Vilp noin 180m2 taloon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja js7
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En nyt ymmärrä mikä mörkö tässä on. Tuota aikaa, jolloin voi jollakin "optimoinnilla" pidentää jatkuvaa käyntiä, on vuodessa kovin vähän. Pitää olla törkeä ylimitoitus, jos talvella ei pääse jatkuvaan käyntiin ja "täysillä" käynti syö COPia paljon enemmän kuin pysähtely tai minimillä käyminen. Syksyn kevään voi saavuttaa jotain ylimääräistä "jatkuvaa käyntiä" jos se nyt on se tavoite. Jos kulutus alkaa jo olla lähellä koneen minimitehoa esim. näin syksyllä, käyntijaksot tulevat jo väkistenkin aika pitkiksi. Jos haluaa vielä pidentää, voi lisätä käynistyksen ja pysäytyksen eroa. Jos päivisin on kymmenkunta astetta ja öisin nollan paikkeilla, kyllähän VILP helposti päivällä pysähtelee ellei tee jotain asian eteen. Jos aikoo elää muuttuvahintaisella sähköllä, lepuutusvaraakin pitäisi olla ja tämä tulee eteen yleensä talvella.

Onhan on/off koneita ollut iät ja ajat, nykyää vaan harvinaisia. Eihän ne siihen pysähtelyynsä hajonneet, ehkä mahdollisesti liian lyhyisiin käyntijaksoihin. Minullahan tulee koko pitkä kesä kellarin lämmitystä lyhyehköillä käyntijaksoilla. COP ei todellakaan ole umpisurkea.
 
Täällä Nibe F2120-12 ja 500 ltr Jäspi hybrid energiavaraaja nelikytkennällä. Eilen päivällä 13C ja iltamyöhään 4C. Tuollaista katkoa teki eli päivällä lyhin 65 min. Kompuran minimivarvit on asetettu 32 Hz oletuksen 25 Hz sijaan.
1791438484973.webp
 
pökö sanoi:
Meinaat että vilppi jaksaa paremmin tehdä pakkasessa kuumaa kun kerrot sille tuon asian
Klikkaa laajentaaksesi...

Siihen asti kun se pystyy lisäämään sähköverkosta ottotehoa ja pitämään massavirtaa yllä niin lämmitystehon pitäisi pysyä suunnilleen samana.

Pakkasella ongelmaksi tulee huurtuminen, joka laskee massavirtaa siitä mitä se voisi olla. Tehon lisääminenkään ei sitten enää auta. Silloin voi olla ette viileämpääkään vettä saa lämpenemään.
 
Arisoft sanoi:
Pakkasella ongelmaksi tulee huurtuminen, joka laskee massavirtaa siitä mitä se voisi olla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä pakkanen nyt sitten mahtaa missäkin tarkoittaa? Joka tapauksessa höyrystimestä irtoaa sulatuksissa vettä sitä vähemmän mitä kovempi "pakkanen". Pakkasilma sisältää vettä vähemmän ja huurretta kertyy oleellisesti vähemmän suhteessa tuotettuun tehoon, kulutettuun sähköön ja kerättyyn ilmaisenergiaan. Kun nollakelillä vettä tulee usein helposti parisen litraa, 15 asteen pakkasella ei tule kuin juomalasillinen vaikka käyntijakso onkin Setällä saman mittainen. Nollakeilillä kone pääsee vielä muutenkin helpolla - suuresta sulatustarpeesta huolimatta.
 
js7 sanoi:
16 kW PANASONIC WH-WXG16ME8 R290 on todennäköisin valinta. Onkohan 200l puskuri sopiva sille? Malli esim ENERGY SAVE BT200TC-1 vai onko hyviä vaihtoehtoja?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun nykyinen tehowatin sähkökattila jää käyttöön niin onkohan paras laittaa työsäiliö vain patteriverkoston puolelle ja vaihtoventtiili kääntää tarpeen mukaan? Ja onko käyttövesikierukallisella mallilla mitään lisähyötyä kun tuossa Puskurivaraaja Energy Save BT200 TC-1 olisi semmoinen (tarjouksessa 869€). Vai vaan joku vähän halvempi ilman kierukkaa?
 
js7 sanoi:
onkohan paras laittaa työsäiliö vain patteriverkoston puolelle
Klikkaa laajentaaksesi...

Minne muualle sen voisi laittaa?

