Mitsulta R290 ILP RZ

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Sisäyksikön kierroksilla ei ole merkitystä, koska aniharva tosiaan käyttää maksimipuhallusta mikäli sattuu itsekin olemaan paikalla. Puolikuurot vanhukset sitten erikseen.

Perinteisesti Mitsubishi on käyttänyt samaa ulkoyksikköä ja kompressoria 25- ja 35-sarjaisissa. Mitään eroa katkokäynnissä ei yleensä ole, ainoastaan 35-sarjaisen annetaan ottaa vähän enemmän kierroksia ja sähköä seinästä, eikä tuolla taas ole mitään merkitystä leudoilla keleillä.
RW ja ilmeisesti RZ:ssa ero on nimenomaan kompressorissa ja 25 taipuu huomattavasti pienemmälle minimiteholle
 
Näinpä, nuilla testeillä ole mitään virkaa
Ei puhaltimen huudattaminen tee testiä kelvottomaksi. Vain kauneusvirhe joka antaa hiukan liian huonoja COP-arvoja lämpimässä päässä. On vaikea keksiä logiikka joka muuttaa nopeuksia eri laitteille tasapuolisella tavalla. Sen takia lie päädytty näin yksinkertaiseen ratkaisuun puhaltimen käytössä.
 
...Perinteisesti Mitsubishi on käyttänyt samaa ulkoyksikköä ja kompressoria 25- ja 35-sarjaisissa. Mitään eroa katkokäynnissä ei yleensä ole, ainoastaan 35-sarjaisen annetaan ottaa vähän enemmän kierroksia ja sähköä seinästä, eikä tuolla taas ole mitään merkitystä leudoilla keleillä.
Eurofins(VTT)-testituloksista katsottuna RW25 meni katkolle +10-asteessa ja RZ35 +5-asteessa joten ainakin siinä tuli eroa. Miten paljon erosta sitten tulee, vai tuleeko siitä että ovat eri kylmäaineella?

Lämmitysteho noissa lämpötiloissa oli noin 1,0 kW (+10) ja 1,7 kW (+5).

Näiden kahden testituloksen vertailua vaikeuttaa se, että RZ35-testissä ulkolämpötila ei ole niin vakaa mutta silti katkolämpötilassa näyttäisi olevan selvä ero.
 
Viimeksi muokattu:
Eurofins(VTT)-testituloksista katsottuna RW25 meni katkolle +10-asteessa ja RZ35 +5-asteessa joten ainakin siinä tuli eroa. Miten paljon erosta sitten tulee, vai tuleeko siitä että ovat eri kylmäaineella?

Lämmitysteho noissa lämpötiloissa oli noin 1,0 kW (+10) ja 1,7 kW (+5).

Näiden kahden testituloksen vertailua vaikeuttaa se, että RZ35-testissä ulkolämpötila ei ole niin vakaa mutta silti katkolämpötilassa näyttäisi olevan selvä ero.
Niin, näitä on todella vaikea vertailla johtuen sekä eri kylmäaineesta että erilailla mitoitetuista kompressoreista.

Vanhaan "hyvään" aikaan kun esimerkiksi FD25 ja FD35 tulivat, tiedettiin kompressori samaksi ja siitä sitten tiesi että erot ovat todella marginaalisia. Nyt eroa voi olla enempikin, eikä ilman testiä tiedä miten paljon sitä on.

Valistunut pumpun valinta edellyttäisi sitä, että joku testaisi sekä 25- että 35-sarjaisen samalla kylmäaineella.

Itse ottaisin silti sen koneen joka näyttäisi pelaavan parhaiten testeissä nollakelien ympärillä. Siinä kelissä tapahtuu suurin osa lämmitystarpeesta, jos Lappia ei lasketa.
 
Sielläpä se on. uusi pönttö pöhisemässä. Alussa näytti kompuran taajuuden mutta ei enää. Noh eipä tuolla merkitystä ole.
Hyvin toimii entisellä esp32:lla myös millä fd 25 oli myös.


