DIY kotiakut ongrid

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
- tästä syystä esmes easun kieltää akkujen sarjaankytkennät, tuossahan on käytännössä kaksi akkua kytketty sarjaan? eikö

Ei. Kennot on pinottu kahteen kerrokseen eli 8+8 konfiguraatio. Kyseessä siis kaupasta ostettu valmisakku.

Lähinnä siis se invertterille menevä virta tulee ongelmaksi 12V systeemissä. Toki onhan niitä olemassa myös rinnankytkettäviä verttejä.


No ei tuo nyt mikään käytännön ongelma ole. Jos purat sitä akkua 250A virralla, se tekee vain 30W lisähäviön (olettaen että vertailukohta on jokin maaginen täysin häviötön liitos), joka nyt ei jossain 12kW tehossa näy missään.

On tuossa tosiaan se että aivan viimeisiä wattitunteja ei saa akusta tiristettyä isoilla tehoilla ulos, kun BMS näkee yhden kennon jännitteen hieman alempana kuin muiden, mutta edelleenkin, käytännön merkitys ihan olematon, kun se kennojännite lähtee syöksymään kohti katkaisujännitettä, siellä ole ole enää kuin jotain promilleja kapaa jäljellä.

Balansointi taas tehdään niin pienillä virroilla, ettei tuo pidempi kaapeli käytännössä vaikuta.

Tosin mun alkuperäinen kysymys koski tuota kun kerroit että olet optimoinut tuon kennojen välisen liitoksen millien tarkkuudella, metrin pituinen johto kennojen välillä lienee aika harvinainen.

Ei nuo asiat kuitenkaan käytännössä ole niin tarkkoja vaikka niillä teoriassa onkin laskennallinen merkitys.

Balasoinnin väärinkytkentä on tällä hetkellä suurempi ongelma kuin tuo 3x16mm2 viritys. Nyt balansointi mittaa myös johtimen häviötä, jolloin mittaustulos näyttää väärin.

Virhekytkennän oireet;

Isolla virralla ladatessa #9 on paras, koska välikaapelin häviöt ja virheellinen mittauslokaatio
Isolla virralla purkaessa #9 on huonoin, koska välikaapelin häviöt ja virheellinen mittauslokaatio

Kun kuormaa ei ole tai se on pieni, välikaapeloinnin resistanssi ei enää ole merkitsevä, sillä balanseri ehtii mukaan.

BMS seuraa vahvinta ja huonointa kennoa eli jos jokin kenno saavuttaa cutoff rajan ennen muita, bms irtikytkee akun. Ei ole väliä onko kenno jännitealueen ylä- vai alarajalla. Ylärajalla tämä merkitsee akun vajaatäyttöä ja alarajalla että akkuun jäi reilusti käyttämätöntä reserviä.

0.12V ei ole mikään pieni marginaalinen virhe, vaan kun puhutaan 0.5v käyttöjännitealueesta niin se tarkoittaa melkein 25% heittoa. Minulle tällä on käytännön merkitys, sillä mittauksen on yksiselitteisesti toimittava. Ajan akkua ääripäästä ääripäähän, jolloin siitä saa maksimihyödyn. Nyt ei saa.
 
Balasoinnin väärinkytkentä on tällä hetkellä suurempi ongelma kuin tuo 3x16mm2 viritys. Nyt balansointi mittaa myös johtimen häviötä, jolloin mittaustulos näyttää väärin.

Ainahan se balansointi mittaa myös kennojen välisen johtimen, ellei käytössä ole jokin jokaiselle kennolle erikseen asnnettava balanseri. Kai sellaisenkin voisi tehdä.

Virhekytkennän oireet;

Isolla virralla ladatessa #9 on paras, koska välikaapelin häviöt ja virheellinen mittauslokaatio
Isolla virralla purkaessa #9 on huonoin, koska välikaapelin häviöt ja virheellinen mittauslokaatio

Kun kuormaa ei ole tai se on pieni, välikaapeloinnin resistanssi ei enää ole merkitsevä, sillä balanseri ehtii mukaan.