Kierukalla ei tehdä käyttövettä vaan haalistettua vettä jos haluaa hieman säästää käyttöveden lämmityksessä. En kyllä itse näe sitä tarpeelliseksi jos vettä ei käytetä tosi paljon.
 
Elikkäs tässä on kahden vuoden kokemus Panasonic r290 16kW 11.2024 on otettu käyttöön talo noin 350m2 niistä asuintilat 280m2 loput puolilämmin, löytyy varaava takka sitä lämmitetty satunnaisesti ja panasonikin kaverina on 3000l varaaja, puukattilaan en ole koskenut panasonikin jälkeen. Kuvista näkyy sininen mittari ulkoyksikkö sähkö, pikkumittari sisäyksikön mittari eli vastus, ja kiinalainen on lämpöenergia mittari siinä näkyy paljonko ulkoyksikko on tuottanut lämpöä eli lämmitys ja kuuma käyttovesi, ai nii kesällä lämmityksen hoitaa tyhjiöputkikeräimet noin 6kW katolla.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20261012_230014.webp
    IMG_20261012_230014.webp
    61,9 KB · Lukukerrat: 34
  • IMG_20261012_230020.webp
    IMG_20261012_230020.webp
    60,6 KB · Lukukerrat: 34
  • IMG_20261012_230029.webp
    IMG_20261012_230029.webp
    60,4 KB · Lukukerrat: 35
  • Tykkää
Reaktiot: js7
Arisoft sanoi:
Kierukalla ei tehdä käyttövettä vaan haalistettua vettä jos haluaa hieman säästää käyttöveden lämmityksessä. En kyllä itse näe sitä tarpeelliseksi jos vettä ei käytetä tosi paljon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se "haalistus" on kuitenkin noin puolet kuuman veden lämmityksestä, joskin riippuu kovasti millaisia lämpötiloja talon lämmityksessä tarvitaan. Tätä voi johtaa myös esim. pesutiloihin, autotalliin ja puutarhaan. Täällä tulee kylmä vesi pesupaikoille "haalistettuna" ja se ei kovin paljon sitten sitä kuumaa siihen lisukkeeksi tarvitse. Jos kesällä ei tarvita rakennuksen lämmitystä, silloinhan se VILP joutaa tekemään vaikka pellkästään sitä kuumaa vettä.

Itselläni on kylmällä puolella myös sekoitusventtiili, joka pitää sen haalistuksen järkevissä lämpötiloissa. Perimmäinen syy on kun se kierukka on öljykattilassa ja pakkasilla se saattaa olla kuumakin. Nämä veden vaiheittaiset lämmitykset ovat erittäin energiatehokkaita, yksinkertaisia ja pitkäikäisiä investointeja.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Se "haalistus" on kuitenkin noin puolet kuuman veden lämmityksestä
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei lämmityksestä yleensä vaan vielä vähemmän... kulutetun veden lämmityksestä.

Keskimäärin yksi henkilö kuluttaa kuumaa vettä 50 litraa päivässä. Jos haalistus olisi 30 astetta niin se tietäisi 1,7 kWh energiaa, josta COP 4 arvolla saataisiin säästöksi 1,3 kWh vuorokaudessa.

Vuodessa säästö olisi 464 kWh eli rahassa alle satasen.

Jos on monta henkilöä ja sellaisia jotka tosiaan kuluttavat tuon keskimääräisen 50 litraa päivässä niin tämä mielestäni on kannattavaa.

Jos taas kuumaa vettä käytetäänkin vähemmän, niin säästö saattaa koko laitteen elinkaaren aikana olla sen verran vähän, että se kustantaa vain sen kalliimman kierukalla varustetun varaajan.

Jos on kierukka niin tällä perusteella sitä kannattaa käyttää haalistamiseen. Mutta ei sitä kannata lähteä ostamaan.

Toki pitäisi vielä tarkastaa onko laskelmani järkevät. Onko 30 astetta relistinen ja onko 50 litraa realistinen keskikulutus. Monenako kuukautena vuodessa tuo ylipäänsä vaikuttaa? Puskurin lämmittäminen haalistuken vuoksi kesällä ei taida kyllä kannattaa.
 
Ei ehkä ole tuo lämpötilan nousu aivan noin paljon mutta lämpötila kierukan jälkeen, ellei lämmitys sitten vaadi korkeampia lämpötiloja. Meillä tuo määrä on paljon suurempi kun kylmäkin lähes kaikki haalistetaan. Oman kattilani kuparikierukka on jo yli 35 vuotta palvellut. Kyllähän tämä ympäri vuoden vaikuttaa. Kesäisin vettä on kulunut enemmän kuin talvella.

