Vilp noin 180m2 taloon

[Kellarinlämmittäjä]

En nyt ymmärrä mikä mörkö tässä on. Tuota aikaa, jolloin voi jollakin "optimoinnilla" pidentää jatkuvaa käyntiä, on vuodessa kovin vähän. Pitää olla törkeä ylimitoitus, jos talvella ei pääse jatkuvaan käyntiin ja "täysillä" käynti syö COPia paljon enemmän kuin pysähtely tai minimillä käyminen. Syksyn kevään voi saavuttaa jotain ylimääräistä "jatkuvaa käyntiä" jos se nyt on se tavoite. Jos kulutus alkaa jo olla lähellä koneen minimitehoa esim. näin syksyllä, käyntijaksot tulevat jo väkistenkin aika pitkiksi. Jos haluaa vielä pidentää, voi lisätä käynistyksen ja pysäytyksen eroa. Jos päivisin on kymmenkunta astetta ja öisin nollan paikkeilla, kyllähän VILP helposti päivällä pysähtelee ellei tee jotain asian eteen. Jos aikoo elää muuttuvahintaisella sähköllä, lepuutusvaraakin pitäisi olla ja tämä tulee eteen yleensä talvella.

Onhan on/off koneita ollut iät ja ajat, nykyää vaan harvinaisia. Eihän ne siihen pysähtelyynsä hajonneet, ehkä mahdollisesti liian lyhyisiin käyntijaksoihin. Minullahan tulee koko pitkä kesä kellarin lämmitystä lyhyehköillä käyntijaksoilla. COP ei todellakaan ole umpisurkea.

 

[Hempuli]

Täällä Nibe F2120-12 ja 500 ltr Jäspi hybrid energiavaraaja nelikytkennällä. Eilen päivällä 13C ja iltamyöhään 4C. Tuollaista katkoa teki eli päivällä lyhin 65 min. Kompuran minimivarvit on asetettu 32 Hz oletuksen 25 Hz sijaan.

 

[teehookoo]

Vaikuttaa sikäli että jos talo vaatii kuumaa vettä niin silloin 8kW on vaikeampi saavuttaa

Ei vaikuta. Tehon laskennassa tarvitaan delta, nesteen ominaislämpökapasiteetti ja virtaama.

 

[pökö]

Ei vaikuta. Tehon laskennassa tarvitaan delta, nesteen ominaislämpökapasiteetti ja virtaama.

Meinaat että vilppi jaksaa paremmin tehdä pakkasessa kuumaa kun kerrot sille tuon asian

 

[Arisoft]

Meinaat että vilppi jaksaa paremmin tehdä pakkasessa kuumaa kun kerrot sille tuon asian

Siihen asti kun se pystyy lisäämään sähköverkosta ottotehoa ja pitämään massavirtaa yllä niin lämmitystehon pitäisi pysyä suunnilleen samana.

Pakkasella ongelmaksi tulee huurtuminen, joka laskee massavirtaa siitä mitä se voisi olla. Tehon lisääminenkään ei sitten enää auta. Silloin voi olla ette viileämpääkään vettä saa lämpenemään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pakkasella ongelmaksi tulee huurtuminen, joka laskee massavirtaa siitä mitä se voisi olla.

Mitä pakkanen nyt sitten mahtaa missäkin tarkoittaa? Joka tapauksessa höyrystimestä irtoaa sulatuksissa vettä sitä vähemmän mitä kovempi "pakkanen". Pakkasilma sisältää vettä vähemmän ja huurretta kertyy oleellisesti vähemmän suhteessa tuotettuun tehoon, kulutettuun sähköön ja kerättyyn ilmaisenergiaan. Kun nollakelillä vettä tulee usein helposti parisen litraa, 15 asteen pakkasella ei tule kuin juomalasillinen vaikka käyntijakso onkin Setällä saman mittainen. Nollakeilillä kone pääsee vielä muutenkin helpolla - suuresta sulatustarpeesta huolimatta.

 

[js7]

16 kW PANASONIC WH-WXG16ME8 R290 on todennäköisin valinta. Onkohan 200l puskuri sopiva sille? Malli esim ENERGY SAVE BT200TC-1 vai onko hyviä vaihtoehtoja?

Kun nykyinen tehowatin sähkökattila jää käyttöön niin onkohan paras laittaa työsäiliö vain patteriverkoston puolelle ja vaihtoventtiili kääntää tarpeen mukaan? Ja onko käyttövesikierukallisella mallilla mitään lisähyötyä kun tuossa Puskurivaraaja Energy Save BT200 TC-1 olisi semmoinen (tarjouksessa 869€). Vai vaan joku vähän halvempi ilman kierukkaa?

 

[Arisoft]

onkohan paras laittaa työsäiliö vain patteriverkoston puolelle

Minne muualle sen voisi laittaa?

Kierukalla ei tehdä käyttövettä vaan haalistettua vettä jos haluaa hieman säästää käyttöveden lämmityksessä. En kyllä itse näe sitä tarpeelliseksi jos vettä ei käytetä tosi paljon.

 

[Basilisk]

Elikkäs tässä on kahden vuoden kokemus Panasonic r290 16kW 11.2024 on otettu käyttöön talo noin 350m2 niistä asuintilat 280m2 loput puolilämmin, löytyy varaava takka sitä lämmitetty satunnaisesti ja panasonikin kaverina on 3000l varaaja, puukattilaan en ole koskenut panasonikin jälkeen. Kuvista näkyy sininen mittari ulkoyksikkö sähkö, pikkumittari sisäyksikön mittari eli vastus, ja kiinalainen on lämpöenergia mittari siinä näkyy paljonko ulkoyksikko on tuottanut lämpöä eli lämmitys ja kuuma käyttovesi, ai nii kesällä lämmityksen hoitaa tyhjiöputkikeräimet noin 6kW katolla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kierukalla ei tehdä käyttövettä vaan haalistettua vettä jos haluaa hieman säästää käyttöveden lämmityksessä. En kyllä itse näe sitä tarpeelliseksi jos vettä ei käytetä tosi paljon.

Se "haalistus" on kuitenkin noin puolet kuuman veden lämmityksestä, joskin riippuu kovasti millaisia lämpötiloja talon lämmityksessä tarvitaan. Tätä voi johtaa myös esim. pesutiloihin, autotalliin ja puutarhaan. Täällä tulee kylmä vesi pesupaikoille "haalistettuna" ja se ei kovin paljon sitten sitä kuumaa siihen lisukkeeksi tarvitse. Jos kesällä ei tarvita rakennuksen lämmitystä, silloinhan se VILP joutaa tekemään vaikka pellkästään sitä kuumaa vettä.

Itselläni on kylmällä puolella myös sekoitusventtiili, joka pitää sen haalistuksen järkevissä lämpötiloissa. Perimmäinen syy on kun se kierukka on öljykattilassa ja pakkasilla se saattaa olla kuumakin. Nämä veden vaiheittaiset lämmitykset ovat erittäin energiatehokkaita, yksinkertaisia ja pitkäikäisiä investointeja.