BMS seuraa vahvinta ja huonointa kennoa eli jos jokin kenno saavuttaa cutoff rajan ennen muita, bms irtikytkee akun. Ei ole väliä onko kenno jännitealueen ylä- vai alarajalla. Ylärajalla tämä merkitsee akun vajaatäyttöä ja alarajalla että akkuun jäi reilusti käyttämätöntä reserviä.

0.12V ei ole mikään pieni marginaalinen virhe, vaan kun puhutaan 0.5v käyttöjännitealueesta niin se tarkoittaa melkein 25% heittoa. Minulle tällä on käytännön merkitys, sillä mittauksen on yksiselitteisesti toimittava. Ajan akkua ääripäästä ääripäähän, jolloin siitä saa maksimihyödyn. Nyt ei saa.
Mutta kun eihän se balansointi ole aktiivinen jos virta on suuri.. Tai jos on niin jotain on pahasti pielessä.

Esim NMC kennosja tietysti voisi balansoida keskenkaiken, mutta LFP kennohan on käytännössä balansoitava kun kenno on täynnä, ja latausvirta siellä ~ ampeerin tasolla, jolloin tuo kaapelihäviö ei ole enää ongelma.

Samoin se cutoff jännite ei ole lähelläkään tuota kennon vakaan jännitteen aluetta, vaan prosentteina ilmaistuna 99,9 tai 0,1% (ellei nyt tarkoituksella rajaa ääripäitä reilummin), ja tuolla ääripäässä se 0,1v tarkoittaa alle puolen prosentin kapasiteettia.

No onhan se puolilin prosenttia isossa akussa tietysti jossainmäärin merkittävä energia, mutta kokonaisuudessa merkityksetöntä, ja koskee vain tilannetta jossa isolla virralla yritetään tiristää ne viimeisetkin mehut.. Ei tuo ole realistinen käyttöskenaario.
 
Tuolla kuvassahan oli cells wire resistance arvotkin.
Onko nuo jotain jolla voi kompensoida johdosta johtuvia ”mittavirheitä”. Voiko nuo arvot muuttaa käsin?
9, 10 ja 11 kennoissa oli hieman korleammat oohmit.
 
mitä ihmettä on tapahtunut lfp kennojen hinnoille.
viimeksi ostin kotiin toimitettuna alle900€ veroineen 16*3.2v360ah kennot, nyt niistä pyydetään liki tuplat.
valmisakkujen hinnat ei ole nousseet kun hieman halvimmat.
ajattelin ostaa vielä setin kun on pari ylimääräistä bms'ää............pitänee odotella, ehkä tilapäistä
 
mitä ihmettä on tapahtunut lfp kennojen hinnoille.
viimeksi ostin kotiin toimitettuna alle900€ veroineen 16*3.2v360ah kennot, nyt niistä pyydetään liki tuplat.
valmisakkujen hinnat ei ole nousseet kun hieman halvimmat.
ajattelin ostaa vielä setin kun on pari ylimääräistä bms'ää............pitänee odotella, ehkä tilapäistä

Akkupatterien kysyntä kasvanut, jonka johdosta raaka-aineiden hinnat raketoi.
 
Kiinalaiset pistää LFP ja NMC akut verolle, mutta edelleen suola-akut ja solid-state akut saa verotuen.