Kuuman veden osalta lisälaitteita ei varsinaisesti tule mutta jos näkee tarpeen rajoittaa kylmän haalistus johonkin tasoon, se tarvitsee sekoitusventtiilin, joka maksaa suunnilleen satasen. 10 vuoteen näihin ei ole tarvinnut koskea eli kun kerran rakentaa niin siitä saa niitä pieniä säästöjä pitkään. Sekoitusventtiilit tuskin kestävät yhtä kauan kuin putket joten 20 vuoden välein voisi varautua sellaisen vaihtamaan. Veden käyttö normaalissa asumisessa ei pitäisi mitenkään keskittyä pakkasaikaan. Jos tukilämmitystä tarvitaan prosentti tai kaksi vuoden ajasta, näistä tulee vastaava 1-2 % lovi, koska silloinhan se ei varsinaisesti mitään säästä.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Veden käyttö normaalissa asumisessa ei pitäisi mitenkään keskittyä pakkasaikaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se tulikin mieleen etä kesällä voi haalistaa ihan vain kierrättämällä vettä lämmitysjärjestelmässä. Lämpö haalistamiseen tulee silloin huoneilmasta.

Ja kylmän haalistaminen muuttaa laskelmaa. Jos suihkuun saa molemmat puolet haalistettuna niin tämä kuulostaa jo kannattavalta, koska kylmää vettä kulutetaan enemmän ja se lisää haalistetun veden määrää ja lämpöenergian kolmlinkertaiseksi.

Ainoa pulma vain on se, että ratkaisu ei mene läpi rakennusmääräyksistä. Haalistettua vettä suihkuun on kaiken kaikkiaan vastoin niin määräyksiä kuin syitä määräysten takana.
 
Arisoft sanoi:
Minne muualle sen voisi laittaa?

Kierukalla ei tehdä käyttövettä vaan haalistettua vettä jos haluaa hieman säästää käyttöveden lämmityksessä. En kyllä itse näe sitä tarpeelliseksi jos vettä ei käytetä tosi paljon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vain taisi olla turha sana välissä :) Yritän aina välissä lukea aiempaa ketjua (VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock). Kun siellä on paljon ajatuksia myös aiheesta. Eli siis jotenkin olin myös ymmärtänyt että kierukan kautta voisi esilämmitettyä vettä syöttää lämminvesivaraajalle (tässä tapauksessa tehowatti sähkökattila). Niin onko mielestänne siis parempi valita isompi puskurivarajaaja ilman kierukkaa? Galmet merkkisiä täytyy seuraavaksi välissä yrittää tutkia. Eli varaajan pitäisi pystyä pitämään lämpöä sen aikaa kun vaihtoventtiili vaihtaa vilpin lämmittämään käyttövettä?
 
js7 sanoi:
Niin onko mielestänne siis parempi valita isompi puskurivarajaaja ilman kierukkaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun vuosittainen säästö on vaikka satasen niin paljonko kierukka saa maksaaa lisää? Haalistus ei ole rakennusmääräyksissä sallittu kumminkaan. Vesi on siinä just kielletyn lämpöistä.
 
Arisoft sanoi:
Kun vuosittainen säästö on vaikka satasen niin paljonko kierukka saa maksaaa lisää? Haalistus ei ole rakennusmääräyksissä sallittu kumminkaan. Vesi on siinä just kielletyn lämpöistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen vähän sekaisin näistä haalistamis termeistä. Eikös tuo nyt kuitenkin ole ihan hyvä esilämmittää vettä varaajan kierukassa ennen varsinaista lämminvesivaraajaa? Kai se siellä lämpeää asetusten vaatimaan lämpötilaan? Tarkoitan nyt siis pelkästään lämmintä käyttövettä.

Olen tehnyt lämpimän käyttöveden kokonaan pumpulla. Tuossa pikkuvaraajassani on joku 20 metriä kierukkaa pystyssä niin ei sen pytyn hirveän kuumaa tarvitse olla. 45 asteteinen pytty niin hyvin käy suihkussa.

Nykyään yhden hengen talous niin kesällä voi pistää pyyntiä kun tietää että on tarvetta.
 
Amigo sanoi:
Olen vähän sekaisin näistä haalistamis termeistä. Eikös tuo nyt kuitenkin ole ihan hyvä esilämmittää vettä varaajan kierukassa ennen varsinaista lämminvesivaraajaa? Kai se siellä lämpeää asetusten vaatimaan lämpötilaan? Tarkoitan nyt siis pelkästään lämmintä käyttövettä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rakennusmääräykset ei tätä tapaa tunne. Asetus on varsin lyhyt mutta pakottava.

6 §Veden lämpötila​

Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta.

Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta ja sitä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 celsiusastetta.

Vesilaitteiston on oltava sellainen, että haitallinen veden ristiinvirtaus lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin estyy.
Klikkaa laajentaaksesi...

Perustelussasi ei ole sinänsä mitään vikaa. Ajattelet että sen legionellahautomon bakteerit sieltä bufferin kierukasta kumminkin desinfioituvat kun vesi kieräytetään kuuman varaajan kautta.

No hyvä... ehkä niin tapahtukin kunhan varaaja on tarpeeksi kuuma koko ajan. Mutta sitten täällä on ehdoteltu haalistetun veden ohjaamista suoraan esim. suihkun kylmävesihaaraan energian säästö mielessä.

Ensimmäinen vaihtoehto on harmaata aluetta koska asetus ei määrittele muuta kuin kuuman ja kylmän veden lämpötilat, mutta jälkimmäinen ratkaisu on selvästi "no no".

Bakteerien ohjaaminen suihkuun on pahinta mitä voi tehdä koska legionella tarttuu juuri suihkutetusta vedestä hengitysteihin.
 
Viimeksi muokattu:
Arisoft sanoi:
Perustelussasi ei ole sinänsä mitään vikaa. Ajattelet että sen legionellahautomon bakteerit sieltä bufferin kierukasta kumminkin desinfioituvat kun vesi kieräytetään kuuman varaajan kautta.

No hyvä... ehkä niin tapahtukin kunhan varaaja on tarpeeksi kuuma koko ajan. Mutta sitten täällä on ehdoteltu haalistetun veden ohjaamista suoraan esim. suihkun kylmävesihaaraan energian säästö mielessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkoitin juurikin tuota että "esilämmityksen" jälkeen jos on lämpimälle käyttövedelle ihan oikea käyttövesivaraaja joka pidetään asetusten lämpötilassa. Kierukassa vesi kuitenkin vaihtuu hyvin. Oma tapani nyt on täysin rikollinen ja vastuuton kun ei lämpeä koskaan yli 55 asteen enkä siihen ketään yllytä.
 
No juu siis tuohon samaan myös jumituin mietinnässä, mutta jos siinä piilee tuo riski niin parempi tyyli siis pumpun jälkeen vaihtoventtiili jossa toisessa suunnassa on uusi hankittava puskurivaraaja ja patteriverkko tehowatin kautta. Ja toisessa tehowatin lämminvesivaraajan puoli josta eteenpäin.

Pumpuksi tulossa Panasonic Aquarea WH-WXG16ME8 T-CAP 16 kW R290. En saanut mistään selville tuleeko siinä mukana mitään ohjaussäädintä vai pitääkö esim CZ-RTW2TAW1C tai WH-CME8 ostaa erikseen.

Puskurivaraajaa ei ole vielä valittuna. Mallivaihtoehtoja pyöri tapetilla esim tämmösiä mutta niissä on eroja yhteiden määrässä ja koossa.

Energy Save BT200TC-1 työsäiliö 200l +käyttövesikierukka noin 869€
Jäspi Buffer 200 puskurivaraaja noin 689€

Galmet 200 l puskurivaraaja noin 600€
Galmet 300 l puskurivaraaja noin 664€
Galmet 500 l puskurivaraaja noin 949€

Galmeteissa yhteet 6-8 x 6/4"
 
Viimeksi muokattu:
Tekoälylle syötetyt pohjakuvat ja pattereiden koot ja mallit, arvioi järjestelmän tilavuudeksi noin 120l. Ilman pohjakuvaa arvioi 200l eli vaihteluväli on jossain siinä välissä.
 
js7 sanoi:
Tekoälylle syötetyt pohjakuvat ja pattereiden koot ja mallit, arvioi järjestelmän tilavuudeksi noin 120l. Ilman pohjakuvaa arvioi 200l eli vaihteluväli on jossain siinä välissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mahtaako tuolla olla merkitystä? 16 kW vilp puskee vettä ulos niin paljon ettei se kumminkaan mahdu tuonne lämmitysputkistoon.

js7 sanoi:
Mallivaihtoehtoja pyöri tapetilla esim tämmösiä mutta niissä on eroja yhteiden määrässä ja koossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

500 litrainen ei ole juuri kalliimpi kuin pienemmät. Tämä menee vähän silleen, että vaihtoehdot on se kaikkein pienin tai se kaikkein suurin. Ei siinä välissä ole mitään optimia.
 
