SPRSUN 15,8kW käyttökokemuksia

jannekoiv · Keskiviikko klo 00:00

Amigo sanoi:
Kuinka lämmintä patterit vaativat viimetalven kylminä päivinä?

En ole sitä koskaan mitenkään mitannut, paikallaan on vielä vanha miniter manuaalisuntilla ja vilppiä aloin vasta äskettäin suunnittelemaan. Lähellekään täysillä ei suntti ole koskaan ollut. Patterit on kyllä kaikki kaksilehtisiä ja mielestäni aika reilusti mitoitettu. Lamelleja ei ole, mutta ajattelin töissä kanttailla sellaisia alumiinista ja työntää ne lehtien väliin. Yksi puolelleen ja kiiloja tms. väliin painamaan ne lehtiä vasten.

Amigo · Keskiviikko klo 00:10

Eihän niitä yleensä tule mittailtua jos on kuumaa saatavilla.

Mulla puolet kivikasasta lattiaa ja toinen puoli vanhanaikaisia pattereita. Harmittavasti ainoa joka vaatii tosi kuumaa on ison olohuoneen isojen ikkunoiden alla oleva todella matala kilometripatteri. 50 astetta ei riittänyt viimetalven kovilla pakkasilla. Tosin ainoa patteri mitä ei ole koskaan huuhdottu moskasta. Lämpökameralla silti ihan hyvältä näyttää.

jussi · Keskiviikko klo 02:05

jannekoiv sanoi:
Joo on lisälämmittimenä daikin ilp, tosin 19v vanha enkä tiedä saako siitä kovilla pakkasilla paljoa irti ja sitten tietenkin itse öljykattila minkä voi tarvittaessa kytkeä päälle ja jää myös laitevikojen varalle. 7,5 kilowatin luokkaa tuolle 15,8 kilowatin koneelle luvataan tehoa vielä 25-asteen pakkasella ja talo on lahden korkeudella eli harvoin niitä on.

Tuo öljykattila oli se mitä hain, eli ihan hyvä. Sillä voi paikata ne pahat kylmät jos tarvii.

Meillä on pieni rintsikka, jossa ei edes tuule ja on lattiatkin lämpöset, sekä toisessa rakennuksessa 100 neliöö lisää kevyesti lämmitettyä tilaa ja saunarakennuksen reilu 20 neliöö. Silti tarvittava lämpöteho on -30 pakkasella siinä 15kW. Jos yhtään tuulee, niin äkkiä 17kW.
Tehontarpeen progressio on ainakin meillä iso kelin jäähtyessä. Just sillon kun pumpun tuottokin alkaa kyykkäämään.

Arisoft · Keskiviikko klo 02:10

jussi sanoi:
Jos yhtään tuulee, niin äkkiä 17kW.

Siinä saa öljypoltinkin käydä 24/7

jussi · Keskiviikko klo 02:24

Arisoft sanoi:
Siinä saa öljypoltinkin käydä 24/7

Juu, ei se kovin pitkiä taukoja pidä kun nuo paskakelit osuu. Ei tartte paljon lämmetä ulkona ku rauhottuu kummasti.
Kattilan nimellisteho on 0,5 suuttimella 22kW, mutta mulla on ollu nyt 0,4 suutin siinä.

jannekoiv · Keskiviikko klo 07:38

Joo ei meillä poltin tauotta ole koskaan käynyt, mutta ei olla asuttukaan kuin kaksi talvea enkä muista onko noihin osunut kovin kovia pakkasia. Kulutusta joskus vähän seurailin kun piti irtokannuilla hakea löpöä ja jossain 10-15l välillä se oli marraskuun kovinmilla pakkasilla. Öljyä mennyt nyt vuoden aikana ehkä 2200l, mutta tuosta tai lämpötehosta paha sanoa mitään, kun vanha miniter ja eristämättömät putket pannuhuoneessa hukkaa tolkuttomasti lämpöä ja käyttövesikin tehdään kattilalla. Kesälläkin meni öljyä riittävästä pelkkään kattilan lämpimänä pitoon.

