Akkuteknologia

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo käyrä jos jatkuu, niin akkuenergiavarastojen teko alkaa olemaan kannattavaa jo 2030 paikkeilla. Toki noissakin kannattavuus laskee sitä mukaa kun hintapiikit pienenee varastojen myötä.
Jotkut yhtiöt rakentavat näitä kaikkiin kiinteistöihin jo nyt, kunhan kyseessä on joku hiukankin suurempi voimala. Joku hiukan reilu 200 kWh on akku millä pääsee osallistumaan kaikille (5) markkinalle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Akkujen tuotantoa enemmänkuin kysyntää
Screenshot_20240414_070109_Chrome.jpg

 

VesA

In Memoriam
Aika hiljasta on ollu Silan Graphene- osastolla, mutta muuten ovat kyllä saanet kehiteltyä uusia juttuja ja saaneet niitä myytyäkin Mersulle, Panasonicille...
 

Espejot

Hyperaktiivi
"The new battery material company Lyten from Silicon Valley presents a lithium-sulphur battery platform for electric vehicles. With this, a gravimetric energy density of 900 Wh/kg is to be achieved. Lyten expects the start of production and market availability in 2025/26."
 

roots

Hyperaktiivi

VesA

In Memoriam
Törmäsinpä tässä hiukan toisenlaiseen akkutekniikan ihmeeseen.. minulla oli varastossa kolme 12,8v/100Ah litiumakkua joita olin silleen en ihan joka vuosi käynyt lyijyakkulaturilla lataamassa. Nyt aurinkopaneelihankinnan kunniaksi kaivoin ne esiin ja latasin Victronin laturilla johon voi itse määrittää latausprofiilin. Akut ovat edelleen täydessä iskussa - ainakin pienillä kuormilla. En ladannut niitä ihan maksimijännitteellä ( 14,6V ) enkä purkanut 10,5 volttiin asti, mutta silti niistä löytyi lähes 100Ah purkaessa ja muutama Ah meni enemmän takaisin ladatessa.

Nämä akut ovat siis ehkä vuosimallia 2010.. niissä on sisäinen balansointi mutta en ole ihan jyvällä pitääkö se erikseen käskeä - noissa on RS485-väylä jonka kautta voisi jutella.
 

vmakela

Vakionaama
Byd ja Catl puuhaa lfp akkujen parissa missä olisi 6C lataus mahdollista
Tälläinen mahdollistaisi että pienen kokoluokan sähköautoissa riittäisi se 50-60kWh akusto, kun sitä pystyisi lataamaan riittävän vauhdikkaasti. Meillä Konassa kohtuullista latausnopeutta (Max 77kW) kompensoi 64kWh ja pieni kulutus. Toki tuohonkin kelpaisi edes 2-3C lataus, vaikka sitten alle 50% tasolla, ja seuraava pykälä olisi 1C vaikkapa 80% asti. Toivotaan että tulevaisuudessa tätä alkaa tapahtumaan. Tämä kompensoi sähköautojen osalta myös sitä, että paljonko niitä pikalatauspistooleja pitää löytyä latausasemalta, ja vaikuttaa sitä kautta myös investointikustannuksiin.
 

burmanm

Vakionaama
Tälläinen mahdollistaisi että pienen kokoluokan sähköautoissa riittäisi se 50-60kWh akusto, kun sitä pystyisi lataamaan riittävän vauhdikkaasti. Meillä

Mikä sen estäisi nykyäänkään? Teslalla Model 3 ja Model Y:n perusmallit on aina olleet 55-60kWh akustoilla LFP:n kanssa, eikä se ole mikään ongelma ollut. Latausnopeuksien huippujen sijaan kuitenkin usein tärkeämpää on se todellinen keskinopeus.
 

vmakela

Vakionaama
Mikä sen estäisi nykyäänkään? Teslalla Model 3 ja Model Y:n perusmallit on aina olleet 55-60kWh akustoilla LFP:n kanssa, eikä se ole mikään ongelma ollut. Latausnopeuksien huippujen sijaan kuitenkin usein tärkeämpää on se todellinen keskinopeus.
Eihän sitä mikään estä, muuten kuin tiettyjen merkkien joko tietoinen lataustehon rajoitus akkukemiasta huolimatta, tai tietoinen päätös että kun osaaminen ja/tai kokemus ei riitä, niin pysytään ns. turvallisilla vesillä ja vältetään kaikki akkutakuu caset mitä on vältettävissä. Vai mistä tuo johtuu? Eroaako esim ioniq5 ja Kona akkukemialtaan niin paljon, että latausnopeudet on eri planeetalta? Vai onko vain kyse BMS:n kyvykkyydestä/kyvyttömyydestä? Myös uusi Kona kykenee "vain" 100kW lataustehon, että ei voi johtua eri aikakaudenkaan ratkaisuista.
 

burmanm

Vakionaama
Eroaako esim ioniq5 ja Kona akkukemialtaan niin paljon, että latausnopeudet on eri planeetalta? Vai onko vain kyse BMS:n kyvykkyydestä/kyvyttömyydestä? Myös uusi Kona kykenee "vain" 100kW lataustehon, että ei voi johtua eri aikakaudenkaan ratkaisuista.

Eri malleja verratessa alkaa olemaan aika monta eri muuttujaa. Hyundain tapauksessa veikkaan että uusikin Kona on oikeasti varustettu heidän vanhemmalla (ja halvemmalla) teknologialla mitä tulee latauksiin. Ioniq 5:ssa on 800V platform taustalla, Konassa 400V. Sen lisäksi Konaa valmistetaan myös polttomoottoriversiona samalla alustalla.

Eli siellä voi olla niin jäähdytykseen liittyviä rajoitteita kuin akkupaketin rakenteeseen liittyviäkin (ei se kemia itsessään ole ainoa joka sanelee noita) itse akussa. Tai kuinka johdotukset on rakennettu, halutaanko erotella markkinasegmentissa Ioniq ja Kona etc etc

Hieman liian monta muuttujaa. Mutta vertaa vastaavasti miten Teslan eri LFP akut käyttäytyvät (sama auto, eri akkupaketti):


Niissäkin on selvästi ohjelmistolla rajattu tuon BYD paketin 170kW maksimi, koska olisi ikävää jos se olisi ollut LR mallia nopeampi lataamaan, LR:ssä on kuitenkin valmistajalle parempi kate. Kuitenkin, 60kWh akkuna hyvin nopea lataamaan.
 

VesA

In Memoriam
Eroaako esim ioniq5 ja Kona akkukemialtaan niin paljon, että latausnopeudet on eri planeetalta? Vai onko vain kyse BMS:n kyvykkyydestä/kyvyttömyydestä?
Meillä on Kona -23 - sitä ei todel-la-kaan ladata millään 70kW tehoilla. Lämpimällä akulla voi saada vajaa 50kW talvella ei juuri mitään..
 

tet

Hyperaktiivi
Eri malleja verratessa alkaa olemaan aika monta eri muuttujaa. Hyundain tapauksessa veikkaan että uusikin Kona on oikeasti varustettu heidän vanhemmalla (ja halvemmalla) teknologialla mitä tulee latauksiin. Ioniq 5:ssa on 800V platform taustalla, Konassa 400V. Sen lisäksi Konaa valmistetaan myös polttomoottoriversiona samalla alustalla.

Eli siellä voi olla niin jäähdytykseen liittyviä rajoitteita kuin akkupaketin rakenteeseen liittyviäkin (ei se kemia itsessään ole ainoa joka sanelee noita) itse akussa. Tai kuinka johdotukset on rakennettu, halutaanko erotella markkinasegmentissa Ioniq ja Kona etc etc

Yksistään tuo 400V/800V selittää latausnopeuden eron jo aika pitkälle. Jännitteen tuplaaminen tuplaa suoraan myös latausnopeuden, koska samalla virralla saadaan tuplateho.
 

pamppu

Vakionaama
Kyllä kait edukkaammissa autoissa kannattaa säästää myös esim johtopaksuuksista ym. Jos moottorista otetaan ulos 100kW max ja sitten piuhat tehdään sen mukaan, ei sisäänkään työnnetä kuin 100kW maks. Toisaalta monesti nää sitten lataa pidempään ja keskiteho kuitenkin ok. Esim Nissan Arya vs Tesla on hyvä vertailupari täysin erilaisesta filosofiasta. Toinen ratsastaa 3 sekuntia kestävällä piikkiteholla koska myös moottoritehojen puolesta kupari on tarpeeksi paksua ja toinen… No ei ratsasta millään vaan se on vaan hyvä perusauto jonka keskivertokansalainen mieluusti ostaa. Ei ole välttämättä lainkaan akkukemiasta kiinni tehot.
 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä kait edukkaammissa autoissa kannattaa säästää myös esim johtopaksuuksista ym. Jos moottorista otetaan ulos 100kW max ja sitten piuhat tehdään sen mukaan, ei sisäänkään työnnetä kuin 100kW maks. Toisaalta monesti nää sitten lataa pidempään ja keskiteho kuitenkin ok. Esim Nissan Arya vs Tesla on hyvä vertailupari täysin erilaisesta filosofiasta. Toinen ratsastaa 3 sekuntia kestävällä piikkiteholla koska myös moottoritehojen puolesta kupari on tarpeeksi paksua ja toinen… No ei ratsasta millään vaan se on vaan hyvä perusauto jonka keskivertokansalainen mieluusti ostaa. Ei ole välttämättä lainkaan akkukemiasta kiinni tehot.

Ulkoinen lataus tapahtuu eri kaapeleita pitkin, kuin moottorin käyttö, joten sikäli teoria hieman ontuu.

Yksi tärkeä muistettava seikka latausajoista puhuttaessa on myös se, että akun latausnopeus on suoraan verrannollinen sen kapasiteettiin. Isompi akku ottaa vastaan suurempaa lataustehoa, mutta suuremmasta kapasiteetista johtuen lataus kestää saman ajan kuin pienemmänkin akun lataus - tai vielä suuremman. Eli tietyn kemian omaava akku on mahdollista ladata täyteen tietyssä ajassa, eikä tuo aika muutu vaikka akun koko muuttuu.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Selittämättömät kuolemat piinaavat ruotsalaista akkutehdasta – yhtiö rekrytoinut myös suomalaisia
Vuoden alusta ainakin kolme työntekijää on kuollut selittämättömästi Northvoltin akkutehtaalla Pohjois-Ruotsissa. Poliisi on aloittanut tutkinnan.

 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuoretta akkujen hintakippuraa
Noilla hinnoilla luulisi aika pian sähköautojen hinnat olevan samoissa polttisten kanssa eli perusautoja saisi laajemmin 20-30 k€. Ja kotiin saisi ison (50-100 kWh) akun 10 k€.

Taitaa jo perussähkiksen 40-60 kWh akku olla valmistajalle halvempi kuin polttomoottori?
 

tet

Hyperaktiivi
Noilla hinnoilla luulisi aika pian sähköautojen hinnat olevan samoissa polttisten kanssa eli perusautoja saisi laajemmin 20-30 k€. Ja kotiin saisi ison (50-100 kWh) akun 10 k€.

Taitaa jo perussähkiksen 40-60 kWh akku olla valmistajalle halvempi kuin polttomoottori?

No tuo on kennojen hinta, aika paljon pitää varmaan laittaa lisää että kennoista tulee moduuleita ja niistä akkupaketti. Ja hinta näyttää olevan kiinalaisille LFP-kennoille, ei voine yleistää kennohintoihin yleisemmin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa alhaiseen hintaan johtaneista syistä enemmän. Kirjoittaja tuumailee että lfpssä olisi enää laskuvaroja juurikaan vaan seuraava suurempi lasku tulee muista kemioista.

 

jmaja

Hyperaktiivi
No tuo on kennojen hinta, aika paljon pitää varmaan laittaa lisää että kennoista tulee moduuleita ja niistä akkupaketti. Ja hinta näyttää olevan kiinalaisille LFP-kennoille, ei voine yleistää kennohintoihin yleisemmin.
Jotain tietysti tulee päälle, mutta tuskin kovin montaa 10%. Jos nyt peruskinnerin akku maksaisi alle 5 tonnia (kennot 2-3), ei sillä voisi perustella sähköauton polttista kalliimpaa hintaa, kun pois jää polttis ja valtava määrä päästötekniikkaa.
 

tet

Hyperaktiivi
Jotain tietysti tulee päälle, mutta tuskin kovin montaa 10%. Jos nyt peruskinnerin akku maksaisi alle 5 tonnia (kennot 2-3), ei sillä voisi perustella sähköauton polttista kalliimpaa hintaa, kun pois jää polttis ja valtava määrä päästötekniikkaa.

Tuo olisi siis veroton hinta tehtaalla, eli se mitä akku kustantaisi valmistajalle. Siihen sitten voittomarginaalit eri portaissa ja alvit päälle. Paljonko mahtaa olla polttomoottorin oheislaitteineen ja vaihteiston veroton valmistuskustannus? Sähköautotekniikka on myös sen verran uutta, että tuotekehityskustannuksia on luultavasti enemmän kuolettamatta kuin polttistekniikassa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Paljonko mahtaa olla polttomoottorin oheislaitteineen ja vaihteiston veroton valmistuskustannus?
Hyvä kysymys. Veneisiin myydään käytännössä samoja moottoreita kuin autoissa ja hinta on saman verran kuin koko autolla. Ja noistahan vielä puuttuu suurin osa päästötekniikasta. Tietysti tilalla on sitten marinointi jne.
tuotekehityskustannuksia on luultavasti enemmän kuolettamatta kuin polttistekniikassa.
Ehkä. Aika paljon on polttiksetkin muuttuneet päästönormien tiukentuessa. Tietysti niitä on vielä myyty paljon enemmän.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Selittämättömät kuolemat piinaavat ruotsalaista akkutehdasta – yhtiö rekrytoinut myös suomalaisia
Vuoden alusta ainakin kolme työntekijää on kuollut selittämättömästi Northvoltin akkutehtaalla Pohjois-Ruotsissa. Poliisi on aloittanut tutkinnan.

Melkoinen sulatusuuni tuo. Yli sadan eri kansallisuuden omaavaa tuolla töissä. Kieli pitäisi olla englanti, mutta kaikki eivät ymmärrä sitä. Sinällään en ihmettele että haasteita piisaa vähän joka osa-alueella.

Jutussa oli mainittu että IPA oli parhaillaan pannassa.

 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Jutussa oli mainittu että IPA oli parhaillaan pannassa.
Aika paljon vaarallisempia kemikaaleja tuolla on käytössä. Toki IPA:aa käytetään teollisuusetanolien denaturointiaineena kaiketi ennen muuta pahan maun takia, joten sitä on varsin monissa kodin kemikaaleissa kuten puhdistusaineissa, lasinpesuaineissa, itsehoitotuotteissa jne. Mutta etanoliakin käytetään ötököiden listimiseen koservointitarkoituksissa, joten liika on aina liikaa mitä kemikaalia tahansa.
 

tet

Hyperaktiivi
Akkualan yritykset ongelmissa, kapasiteettia olisi, mutta kysyntää ei.

Ei tuossa minusta puhuttu kuin yhdestä yrityksestä. Kyseisellä firmalla on jo ennestään ongelmia jenkkimarkkinoilla, kuin oikeus on määrännyt sille 10 vuoden vientikiellon tietyille akkuteknologioille, koska firma palkkasi LG Chemin väkeä riveihinsä yrityssalaisuuksia koskevien lakien vastaisesti. En ehkä tuosta vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä muiden akkuvalmistajien tilanteesta.
 
Back
Ylös Bottom