Sähkökiukaan valinta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jmaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ainakaan puulämmitteisillä ison kivimäärän kiukailla ei ole tarkoituskaan nostaa samaan lämpötilaan kuin normikiukailla. 200kg kiviä ja jos lämmittää saunan 80 asteeseen niin ei pysty heittämään löylyä niin kuin on tarkoitus. Kivikasoilla ajatus on siinä että saadaan höyrystettyä paljon vettä jolla saadaan mukavan kosteat löylyt.
 
Mullakin on tuollainen Cilindro, 9 kW malli. Saunan lämmittäminen kestää huomattavasti pidempään kuin edellisellä kiukaalla, siinä oli 8 kW teho ja kiviä vain yksi laatikollinen.
 
Onko tuossa nyt isompi kivimäärä niin joutuu lämmittämään enemmän että saa saunan sopivalle lämpöalueelle. Tämän voi kompensoida siten että sammuttaa saunan jo saunomisen aikana. Kiviin on sitoutunut niin paljon lämpöä että se riittää kuivatukseen.
Niinpä, sinne kiviin se lisääntynyt energiantarve menee. Tuollainen kivikasa ei ole oikea valinta sellaiseen pikasaunomiseen, vaan toimisi parhaiten pitemmässä saunasessioissa.

Itselläni on Legend 150 ja kyllä sen lämmitys kestää pitkään. Lämmityskaudella siitä riittää kyllä lämpöä seuraavan yön muualle asuntoon.
 
Ainakaan puulämmitteisillä ison kivimäärän kiukailla ei ole tarkoituskaan nostaa samaan lämpötilaan kuin normikiukailla. 200kg kiviä ja jos lämmittää saunan 80 asteeseen niin ei pysty heittämään löylyä niin kuin on tarkoitus. Kivikasoilla ajatus on siinä että saadaan höyrystettyä paljon vettä jolla saadaan mukavan kosteat löylyt.
Missäs se tarkoitus määritellään? Itsellä oli lapsuudenkodissa iso ja korkea Aitokiuas ja mökillä pieni Aitokiuas. Oliko noi sitten 50 v sitten samoja 47 ja 57k kuin nykyään? Kuitenkin siis raskaita kertalämmitteisiä, joista sai kosteat löylyt vielä aamulla. Lapsuudenkodissa ennen Aitokiuasta oli luultavasti -43 kertalämmitteinen, joka oli tuota Aitokiuastakin massiivisempi (selvästi suurempi halkaisija).

Kyllä meillä noissa oli vähintään se 80 C lauteilla. Kivet lämmiteettiin vähintään punahehkuisiksi ja löylyt eivät olleet sellaisia lehmän henkäyksiä, vaan melko kipakoita. Pitkään luukkua auki pitämällä saunaan tuli yli 100 C. Ainakin 115 C muistan nähneeni, mutta yleensä säädettiin luukulla 80-100 haarukkaan.

Siis tuota 9 kW Cilindroa joudun pitämään päällä 1,5 tuntia täydellä teholla ennen saunomisen aloittamista, jotta saan itselle mieluisat löylyt. Jos saunomisen aloittaa reilusti aiemmin, joutuu heittämään saavikaupalla vettä ja kivet kylmenevät koskaan lämpiämättä. Kyllä siinä 20 kWh menee yksinkin saunoessa. Eipä ole tullut tuota lämmitettyä yli vuoteen, kun tulee muualla saunottua 1-3 kertaa viikossa ja tuo on ollut pettymys.

Turkkilainen sauna on sitten erikseen ja ei ole mun juttu.
 
Onko tuossa nyt isompi kivimäärä niin joutuu lämmittämään enemmän että saa saunan sopivalle lämpöalueelle. Tämän voi kompensoida siten että sammuttaa saunan jo saunomisen aikana. Kiviin on sitoutunut niin paljon lämpöä että se riittää kuivatukseen.
Niin siinä on ilmeisesti käynytkin, eli se on käynyt täysillä ekan puolen tunnin aikana ja sen jälkeen on saunottu vastukset mustina.
 
Kyllä tuollainen ison kivimäärän kiuas kuluttaa vaan reilusti enemmän, jos haluaa lauteilla saman lämpötilan. Jos kelaat ketjua taaksepäin, löydät mun mittauksia siitä, miten tolkuttoman kauan tuolla kestää saada 80 C lauteille.
Muistankin sen, ja pidin sitä hyvänä asiana kun itse haluan ennemmin 65 °C.
 
Missäs se tarkoitus määritellään? Itsellä oli lapsuudenkodissa iso ja korkea Aitokiuas ja mökillä pieni Aitokiuas. Oliko noi sitten 50 v sitten samoja 47 ja 57k kuin nykyään? Kuitenkin siis raskaita kertalämmitteisiä, joista sai kosteat löylyt vielä aamulla. Lapsuudenkodissa ennen Aitokiuasta oli luultavasti -43 kertalämmitteinen, joka oli tuota Aitokiuastakin massiivisempi (selvästi suurempi halkaisija).

Kyllä meillä noissa oli vähintään se 80 C lauteilla. Kivet lämmiteettiin vähintään punahehkuisiksi ja löylyt eivät olleet sellaisia lehmän henkäyksiä, vaan melko kipakoita. Pitkään luukkua auki pitämällä saunaan tuli yli 100 C. Ainakin 115 C muistan nähneeni, mutta yleensä säädettiin luukulla 80-100 haarukkaan.

Siis tuota 9 kW Cilindroa joudun pitämään päällä 1,5 tuntia täydellä teholla ennen saunomisen aloittamista, jotta saan itselle mieluisat löylyt. Jos saunomisen aloittaa reilusti aiemmin, joutuu heittämään saavikaupalla vettä ja kivet kylmenevät koskaan lämpiämättä. Kyllä siinä 20 kWh menee yksinkin saunoessa. Eipä ole tullut tuota lämmitettyä yli vuoteen, kun tulee muualla saunottua 1-3 kertaa viikossa ja tuo on ollut pettymys.

Turkkilainen sauna on sitten erikseen ja ei ole mun juttu.
Ehkä turha verrata jatkuvalämmitteistä puukiuasta kertalämmitteiseen puukiukaaseen? Molempia kokeiltu ja ihan eri pelit kyseessä.

Saman itse huomannut jatkuvalämmitteisellä puukiukaalla mitä lainasit, jos pyrkii lämmittämään saunan 80 asteeseen ennen löylyyn menoa, on siellä todella kuuma ja kuiva löyly, ei mukava ainakaan itselle. Parempi lämmittää sauna 55-60 asteeseen, niin löylyt on mukavan kosteat ja mitä enemmän heittää löylyä, sitä kuumempi löyly. Ei tarvi välttämättä edes lisätä puuta löylyjen aikana, jos ei pidempää sessiota ole luvassa, pidemmässä löylyttelyssä riittää että siellä on pieni valkea päällä eli pari klapia harvakseltaan luukusta sisään. Eli toisin sanoen, lämmitetään se kiuas eikä sitä saunaa. Löyly sitten lämmittää sitä saunaa, noin periaatteessa.

Mutta makuasioita lopulta.
 
Kuulostaa siltä että vanhassa oli termostaatin kanssa ongelmaa. Uudessa toimii paremmin koska ei lopeta lämmitystä kesken.
Onhan se nyt luonnollista että viidesosalla kivimäärästä termari toimii 5 kertaisella nopeudella.
Missäs se tarkoitus määritellään? Itsellä oli lapsuudenkodissa iso ja korkea Aitokiuas ja mökillä pieni Aitokiuas. Oliko noi sitten 50 v sitten samoja 47 ja 57k kuin nykyään? Kuitenkin siis raskaita kertalämmitteisiä, joista sai kosteat löylyt vielä aamulla. Lapsuudenkodissa ennen Aitokiuasta oli luultavasti -43 kertalämmitteinen, joka oli tuota Aitokiuastakin massiivisempi (selvästi suurempi halkaisija).

Kyllä meillä noissa oli vähintään se 80 C lauteilla. Kivet lämmiteettiin vähintään punahehkuisiksi ja löylyt eivät olleet sellaisia lehmän henkäyksiä, vaan melko kipakoita. Pitkään luukkua auki pitämällä saunaan tuli yli 100 C. Ainakin 115 C muistan nähneeni, mutta yleensä säädettiin luukulla 80-100 haarukkaan.

Siis tuota 9 kW Cilindroa joudun pitämään päällä 1,5 tuntia täydellä teholla ennen saunomisen aloittamista, jotta saan itselle mieluisat löylyt. Jos saunomisen aloittaa reilusti aiemmin, joutuu heittämään saavikaupalla vettä ja kivet kylmenevät koskaan lämpiämättä. Kyllä siinä 20 kWh menee yksinkin saunoessa. Eipä ole tullut tuota lämmitettyä yli vuoteen, kun tulee muualla saunottua 1-3 kertaa viikossa ja tuo on ollut pettymys.

Turkkilainen sauna on sitten erikseen ja ei ole mun juttu.
Meillä oli aikanaan suvun "kotipaikassa" kertalämmitteinen kiuas, ja ei sinne kyllä 100°C saanut sisälle vaikka koko päivän piti tulia.. Oliko sitten liian harva sauna. Kyllä sieltä tietysti löylyä tuli, ei minään välittömänä piiskan sivalluksena, mutta vettä lisäämällä laiteet kyllä tyhjeni ihan nahan paksuudesta riippumatta.