Sitä vaan mietin, että minkä kokoinen sprsun valita 3000 - 4000€ budjetilla. Tuo 15,8kW olisi kylmässä hyvin lähellä 9kW panasonicia, mitä ensimmäisenä suunnittelin.

Arisoft · Keskiviikko klo 09:44

jannekoiv sanoi:
Sitä vaan mietin, että minkä kokoinen sprsun valita 3000 - 4000€ budjetilla. Tuo 15,8kW olisi kylmässä hyvin lähellä 9kW panasonicia, mitä ensimmäisenä suunnittelin.

Paha tuossa on miettiä jos ei ole tietoa.

Minulla on 65 rakennettu tiilitalo jossa öljyä kului vuodessa suunnilleen saman verran. Kirjanpito on vuodesta 2004 lähtien ja kerran vuodessa piti tilata tankillinen, noin 2200 litraa öljyä kun lämmitys perustui pelkästään siihen.

Normaali pakkasilla 6 kW vilp tuottaa lämmöntarpeesta puolet, vastukset/öljy toisen puolikkaan. Sillä perusteella 12 kW riittäisi omaan käyttöön lähes aina. Paukkupakkasilla laitteen lämmöntuotto on niin heikkoa ettei se kumminkaan riittäisi.

jannekoiv · Keskiviikko klo 10:18

Joo täytyy yrittää etsiä vielä minimitehot noista mutta kai se 15,8kW on melko hyvä valinta ja kattilalla loput jos ei riitä. Kokokin kompakti.

Kulutusta tulee vielä lisää, jos haluan pitää enemmän kellaritilaa välillä lämpimänä.

Arisoft · Keskiviikko klo 18:35

jannekoiv sanoi:
Joo täytyy yrittää etsiä vielä minimitehot noista mutta kai se 15,8kW on melko hyvä valinta ja kattilalla loput jos ei riitä. Kokokin kompakti.

Jos tiedämme minkä kokoisen puskurivaraajan aiot laittaa niin sen perusteella voi laskea kauanko minkäkin tehoinen vilp käy ennen kuin varaaja on täyteen ladattu. Puskurin lämpötila kun ei normaalisti heilu kuuma ja kylmän välillä vaan haalean ja vähemmän haalean välillä. Olisi hieman huonoa jos laite käynnistyisi vain muutamaksi minuutiksi kerrallaan.

jannekoiv · Keskiviikko klo 20:35

Puskurina on siis tarkoitus käyttää öljykattilaa (~200l) ja kytkeä pumppu sen ja lämmityspiirin kanssa sarjaan. Joko niin että pumppu syöttää kuuman veden kattilan shuntin paluupuolelle (mikä kait menee kattilan pohjalle) kuten antin valinnan ohjeessa, tai siten että se menee suoraan lämmityspiirille ja sieltä varaajalle. Noilla ei kai ole mitään käytännön eroa..?

Pumppua ajettaisiin normaalisti kattilan shuntti auki omalla käyrällään ja kovimmilla pakkasilla kattila päälle ja ouman ohjaamaan lämpöjä. Tuo kait vaatisi että pumppu osaa säätää tehonsa riittävän alas että toimii järkevillä käyttöjaksoilla.

Kävin lukemassa myös tuota rotenso-ketjua. 14kW malli vaikka ebaysta olisi toinen vaihtoehto. Yritän etsiä sellaisen koneen mikä toimisi omalla softallaan ilman ulkoista säätöä home assistantilla tms, jos nyt sellaista löytyy.