Kiina haluaa varmistaa, että suola-akkujen valmistus säilyy kiinassa ja haluavat etumatkaa muihin nähden.
 
mitä ihmettä on tapahtunut lfp kennojen hinnoille.
viimeksi ostin kotiin toimitettuna alle900€ veroineen 16*3.2v360ah kennot, nyt niistä pyydetään liki tuplat.
valmisakkujen hinnat ei ole nousseet kun hieman halvimmat.
ajattelin ostaa vielä setin kun on pari ylimääräistä bms'ää............pitänee odotella, ehkä tilapäistä
Näin on
En usko että on tilapäistä, lukekaa ulkomaiset uutiset
Jos nyt haaveilee akusta kannattaa ostaa valmista pakettia ja unohtaa rakentelun osista, EU:n sisällä saattaa hyllytavarana löytyä eriä mutta ei kauan
 
Data on kivaa paitsi siinä kohtaa kun se näyttää, että koko paketti levähtää kun SOC lähestyy 100% ja palaa taas jälleen normaaliksi kun SOC on jotain muuta kuin 100.


1785008248084.webp




edit: kuvaajassa siis kaikkien 16:sta kennon jännitteet. Kuvaajasta nähdään että 6kpl kennoista elää omaa elämäänsä.
 
Viimeksi muokattu:
Näin on
En usko että on tilapäistä, lukekaa ulkomaiset uutiset
Jos nyt haaveilee akusta kannattaa ostaa valmista pakettia ja unohtaa rakentelun osista, EU:n sisällä saattaa hyllytavarana löytyä eriä mutta ei kauan
Luin Hesarin, ei siellä ollut mitään. Joten miksi rakentelu kannattaa unohtaa?
 
Jos on aikeissa DIY akkuratkaisua toteuttaa, se kannattaa tehdä pian. Kennot kallistuvat, kuten huomattu sekä 2027 tulee päivitetyt sähköasennusmääräykset ja niissä tullee huhujen mukaan olemaan tarkennuksia ja tiukennuksia asennusten suhteen.
Uusia määräyksiä ei taannehtivasti vaadita, jolloin nykyisillä hieman vapaammilla säännöillä voi vielä hoitaa asennuksen
 
Jos on aikeissa DIY akkuratkaisua toteuttaa, se kannattaa tehdä pian. Kennot kallistuvat, kuten huomattu sekä 2027 tulee päivitetyt sähköasennusmääräykset ja niissä tullee huhujen mukaan olemaan tarkennuksia ja tiukennuksia asennusten suhteen.
Uusia määräyksiä ei taannehtivasti vaadita, jolloin nykyisillä hieman vapaammilla säännöillä voi vielä hoitaa asennuksen
Akuston kapan kasvattaminen onnistuu vanhojen määräksiin nojaten. Tässähän oikeastaan sama homma kuin paneelien suhteen, määräykset muuttuu eestaas.
 
Normikäytöllä 2A balanceri ei tule koskaan saamaan kiinni 0.2v jännite-eroa ilman ulkoista apua. Akku on pian ollut käytössä kuukauden ja erot eivät ole tasoittuneet tähänkään mennessä.
Johtuu nyt vähän mikä on normikäyttöä, mutta jos akkuun ei ole tehty balansointia käyttöönotossa, niin ei se varmaan saakaan sitä balanssia aikaiseksi. Yleensähän sen balansoinnin idea on ylläpitää balanssia käytössä.

Kyllähän se alkubalansointi isolla akulla ottaa useamman päivän, vaikka kennot samaa erää olisivatkin. Jos b grade akku, niin siinä voi mennä jopa viikkoja.. Tosin b grade kennot pitäisi balansoida aluksi vaan rinnakkain, eikä edes yrittää jollain 2A sisäisellä.
 
Normikäytöllä 2A balanceri ei tule koskaan saamaan kiinni 0.2v jännite-eroa ilman ulkoista apua. Akku on pian ollut käytössä kuukauden ja erot eivät ole tasoittuneet tähänkään mennessä.
Missä jännitteessä balansointi alkaa? Se tulisi alkaa vasta 2.45v yläpuolella, muutoin vaarana että se vain sekoitttaa pakkaa.
Isojen MB56 kennojen kohdalla ei pari viikkoa varmaan riitä ja tarvitsee rinnalle teholähteen jossa CC 5A jotta balanseri ehtii työskennellä pitkään
 
BMS:ssä ylärajaa (V) balansoinnille ei ole, alarajan voi säätää. Aluksi ajelin default 3.45V triggerillä (eli kun joku kenno saavuttaa tämän, balansointi alkaa), mutta tällä asetuksella erot alkoi olla niin isoja että balanceri ei kyennyt kuromaan eroja kiinni vaan aina jokin kenno meni yli 3.65V ja tämä #9 laahasi jäljessä.

Tästä seurasi loputon limbo, että bms irtikytki akun, odotti, kytki taas, jännite yli, irtikytki jne.

Nyt balansointi alkaa jo 3.2V, lisäksi olen rajoittanut latausvirtaa 50A:han. TIlanne on paremmin hallussa, mutta ei se tilannetta korjaa. Akku on nyt ollut käytössä 9 päivää.
Olethan nostanut tuon balanssoinnin rajan takaisin 3.45v ? Sen alapuolella ei kannata balansoida
 
Pari yixiang v3 koteloa kotiutui. Tosi laadukasta työtä ja paksua peltiä käytetty.
Mukana sulake, MCB, sammutin ja 200A JK-bms sekä balanserille piirilevyt yms
Etulevyn liittimet ovat vielä irti kuvissa, sekä sovittelen eri johdinsiltamalleja.
Alibaba kaupasta ja Puolan varastolta tuli noin 10 päivän toimitusajalla
IMG_0652.webpIMG_0649.webpIMG_0648.webp IMG_0653.webp
 
Tuli tehtyä kyhäelmä johon liittyy victronin smartshunt ja esp32.

Kiinnostuksen kohteena on lähinnä varaustaso, sillä automaatioiden päätöksenteko riippuu pitkälti siitä. Aika surkea esitys JK-BMS:ltä

Victronin ilmoittama;


1785088611956.webp




JK-BMS ilmoittama;


1785088704518.webp




Eli sellainen kevyt 15% heitto. Tiesin, että heittoa tulee mutta että 15% vuorokaudessa. Molemmat siis SOC 100 resetoitu eilen klo 19 aikoihin. Uskon victronia, koska mittaaminen on mittaamista ja coulombien laskeminen on... Noh, coulombien laskemista.
 
Kannattaa tsekata Off-grid garagen Andyn videoita. Andyllä löytyy myös JK-bms laitteisiin firmiksiä & asetuksiin suosituksia

Samalta kaverilta löytyi juttua tuosta soc driftistä. Eräällä videolla kävi asiaa läpi ja jk näytti n.30% enemmän victronin shunttiin verrattuna.

Siksi lisäsin omaankin järjestelmään smartshuntin. Esp32 lukee shuntilta tietoja jotka se sitten välittää invertterille.

Jäikin sun aiempaan viestiin vastaamatta, mutta nostin balance start takaisin tuonne 3.45V kun akuutein tilanne #9 kanssa oli ohi.
 
Samalta kaverilta löytyi juttua tuosta soc driftistä. Eräällä videolla kävi asiaa läpi ja jk näytti n.30% enemmän victronin shunttiin verrattuna.

Siksi lisäsin omaankin järjestelmään smartshuntin. Esp32 lukee shuntilta tietoja jotka se sitten välittää invertterille.

Jäikin sun aiempaan viestiin vastaamatta, mutta nostin balance start takaisin tuonne 3.45V kun akuutein tilanne #9 kanssa oli ohi.
Löytyykö tuosta esp32 virityksestä enemmän tietoa mistä?
 
JK BMS vaatii kalibroinnin, mutta sen jälkeen se on aivan riittävän tarkka. Hyvän clamp tyylisen virtamittarin saa nykyään alle smart shuntin hinnalla.
 