Arisoft sanoi:
Mahtaako tuolla olla merkitystä? 16 kW vilp puskee vettä ulos niin paljon ettei se kumminkaan mahdu tuonne lämmitysputkistoon.



500 litrainen ei ole juuri kalliimpi kuin pienemmät. Tämä menee vähän silleen, että vaihtoehdot on se kaikkein pienin tai se kaikkein suurin. Ei siinä välissä ole mitään optimia.
Klikkaa laajentaaksesi...
200 litraisessa on kierukka. Saako noihin isompiin?
 
Arisoft sanoi:
Paljonko kuumaa vettä tarvitset vuorokaudessa? Jos tilaa on niin voihan sitä laittaa vaikka kaksi varaajaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kierukan lisähinta näköjään 300 €, jos sille on käyttöä niin ei jää hinnasta kiinni. Itse en tarvitse lämmintä vettä paljoakaan ja yli puolet vuodesta teen sen puulämmitteisellä varaajalla. Ajattelen ratkaisua kuitenkin nelihenkisen perheen keskiarvona. Tilasta on yleensä pulaa.
 
Tifo sanoi:
Ajattelen ratkaisua kuitenkin nelihenkisen perheen keskiarvona.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomalaisten keskimääräiseen kulutukseen pohjautuen nelihenkisen perheen kokonaisvedenkulutus on noin 480 litraa vuorokaudessa. Tästä määrästä kylmää vettä on noin 312 litraa (65 %) ja lämmintä vettä noin 168 litraa (35 %).

Tuo esilämmitys säästää 168 litraa * 30 astetta mikä tekee vajaa 6 kWh vuorokaudessa. Eli rahaa säästyy alle euro vuorokaudessa. Kierukan TMA voisi olla yksi vuosi mikäli legionellatartunnalta välttyy ja lämmittää puskuria ympäri vuoden. Missään tapauksessa tuollaista ei pidä tehdä muuhun kuin omaan käyttöön, jotta välttyy virhevastuulta.
 
Nykytalossa joka on siis eri paikka, niin vähän alle 300l lämminvesivaraaja on riittänyt niin että se on kerran vuorokaudessa lämmitetty. Harvoin tarvinut lisälämmittää mutta on pari kertaa loppunut lämminvesi. Eli uudessa lienee niin että tehowatin lämminvesipuoli riittää samalla tavalla tai ehkä voi tarvita useammin 2 lämmityskertaa vuorokaudessa.

Uudessa näyttää nyt menevän noin 50kWh/vrk lämmitykseen kun siellä ei asutaan mutta normaalia lämpöä pidetään Ilpeillä ja tehowatilla.
 
js7 sanoi:
Nykytalossa joka on siis eri paikka, niin vähän alle 300l lämminvesivaraaja on riittänyt niin että se on kerran vuorokaudessa lämmitetty.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin itsellä lämmintä vettä menee niin vähän että lämpimän käyttöveden lämmitys menee pääosin kokonaan harakoille. Vettä pitää lämmittää uudelleen, koska se ehtii jäähtymään varaajassa. Esilämmitys ei auta tähän kulutuksen lainkaan.

Esilämmitys ei auta edes kuuman veden riittävyyteen, koska se esilämmitetty vesi on liian viileää suihkuun. Kun varaaja on tyhjä kuumasta vedestä niin se on täynnä esilämmitettyä vettä ja juuri siinä kohtaa sitten tulee se pieni säästö.

Esilämmitys kannattaa taloudellsiesti jos varaajassa on joka tapauksessa se kierukka käytettäväksi eikä siitä tule lisäkuluja tai vettä lotrataan ihan urakalla pitkin päivää.
 
Arisoft sanoi:
Suomalaisten keskimääräiseen kulutukseen pohjautuen nelihenkisen perheen kokonaisvedenkulutus on noin 480 litraa vuorokaudessa. Tästä määrästä kylmää vettä on noin 312 litraa (65 %) ja lämmintä vettä noin 168 litraa (35 %).