Arisoft · Keskiviikko klo 20:52

jannekoiv sanoi:
Puskurina on siis tarkoitus käyttää öljykattilaa (~200l) ja kytkeä pumppu sen ja lämmityspiirin kanssa sarjaan. Joko niin että pumppu syöttää kuuman veden kattilan shuntin paluupuolelle (mikä kait menee kattilan pohjalle) kuten antin valinnan ohjeessa, tai siten että se menee suoraan lämmityspiirille ja sieltä varaajalle. Noilla ei kai ole mitään käytännön eroa..?

On siinä eroa jos aiot syöttää vilpin tuotannon suoraan lämmityspiirille. Homma toimi hienosti jos lämmityspiirille pystyy syöttämään sen vesimäärän mitä pumppu tuottaa. No tokihan se onnistuu jos laitetaan riittävän iso paine, mutta sellainen saa jo lämmityslaitteet suhisemaan ikävästi.

Millainen kiertovesipumppu lämmityssysteemissäsi on juuri nyt? (Mallinumero siis)

70lukunen · Keskiviikko klo 21:01

Tuo tarvittavan tehon arvointi vaatisi hieman osaavaa pohdintaa, suunnitteluvaiheessa alkoi itellä mennä ajatukset liian solmuun..
Laitoin sitten riskillä kohtuu ison laitteen jotta kylmillä olisi vielä tehoa saatavilla.
Öljypoltin vielä käytettävissä, öljyä meni ennen reilu 2000 litraa vuodessa.
Käyttövesi öljykattilasta sähköllä.
Tällä hetkellä pumppu käy aika lyhyitä jaksoja kun kuormana on pelkkä lattialämmitys.

Tein muutamia valmiuksia kun kerta putkihommiin piti alkaa:

- Lämmönvaihdin jakotukin linjassa odottamassa patterikiertoon liittämistä. (Kylppäri ja sauna vielä pattereilla, odottaa märkätilaremontin inspiraatiota.)
Vanhat talon toisen puolen patteri runkolinjat katkaistu, laitettu kierteet ja palloventtiilit päähän odottamaan lämmönvaihdinkytkentää.
Tuumasin että lämmönvaihtimella saisi hätätilassa siirrettyä lämpöä öljykattilasta lattiaan tai pumpusta öljykattilaan päin.
Muuten se ei ehkä ole optimi koska patterikierto on aika kuuma verrattuna puskurivaraajaan/lattiakiertoon.
Lämmönvaihtimella ei ainakaan sekoitu vanha patterivesi ja uusi lattiakierto. Katkaistu patteriverkon rautaputki oli aika "mutainen".

- 3kW vastus laitettu varmuuden vuoksi 100l puskurivaraajaan. Ei vielä kytketty, ajattelin että voi olla kelju laittaa jälkikäteen.
Nopea kytkeä käyttöön tarvittaessa.

Putket tein 32mm loivilla 90 asteen mutkilla ettei tulisi virtaushälytyksiä ja pumpun manuaalikin suosittaa varaajaan dn32 lämmönvaihdinkierukkaa.
Lämmönvaihdin hieman kuristaa lattiakierron jakotukin linjaa mutta ei ainakaan vielä aiheuta ongelmaa.

Päänvaivaa aiheuttaa vielä paineen vaihtelu paisarin mittarin mukaan. Välillä ei juuri mitään ja VILP:n kiertopumpun käydessä melkein 2 bar.
Epäilin jo vuotoa mutta missään ei näy vettä. Ehkä vielä ilmaa liikaa systeemissä. Paisarissa on ainakin reilusti ilmaa molemmin puolin. Ehkä liikaa kaasupainetta paisarissa? Ilmaajia on kolme eri paikoissa linjastossa.
Syklooni mutasihti tuli myös laitettua, jospa siitä on hyötyä pitkässä juoksussa.

Arisoft · Keskiviikko klo 21:10

70lukunen sanoi:
Päänvaivaa aiheuttaa vielä paineen vaihtelu paisarin mittarin mukaan. Välillä ei juuri mitään ja VILP:n kiertopumpun käydessä melkein 2 bar.