JK BMS vaatii kalibroinnin, mutta sen jälkeen se on aivan riittävän tarkka. Hyvän clamp tyylisen virtamittarin saa nykyään alle smart shuntin hinnalla.
Samat havainnot. Se kalibrointi on hierottava kohdalleen. Ja mieluummin niin että purku ja lataus on kalibroitu. Minulla ollut noin 6kk käytössä ja joskus menty viikkokin ettei ole soc 100% tai 0 resettiä syntynyt ja silti drifyiä ei ole syntynyt kuin prosentteja
 
Löytyykö tuosta esp32 virityksestä enemmän tietoa mistä?

Jahka saan projektin viimeisteltyä niin kertoilen lisää tuonne omaan topicciin lähteiden kanssa.

JK BMS vaatii kalibroinnin, mutta sen jälkeen se on aivan riittävän tarkka. Hyvän clamp tyylisen virtamittarin saa nykyään alle smart shuntin hinnalla.
Samat havainnot. Se kalibrointi on hierottava kohdalleen. Ja mieluummin niin että purku ja lataus on kalibroitu. Minulla ollut noin 6kk käytössä ja joskus menty viikkokin ettei ole soc 100% tai 0 resettiä syntynyt ja silti drifyiä ei ole syntynyt kuin prosentteja

1785216020508.webp



JK on kalibroitu ties kuinka monta kertaa mittareilla (pihtiampeeri ja yleis), joiden merkki on Fluke. Tämän parempiin mittareihin en itse pääse käsiksi.

Keltainen kuvaaja on JK näyttämä ja sininen Victron. Miten toteatte ettei SOC driftiä esiinny jos teillä ei ole aktiivimittausta?

Ja tähän väliin pitää huomauttaa, että JK bms laskee coulombeja. Coulombien laskeminen on yhtä tarkkaa puuhaa kuin tikan heitto pimeässä.

Suosittelen katsomaan Off Grid Garagen videoita asiasta.

edit: tilannetta voi myös muuttaa tämä akuston koko. Pienemmillä laskenta voi pitääkin paikkansa kuin tällä 628Ah kennoilla
 
Viimeksi muokattu:
Driftaus on pahinta kun lataus/purkuvirta on matala, en just muista ulkoa rajaa minkä yli pitää virta olla että JK sen mittaa edes.
Jos on useampi akusto rinnan niin akustokohtaiset virrat pienenee.

Edit: Ver 14 BP jk-bms lienee tarkin mittausten osalta?
 
Viimeksi muokattu:
Absoluuttisesta SOC arvostahan minulla ei ole tietoa, mutta SOC driftaus on havainnoitu seuraavasti:
1. Ladattu akku "täyteen" jolloin JK BMS tekee SOC resetin.
2. Syklattu akkua käytännön arjessa SOC 10-90% välissä
3. Kun seuraavan kerran akku ladattu täyteen lähes tyhjästä niin havainnoitu paljon on mennyt akkuun latausenergiaa ja paljonko SOC arvo näyttää ennen resettiä. Esim SOC näyttämä 10% -> SOC 99% =Latausenergiaa 14.x kwh

Minulla SOC 0 ja SOC 100% resetit asetettu niin että molempiin päihin jää pikku bufferit.
 
Tuota graaffia tutkaillessa aloin pohtimaan, että miksi tuo SOC ero repeää tuossa kovan kuormituksen aikana. Silloinhan JKBMS:n shuntti mittauksella pitäisi matalan resoluution haasteet olla pienimmillään
Calibroidun JKBMS:n shuntti mittauksen ongelmahan on juurikin siinä, että sen lineaarinen resoluutio ei oikein riitä sanomaan 0 vai 1A virta, mutta 10A ja 12A erottuluun resoluutio riittäkin paremmin.

1785294614887.webp
 
Viimeksi muokattu:
Tuota graaffia tutkaillessa aloin pohtimaan, että miksi tuo SOC ero repeää tuossa kovan kuormituksen aikana.

Jk oli hieman jäljessä ennen tuota isoa kuormaa, mutta tuo iso kuorma oli viimeinen niitti. Sen jälkeen ero alkoi kasvamaan tasaisesti. Virallinen ohje on kalibroida JK mahdollisimman suurella virralla, mutta itselle on hiukan epäselvää mikä on suuri virta.

Tässä taas eräs graafi joka vertailee akkuun ladattua energiaa ja eri socceja. Keltainen on JK-BMS ja sininen on tuo victron, vihreä on akkuun ladattu energia. Ihan ei päästy soc100, mutta ehkä tänään päästään.

Kuvaajasta nähdään että suunnilleen klo 16 aikoihin JK jää leijumaan soc99 ja akkuun on ladattu tähän mennessä noin 6kWh energiaa. SOC99 saavuttamisen jälkeen akkuun laitettiin vielä reilut 9kWh eikä siltikään saavutettu oikeaa SOC100 jossa molemmat olisi tehneet resetin.

Kumma laite :D


1785302899865.webp
 
Andy:llä oli video siitä JK:n SOC 100% resetistäkin. "RCV Time (h)" toimii niin, että jos se on vaikka asetettu 3h. Sen akun täytyy olla tasan kolmen tunnin päästä "täyteen latauksesta" edelleen asetetussa jännite arvossa (vaikka 3.45V), että 99% -> 100%. Jos se ei tuolla hetkellä sitä ole, aika alkaa alusta. Tämä on vakiona jotain 3 tai 6h ja ei oikein toimi silloin päivittäin.
^ Tästä ei varmaankaan ole tässä kyse, mutta tulipahan mieleen.


Tätä voi kokeilla:
Lisäksi kalibrointiin vaikuttaa oudosti, se että muuttaa kennojen kapasiteettia lennosta. jos se on mennyt pieleen ja näyttää vaikka 90% ja järjestelmässä on 280 Ah kennot, niin jos muuttaa ne hetkeksi BMS:stä vaikka 100 Ah ja sitten takaisin todellisiksi 280 Ah, niin SOC on sen jälkeen jotain ihan muuta, vaikka 75%. (Joka lienee lähempänä totuutta silloin).
 
Viimeksi muokattu:
Kokeilussa on nyt kondensaattoreilla toteutettu aktiivi balansseri.
Lataa kondensaattorit korkeimmasta kennosta ja tyhjentää ne sitten matalimpaan.
"Flying capacitor" periaate. Toistaiseksi näyttää hyvältä.

Heltecbms Official Store
 
Andy:llä oli video siitä JK:n SOC 100% resetistäkin. "RCV Time (h)" toimii niin, että jos se on vaikka asetettu 3h. Sen akun täytyy olla tasan kolmen tunnin päästä "täyteen latauksesta" edelleen asetetussa jännite arvossa (vaikka 3.45V), että 99% -> 100%. Jos se ei tuolla hetkellä sitä ole, aika alkaa alusta. Tämä on vakiona jotain 3 tai 6h ja ei oikein toimi silloin päivittäin.
^ Tästä ei varmaankaan ole tässä kyse, mutta tulipahan mieleen.


Tätä voi kokeilla:
Lisäksi kalibrointiin vaikuttaa oudosti, se että muuttaa kennojen kapasiteettia lennosta. jos se on mennyt pieleen ja näyttää vaikka 90% ja järjestelmässä on 280 Ah kennot, niin jos muuttaa ne hetkeksi BMS:stä vaikka 100 Ah ja sitten takaisin todellisiksi 280 Ah, niin SOC on sen jälkeen jotain ihan muuta, vaikka 75%. (Joka lienee lähempänä totuutta silloin).
Minua hämäsi myös tuo default RCV time asetus.
Koska tavoittelen aktiivista SOC100 resettiä niin laitoin siihen kohtuu lyhyen ajan. Ihan toimiva kombo tuon aktiivi balancerin kanssa.

 
Takaisin
Ylös Bottom