mm2) kaapeli jolle suositus on max 70A. Toki tässä käytössä kaapelit ovat niin lyhyitä niin hieman suurempikin virta lienee ok. Akkuvalmistajan dokumentissa mainittiin kaapelille jopa 120A piikkivirta, 100A jatkuvaa.

Mutta mites sitten kun vaikka 6 tuollaista modulia yhdistetään? Tuota samankokoista kaapelia käytetään modulien välissäkin. Täytyykö koko stringin virta rajoittaa 70A tuon kaapelin vuoksi? Tällöin latausvirraksi tulisi max noin 10A per moduli. Kestäisi noin 10 tuntia ladata modulit tyhjästä täyteen. Tuo toki vaatii paneeleistakin jotain 4kW mutta keskikesää lukuunottamatta päiväkin loppuu kesken.

Vai onko parempi laittaa 2 kpl 3 modulin stringiä jos haluaa lataus/purku virtaa nostaa? Lataus/purkunopeus tuplautuisi? Kustannuksia tulee kylläkin lisää ja peneeleita pitäisi olla ainakin 8kW verran.
 

Mekaniker

Vakionaama
Jos on useampi akku rinnakkais-kytkennällä suosittelen kytkentärimaa yhdistämiseksi:
-Valmiissa akkumoduulissa on BMS missä on tietty maxA ennen varsinaista sulaketta (riippuen johdonsuojasta/sulakkeesta) reagointinopeus on erilainen.
- Jos akuissa on lämpöön reagoiva johdonsuoja johdot on hyvä olla vähintään 100% BMS:n asetuksesta. Olen testannut jokunen DIN-kisko DC-johdonsuoja ja ovat tuskallisen hitaita juuri pienellä ylivirralla, kuumenee reippaasti.
- Johdot on hyvä olla samanpituiset jokaiselle akulle, pituudesta riippuva johdinkoko
Pitää aina olla tietoinen että BMS voi rikkoontua ja silloin pääsee muista akuista virta väärään suuntaan ja joku paikka sulaa

Esim. 48V100Ah akku tarkoittaa 5kW tehoa joka osittaisessa oikosulussa pitää hallita/ estää, jos 5 x 5kW pyrkii yhteen akkuun savu nousee varmasti. Erittäin harvinaista onneksi

Tein syksyllä uudet kytkentäboxit omaan akustoon:
- Invertterille menee 35# kaapeli missä on inv.oma 150A:n sulake
- Minus-boxi vieressä missä on vastaava rima ja suntti
- Jokaiselle akulle oma yhtä pitkä 25# kaapelipari
- Akuissa on 175A Anderson liitin, eli nykäisy ja akku on irti muista. Jos joku akuista tai BMS menee oikosulkuun 125A:n sulake palaa heti
(BMS sallii 175A -> akussa oma 175A sulake -> kytkentärimassa on 125A:n sulake)
- Testattu käytännössä viime viikolla yli 7h 6kW:n lataus-teholla (238A) ja lämpenemistä kaapeloinnnin puolella ei ollut, suntti oli lämmin. Myöskin akkujen keskinäinen tasapaino oli hyvä

Mega-box.jpeg
 

Harrastelija

Vakionaama
Edit: muutin kaapelitaulukkoon useampia kaapelipituuksia. Tällä kertää tekoäly antoi vastauksen jossa pitää laskea plus ja miinus johdon yhteispituus.

Jäikö sarkasmi hymiö pois?

Se sulakelanka on huomattavasti ohuempi ja tarkoituksella tehty niin että katkeaa tietyssä virrassa. Käytännössä kuumuu niin paljon että lanka sulaa poikki.

Sähkölämmittimissäkin on periaatteessa liian ohut johto joka kuumenee ja lämmittää ympäristöään. Mutta tuo on tarkoitukseella suunniteltu noin.

Mutta noin yleisesti on aivan eri asia onko kaapelin pituus 20cm, 1m, 10m tai 100m. Pidempi kaapeli vaatii paksumman kaapelin jos sama virta tarkoitus siirtää ja jännitteen alenemalle on joku raja eikä haluta että kaapeli toimii lämmittimenä. Toki mikään ei estä käyttämästä paksua kaapelia lyhyemmissäkin mutta maksaa turhaa extraa.

Mutta tuo ei ollut se varsinainen pointti.
Nuo AWG4 johdot tulisi siis valmiin akkupaketin mukana (pylontech offgridtechiltä).