Kun vettä pumpataan suurella teholla niin jossain paine nousee. Paine voi myös laskea jos sitä imupuolelta mittaa.

2 bar pitäisi kyllä jo laukaista varoventtiilin. Yleensä se on 1,5 bar asetettu.

jannekoiv · Keskiviikko klo 21:41

Pumppu on grundfos ups 25 40. Kakkosella sitä on pidetty eikä ole suhissut, paitsi patteritermareita sopivasti ruuvaamalla saa suhinaa kuuluviin. Täytyy testata kolmosella, nyt ei ole kierto päällä ja ilpin varassa mennään. Kai nuo virtaukset saa sopivaksi vaikka sillä kattilan ja patteriverkon välillä tasapainottelemalla, jos ei muuten. Tai laittaa verkon rinnalle säädettävän ohivirtauksen.

Se säätö lähinnä mietityttää että miten nuo 16kw koneet käyttäytyy jos niitä ajetaan pumpun käyrällä ja kevyellä kelillä. Onko liikaa katkokäyntiä ja onko siitä haittaa, vai saako hystereesin säädettyä sopivaksi että kattila ja patterit saa välillä vähän kylmetäkin.

Arisoft · Keskiviikko klo 22:25

jannekoiv sanoi:
Pumppu on grundfos ups 25 40. Kakkosella sitä on pidetty eikä ole suhissut, paitsi patteritermareita sopivasti ruuvaamalla saa suhinaa kuuluviin. Täytyy testata kolmosella, nyt ei ole kierto päällä ja ilpin varassa mennään. Kai nuo virtaukset saa sopivaksi vaikka sillä kattilan ja patteriverkon välillä tasapainottelemalla, jos ei muuten. Tai laittaa verkon rinnalle säädettävän ohivirtauksen.

Tuo on hyvin pienitehoinen pumppu. Se pystyy kyllä tuottamaan parhaimmillaan kolme kuutiota vettä tunnissa, mutta silloin paine-ero saa olla enää 0.08 bar. 1500 litraa menee jos paine-ero on korkeintaan 0.22 bar.

Kun itsellä oli tuollainen pumppu ja pohdin paljnko se pumppaa vettä niin sain sen laskettua siten, että lämmitin kattilaa tasaisella teholla vastuksen kanssa. Sitten mittasin lähtevän ja palaavan veden lämpötilaeron. Näin sain selville paljonko vettä virtaa koska lämmityspiirissä varmuudella hävisi juuri sen vestuksen tuottaman tehon verran energiaa. Hieman hankalaa näin. Paine-ero mittarilla saisi heti tarkan tuloksen, koska pumpun käyrästä voi lukea litrat kun paine-ero tiedetään.

Paine-eroa syntyy myös suodattimissa ja vilpin lämmönvaihtimessa kuten myös pitkissa ja varsinkin lämmitysventtiileissä.

jannekoiv · Keskiviikko klo 23:42

Kai se riittää että vilp saa riittävän virtauksen ja lämmitysverkossa kiertää sen mitä siellä mahtuu ilman sivuääniä menemään? Tai siis eihän sille mitään voi tehdä muuten kuin valitsemalla sopiva kytkentä, joko erillisellä kierrolla tai muuten kikkailemalla, ehkä jotenkin näin. Tuota paineessa avautuvaa bypass-venttiiliä meinasin lähinnä jos käyttää vilpin ohjaamaa/sisältämää pumppua ja virtaus voi vaihdella, muuten voisi vaan säätää venttiilillä virtauksen sopivaksi.

Arisoft · Eilen klo 02:40

jannekoiv sanoi:
Tuota paineessa avautuvaa bypass-venttiiliä meinasin lähinnä

Jos se bypass aukeaa tuossa niin COP laskee, koska lämmitettyä vettä sekoitetaan jäähtyneeseen. Tuota pitää miettiä tarkkaan.