1789557143639.webp
1789557156935.webp
1789557322834.webp
 
...VTT-testin COP-arvot näyttää että RZ on hiukan parempi -10 asteen alapuolella ja RW on taas hiukan parempi sitä lämpimämmässä. Tämä näkyy siinäkin, että RZ:n lämmitystehokäyrä notkahtaa -5 asteen paikkeilla. Erot ovat kuitenkin pieniä.
Näytä liitetiedosto 117343

Eurofins(VTT)-testin heikompi COP RZ-mallilla nollan lähellä taitaa selittyä tarkemmin katsottuna testiolosuhteilla. Kosteus nollan tienoilla on merkittävästi suurempi RZ-testissä ja johtaa suurempaan jään kertymään ja lyhyempiin sulatusväleihin. Myös ulkolämpötilan vaihtelut ovat epäluonnollisen nopeita RZ-testissä. Onkohan VTT-vaikutus Eurofinsin testien laatuun jo hiipunut vai onko maanantaikappale päässyt tuotannosta vahingossa ulos.

Valmistajan COP ja SCOP-arvoissa eroa ei juuri ole mallisarjojen välillä. RZ on jopa hiukan parempi.
________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Eurofins_kosteus_RW.webp

Eurofins_kosteus_RZ.webp
 
Epäilen että on haluttu realistisempia olosuhteita nostamalla testien aikaista ilmankosteutta.
Nuo RW-testin kosteudet vastaa paremmin suomalaista ilman kosteutta. Samanlaista kosteutta on käytetty aikaisemmissa Eurofins(VTT)-testeissä.

TRY = Ilmatieteen laitoksen energialaskennan Test Reference Year. Vuosiluku on päivitysvuosi, ei tarkoita ko. vuoden säätä.

Keskikosteus_Suomessa_pieni.webp
Vantaa_kosteus_pieni.webp
 
Viimeksi muokattu:
Nuo RW-testin kosteudet vastaa paremmin suomalaista ilman kosteutta. Samanlaista kosteutta on käytetty aikaisemmissa Eurofins(VTT)-testeissä.
Foorumilla on muistaakseni aiemmin on valitettu (ainakin "MLP-henkilöiden" taholta) että testeissä on ollut liian kuiva ulkoilman ja sen vuoksi tulee vain harvoin sulatuksia. 8) ;D
 
Laskin Eurofinsin COP-arvoista realistisemmat SCOPit kuin mitä on esitteen yli vitosen Keski-Euroopan SCOPit. Tosin kaivamalla löytyy kylmän ilmaston (suunnilleen Helsinki) arvot jotka ovat RZ:lle 4,1 (25 ja 35) ja RW:lle 4,1 ja 4,0.

SCOP on laskettu samalle lämmitysteholle jota on käytetty Eurofins(VTT)-testeissä. Teho on 6 kW ulkolämpötilassa -28 C sisälämpötilan ollessa 20 C. Lämmitystarve loppuu 14 asteessa sisäisten lämpökuormien (1 kW) takia. Sää on energialaskennan Test Reference Year 2012 TRY2012.

SCOPit.webp


Laitoin taulukkoon maininnan ulkoilman kosteudesta testitilanteessa koska ero RW:n ja RZ:n välillä johtuu todennäköisesti kosteudesta eikä itse laitteesta, kuten edellä viestissä #91 tuli jo todettua. Kuvissa on vielä sähkön tarve kussakin lämpötilassa. Niissä näkyy täälläkin usein mainittu nollan tienoilla olevan lämpötila-alueen suuri merkitys. Lisälämmityksen tarve on pieni Vantaalla ja tulee merkittäväksi vasta Sodankylässä. Näin teorian tasolla mutta todellisuudessa yhdellä ILPillä ei pysty kaikkia huoneita joka tilanteessa lämmittämään.

Vantaa_pieni.webp
Akanakyla_pieni.webp
Sodankyla_pieni.webp
 
Viimeksi muokattu:
Laitan vielä täydennystä SCOP-laskelmaan muille numeroniiloille. SCOPiin vaikuttaa se millaiselle lämmitystehon tarpeelle se lasketaan ja valmistaja määrittää itse tuon tehon virallisiin EU-laskelmiin. Eivät ne näytä kovin paljon poikkeavan Eurofinsin mittauksissa käytettyyn verrattuna. Hiukan paremmat SCOPit niillä saadaan. Tarkkaan ottaen jokaisen pitäisi laskea oman talon tehontarpeella.

Tehontarpeet.webp
SCOP_EU-tehoilla.webp
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom