VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

Säädökset ei tunne tuollaista häätöä. Mihin ohjeeseen sen käyttö perustuu?
Tässä tietoa säädöksistä.

Maalämpöpumpuissa on pitkään ollut aikataulutettut legionellan häätösyklit. Ei noita taida olla asetettu käyttökieltoon vaikka säädökset eivät tuota tunnistakaan. Kuparikierukan kautta lennossa valmistettu kuumakäyttövesi on/oli mielestäni turvallisempi ratkaisu, kuin nykyinen.
 
Viimeksi muokattu:
Kuparikierukan kautta lennossa valmistettu kuumakäyttövesi on/oli mielestäni turvallisempi ratkaisu, kuin nykyinen.
Vilpillä vettä ei kuitenkaan saa riittävän kuumaksi kuin kesällä ilman vastuksia. Käyttöveden esilämmitykseen haaleaa käyttövettä suoraan varaava ratkaisu on niin turhanpäiväisen hankala käytön reunaehtoineen, että voisi olla järkevää ohittaa tuo kokonaan. Esilämmitykseen lämmitysvedellä täytetty suuri varaaja ja siellä riittävän suuri kuparinen lämmönvaihtokierukka olisi toimiva ratkaisu.
 
Mahtaako sellaista paikallista säädöstä olla?
EI nykyisin ole, vaan käyttövesivaraajassa pitäisi säädösten mukaan olla jatkuvasti vähintään 55 C lämpöistä vettä tarjolla (vanhemmissa asunnoissa 50C riittää).

 
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hanasta pitää saada vähintään 50-asteista vettä vanhoissakin asuinrakennuksissa (lihavointi minun):

"Lämpimän käyttöveden lämpötilan tulee olla uusissa, vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa tai peruskorjatuissa kiinteistöissä vähintään 55 °C ja vanhoissa, ennen vuotta 2007 rakennetuissa kiinteistöissä vähintään 50 °C kaikkialla vesijärjestelmässä."
 
Panasonic on pumpannut kolmisen viikkoa. Viime viikolla sain Panasonicin oman etäohjaimen. Siihen liittyvän Panasonic Comfort Cloud -sovelluksen toiminnallisuudet eivät ole erityiset, mutta Aquarea Service Cloudin asentajastatuksella pääsee säätämään kaikkea. On erinomaista, että pumppuun pääsee tarvittaessa käsiksi etäyhteydellä.

Pientä puuhaa pumpun kanssa on vielä kuten jäätymisenestoventtiilien ja liitoksen eristäminen. Eristeiden ja johtojen suojaksi panin 75 mm viemäriputkea.

Käyttöveden lämmitys toimii toistaiseksi siten, että 200-litraisen lämminvesivaraajan kahden kilowatin sähkövastus on kytketty. Se ylläpitää varaajan lämpötilan. Kulutuspiikkien aikana pumppu käynnistyy ja lämmittää varaajan veden puolessa tunnissa. Lämpimän käyttöveden kierto on edelleen käytössä. Se kuluttaa energiaa, mutta varmistaa, että hanoista tulee säädöksen mukaisesti lämmintä vettä 20 sekunnin kuluessa.

Talveen varautumiseen kuuluu ehdottomasti kiertovesipumpun puhdistaminen. Harkinnassani on myös toisen kiertovesipumpun hankinta omaan varastooni.

Hanke on ollut mielenkiintoinen, vaativa ja antoisa. Olen saanut yhtäältä hyödyntää aikaisempaa hankinta-, projektinhallinta- ja rakentamisosaamistani, mutta toisaalta oppinut lisää putki- ja sähköasennuksista. Myönteistä on myös sähkökytkennöissä käytetyn hyvän sähköasentajayrittäjän löytyminen eläköityneen luottoasentajani tilalle mahdollisissa muissa hankkeissa.

Hankkeen taloudellista kannattavuutta on vaikeaa toistaiseksi arvioida. Siihen tarvitaan käyttökokemusta varsinaisesta lämmityskaudesta. Nythän pumppu lämmittää hiukan öisin. Se on asetettu lopettamaan lämmitys ulkolämpötilan ollessa 18 C. On hyväkin, että se käynnistää lattialämmityksen kiertovesipumppua lämpötilan laskiessa kesäöisin silloin tällöin.

Pumppuinvestointia voi tarkastella erilaisista näkökulmista. Yksi käyttämäni on isännöitsijän rooli. Eli jos toimisin isännöitsijänä asunto-osakeyhtiössä, jonka kaukolämpölaitteisto on teknisen käyttöikänsä lopussa (20-25 v.), minun tulisi tiedottaa yhtiön hallitusta lämmitysjärjestelmän päivitystarpeesta. Koska omistan kiinteistöni, tätä roolia ei ole. Silti tosiasia on, että kaukolämpölaitteistoni oli 25 vuotta vanha. Voi olla, että kaukolämpölaitteisto olisi kestänyt vielä vuosia. Kuitenkin samaan aikaan rakennetun kaukolämmöllä lämpiävän naapurikiinteistön omistaja on todennut käyttövedessään lämpötilaeroja, mikä mahdollisesti viittaa laitteiston ikääntymiseen. Usein sanotaan, että kaukolämpölaitteiston ikääntymisongelmat ilmenevät ensin käyttövesiongelmina.

Ajattelen päivitetyn lämmistysjärjestelmän ylläpitävän kiinteistön arvoa, vaikka en pidäkään kotia ensisijaisesti taloudellisena sijoituksena. Otin kahden vuoden määräaikaisen kiinteähintaisen sähkösopimuksen. Jos kiinteistöni kokonaissähkönkulutus olisi esimerkiksi 20000 kWh vuodessa, olisin tyytyväinen. Se nimittäin tarkoittaisi rahassa noin 3000 euroa eli 250 euroa kuukaudessa, mikä ei ole mielestäni kovin paljon lämmityksestä ja muusta sähkönkulutuksesta. Aika näyttää, toteutuuko tämä.
 
Viimeksi muokattu:
Tilaan varmaan saman pumpun samasta paikasta oliko tilauksessa mitään ihmeitä?
Otitko tuon lisäkortin ja tuolta?
Itse pumpusta ei varmaa vielä mitään huomioita ole kertynyt. Tai oletko seurannut kuinka pienelle sähköteholle pumpun saa?
 
Nyt kun saneeraus on tehty kannattaa saneeraus dokumentoida. Dokumentointi jää usein tekemättä mutta kiinteistön myytitilanteessa tämä voi helpottaa talon myyntiä ja selkeyttää vastuukysymyksiä.

Ei osunut silmään tuollaista. On tiedossa vain että laitteissa on tällainen "häätötoiminto" mutta ohjekirjoissa lukee että toteutus pitää tehdä paikallisten säädösten mukaisesti. Mahtaako sellaista paikallista säädöstä olla?
On ja koskee uudisrakentamista ja saaneerausta. Kun talo myydään voi uusi ostaja sen haluta ja puuten on hyvän rakennustavan vastainen.

1 §Soveltamisala​

Tämä asetus koskee uuden rakennuksen sekä kiinteistöllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta.

6 §Veden lämpötila​

Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta.
Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta ja sitä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 celsiusastetta.
Vesilaitteiston on oltava sellainen, että haitallinen veden ristiinvirtaus lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin estyy.
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaas tänne ku täällä aiheesta keskustelua ja sama pumppu tulossa.
Sulatusvedet jos tulee talon sisään ni toimiiko 32mm putki lattiakaivoon kuivakaivon liitos yhteiseen? Vai miten toteuttaisi, lattiat siis piikattu auki eli piiloon tarkoitus tehdä?

Sit toi käyttöveden teko ite ymmärtäisin että kone osaa ohjata 3-tietä ilman lisäkorttia. Eli venttiilin ja lämpöanturin tarvii. Ei lisäkorttia tähän tarvitse.
 
Lisäpiirikorttia ei tarvita kolmitieventtiilille (vaihtoventtiilille). Lämpötila-anturi lämminvesivaraajasta piirikortille tarvitaan.
 
Just omaa kattelin, sama pumppu siis ja syksyllä asennettu. Ny marraskuun cop 4.2 pana ja erillis mittaukset 3.2. Sit toi "ylitehokkuus" jatkuu kokoajan, +5c ni kompuran minimi on 35hz joka on 2kw sähkötehona.
 
Lämmityskausi on sujunut erinomaisesti. Lokakuussa lattian lämmitykseen kului Panasonicin sovelluksen mukaan 212 kWh ja marraskuussa on toistaiseksi kulunut 248 kWh. Cop oli kauko-ohjaimen mukaan lokakuussa 7.5 ja marraskuussa toistaiseksi 5.7. Sovelluksen mukaan lattian lämmityksen kokonaiskulutus on ollut asennuksen jälkeen eli noin seitsemässä kuukaudessa 643 kWh.

Lämmönsäätökäyrän yläpiste eli kuumin vedenlämpötila paukkupakkasella on asetettu 37 asteeseen. Sisälämpötila pysyy tasaisesti noin 21 asteessa ja märkätilat 22 asteessa.

Silent 1 asetus on päällä. Vilp käy 15-30 minuutin käyntijaksoja.

Syyskuun lopussa tein talveen varautumisen eli putsasin Zyklone-lianerottimen ja irrotin vilpin sisäisen kiertovesipumpun ja putsasin sen.

Vilpin ja kiinteistön sähkönkulutus näyttää hyvältä toistaiseksi. On mielenkiintoista, mitä kulutus on ensimmäisen vilp-vuoden jälkeen ensi huhtikuun lopulla.
 
Just omaa kattelin, sama pumppu siis ja syksyllä asennettu. Ny marraskuun cop 4.2 pana ja erillis mittaukset 3.2. Sit toi "ylitehokkuus" jatkuu kokoajan, +5c ni kompuran minimi on 35hz joka on 2kw sähkötehona.
Mikä sulla on pumpun pyyntilämpötila? Tuli mieleen että jos on patteritalo niin lauhtimispaine on korkeampi kuin lattialämmitteisessä. Pumppu voi suojella kompressoria kun painesuhde on korkeampi, eikä päästä taajuutta laskemaan alle tuon 35 Hz. :hmm:
 
Mikä sulla on pumpun pyyntilämpötila? Tuli mieleen että jos on patteritalo niin lauhtimispaine on korkeampi kuin lattialämmitteisessä. Pumppu voi suojella kompressoria kun painesuhde on korkeampi, eikä päästä taajuutta laskemaan alle tuon 35 Hz. :hmm:
Täällä lattialämmitystalous ja kyllä se tuntuu tuo raja olevan +5 ja kylmemmällä tuo 35 Hz. Sen yli käy minimissään 19 Hz.
 
Isot kompurat kuitenkin teidän pumpuissa selittää varmaan tota pätkää. Paine-eron kasvaminen kuormittaa kompressoria niin pitää varmistaa riittävä voitelu. Tää on nyt ihan vaan mun pohdintaa tuosta minimitaajuudesta.
 
Mikä sulla on pumpun pyyntilämpötila? Tuli mieleen että jos on patteritalo niin lauhtimispaine on korkeampi kuin lattialämmitteisessä. Pumppu voi suojella kompressoria kun painesuhde on korkeampi, eikä päästä taajuutta laskemaan alle tuon 35 Hz. :hmm:
Joo lattialämpö täälläkin ja ajan suoraan sinne, vaihtoventtiili käyttövedelle. Typerä kone joo, no pörssisähköiliälle ihan sama öisin tulee ladattua lattiat.
 
Saatteko te rajattua jotenkin ylätaajuutta ettei puske alkukiukkua kun käynnistyy? Silent tai jotain?

Edit: @Ilmavesi tuolla olikin laittanut että silent 1. Minkälaiseen taajuuteen se rajaa pumpun?
 
Saatteko te rajattua jotenkin ylätaajuutta ettei puske alkukiukkua kun käynnistyy?
Asiaa vain kannattaisi miettiä ja selvittää (COP-) mittauksin siltäkin kannalta, että "alkukiukku" saattaa olla valmistajan tarkoituksella ohjelmoima ominaisuus. Ei ole hyvä tilanne, jos pumpun saa toimimaan ilman katkokäyntiä, mutta seurauksena on sähkönkulutuksen lisääntyminen suhteessa saatuun lämpömäärään. Kylmäprosessi on kokonaisuus, joka ei välttämättä toimi taloudellisesti vähäisellä jatkuvalla teholla ja hitaalla käynnistämisellä etenkään silloin, jos katkoksia tulee joka tapauksessa vähäisen lämmöntarpeen takia. Lyhyet spurtit usein tuottavat lämmön suhteessa vähemmällä sähkönkulutuksella kuin kihnuttaminen pitkiä jaksoja pienellä teholla ja tuo yleensä korostuu, mitä korkeampaa tuottolämpötilaa tarvitaan.
 
Asiaa vain kannattaisi miettiä ja selvittää (COP-) mittauksin siltäkin kannalta, että "alkukiukku" saattaa olla valmistajan tarkoituksella ohjelmoima ominaisuus.

Näin juuri! Liekö kaikissa sama toimnto että aluksi käydään reipasta vauhtia että saadaa öljyt liikkeelle ja kylmäprosessi tasapainoon.

Oma laitteeni käy aina muutaman minuutin 50 Hz ennen kuin laskeutuu alas. Tuosta ei kyllä ole mitään haittaa ollut säädön kannalta koska lämpö ei ehdi nousta liikaa siinä ajassa.
 
Liekö kaikissa sama toimnto että aluksi käydään reipasta vauhtia että saadaa öljyt liikkeelle ja kylmäprosessi tasapainoon.
Itse epäilen, että tyypillisillä kompressoreilla sen itsensä lämpötila pitää ensin saada riittävän korkeaksi, jotta lämpöä syntyy hyvällä COPilla. Aluksi lämpö jää pääosin kompressoriin ja tuo varastoituva osuus vähenee pikku hiljaa. Pitemmän seisokin aikana lämpö karkaa kompressorista ja sykli alkaa taas alusta. Lyhyet käyntitauot vaikuttavat vähemmän, eli edellisen syklin lämpöä saadaan alusta asti enemmän irti kompressoriin sitoituneesta massasta ja kylmäprosessin reunaehdot muuttuvat käynnin aikan vähemmän.

Vilpin kaltaisella lämpöpumpulla moinen on erityisen haitallista, kun kompressori on ulkona ja ympäristöä kaiken huipuksi vielä jäähdytellään käyntijakson aikana höyrystimellä, eli häviötä on suuresti. Sulatusenergiaa ei sentään revitä kompressoria jäähdyttämällä yhtä paljon kuin ilpeillä, mutta näillä puolestaan on etuna, että lämpöä aletaan saada hyödyksi pikemmin käynnistyksen jälkeen jo lauhdutinkennon lämpötilan ylitettyä luokkaa 20 astetta.

Itsellä on lämmöntuoltaan luokkaa 3,5kW:n (omatoimisesti sellaiseksi siirrettävästä ilmastointilaitteesta modifioitu) maailmalämpöpumppu, jonka kaikki osat ovat talon sisäpuolella. Tuo kuluttaa aika tasaisesti sähköä luokkaa 800...900W:n teholla (vajaan 100W:n jäähdytyspuhaltimen keralla; vajaan 100W:n tehoinen liuospumppu ei ole laskelmassa mukana ja sehän hoitaa muitakin tehtäviä kuten korvausilmakennojen lämmitystä, poistoilman lämmöntalteenottoa ja periaatteessa jäähdytystäkin puhallinkonvektoreilla, mutta yleensä ei sentään talvikaudella), vaikka ensimmäisten minuuttien aikana lähdetäänkin kylmäkäynnistyksestä kiipeämään tuolle tasolle runsaasta 500W:sta. Lämmön tuotto on tuossa alkuvaiheessa aika olematonta useiden minuuttien ajan. Kun laite on käynyt vähintään vartin, on lauhduttimen ja kompressorin vaipan lämmittämä puhallusilma jo noussut haarukkaan 45...50 astetta eikä se näin syksyllä nousekaan jälkimmäisen rajan päälle ennen pysähtymistä, kun lämmitystarvetta on melko vähän (laite saattaa silti käydä yli puolikin tuntia yhtä mittaa, kun ohjain käytännössä kohottaa lämpötilatavoitetta luokkaa viideosa-asteella pörssisähkön hinnan alennettua asetetun kannattavuusrajan alapuolelle). Tuosta huomaa selvästi, että laite hohkaa lämpöä puhalluskanavan kautta huoneeseen vielä vähintään vartin verran sammumisen jälkeen ja lämpö on pääosin kompressorin vaipan ja jäähdytyskanavan kautta vapautuvaa jäännöslämpöä. Myös puhalluslämpö nousee varsin nopeasti em. lukemiin, jos laite on seisonut korkeintaan luokkaa vartin verran.

Mitä tehokkaammin toimiva lämpöpumppu on ja mitä lämpimämmässä paikassa kompressori ja höyrystin ovat, sitä vähemmän merkitystä "alkukankeudella" ja lämpöhäviöillä on. Tuossa omassa maailmalämpöpumpussa tuleva maaliuos on tähän vuodenaikaan runsaat 10 astetta (kun maaiuosta lisäksi priimataan jatkuvasti rakennuksen poistoilmalla ja lämpöä päätyy seisontajaksojen aikana myös kaivon jäähtymistä kompensoimaan eli kokonaisuutena hyvin korkea vilp-sovelluksiin nähden) ja palaava maaliuos pitkän käyntijakson jälkeen luokkaa 2...3-asteista sekä asennuspaikan lämpötila hiukan yli 20 astetta.
 
Takaisin
Ylös Bottom