Sellainen huomio tuossa että kattilan shuntti tulee yleensä vasta vilpin jälkeen, koska muuten yhdistelmätilassa vilp joutuu lämmittämään kuumaa vettä ja taas cop laskee. Tämä siis silloin jos vilp ja kattila lämmittää yhtä aikaa. Silloin vilp lämmittää viileämmän veden ja kattila tulistaa sen.

Se vähentää myös sulatuksissa tapahtuvaa patterien ja putkien naksumista.

jannekoiv · Eilen klo 08:07

Arvelinkin että jokin siinä mättää, sama ongelma tietty tässäkin, eli kaikki vesi pitäisi saada menemään lämmitysverkon läpi tai kytkeä vilp kattilan paisunta- ja paluuyhteisiin mikä ei myöskään ole ihan optimaalisin ratkaisu. Mutta kai silläkin alkuun pääsee.

Arisoft · Eilen klo 12:12

Oma kokemus kattilasta on sellainen että se shuntin alas menevä putki ei mene aivan kattilan pohjalle asti. Joku kattilan purkanut varmaan osaisi sanoa miten syvälle se oikeasti menee?

Tässä havainnekuvassa omasta kattilastani. Kuvassa se menee tuon ison ylävesitilan pohjalle, mutta mikä lie totuus?

Optimi olisi se, että vilp ottaa kylmän veden sieltä pohjalta. Itsellä tämä on toteutettu niin, että käytän kattilan tyhjennysyhdettä, joka on kaiken aikaa auki ja syöttää viileä vettä vilpille aivan pohjasta.

Mutta sitten kun vilp pysähtyy, pitäisi kierron kääntyä toisin päin niin että vilpille ja kiertoon lähtee kuuma vesi kattilan yläosasta. Sellainen on ikävä automatisoida koska vaatii kaksi magneettiventtiiliä lisää kierron kääntämiseen.

Kun mietin yksinkertaisinta ratkaisua tuohon niin tulee mieleen että jos kattilan pohjasta avaa magnettiventtiilin vilpin imupuolelle silloin kun vilp-lämmittää vettä niin tällöin ratkaisu toimisi likimain samalla tavalla kuin kolmiputki-bufferi.

Tässä olisi se idea. Kattilan pohjassa on magneettiventtiili, joka aukeaa silloin kun tarvitaan ohivirtausta ja minee kiinni sitten kun kattila on läpeensä kuuma ja kompressori pysähtynyt. Shuntti pidetään koko ajan auki paitsi silloin kun lämmitetään öljyllä, jolloin se säätää lähtevän veden lämpötilaa.

Valitettavasti kompressorin käydessä lämmin vesi menee epätaloudellisesti keskelle kattilaa eikä yläreunaan. (Tämän vuoksi olisi syytä tietää miten syvälle se menee) Toinen magneettiventtiili, joka ohjaa tulevan veden suoraan paisuntayhteeseen samaan tapaan kuin pohjassa, korjaisi tämän puutteen, mutta mutkistaa lisää muutenkin jo sekavaa systeemiä.

jannekoiv · Eilen klo 20:02

Joo täytyy yrittää selvittää se lämmitysverkon virtaus suunnilleen ja yrittää valita sopiva kokoluokka, jos vaikka sarjakytkennän saisi toimimaan. Kaivoin toiseen ketjuun vähän tilastoja. Alle -20 asteen päiviä oli viime talvena yllättäen peräti 18, joinain vuosina taas ei yhtään että ne varmaan voisi öljylläkin mennä. Toisaalta tuon sprsunin ~8kW @ -20 + ilp riittäisi varmaan aika pitkälle ja voisi riittää vähempikin..?

Edit: 15,8kW kone testattu 1,33 - 2,1 kuutiota tunnissa virtaamille ja 9,5kW kone 0,89 - 1,35. Onkohan nuo sitten paljon vai vähän patterikierrolle.

Arisoft · Eilen klo 21:55

jannekoiv sanoi:
Onkohan nuo sitten paljon vai vähän patterikierrolle.

Mulla on pykälää tehokkaampi kv-pumppu kuin sulla enkä saa sitä puskemaan edes kattilaan kuutiota tunnissa saati pattereihin. Mutta kun laitan ne rinnakkain, silleen kuin kuvassa, niin pääsen siihen kuutioon tunnissa. Toki siellä jarruttaa ohuet putket, suodattimet ja pieni lämmönvaihdinkin, joten mitään lopullista johtopäätöstä ei voi tästä vetää.

Ja esim patteriventtiileitä ei voi avata täysin, koska silloin osa patterista ei jäähdytä vettä paljoa. COP heikkenee jos vesi jäähtyy vasta patterin jälkeen sekoittuessaan muihin viileämpiin paluuvesiin. Poikkeuksena se että virtaus on niin raju, että edes VILP ei sitä vettä lämmitä kuin muutaman asteen verran, jolloin se on ihan se ja sama mitä se jäähtyy matkalla.

jussi · Tänään klo 00:57

Arisoft sanoi:
Mulla on pykälää tehokkaampi kv-pumppu kuin sulla enkä saa sitä puskemaan edes kattilaan kuutiota tunnissa saati pattereihin. Mutta kun laitan ne rinnakkain, silleen kuin kuvassa, niin pääsen siihen kuutioon tunnissa. Toki siellä jarruttaa ohuet putket, suodattimet ja pieni lämmönvaihdinkin, joten mitään lopullista johtopäätöstä ei voi tästä vetää.

Ja esim patteriventtiileitä ei voi avata täysin, koska silloin osa patterista ei jäähdytä vettä paljoa. COP heikkenee jos vesi jäähtyy vasta patterin jälkeen sekoittuessaan muihin viileämpiin paluuvesiin. Poikkeuksena se että virtaus on niin raju, että edes VILP ei sitä vettä lämmitä kuin muutaman asteen verran, jolloin se on ihan se ja sama mitä se jäähtyy matkalla.

Mun Yutakin pumpputestejä ei voi ihan suoraan verrata, kun mulla on se välivaihdin ja glykolipiiri.
Mutta kun molempia piirejä vaihtoi samalle asetukselle pumpuissa, niin siinä motti tunnissa on paras vauhti. Siitä nostamalla ei kasva kun pumpun sähkönkulutus. Sit taas joku 600-700l/h laskee jo coppia kymmenyksen pari.
Patterikiertoonhan tollasia nopeuksia on ihan turha haaveillakaan, ei onnistu. Varaajaan minäkin sitä pusken. Mikä kyllä ainakin täällä hukkaa liki kokonaan invertterikoneen säätymispotentiaalin, tosin Yutakin coppi onkin ollut osatehoilla huonompi kun täysillä.

jannekoiv · Tänään klo 08:45

Entä jos laittaisi ihan lämmönvaihtimen mikä kytkettäisiin verkon paluupuolelle ja vilpin vesi kiertäisi vain sen sisällä. Normaalilla mitoituksella heikentää varmaan lämmön siirtymistä jonkin verran, mutta itse tekemällä saisi halvalla niin ison, että riittää. Joku huoneen korkuinen rst-putki vaipaksi ja sen sisään nippu ohuempia. Tai ainakin kattilan korkuinen. Tai laserilla aihiot ja levymallinen, voisi tulla halvemmaksi.

Pitäisi samalla patterikierron moskan pois vilpiltä, jos haluaa sellaiselle herkän pumpun. Ja tietty mahdollisuus glykolikiertoon.

Arisoft · Tänään klo 09:59

jannekoiv sanoi:
Entä jos laittaisi ihan lämmönvaihtimen mikä kytkettäisiin verkon paluupuolelle ja vilpin vesi kiertäisi vain sen sisällä.

Korjaat silloin väärää ongelmaa. Ongelma ei oikeasti ole virtauksen määrä pelkästään vaan se, paljonko energiaa vesi luovuttaa.

Virtaus voisi olla hyvinkin pieni jos vesi jäähtyisi hyvin paljon ennen kuin palaa vilppiin.

Vaikka laittaisit kuinka ison lämmönvaihtimen mutta sen toisiopuolella ei virtaa vettä riittävästi niin se vesi ei jäähdy. Lämpö pitää saada menemään jonnekin, jotta vilp voi lämmittää sen veden uudelleen.

Tuollainen "oikosulku" aiheuttaa vain sen että laite käy hyvin rajua pätkäkäyntiä.

Patteriverkosto pystyy kyllä luovuttamaan paljon lämpöä, mutta ne on toteutettu niin että patterien pitää olla hyvin kuumia, jotta luovutusta tapahtuu runsaasti. Virtaus on pieni koska patterit luovuttaa lämpöä hitaasti. Lattialämmityksessä helpompi tilanne. Lattia ottaa lämpöä vastaan hyvin ja luovuttaa sitä matalassa lämpötilassa eikä virtausta ole juurikaan rajoitettu.

jannekoiv · Tänään klo 10:47

Joo tuolla olikin tarkoituksena korjata se ongelma, että patteriverkoston virtaus ei ilmeisesti riitä vilpille, jos se kytketään patterien ja kattilan kanssa sarjaan. Siis että vilpin sisäinen lämmönvaihdin toimii tehokkaasti eikä tule virheitä ylipaineesta tms.

Jos patterit ei pysty luovuttamaan tarpeeksi lämpöä nii eihän lämmitys vilpillä voi ylipäätään toimia ja silloin on esim. lisättävä patterien pinta-alaa jos virtausta ei voi enempää lisätä?

Arisoft · Tänään klo 11:21

jannekoiv sanoi:
Siis että vilpin sisäinen lämmönvaihdin toimii tehokkaasti eikä tule virheitä ylipaineesta tms.

Jos virtaus ei riitä, niin VILP ilmoittaa että virtaus on liian alhainen eikä käynisty.

Jos virtaus on riittävä mutta "oikosulussa", niin ei tule virhettä vaan laite pysähtyy, koska veden lämpötila nousee nopeasti tavoitelämpöön eikä sitä tarvitse lämmittää enempää. Hetken päästä se taas jäähtyy tarpeeksi ja alkaa uusi kierros.

jannekoiv sanoi:
Jos patterit ei pysty luovuttamaan tarpeeksi lämpöä nii eihän lämmitys vilpillä voi ylipäätään toimia ja silloin on esim. lisättävä patterien pinta-alaa jos virtausta ei voi enempää lisätä?

Patterit saa luovuttamaan lämpöä kun veden lämpötilaa nostetaan riittävästi tai patterien pinta-alaa lisätään riittävästi.

Itsellä +10 asteessa riittää että vesi on noin 30 asteista. Mutta vaikka pumppaisin patterihin kuinka paljon vettä tahansa niin talo ei lämpene merkittävästi enempää. Pakkasella veden tarvitsee olla joskus jopa 50 asteista kun patterini on yksilehtisiä.

Tehokkaan VILPin ongelma pienellä virtauksella on se, että vesi kuumenee laitteessa liikaa. Oma laitteeni nosti esim. viime yönä veden lämpöä noin 11 astetta, mikä on aika paljon. Vastaavasti vesi jäähtyi pattereissa sen saman 11 astetta. Kiertovesipumppu oli keskiasennossa, eli jos olisin lisännyt sen kierroksia, olisi lämpötilaero pienentynyt ja COP ollut hieman parempi. Oma moka siis

Tuplasti tehokkaampi lämpöpumppu olisi kuumentanut vettä 22 astetta, jolloin tulee herkästi vastaan se raja, että vesi menee liian kuumaksi lämpöpumpulle. Usein näkee dokumenteissa lukeman 5 astetta, joka voi olla hyvä tavoite lämpötilaerolle.

Sinun tapauksessa voit mielestäni aloittaa sillä, että käytät kattilaa bufferina. Virtausta saat lisää kun käytät sitä alayhdettä lisäpaluuna. Ei ole optimi mutta on hyvin hyvin helppo tehdä. Kun sitten näet miten hyvin se toimii voit miettiä tarvitaanko jotain muuta lisäksi.

Omassa systeemissä olen rakennellut kokeeksi kaikenlaisia virityksiä. Usein sitten huomatakseni käytännössä että vastaan tulee jokin rajoitus tai ongelma, joka ei ollut käynyt mielessä.

jannekoiv · Tänään klo 11:59

Joo tuossa lämmönvaihtimessa oli ajatuksena että sillä saisi pidettyä systeemin edelleen melko yksinkertaisena (kattila samalla sekä puskurina että varalämmönlähteenä) mutta pääsisi kuitenkin tuosta vilpin syöttöveden turhasta lämpenemisestä eroon.

Eli siis tekisi muuten normaalin sarjakytkennän, pumpun lähtö kattilan suntin tulopuolelle ja lähdöstä pattereille kuten nytkin, mutta pumpun tulopuolelle kytkettäisiin sekä patteriverkon paluu että kattilan tyhjennysyhde, tuohon väliin ehkä vielä säädettävä kuristus että virtaus riittää mutta pumpulle menevä vesi ei lämpiä enempää kuin on pakko..?

Arisoft · Tänään klo 13:28

jannekoiv sanoi:
Eli siis tekisi muuten normaalin sarjakytkennän, pumpun lähtö kattilan suntin tulopuolelle ja lähdöstä pattereille kuten nytkin, mutta pumpun tulopuolelle kytkettäisiin sekä patteriverkon paluu että kattilan tyhjennysyhde, tuohon väliin ehkä vielä säädettävä kuristus että virtaus riittää mutta pumpulle menevä vesi ei lämpiä enempää kuin on pakko..?

Tuota minä kokeilisin. Taatusti se lämmittää. Jos pohjaventtiiliin laittaisi magneettiventtiilin, voisi kompressorin pysähtyessä sulkea ohivirtauksen automaattisesti niin kattilan vesi pysyy pidempään lämpinänä ennen kuin tarvitaan uusi lämmityskierros. Sillä muutoksella se muuttuisi sekoittavasta varaajasta kerrostavaksi varaajaksi.

jannekoiv · 38 minuuttia sitten

Yksi mahdollisuus olisi myös lisätä kattilan keskikorkeuden nurkille ylimääräinen tulo mihin vilpin tuottama lämpö tuotaisiin ja viileä vesi vilpille pohjalta tyhjennysyhteen kautta ja suntin kytkentä jäisi ennalleen, mutta en tiedä kerrostuuko se siltikään. Vai käykö siinä juuri päinvastoin kuin pitäisi.

Varmaan tuo yllämainittu kytkentä pelaa kyllä ihan hyvin.

	COP 1	COP 2	°C	LT
syys-24	2,7	2,6	13,2°	71
loka-24	3,2	3,1	6,8°	317
marras-24	2,8	2,7	1,9	448
joulu-24

SPRSUN 15,8kW käyttökokemuksia

Liitetiedostot

Jäsen

Aktiivinen jäsen

Vakionaama

Hyperaktiivi

Vakionaama

Jäsen

Hyperaktiivi

Jäsen

Hyperaktiivi

Jäsen

Hyperaktiivi

Tulokas

Hyperaktiivi

Jäsen

Hyperaktiivi

Jäsen

Hyperaktiivi

Jäsen

Hyperaktiivi

Jäsen

Hyperaktiivi

Vakionaama

Jäsen

Hyperaktiivi

Jäsen

Hyperaktiivi

Jäsen

Hyperaktiivi

Jäsen