Tuo esilämmitys säästää 168 litraa * 30 astetta mikä tekee vajaa 6 kWh vuorokaudessa. Eli rahaa säästyy alle euro vuorokaudessa. Kierukan TMA voisi olla yksi vuosi mikäli legionellatartunnalta välttyy ja lämmittää puskuria ympäri vuoden. Missään tapauksessa tuollaista ei pidä tehdä muuhun kuin omaan käyttöön, jotta välttyy virhevastuulta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oletko sitä mieltä että kuuman veden esilämmitys kierukassa ja siitä varaajaan, jossa on vähintään 60 astetta ei täytä määräyksiä.
 
Tifo sanoi:
Oletko sitä mieltä että kuuman veden esilämmitys kierukassa ja siitä varaajaan, jossa on vähintään 60 astetta ei täytä määräyksiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se ei ole mielipide vaan asetus. Asetus ei tunne tilannetta että käyttövesi olisi yli 20 mutta alle 50 astetta yhtään missään.
 
Kyllähän tuo kuuman veden lämmitys vaiheittain on ihan vakiintunut käytäntö - asetuksista en tämän suhteen kommentoi. Jos ensimmäinen lämmitysvaihe ei käytännössä voi lämmittää vettä kovin kuumaksi, sitä yleensä käytetään säätämään sen kuuman veden lämpötila halutuksi, jotta se ei ylittäisi 65 °C.

VILPien sisäyksiköissä kuuma vesi lämmitetään yleensä kierukalla sinne säiliöön alkaen jostakin lämpötilasta ja päättyen toivottavasti sinne päälle 55 °C. Sama tehdään maalämpöpumpuilla. Vesi johdetaan usein lämmityspuolen vesissä uivan kierukan kautta.

Myös vanhoissa "yösähkövaraajissa" vesi lämpenee vaiheittain, ensin pohjakierukassa ja sitten yläosan kierukassa.
 
Asetusteksti,
"Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta.

Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta ja sitä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 celsiusastetta."
Tällaista siellä lukee, tekoäly on sitä mieltä että esilämmitys olisi ok. En sitä tänne siteeraa kuitenkaan varmana tietona. Sen mukaan olisi ok että kuuma vesi seisoo haaleana kierukassa jonkin aikaa. Tässä mietteitä asiasta:
vesi voi seisoa kierukassa vuorokauden













Ymmärrän huolesi täysin. Jos talossa ollaan esimerkiksi vuorokausi poissa tai vettä ei käytetä (vaikkapa yön aikana), vesi todellakin seisoo haaleassa kierukassa 24 tuntia, mikä teoriassa antaa legionellabakteerille aikaa lisääntyä. [1, 2]
Tämä on järjestelmän kriittisin hetki, mutta se ei muodosta terveysriskiä. Kun hana lopulta avataan vuorokauden seisomisen jälkeen, tapahtuu seuraavaa:

1. Seissyt vesi ei mene suoraan suihkuun
Kierukassa muhinut vesi ei siirry suoraan hanoihin. Kun avaat suihkun, paine työntää kierukassa olleen muutaman litran haaleaa vettä suoraan käyttövesivaraajan pohjalle.

2. Varaaja toimii "tappolinjana"
Käyttövesivaraajasi on säädetty yli 60 asteeseen. Kun kierukassa seissyt haalea vesi purkautuu varaajan sisälle, se sekoittuu tulikuumaan veteen ja sen lämpötila nousee välittömästi yli 60 asteen. [1]
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan legionellabakteeri kuolee 60 asteessa noin kahdessa minuutissa ja 70 asteessa silmänräpäyksessä (heti). [1]
  • Vaikka kierukassa olisi vuorokauden aikana syntynyt bakteereja, ne tuhoutuvat varaajassa ennen kuin kyseinen vesi ehtii nousta varaajan yläosasta ulos lähtevään käyttövesiputkeen.

3. Kupari estää kasvua
Esilämmityskierukat ovat lähes aina kupariputkea. Kuparilla on luonnostaan voimakas antimikrobinen ja bakteereja tappava vaikutus. Se vaikeuttaa biofilmin (limakerroksen) muodostumista putken sisäpintaan huomattavasti tehokkaammin kuin muovi tai ruostumaton teräs, mikä vähentää riskiä seisomisen aikana.