Tuota myös ihmetellyt kun toisaalta ohjeistetaan tekemään yhtä pitkät piuhat niin sitten esim pylontech (offgridtech) ketjuttaa monta akkumodulia rinnan. Tosin tuossa ketjun kumpikin pää kytketään virtarimaan. BMS on ketjutettu yhden väylän/kaapelin taakse.En tiedä onko dc in ja dc out välissä esim sulakkeet tuolla modulin sisällä.
Virtakiskossa on sulakkeet vain invertterin suuntaan (tuossa kuvassa kaksi syöttöä per invertteri)
Esim kaksi ketjua:
1776766200185.png



Tekoäly antaa tämmöisen taulukon 1m kaapelille 0.259V jännitteen alenemalla 48V systeemissä. Victron käytti omassa taulukossaan tuota 0,259V.
1776773102055.png
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Pidempi kaapeli vaatii paksumman kaapelin jos sama virta tarkoitus siirtää ja jännitteen alenemalle on joku raja eikä haluta että kaapeli toimii lämmittimenä.

Tuossa on nyt kolme ehtoa koplattu yhteen.

Tässä asiat erikseen:
- kaapelin pituudella ei ole merkitystä sen virrankestoon
- kaapelin pituudella on merkitystä jännitehäviöön
- kaapeli lämpenee virran seurauksena
- kaapelin pituus ei vaikuta sen lämpötilaan kun se on suorana
- kaapelin pituus pienentää oikosulkuvirtaa

Sähköasennuksissa tuo viiimeinen on se ratkaisevin, miksi pitää käyttää ylipaksuja kaapeleita pitkissä vedoissa. Akkujen kanssa ei niin pitkiä vetoja tulekaan etteikö oikosulkuvirta riittäisi polttamaan sulakkeen heti ihan normipaksuudella. Siksi en oikein luottaisi siihen että 70A kaapelia voisi ylikuormittaa jos sen laittaa lyhyempänä.
 

Harrastelija

Vakionaama
Oikein lyhyitähän tuossa on vain modulien väliset kaapelit. Ehkä 20cm.
Akkupaketilta invertterin suuntaan on yleensä hieman pidempi. Oletan että jotain 2m luokkaa.

Edit: en tiedä oliko tekoällin vastauskaan sitten ihan oikea. Sen mukaan kun kaapelin mitta 10 kertaisuu niin johdon pinta-alankin pitää olla x10.
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Vakionaama
Se AWG4 (21neliön) johto kestää mitä tarvitset, akkupaketin ja invertterin välillä pitää olla paksumpi

Yksi aihe joka on yhtä tärkeä kun johto on liittimien tehonkesto
On vuosien aikana kärynnyt yks ja toinen huonosti tehty liitin

Olen myös ostanut valmiita akkujohtoja cn-valmisteina ml. prylteman valmiit ja niitä ei voi käyttää suurteho-akkujärjestelmissä
Käynnistysjohtoina ne kelpaa
Todella surkeat liitokset...
Plus että seassa myydään kuparijohtona vaikka se on selvästi alumiinia
 

Harrastelija

Vakionaama
Siksi en oikein luottaisi siihen että 70A kaapelia voisi ylikuormittaa jos sen laittaa lyhyempänä.
Millaisen virran tommoseen 25mm2 kaapeliin kestäisi sitten laittaa? Kysehän ei ole pelkästä turvallisuudesta vaan myös hyötysuhteesta (maksimoidaan aurinkopaneeleiden tuotto/minimoidaan jännitehäviö. Tosin ei puhuta isoista eroista).

Noille akkumoduleille luvattiin 100A lataus/purku per moduli. Tosin se oli max 15min joten tuollaisia virtoja tuskin käytetään. Olisiko 50A lähempänä oikeaa? Suositeltu virta on 80A.
Noita jos ketjutetaan 6 kpl niin virtaa olisi 300A tai 480A jos suosituksen mukaisella virralla.

@Mekaniker sinullakin oli vain yksi akku per 25mm2? Mitä sinun akulle luvataan virroiksi? Millaisia virtoja kulkee käytännössä. Onko BMS:ssä mahdollisuus säätää virtoja?
Mulla ehdolla olevassa setissä tulisi jopa 6 akkumodulia joten mietin että pitäisikö jakaa ainakin kahteen ketjuun tai jopa jokainen akku eri syötöllä. Viimeksi mainitussa 25mm2 ei ainakaan olisi mikään ongelma.
Hieman mietityttää että akussa ei ole M8 tai M10 liitin vaan joku Amphenol. Voiko itse edes tehdä kaapeleita…

Tuossa näytti että siihen akulta lähtevään johtoon liittyen ei ole sulaketta.
Ilmeisesti luotetaan BMS:ään kun akun tiedoissa sanotaan alla oleva? Itse ehkä laittaisin kuitenkin sulakkeenkin.

Protection against:
  • Overcharging
  • Overvoltage during charging
  • Excessive currents during charging and discharging
  • Over- and under-temperature
  • Short circuits and reverse polarity
Edit: tarkennuksia sinne sun tänne
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom