Akkuteknologia

Espejot

Hyperaktiivi
Erittäin huono homma, siksikin että Kiina alkaa olla finaalissa. Talouden romahdus on siellä jo täydessä käynnissä, lähivuosina meillä iskee kova pula tavarasta joka on tähän asti tullut Kiinasta.

Siirsin vastauksen toiseen ketjuun
 

fraatti

Hyperaktiivi
Bonnissa toimiva High Performance Battery AG sanoo saavuttaneensa ratkaisevan läpimurron akku- ja varastointitekniikassa: professori tohtori Günther Hambitzerin johtama tiimi on kehittänyt maailman ensimmäisen tuotantovalmiin solid-state- eli kiinteän akun, jolla on erinomaiset ominaisuudet.

Yrityksen mukaan uutuusakun tähän mennessä mitatut tiedot ja ominaisuudet osoittavat huomattavasti parempia arvoja ja ominaisuuksia verrattuna tällä hetkellä markkinoita hallitseviin litiumioniakkuihin.

Vaikka perinteiset litiumioniakut on vaihdettava noin 1 250 latausjakson jälkeen, HPB:n akulla on päästy vähintään 12 500 latausjaksoon vastaavalla kuormalla. Koska kennot eivät ole vielä saavuttaneet elinkaarensa loppua, tämä määrä jatkaa tasaista kasvuaan.

Akun uusi kiinteä elektrolyytti on syttymätön ja siten huomattavasti turvallisempi kuin perinteisten litiumioniakkujen palavat nestemäiset elektrolyytit. Nykyään yleisesti käytettyihin nestemäisiin elektrolyytteihin verrattuna kiinteän olomuodon HPB-elektrolyytillä on valtavasti parempi johtavuus. Tämä on ratkaisevaa akkukennon käytettävissä olevan tehon kannalta.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Siinäkö akkujen hintojen tulevaisuuden kehitys?

1700506798157.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Northvolt kertoo kehitysaskeleista natriumioniakun parissa.

Northvolt-yhtiö kertoi tiistaina kehittäneensä edullisen hintaluokan ja nykyisiä akustoja ympäristöystävällisemmän ratkaisun, jossa ei käytetä laisinkaan litiumia, nikkeliä, grafiittia tai kobolttia. Kyseessä on natriumioniakku.

Kiinnostus natriumioniakkuja kohtaan on kasvanut viimeksi kuluneiden 10–20 vuoden aikana juuri raaka-aineiden takia. Euroopassa ollaan vahvasti riippuvaisia Kiinan raaka-ainetoimituksista, ja tälle etsitään kuumeisesti vaihtoehtoja.

NORTHVOLTIN UUDEN natriumioniakun tehoksi kerrotaan 160 wattituntia kilogrammaa kohden. Lukema on valmistajan mukaan ”läpimurto” ja “luokkansa paras”.

“Natriumioniteknologian käyttö ei ole uutta, mutta meidän mielestämme tämä on ensimmäinen kriittisistä materiaaleista täysin vapaa laite koskaan”, sanoi Northvoltin Patrik Andreasson Guardianin mukaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
“Natriumioniteknologian käyttö ei ole uutta, mutta meidän mielestämme tämä on ensimmäinen kriittisistä materiaaleista täysin vapaa laite koskaan”, sanoi Northvoltin Patrik Andreasson Guardianin mukaan.
Mainiota, jos ja kun ovat saaneet mainituista katodi- ja anodimateriaaleista niiden lupaukset irti. Elektrolyytistä en löytänyt mainintaa Guardianin artikkelista tai yrityksen tiedotteista. Ehkäpä varsinainen juju onkin tuossa kohtaa. Monia vaihtoehtojahan on tutkittu ja raportoitu aiemmin. Aihe on turvallisuusmielessä tärkeä ja toivottavasti ratkaiseva parannus liitumioniakkuihin verrattuna.
 

tet

Hyperaktiivi
NORTHVOLTIN UUDEN natriumioniakun tehoksi kerrotaan 160 wattituntia kilogrammaa kohden. Lukema on valmistajan mukaan ”läpimurto” ja “luokkansa paras”.

Tulee olemaan toivottavasti hyvä ja halpa tekniikka esim. verkkotason varastointiin. Sähköautoihin ei ihan vielä tuollaisilla energiatiheyksillä kannata lähteä tarjoamaan. Tämän hetken parhaat litiumakustot pyörivät jo käytännössä jossain 350 wh/kg ja laboratorioissa on saatu tuohon vielä toinen mokoma päälle.
 

burmanm

Vakionaama
Tulee olemaan toivottavasti hyvä ja halpa tekniikka esim. verkkotason varastointiin. Sähköautoihin ei ihan vielä tuollaisilla energiatiheyksillä kannata lähteä tarjoamaan. Tämän hetken parhaat litiumakustot pyörivät jo käytännössä jossain 350 wh/kg ja laboratorioissa on saatu tuohon vielä toinen mokoma päälle.

Sähköautoissa 160Wh/kg toimii mainiosti ja on suunnilleen samaa kuin nykyiset LFP akkuiset autot. En vain usko että todellisuudessa pääsevät tuohon lukemaan vielä.
 

VesA

In Memoriam
Akuille kertyy lisää vaatimuksia nyt kun siedettävä kapasiteetti alkaa olla olemassa. Jos autotehtaita aletaan laajemmin vastuuttaa akun koko elinkaaresta siinä alkaa vaikkapa halpa kierrätettävyys äkkiä painaa paljon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Akuille kertyy lisää vaatimuksia nyt kun siedettävä kapasiteetti alkaa olla olemassa. Jos autotehtaita aletaan laajemmin vastuuttaa akun koko elinkaaresta siinä alkaa vaikkapa halpa kierrätettävyys äkkiä painaa paljon.
Nykyiset litiumioniakut ovat joka tapauksessa kestämätön ratkaisu sekä ympäristö- että kansaivälispoliittisessa ja sosiaalipoliiittisessakin mielessä sähkövoimaan pääosin perustuvan autokannan ratkaisuna johtuen tarvittavista raaka-aineista ja erityisesti koboltista. Viittaan tällä siihen, mikä välittyy suomalaista tekoa olevasta ensi torstai-iltana esitettävästä tv1:n Ulkolinja-jaksosta (on jo Areenasta katsottavissa). LFP-teknologia voisi olla jo siedettävän rajoissa, mutta sosiaalisen, ympäristön ja kansainvälispoliittisen kestävyyden kannalta on esillä olevan natriumioniteknologian kaltaisia akkuratkaisuja odotettava kuin kuuta nousevaa.
 

tet

Hyperaktiivi
Nykyiset litiumioniakut ovat joka tapauksessa kestämätön ratkaisu sekä ympäristö- että kansaivälispoliittisessa ja sosiaalipoliiittisessakin mielessä sähkövoimaan pääosin perustuvan autokannan ratkaisuna johtuen tarvittavista raaka-aineista ja erityisesti koboltista.

Tämä koboltti se jaksaa aina puhuttaa, mutta harvoin muistetaan mainita, mikä oli suurin koboltin käyttäjä ennen sähköautoja - se oli öljynjalostus. Eikä se ole sieltä mihinkään kadonnut, edelleen bensan valmistukseen tarvitaan valtavat määrät sitä lapsityövoimalla tuotettua kobolttia. Samoin tarvitaan kännyköihin. Jostain syystä sen epäeettisyys tuntuu vain olevan ongelma ainoastaan sähköautojen kohdalla.
 

Ton1A

Vakionaama
Koboltin tuottaminen sinänsä ei mitenkään vaadi lapsityövoiman käyttöä. Ennemminkin kyse on siitä, että mitä tahansa Kongossa tuotettua hankitaankin, niin köyhistä olosuhteista johtuen mukana on aina lapsityövoiman käyttöä, ikävä kyllä. Kongossa nyt vaan sattuu olemaan merkittäviä kobolttiesiintymiä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Koboltin tuottaminen sinänsä ei mitenkään vaadi lapsityövoiman käyttöä. Ennemminkin kyse on siitä, että mitä tahansa Kongossa tuotettua hankitaankin, niin köyhistä olosuhteista johtuen mukana on aina lapsityövoiman käyttöä, ikävä kyllä. Kongossa nyt vaan sattuu olemaan merkittäviä kobolttiesiintymiä.

Tämä koboltti se jaksaa aina puhuttaa, mutta harvoin muistetaan mainita, mikä oli suurin koboltin käyttäjä ennen sähköautoja - se oli öljynjalostus. Eikä se ole sieltä mihinkään kadonnut, edelleen bensan valmistukseen tarvitaan valtavat määrät sitä lapsityövoimalla tuotettua kobolttia. Samoin tarvitaan kännyköihin.
Kongossa taitaa olla luokkaa puolet maailman kobolttivaroista ja kaksi kolmannesta tuotannosta ja kuten todettua, kiinalaiset ovat ryövänneet nuo pääasiassa itselleen (lahjomalla sikäläiset vallanpitäjät). Tuskinpa luopuvat otteestaan tulevaisuudessakaan, kunnes esiintymistä on jäljellä vain jätteet. Koboltti on muutenkin strateginen materiaali, koska sitä kuluu paljon erikoisiterästen seosaineena. Joka tapauksessa koboltti on kriittisin materiaali nykytyylisissä sähköauton akuissa, eli loppuu ennen kuin maailman nykyisen laajuinen ajoneuvokanta on saatu sähköistetyksi, ellei käyttöön oteta skaalautuvampaa akkuteknologiaa. Akkuja tarvittaisiin vähintään yhtä tärkeästi muuallakin, toki esimerkiksi voimajärjestelmissä paino ei ole järin ratkaiseva, mutta paloturvallisuus, käyttöikä ja hinta ovat, joten siellä ehkä tulevaisuudessa pärjätään ja halutaan pärjätä ilman kobolttia.

Kysymys ei siis ole pelkästään ympäristö- ja eettisestä ongelmasta, vaan kauppa-, teollisuus- ja puolustuspoliittisesta ongelmasta, joka räjähtää monin tavoin silmille ennemmin tai myöhemmin. Jo puolet koboltista kuluu nykyisin akkuhin ja muita suuria käyttökohteita ovat erikoislujat ja kuumuudenkestävät terässeokset. Myös kestomagneetteihin kuluu paljon. Katalyyttien valmistukseen kuuluu vain jotakin runsaan kymmenen prosentin verran kokonaisuudesta siellä, missä kemiallinen teollisuus (kuten öljynjalostus) on tärkeää ja katalyyttimateriaalit lienevät kohtalaisen hyvin kierrätettävissä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kaliforniasta oli löytynyt suolajärven pohjasta melkoinen määrä litiumia. Talteenotto ei oo vaan aivan helppo juttu.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos/kun akkujen hintojen kehitys jatkaa tuota rataa niin kotiakkuja tullee ilmestymään taloihin kovaa kyytiä. Siirtoyhtiöt jäävät nuolemaan näppejään ja hinnoittelu muutetaan entistä enemmän kiinteäksi maksuksi sen sijaan että kulutuskin vaikuttaisi jotain? :hmm:

Lopputulos, asukilta lompakko tyhjä ja maksut pyörivät samaan tahtiin? ;D
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jos/kun akkujen hintojen kehitys jatkaa tuota rataa niin kotiakkuja tullee ilmestymään taloihin kovaa kyytiä. Siirtoyhtiöt jäävät nuolemaan näppejään ja hinnoittelu muutetaan entistä enemmän kiinteäksi maksuksi sen sijaan että kulutuskin vaikuttaisi jotain? :hmm:

Lopputulos, asukilta lompakko tyhjä ja maksut pyörivät samaan tahtiin? ;D

Ei kai sentään. Simuloin että 20kWh akku + 5kWp paneelien jälkeen kulutus luokkaa 10000 -> 6000 kWh että ei niillä akuilla saa kulutusta alas mahdottomia. Toki myymällä mutta siirrosta voidan veloittaa. Mielenkiintosempana minä pidä hintaväistelyn jos hintojen heilahtelu lisääntyy ja energiateollisuus vaan pelaa taskubiljardia ja hokee että antaa markinoiden hoitaa.
 

roots

Hyperaktiivi
Simuloin että 20kWh akku + 5kWp paneelien jälkeen kulutus luokkaa 10000 -> 6000 kWh että ei niillä akuilla saa kulutusta alas mahdottomia.
Tuossa varmaa ajattelit 2500kwh tuotannosta suoraan omaan käyttöön ja 1500kwh kiertäis akun osuutena kautta omaan käyttöön!? Ehkä juuri ja juuri tuohon vois päästä noilla luvuilla.
Sitten se akun osuus €:na pitää leikata sillä että se 1500kWh vois mennä myyntiin ja siitä maksetaan jotain senttiä per kWh investoimatta mitään eli akun ansaintakyky on aikas pientä.

Edit: taisi jäädä mainitsematta että 10% akun kautta kierrätyksestä katoo vielä häviöihinki.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Tuossa varmaa ajattelit 2500kwh tuotannosta suoraan omaan käyttöön ja 1500kwh kiertäis akun osuutena kautta omaan käyttöön!? Ehkä juuri ja juuri tuohon vois päästä noilla luvuilla.
Niin, kulutusorifiili palaa vanhaan aikaan niin niin noi laskelmat näyttää ilman mitään optimointia.

Ja kyllä, ei sillä suuria saa aikaiseksi mutta 2EUR/kWh aiheittaa ilon huuhdahduksia. Eli paljon riippuu kuinka isoksi spot hinnat repeää eli jotta akuista pystyy hyötymään niin hintavaihtelun täytyy olla suurta. Jokun hintakiinityksen avulla käytetyn sähkön hinta laskee aika alas ilman kikkailua ja kelloja.

Sitten se akun osuus €:na pitää leikata sillä että se 1500kWh vois mennä myyntiin ja siitä maksetaan jotain senttiä per kWh investoimatta mitään eli akun ansaintakyky on aikas pientä.
Voi mennä just toisin päin koska myynistä voi saada paremman hinnan. Mahdotonta ennustaa kun ei tiedä miten isot pojat leikkii hiekkalaatikolla. Mutta minä enneusta että tilanne heikenee ennen kuin paranee koska uusia investointeja ei saada nopeasti aikaiseksi. Ei tarvita kuin OL3 seisokki talvella niin laskelmat voi olla mitä vaan. Me ollaan uuden äärellä.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Pikkukauhakonevalmistaja meinaa rakennella akkuja itse ja upottaa akut nesteeseen jäähdytyksen/lämmityksen takia. Kuinkahan mahtaa käydä tämän kanssa?

No eihän tuossa mitään mullistavaa ole. Vesijäähdytettyjähän ne muidenkin valmistajien ajoneuvoakut ovat ja markkinoilta ostetuista irtokennoista koottuja.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pattereissa ylituotantoa?
Battery overproduction and overcapacity will shape market dynamics of the energy storage sector in 2024, pressuring prices and providing headwinds for stationary energy storage deployments. This report highlights the most noteworthy developments we expect in the energy storage industry this year.

Battery capacity


  • Prices: Both lithium-ion battery pack and energy storage system prices are expected to fall again in 2024. Rapid growth of battery manufacturing has outpaced demand, which is leading to significant downward pricing pressure as battery makers try to recoup investment and reduce losses tied to underutilization of their plants.
 

Skata

Vakionaama

”Uusia akkumateriaaleja ennätysnopeasti: 80 tunnissa 32 miljoonan materiaalin joukosta seulottiin 23 lupaavaa​

Etsinnässä oli uudenlainen kiinteä elektrolyytti. Tekoälyn avulla löytyi sekä litiumia että natriumia sisältävä materiaali, jota testattiin tosimaailmassa – ja saatiin aikaan toimiva akku.”

 

fraatti

Hyperaktiivi
Jokohan ensimmäinen natrium-ion kotiakulla putkahtaa markkinoille 2024?


 

Espejot

Hyperaktiivi
Jokohan ensimmäinen natrium-ion kotiakulla putkahtaa markkinoille 2024?
Eikö uutisessa sanota että EV markinoille putkahtaa aluksi. Mitkä on muuten tekniikan haitat paits hieman heikompi energia-painosuhde?


Tässä uutisessa sanotaan että 2023 on LFP vuosi nousta dominoimaan markkinoita.
This year could be a breakout year for one alternative: lithium iron phosphate (LFP), a low-cost cathode material sometimes used for lithium-ion batteries. Recent improvements in LFP chemistry and manufacturing have helped boost the performance of these batteries, and companies are moving to adopt the technology: LFP market share is growing quickly, from about 10% of the global EV market in 2018 to about 40% in 2022. Tesla is already using LFP batteries in some vehicles, and automakers like Ford and Volkswagen announced that they plan to start offering some EV models with the chemistry too.

ref:www.technologyreview.com/2023/01/04/1066141/whats-next-for-batteries/
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Vakionaama
Rivien välistä oli diysolarforum.ssa vihjeitä että alkaa "diy-kotikäyttäjä"-testit kunhan ehtii rakentaa
Itse olisin valmis rakentamaan akuston kunhan saisin akut ilmaiseksi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eikö uutisessa sanota että EV markinoille putkahtaa aluksi. Mitkä on muuten tekniikan haitat paits hieman heikompi energia-painosuhde?
Eroina noin yleisesti taitaa olla nämä. Suomea ajatellen merkittävää taitaa olla että -40C:ssa taitaa antaa 70% tehosta ulos. LFP:taitaa hyytyä pakkasella kaikista eniten.

Low-temperature & high-temperature resistance----The lithium iron phosphate (LFP) battery has better performance for its high temperature resistance, while NCA/NMC is better for its low temperature resistance. Let me introduce one example. At a temperature of -20℃, the NMC lithium battery can release 70.14% of its capacity; while the lithium iron phosphate (LFP) battery can only release 54.94%.

1706368449364.png


Ja kotiakkuja on itseasissa jo.

 

tet

Hyperaktiivi
Eroina noin yleisesti taitaa olla nämä. Suomea ajatellen merkittävää taitaa olla että -40C:ssa taitaa antaa 70% tehosta ulos. LFP:taitaa hyytyä pakkasella kaikista eniten.

Näissä on tietysti hyvä muistaa, että ei se auton akusto juuri koskaan ole siellä hyydyttävissä pakkaslukemissa. Lataaminen lämmittää sitä, samoin purkaminen, ja auto itse esilämmittää usein akkua samalla kun sisätilojakin. Hyvät sähköautot lämmittävät myös paikallaan seistessä akkua, ainakin jos auto on latausasemassa kiinni. Suorituskyky kovissa pakkasissa on harvoin ongelma, koska akkua ei niissä lämpötiloissa juuri käytetä. Toki mitä vähemmän akkua pitää pakkasella erikseen lämmittää, sitä pienemmällä sähkölaskulla talvesta selviää.
 

Ton1A

Vakionaama
Omasta autostani näen akun lämpötilan. Jos se nyt on seissyt esim. koko yön pakkasessa ilman latausta ja latausjohtoa, niin kyllä se akku alkaa olla aika lähellä yön keskilämpötilaa. Lounaisrannikolla olen pahimmillaan nähnyt -18°C auton raportoimana akun lämpötilana. Kyllä se auto tuollakin lämmöllä kulkee, mutta normaali maksimiteho 270 kW onkin rajoitettu noin 100 kW lukemiin (ihan mopo, ei kulje...). Lataus ei onnistu ollenkaan ennen noin puolen tunnin esilämmitystä.

Voihan sitä halutessaan lämmittääkin, sähköä vaan menee aika reippaasti. Pahin logattu kuukausi oli noin 50 kWh / 100 km keskikulutuksella, lyhyitä pätkäajoja tammikuussa '21.

Itse olen päätynyt siihen, että lämmitän akkua vain latausta varten. Jos ajaa esim. 10 km töihin, lämpimästä akusta ei juuri ole iloa. Olisi ihan toinen juttu, jos lähtiessä tietäisi että matkalla tarvitaan pikalatausta.
 

jarkko_h

Vakionaama
CATL: hinnat laskee ja putkessa akku jolle takuuta 1.5milj km.



Hurjat on hinnan pudotukset 2021->2027 ja hinnat kolmasosassa.

Tuo käyrä jos jatkuu, niin akkuenergiavarastojen teko alkaa olemaan kannattavaa jo 2030 paikkeilla. Toki noissakin kannattavuus laskee sitä mukaa kun hintapiikit pienenee varastojen myötä.
 
Back
Ylös Bottom