Jos saunamieltymys on terävissä löylyissä tuollainen 100kg sähkökiuas on väärä. Kyllähän niistäkin melko terävän löylyn saa kun riittävån pitkään hehkuttaa, mutta pidemmän päälle sitä ei kestä kivet eikä vastukset. Kannattaa ennemmin laittaa kiuas jossa on luokkaa 20-30kg kunnolla kuumaksi lämpeäviä kiviä, ja saunoa oman mieltymyksen mukaan, sen sijaan että yrittää piiskata sitä isoa kiuasta väärään muottiin, vaikka se trendikkään näköinen olisikin.
 
Onhan se nyt luonnollista että viidesosalla kivimäärästä termari toimii 5 kertaisella nopeudella.

Tekstin perusteella käsitin että kivet kuumenivat saunomisen aikana vähitellen lisää.

Vanha lämpesi koko ajan saunoessa ja lopussa oli aina vähän kuuma.

Olisiko kenties pitänyt odotella vain kauemmin lämpenemistä?

Termostaateissa on kyllä eroja. Mielestäni vaikuttaa oudolta että lämmitys näyttää tältä

1793355117293.webp


Pitäishän edes tuon ensimmäisen lämmitysjakson olla pidempikestoinen kun kivet on vielä ihan kylmät. Pikemminkin tuo vaikuttaa tehonsäätimeltä joka on asetettu 50% asetukseen. Vähän kuin keraamisessa liedessä lämmitys menee päälle ja pois riippumatta siitä onko siellä kattilaa vai ei.
 
Tekstin perusteella käsitin että kivet kuumenivat saunomisen aikana vähitellen lisää.



Olisiko kenties pitänyt odotella vain kauemmin lämpenemistä?

Termostaateissa on kyllä eroja. Mielestäni vaikuttaa oudolta että lämmitys näyttää tältä

Näytä liitetiedosto 118508

Pitäishän edes tuon ensimmäisen lämmitysjakson olla pidempikestoinen kun kivet on vielä ihan kylmät. Pikemminkin tuo vaikuttaa tehonsäätimeltä joka on asetettu 50% asetukseen. Vähän kuin keraamisessa liedessä lämmitys menee päälle ja pois riippumatta siitä onko siellä kattilaa vai ei.
Joo, tuo on kyllä totta.

Se että saunahuoneen lämpötila nousee kokoajan on kyllä tyypillistä noille peruskiukaille joissa se termari on kiukaan kuoren sisällä, eikä seinässä.

Ehkä se termari katkoo ihan puhtaasti sen vastuksen vaikutuksesta, eikä kiviin varautunut lämpö juuri vaikuta. Monessa noissa 20kg seinäkiukaissa termari on kiukaan pohjassa, ja puolessa välissä vastuksia on välipohja jonka päällä kivet ovat. Se termari reagoi varamaan vaan suoraan vastuksesta lähtevään infrapunasäteilyyn.
 
Ehkä se termari katkoo ihan puhtaasti sen vastuksen vaikutuksesta, eikä kiviin varautunut lämpö juuri vaikuta. Monessa noissa 20kg seinäkiukaissa termari on kiukaan pohjassa, ja puolessa välissä vastuksia on välipohja jonka päällä kivet ovat. Se termari reagoi varamaan vaan suoraan vastuksesta lähtevään infrapunasäteilyyn.

Ennen muinoin näissäkin kiukaissa oli lisäksi seinällä termostaatti, mutta jos sellaista ei ole niin se ilmiselvästi reagoi johonkin ylikuumenemissuojaan tms. Vosiko olla että se seinätermari on optio, jota ei kannata jättää kytkemättä?
 
Tarkoitat kai induktioliettä, keraamiset on ihan vastuksilla joka valitaan kytkimellä, pinta vaan eri rautalevyihin verrattuna.

Induktiosta ei näe milloin se lämpenee. Keraamisista näkee hyvin milloin "lamppu" palaa. Naksuvat myös samalla.

Induktiosta ei ole kokemusta mutta se voisi säätyö paljon portaattomammin koska siniä eiole sitä ei ole hehkulankaa.
 
Induktiosta ei ole kokemusta mutta se voisi säätyö paljon portaattomammin koska siniä eiole sitä ei ole hehkulankaa.
Induktiolevyt pystyvät tyypillisesti säätelemään suurempia tehoja muutamasta tehoportaasta valitsemalla, mutta pienet tehoasetukset toteutetaan tyypillisesti katkomalla pienintä tehoporrasta sekuntien luokkaa olevalla taajuudella.
 
Jos saunamieltymys on terävissä löylyissä tuollainen 100kg sähkökiuas on väärä. Kyllähän niistäkin melko terävän löylyn saa kun riittävån pitkään hehkuttaa, mutta pidemmän päälle sitä ei kestä kivet eikä vastukset.
Terävä ja terävä. Minulle kertalämmitteinen on se paras sauna oli sitten Aitokiuas tai savusauna. Kunnolla lämmitetty ison kivimäärän kiuas on sitten seuraava. Siis löyly on 1-2 kauhaa ja se vähän pistelee eikä kiulullinen ja turkkilainen sauna.

Nuo hyvin pienen kivimäärän sähkö- tai jatkuvalämmitteiset ovat sitten huonoimpia, mutta kätevämpiä, kun saunaan voi mennä puolessa tunnissa eikä 1,5-8 h päästä, kuten noilla kertalämmitteisillä tai ison kivimäärän sähköisillä mukaan lukien hetivalmiit.
 
Tonttukiuas (6 kW) ei paljoa himmaile ensimmäisen tunnin aikana vaikka on luukku kiinni….
Tuossahan on max 1 tunti mitä voi laittaa päälle. Kansiohjauksella voi varmaankin olla pidempäänkin mutta sitten luukun pitää olla auki jotta lämpenee.

1793358266060.webp
 
kun saunaan voi mennä puolessa tunnissa

Jaa, minulla sauna lämpenee puilla vartissa siitä kun tulet on saanut palamaan. Kiuas on Kota Luosto. Löylyvettä menee helposti kyllä kiulullinen. Ensimmäinen kauhallinen ei tee yhtään mitään kun se kaiketi tiivistyy saunan seiniin heti. Toinen vasta tuottaa löylyä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos saunamieltymys on terävissä löylyissä tuollainen 100kg sähkökiuas on väärä. Kyllähän niistäkin melko terävän löylyn saa kun riittävån pitkään hehkuttaa, mutta pidemmän päälle sitä ei kestä kivet eikä vastukset. Kannattaa ennemmin laittaa kiuas jossa on luokkaa 20-30kg kunnolla kuumaksi lämpeäviä kiviä, ja saunoa oman mieltymyksen mukaan, sen sijaan että yrittää piiskata sitä isoa kiuasta väärään muottiin, vaikka se trendikkään näköinen olisikin.
Tuossa on sekoitettu useampi ristiriitainen asia keskenään. Nimenomaan 100 kg kivistä saa kunnolla lämmitettynä terävän löylyn, jollaista 20 ... 30 kg kivilatauksesta ei saa (sähköllä tai puulla lämmittäen). Sen sijaan on suuri ero, onko kyse kivillä vuoratusta pylväskiukaasta vaiko perinteisestä pyttyyn suljetusta kiuasmallista. Pyttymallinen 100 kg kiviä sisältävä kiuas lämmittää saunan ilman ja seinät melko hitaasti, mutta jo ennen sitä kivien ehdittyä lämmetä kiukaasta saa hyvin terävän turkkilaistyyppisen ja jopa polttavankin löylyn, jos heittää kiville riittävästi vettä. Tuollainen kiuas lämmittää saunan lähinnä kivien kautta ja sähkösaunassa vastukset lämmittävät kivet.

Vastusten ja kivien kestävyys riippuu kiukaan ja vastusten mitoituksesta. Jos valitsee tietyn kiuasrungon pienitehoisimman version, kivet ja vastukset kestävät hyvin. Jos taas valitsee suuritehoisimman version, kummatkin rapautuvat nopeammin.
 
Minkälaisia kivimääriä kirjoittajat pitävät hyvin pieninä, pieninä, siltä väliltä, suurina tai hyvin suurina?
Hyvä kysymys. Tuossa Cilindrossa taitaa olla 90 kg. Nykyisissä Aitokiukaissa kiviä on 90-200 kg oliviininä ja itse kiuaskin painaa 200 kg molemmin puolin. Hetivalmiissa on kai tyypillisesti noin 100 kg. Kai noi kaikki ovat suuria tai hyvin suuria.

Sitten perus jatkuvalämmitteisissä puukiukaissa kai 30-40 kg ja sähkökiukaissa n. 20 kg. Pahimmillaan olen ollut saunassa, jossa oli ehkä 4 kiveä sellaisessa poikkileikkaukseltaan enintään A4-kokoisessa kiukaassa.

Itselle 30-40 on pieni ja 20 hyvin pieni. Hyvin suuri olisi sitten jonkun yleisen saunan iso kiuas. Mieleen jäänyt mm Helsingin Kauppakorkeakoulun maakuusulämmitteinen sauna sekä Rymättylän Herran Kukkaron yli 100 hengen savusauna. Niissä lieni selvästi yli 200 kg kiviä?

Mutta ehkä oleellisempaa on kivien lämpötila. Kertalämmitteisessä ne ovat ennen häkälöylyjä yli 600 C. Hetivalmiissa päästään vähän yli 300 C. 9 kW teholla voisi lämmittää 100 kg kiviä 400 C tunnissa tai 25 kg kiviä saman verran vartissa, mutta paljon menee hukkaan itse kiukaaaseen, saunaan ja ilmanvaihdon kautta ulos. Tunnin jälkeen Cilindron kivet eivät ole kuin paikoin yli 200 C, vaikka aloitus oli 24 C.
 
Tuossa on sekoitettu useampi ristiriitainen asia keskenään. Nimenomaan 100 kg kivistä saa kunnolla lämmitettynä terävän löylyn, jollaista 20 ... 30 kg kivilatauksesta ei saa (sähköllä tai puulla lämmittäen). Sen sijaan on suuri ero, onko kyse kivillä vuoratusta pylväskiukaasta vaiko perinteisestä pyttyyn suljetusta kiuasmallista. Pyttymallinen 100 kg kiviä sisältävä kiuas lämmittää saunan ilman ja seinät melko hitaasti, mutta jo ennen sitä kivien ehdittyä lämmetä kiukaasta saa hyvin terävän turkkilaistyyppisen ja jopa polttavankin löylyn, jos heittää kiville riittävästi vettä. Tuollainen kiuas lämmittää saunan lähinnä kivien kautta ja sähkösaunassa vastukset lämmittävät kivet.

Vastusten ja kivien kestävyys riippuu kiukaan ja vastusten mitoituksesta. Jos valitsee tietyn kiuasrungon pienitehoisimman version, kivet ja vastukset kestävät hyvin. Jos taas valitsee suuritehoisimman version, kummatkin rapautuvat nopeammin.

No mitä termejä kukakin nyt haluaa sitten käyttää. Yksi merkittävä muuttujahan on vielä löylyhuoneen koko. Tuollainen tyypillinen max 4m2 kokoinen "sisäsauna" sähkökiukaalla on hieman eri asia kuin 10m2 hirsinen pihasauna kertalämmitteisellä. Sinne pihasaunaan ei isollakaan sähkökiukaalla voi saada kuin sellaiset pehmeän kosteat löylyt.

Sinne pieneen sisäsaunaan sähkökiukaalla pätee tuo mun esittämä pieni 20kg kiuas napakoille löylyille ja 100kg kosteille, sellaisella tolkullisella lämmitysajalla.

Sen 20kg kiukaan kivet saa kunnolla kuumiksi ja löylyhuone lämpenee nopeasti, sieltä sitten irtoaa löyly napakasti, kun sen 100kg massan lämmittää saman ajan huone ei ole yhtä kuuma, eikä myöskään kiuas, josta luonnollisesti seuraa kostea pehmeä löyly.

Tietysti lämmitysaikaa vaan venyttämällä se huone ja kivet lämpeävät kokoajan, jolloin sen napakan löylyn saa lopulta sieltä 100kg pilarikiukaastakin. Tuossa 20kg kiukaassa ei tietysti ole sitä energiaa niin paljon varautuneena että pitkään kovaa saunova olisi tyytyväinen, mutta eihän tuon tyyppiseen löylyyn sähkökiuas taivu, mutta kun on sen kiukaan piessyt märäksi, niin vartissa se taas tokenee, kun kiviä on vain 20kg.

Nuo tavalliset pilarikiukaat ei kestä sitä että ne yritetään pakottaa koviin löylyihin. pitkillä lämmitysajoilla ne sisäkehällä olevat kivet rapautuvat nopeasti ja kivet alkavat painumaan, joka vääntää vastukset mutkalle, jota ne eivät kestä. Jos on ihan pakko saada pilarikiuas tuollaiseen käyttöön, niin taloyhtiösaunaan tarkoitetut kiukaat kestävä paremmin, mutta niissäkin saa olla aika usein kiviä vaihtamassa.

Nuo eristetyt kiukaat ovat sitten oma lukunsa, niillähän pystyy ottamaan 30˚C saunaan sen turkkilaissaunan sumun, ja kun pelkkien kivien lämmittäminen on mahdollista, niin kostea ja terävä yhdistelmä on mahdollinen, mikä ei perinteisissä kiuasmalleissa onnistu mitenkään.

Mä en henkilökohtaisesti ole ikinä pitänyt noista eristetyistä kiukaista. Ne tarvitsisivat lisäksi korkean saunahuoneen, koska siihen suuaukon paikkeille muodostuu aina hyvin selvä lämpötilaraja, eikä se sumussa kylmillä lauteilla istuskelukaan ole mun juttu.
 
Sinne pieneen sisäsaunaan sähkökiukaalla pätee tuo mun esittämä pieni 20kg kiuas napakoille löylyille ja 100kg kosteille, sellaisella tolkullisella lämmitysajalla.
Just näin, allekirjoitan. Ja hain nimenomaan pieneen saunaan mukavia löylyjä, aikaisemmin oli olkapäät vähän liian punaiset.
 
Siis tuota 9 kW Cilindroa joudun pitämään päällä 1,5 tuntia täydellä teholla ennen saunomisen aloittamista, jotta saan itselle mieluisat löylyt. Jos saunomisen aloittaa reilusti aiemmin, joutuu heittämään saavikaupalla vettä ja kivet kylmenevät koskaan lämpiämättä. Kyllä siinä 20 kWh menee yksinkin saunoessa. Eipä ole tullut tuota lämmitettyä yli vuoteen, kun tulee muualla saunottua 1-3 kertaa viikossa ja tuo on ollut pettymys.

Meillä vaihtui pienehkö seinämallin kiuas Mondex Tahko 6,6kw -pilarimalliin eikä sauna ainakaan hitaammin lämpene. Kolme laatikkoa tuohon taisi kiviä mennä. Noin 35min kestää kun kiuas sammuu ensimmäisen kerran lämmityksessä, sitten voi jo saunoa, mutta ehkä parempi jos odottelee vielä vartin ja menee saunaan kun kiuas ehtii hieman jäähtyä ja lämpö levitä saunan rakenteisiin. Sitten vastukset menee päälle uudelleen, eikä kivet jäähdy vaikka heittäisi löylyä reilustikin. Sanoisin että sähkönkulutus yksin saunoessa jää alle 6kWh.
 
Termostaateissa on kyllä eroja. Mielestäni vaikuttaa oudolta että lämmitys näyttää tältä

Näytä liitetiedosto 118508

Pitäishän edes tuon ensimmäisen lämmitysjakson olla pidempikestoinen kun kivet on vielä ihan kylmät. Pikemminkin tuo vaikuttaa tehonsäätimeltä joka on asetettu 50% asetukseen. Vähän kuin keraamisessa liedessä lämmitys menee päälle ja pois riippumatta siitä onko siellä kattilaa vai ei.
Meillä Helo lämpenee noin katkomalla. Kysyin valmistajalta syytä ja sanottiin että termostaatissa on kaksi kapilaaria joista toinen vahtii ulkokuoren lämpötilaa eikä salli sen kuumentua liikaa, tämä tekee katkokäynnin.
 
Meillä Helo lämpenee noin katkomalla. Kysyin valmistajalta syytä ja sanottiin että termostaatissa on kaksi kapilaaria joista toinen vahtii ulkokuoren lämpötilaa eikä salli sen kuumentua liikaa, tämä tekee katkokäynnin.

Ok, loogista. Tuolla tiedolla voisi sanoa että kiukaassa on liian tehokkaat vastukset. Voisi ottaa puolet pois. Vai onko kivet ladottu niin löysästi että vastus pääsee lämmittämään ulkokuorta jotenkin liikaa?
 
Ok, loogista. Tuolla tiedolla voisi sanoa että kiukaassa on liian tehokkaat vastukset. Voisi ottaa puolet pois. Vai onko kivet ladottu niin löysästi että vastus pääsee lämmittämään ulkokuorta jotenkin liikaa?
9 kW malli johon vaihdoin 6KW vastukset kun yksi kärähti. Sanottiin että sen kuuluu toimia noin. 45 minuuttia pitää odottaa saunan lämpeänistä.
 
Kuka mistä tykkää, niin todella yksilöllistä tietysti.
Mökillä oli kertalämmitteinen torni, todella hyvät ja pehmeät löylyt. Puuta meni lämmittämiseen ”kaksi kopallista” ja aikaa viitisen tuntia. No, se oli pakko vaihtaa tavalliseen jatkuvalämmitteiseen.

Kompromissi, mutta nyt saa nopeasti saunan ja lisää puita sen mukaan, kun tarvii.

Kotona Harvia Forte. Varmaan syö sähköä, omien mittausten mukaan wh per aste. Eli parisataa wattia tunnissa. Toisaalta säästänee melkein saman lattialämmityksessä.
Löylyt, onko ne samat kuin perinteisessä sähkökiukaassa? Ei varmaankaan, mutta ihan ok. Ja se fiilis, kun tulee treeneistä tai koiran kanssa lenkiltä ja vaan nostaa kannen ylös. Ei kun saunomaan.

Valintoja ja makuasioita.
 
Sinne pihasaunaan ei isollakaan sähkökiukaalla voi saada kuin sellaiset pehmeän kosteat löylyt.
Tehosta ja lämmitysajastahan kaikki on kiinni. Tarvitaan tietenkin tehokkaampi liittymä, jos suuressa saunassa on sähkökiuas. Esimerkiksi 3 x 63A liittymä tarjoaa periaatteessa yli 43 kW:n tehon, mikä riittää jo melko suureen pihasaunaan. En ole kuullut kenenkään ennen valittavan, etteikö suurenkaan saunan sähkökiukaasta saisi polttavan kuumia löylyjä, yleensä valitetaan aivan päinvastaista.

En viitannut "turkkilaissumulla" eristettyyn kiukaaseen, vaan omassa n. 4m²:n saunassa olevaan tavanomaiseen (peltivuorattuun) 8 kW:n sähkökiukaaseen, jossa kiviä on luokkaa 80 kg. Tuon saunan lämmittämiseen menee normaalisi n. tunti ja vartti, jolloin löylyhuoneen lämpö on kohtuullinen (luokkaa 70 astetta) ja löylyä tulee niin paljon, kun pystyy heittämään saamatta palovammoja. Lyhyemmällä lämmityksellä kuten runsaan puolen tunnin lämmityksellä saa aikaan tuollaisen turkkilaisen saunan efektin. Tuollainen kiuas lämpenee ensin kivien osalta ja vasta kivien lämmettyä kunnolla löylyhuonekin alkaa lämmetä kunnolla.
 
Tuollainen kiuas lämpenee ensin kivien osalta ja vasta kivien lämmettyä kunnolla löylyhuonekin alkaa lämmetä kunnolla.

Omassa kiukaassa on sisä ja ulkovaipan välissä ilmarako joka nostaa lämmintä ilmaa kuin piippu ja samalla estää sen ulkovaipan kuumenemisen liikaa. Siksi se ehkä lämpenee niin nopeasti. Rakenteissa on siis oleellisia eroja.
 
Omassa kiukaassa on sisä ja ulkovaipan välissä ilmarako joka nostaa lämmintä ilmaa kuin piippu ja samalla estää sen ulkovaipan kuumenemisen liikaa. Siksi se ehkä lämpenee niin nopeasti. Rakenteissa on siis oleellisia eroja.
Ilmarako löytyy omastakin. Kivinä on kerkes keraamiset ja vastusten välissä sinne tarkoitetut keraamiset vastusvälikivet. Näitä ei pysty liian tiukasti latomaan eikä nämä murusta kivien välejä umpeen.
Nyt 6kW versiona kiuas on aavistuksen alitehoinen saunaan mutta riittävä kuitenkin.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20261031_094720199_MFNR.webp
    IMG_20261031_094720199_MFNR.webp
    133,9 KB · Lukukerrat: 18
Mökin puukiukaassa on ollut iän ja kaiken 10 Kerkestä alimpana ja kiveä niiden päällä. Kiviä ja kiuaskin on välillä vaihdettu.

Hetken oli mielessä laittaa sinne sähkökiuas, mutta 10-11 kW ei taida riittää. Lattiaritilän alla on tuulettuva tila, joten puunpolton tuomaa ilmanvaihtoa ei olisi välttämättä tarvis.

Jälkipolvi ei varmaan arvosta sähkökiuasta mökkilomillaan...
 
Omassa kiukaassa on sisä ja ulkovaipan välissä ilmarako joka nostaa lämmintä ilmaa kuin piippu ja samalla estää sen ulkovaipan kuumenemisen liikaa. Siksi se ehkä lämpenee niin nopeasti.
Omassakin on vastaava ilmarako, mutta uskoakseni tuo pikemminkin hillitsee lämmön siirtymistä reunojen kautta, kun päällä on lisäksi ilman kiertoa hillitsevä reikäritilä. Tämä siis verrattuna siihen, että kivet olisivat suoraan ulkoseinää vastaan. Uskoakseni koko rakennelman tarkoitus on pikemminkin suojata liian kuumalta ulkoseinämältä ja palovammoilta.
 
Sanoisin että tuo väli jäähdyttää ulkopintaa JA nopeuttaa saunan lämpenemistä. Kivien lämpenemistä saattaa jopa hieman hidastaa kun kaikki lämpö ei jääkään kiukaan sisälle.
Ritilä tuossa välin päällä on suojana ettei ihan mitä tahansa tungeta tuonne kuumaan välitilaan.
 
No, se oli pakko vaihtaa tavalliseen jatkuvalämmitteiseen.
Kun on hybridikiukaita, joita voi lämmittää sähköllä tai jatkuvalämmitteisesti puilla, niin eikö voisi olla myös hybridi, joka lämpiäisi puilla joko kerta- tai jatkuvalämmitteisenä. Kaksi eri kivitilaa ja jonkinlainen valinta sille mitä kautta savukaasut kulkevat? Ehkä tällaisia onkin jo?
 
Ritilä tuossa välin päällä on suojana ettei ihan mitä tahansa tungeta tuonne kuumaan välitilaan.

Mulla siinä ei ole ritilää mutta rakoon ei mahdukaan käsi. Lisäksi alhaalla tulipesän ympärillä on eräänlaista aaltopeltiä, josta muodostuu pystykanavia. Just laitoin lämpenemään niin heti alkoi lämmintä nousta siitä väliköstä vaikka kivet oli vielä niin viileitä etteivät kättä polttaneet.
 
Ritilä tuossa välin päällä on suojana ettei ihan mitä tahansa tungeta tuonne kuumaan välitilaan.
Välitila ei ainakaan omassa kiukaassa voi olla kovin kuuma, kun kerran ulkokuori on saunomislämpöön saadussa kiukaassa sen verran viileä, että sitä voi koskettaa sormella tätä polttamatta luokkaa 10 cm huipulta (ylempää en ole tohtinut koettaa). Jos väli olisi kuuma ja ilma vielä kiertäisi kunnolla, tuossa kohtaa polttaisi sormensa kuten koskettaessa täysillä paahtavaa läpivirtaussähköradiaattoria.

Tilannetta voisi verrata vaikka yksinkertaiseen ikkunalasiin vs. tuplalasiseen. Aivan taatusti yksilasinen falskaa enemmän lämpöä kuin kaksilasinen, vaikka sisäpoka sattuisi olemaan raollaan. Ritilä alentaa välitilan lämpöä, kun ilma pääsee kiertämään, mutta vastuksethan eivät ole välittömästi kiinni sisäkuoressa, joten ne toimivat eräänlaisena eristeenä. Aivan vastaavantyyppisiä yksimetalliseinäisiä rakenteita on käytetty varaavina lämmitysuuneina (esimerkkinä perinteinen Porinmatti). Kiukaassa lämpö siirtyy aika heikosti sisäkuoresta ulkokuoreen, jos kumpikin osa on kiilloitettua ruostumatonta terästä kuten on ainakin omassa kiukaassa.
 
Saunatilojen remontti siinä pisteessä, että sähkökiukaan valinta alkaa olla ajankohtainen.

Tottumuksista: ennen remonttia saunassa oli n. 15 vuoden ajan 6 kW IKI -pilarikiuas, 120 kg kiviä. Lämmitys kesti noin puolitoista tuntia, löylyissä ei valittamista, ilmanvaihdossa ja lämmön jakautumisessa kylläkin.

Remontin jälkeen korvausilma tulee suoraan ulkoa 155cm korkeudelle, sijainti kiukaan yläpuolella ja painovoimainen poisto saunan toiseen päähän lauteiden alle. Alalaude tulee n. 65 cm korkeudelle lattiasta.
Jos "löylyn lakia" käyttää ohjenuorana, kiukaan tulisi olla melko matala. Matala kiuas ja vähänkään suurempi kivimäärä on hankala yhdistelmä. Toisaalta kovin suuri kivimäärä myös nostaa lämmitykseen tarvittavaa aikaa.

Toiveena olisi, että sauna lämpenee noin tunnissa, lämpö jakautuu riittävän tasaisesti ja löyly ei lopu ihan heti kesken. Saunan laskennallinen tilavuus on hieman reilut 9 m3, joten olen katsellut noita 8-9 kW kiukaita. Syötössä 3 x 16 A sulakkeet.

Tällä hetkellä kiinnostus on suuntautunut seuraavasti, kiinnostavin ensin:

1. Narvi Saana, 9 kW, 80kg, korkeus 93 cm, pilarimalli
--> Mahdollisesti paras kompromissi, vanhan IKI:mme oloinen.
--> Lämmittääkö pilari kunnolla myös alalauteen? Onko 80 kg liikaa vai liian vähän?

2. Harvia Virta, 9kW, 50 kg, 81 cm, lattiamalli
--> Kivimäärä vaikuttaa muihin verrattuna sopivalta,
--> Yltääkö lämpö jalkoihin?

3. Helo Hanko, 8kW, 35 kg, 50+10 cm, seinälle asennettava
--> Ehdokkaista matalin, lämmennee nopeasti
--> Saako 35 kg:lla enää pehmeitä löylyjä?

4. Harvia Cube, 9 kW, 25kg, 75 cm, lattiamalli
--> Vastukset erillään kivitilasta kuten VETO -kiukaassa,
--> Riittääkö lämpöä jalkoihin? Tarjolla vain piiskalöylyt?

5. VETO SK8, 8 kW, 20 kg, k. 65 cm, lattiamalli
--> TM-testeissä aikanaan kehuttu, matalin lattiamalleista,
--> Hurja hinta (n. 2k€)

Jos on kokemuksia ym. kiukaista tai vastaavista, niin kuulisin niistä mielelläni!
 
Remontin jälkeen korvausilma tulee suoraan ulkoa 155cm korkeudelle, sijainti kiukaan yläpuolella ja painovoimainen poisto saunan toiseen päähän lauteiden alle. Alalaude tulee n. 65 cm korkeudelle lattiasta.
En suoralta kädeltä voi uskoa tuota toimivaksi. Pelkään, että käytännössä tulo muuttuu poistoksi ja päin vastoin. Järjestelyn saisi toimiaan lisäämällä puhallin joko korvausilmalle tai poistolle (mieluiten molemmille ja säädettävänä).
 
En suoralta kädeltä voi uskoa tuota toimivaksi. Pelkään, että käytännössä tulo muuttuu poistoksi ja päin vastoin. Järjestelyn saisi toimiaan lisäämällä puhallin joko korvausilmalle tai poistolle (mieluiten molemmille ja säädettävänä).

poisto saunan toiseen päähän lauteiden alle. Alalaude tulee n. 65 cm korkeudelle lattiasta
Ymmärsin että poistohormin yläpää on jossain katolla, meinaatko että silti kiertää väärään suuntaan?
 
Takaisin
Ylös Bottom