/SPOILER]
 
harrastaja sanoi:
Eli tämän mukaan kierukalla ei sais käyttövettä tehdä ollenkaan...
Klikkaa laajentaaksesi...

Kierukka seisoo käyttövettä kuumemmassa tankissa. Jos käyttövesi on 55 astetta niin tankissa oltava sitä kuumempaa.

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kyllähän tuo kuuman veden lämmitys vaiheittain on ihan vakiintunut käytäntö
Klikkaa laajentaaksesi...

Yleensä kai varaaja lämmitetään kuumaksi alhaalta asti. Muutenhan olisi hankittu turhaa viileää tilaa sinne tankin pohjalle. Nämä varaajat, joissa nousuputki on mennyt rikki, niistäkin tulee pohjalta hetken aikaa kuumaa.

Asetus on sikäli harmillinen ettei siinä ole muita sallittuja lämpötiloja. Lämpöpumppujen "desinfiointi"-syklit on myös jätetty sallimatta.

Se suihkun kylmävesipuolen johtaminen haalistetulsta vedestä olisi kyllä nerokas ratkaisu ja säästäisi jo merkittävästi energiaa, jos se vain olisi sallittu.
 
harrastaja sanoi:
No kierukkaan tulee 4c ni jossain vaiheessa kierukan sisällä vesi on 25c ni tämähän on kiellettyä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Osasin kyllä odottaa tätä, että jossain vaiheessa veden on tosiaan lämmettävä se 4 .. 55 asteeseen väli. Siihen asetus ei ota kantaa, mutta sanamuoto menee "Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava..." ehkäpä se pitää tulkita niin että se ei koske virtaavaa vettä.
 
Löysin tähän asetukseen perustelumuistion, jossa ei juuri lisää avata tuota, mutta ehkä ihan vähän silti.

6 § Veden lämpötila

Tässä pykälässä määrättäisiin sekä kylmän että lämpimän veden lämpötilarajoista ter-
veellisyyteen ja turvallisuuteen perustuen.

Pykälän 1 momentin mukaisesti kylmän veden lämpötila saa olla korkeintaan 20˚C.
Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saisi olla
enintään 24˚C.

Pykälän 2 momentin mukaisesti lämminvesilaitteistossa olevan veden on oltava vähin-
tään 55˚C ja sitä on saatava vesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Kyseisessä momentin
mukaan lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 ˚C.

Pykälän 3 mukaisesti vesilaitteiston on oltava sellainen, että haitallinen veden ristiin-
virtaus lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin estyy.

Kylmän veden lämpötila saa olla pykälän 1 momentin mukaisesti korkeintaan 20 ˚C.
Tällä ehkäistään mikrobikasvuston syntymistä ja saadaan vesi pysymään raikkaana.
Kylmävesijohto tulee suunnitella ja asentaa sijaitsemaan sellaisissa tiloissa, että veden
lämpeneminen voidaan mahdollisimman hyvin estää. Tarvittaessa kylmävesijohto eris-
tetään. Kuitenkin vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen kylmän
veden lämpötila saa olla enintään 24 ˚C. Etenkin kesällä lämpimänä aikana veden läm-
pötila saattaa käyttämättömän jakson aikana nousta. Legionellabakteerit voivat alkaa
lisääntyä jo yli kahdenkymmenen asteen lämpötiloissa.

Mahdollisen legionellavaaran eliminoimiseksi lämpimän käyttöveden lämpötilan on
verkoston kaikissa osissa oltava vähintään 55 ˚C vesipisteestä saatavan odotusajan ol-
lessa korkeintaan 20 sekuntia. Asumisterveysasetus (545/2015) ja sen soveltamisohje
(Valvira) määrittelevät ja ohjeistavat terveysperusteisesti veden lämpötilarajat. Le-
gionellabakteerit voivat lisääntyä veden lämpötilan ollessa 20 ˚C - 45 ˚C optimilämpö-
tilan lisääntymiselle ollessa 30 ˚C - 40 ˚C.

Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötilan ei tule ylittää 65 ˚C tapaturmavaa-
ran välttämiseksi.

Haitallinen ristiinvirtaus lämmin- ja kylmävesijohdon välillä vesikalusteissa tulee estää.
Tämä tulee ottaa huomioon kytkentäjohtojen suunnittelussa.

Vesilaitteisto on suunniteltava niin, että vältytään pitkiltä veden seisontajaksoilta läm-
pötilojen pysyvyyden vuoksi.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom