Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

Pretor

Aktiivinen jäsen
Pitäisi varmaan laitella saurantaakin pystyyn tämän laitteen osalta.
On tässä näitä harmaita hiuksiakin hiukan matkassa Panasonicin kanssa, sillä mulla ei tosiaan Heishamon toimi lisäpiirikortin kautta. Se kyllä toimii ilman lisäpiirikorttia.
Toiseksi kaksi kertaa on lämmitys tehnyt "stopin", eli jostain syystä vilp ei ole käynnistänyt lämmitystä, vaikka varaajassa on lämpötila tipahtanut alle asetetun rajan. Keväällä/kesän alussa teki kerran, mutta oletin ton menneen hirveän säätämisen piikkiin, kun erilaisia deltaT-asetuksia kokeilin varaajan kanssa. Nyt sitten teki toisen kerran tässä lämmityskelien alettua, vaikka säätöihin ei ole koskettu. Lähtee kyllä normaalisti toimimaan, kun käyttää vilpin off->on.
Koko kesän ollut edellisistä vuosista poiketen vilp päällä, sillä sen verran fiksusti tuo osaa lisäpiirikortin kanssa varaajaa lämmittää ehkä kerran-max 2x vuorokaudessa käynnistyen.
Kesällä päiväkulutus alle 1kW ja varaajassa noin 30'c lämmöt koko kesän. Vertauksena Yutakin pelkkä tyhjäkäyntikulutus ~2.5kW/pv ilman minkäänlaista lämmitystä.

Pienistä kompastuskivistä huolimatta suunta on aiempaan huomattavasti parempi.
 

Ton1A

Vakionaama
Kokeilin tuossa huvikseni mikä ero on COPissa, kun ulkona on noin +13 astetta, ja pyydetään joko 48 tai 33 astetta. Data on HeishaMonista, COP laskettu yksinkertaisesti antoteho / ottoteho, visualisointi Telegraf/InfluxDB/Grafana-stackilla. Lyhyitä pätkiä tuo käy ja aika kovalla teholla.

33 asteen pyynnillä puskuritankki jäähtyy 28 asteeseen, sitten tuo hörähtää käyntiin ja nostaa lämmön 33 asteeseen ja pysähtyy taas. Kovin paljon alemmas ei viitsi mennä, kun pesutilojen lämmityspyyntö on 31 astetta. Kovemmalla pyynnillä käyttöveden tulistusta tarvitaan vähemmän, mutta ei taida olla sen vaivan arvoista.

Maanantai 13.9
1631717186957.png


Keskiviikko 15.9:
1631717221176.png
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Tänään sain uuden lisäpiirikortin Panasoniciin ja samantien alkoi HeishaMon toimimaan laakista, kun sain uuden kortin paikoilleen. Eli niin se vain oli viallinen tuo lisäpiirikortti. Liekö siitä johtunut myös nuo käynnistymättä jättämisetkin.

Vielä kun jaksais laitella grafanat yms. pystyyn.

PS. Mulla olis ylimääräinen HeishaMon, jos jollain ois tarvetta (sekin kun vaihdettiin, kun siinä arveltiin ensin olevan vikaa)
 

Ton1A

Vakionaama
Hmm, eka kylmä yö, eikä tuo COP oikein vakuuta? Pikkupakkasta ja COP pyörii tuossa noin kakkosen ympärillä? Heti kun lämpenee, päästään taas tuonne noin nelosen paikkeille.

1632219992945.png

Lämpötilat:
1632220046640.png

1632220123658.png


Mun vanha Fujitsu pystyi suunnilleen tällaiseen, sillä koitettiin tehdä muutaman asteen lämpimämpää.
1632220288878.png
 

MetaX

Aktiivinen jäsen
Onko sulla eristetty ne panan omat lämpötila-anturit siellä laitteen sisällä? Ei niiden omien anturien perusteella tehtyyn COP-laskentaan voi ihan hirveesti luottaa kun ne anturit on niin epätarkat ja ulkolämpötila vaikuttaa eristämisenkin jälkeen aika voimakkaasti. Mulla on pannuhuoneen puolella erillinen ESP vielä jossa kiinni 1-wire anturit joilla seuraan tota. Alla olevasta kuvasta näkee ton tarkkuuseron, "VILP lämpötilat" on laitteen itse mittaamat ja "Lämmityskierto" 1-wire antureilta.
1632225405844.png
 

Ton1A

Vakionaama
Mitään virityksiä en ole tehnyt koneen sisälle. Tuo laskettu COP on HeishaMonin raportoimat Heat_Energy_Production / Heat_Energy_Consumption. Kone itse tietysti laskee tuon Heat_Energy_Production-arvon lämpötilaeron ja virtauksen tulona, jolloin antureiden huono eristys näkyy heti.

Kiitos vinkistä, pitänee mennä tutkimaan koneen sisuksia. Noita DS18B20-antureitakin löytyisi, nehän saa myös suoraan HeishaMoniin kiinni.
 

Ton1A

Vakionaama
No eipä tosiaan ole vaivauduttu eristämään antureita. Laitoin putkieristettä päälle nippareilla sidottuna, saas nähdä... Asteen kymmenesosan heittokin tekee jo paljon näillä virtaamilla.

1632233071114.png
1632233097913.png
 

eliel

Aktiivinen jäsen
Lisälämmittimen kyljessä on yksi vähän piilossa. Huoltomenusta voi noiden sensoreiden arvoja hieman säätää jos ovat kategorisesti pielessä johonkin suuntaan.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Lisälämmittimen kyljessä on yksi vähän piilossa. Huoltomenusta voi noiden sensoreiden arvoja hieman säätää jos ovat kategorisesti pielessä johonkin suuntaan.
Mikä anturi tuolla oli? Ainakin noi pari näkyvää mullakin on eristetty +putkia/lämmönvaihdinta.

22.9_chart.jpg

Hyvin näkyy missä kohtaa lämpötila tipahtaa alle 4'c ja koneen ottama teho nousee reilusti. Kovilla tehoilla yritetään puskea se ~9kW ulos, vaikka voisi käydä myös rauhallisemmin ja pidempää pätkää.
 

eliel

Aktiivinen jäsen
Järkeilin, että viimeisenä on se lähtevän veden lämpötila lisälämmittimen kyljessä. Omassa oli sekin paljaana. Jotain pientä eroa näissä voi varmaan olla, oma pumppu on 16kw malli.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Järkeilin, että viimeisenä on se lähtevän veden lämpötila lisälämmittimen kyljessä. Omassa oli sekin paljaana. Jotain pientä eroa näissä voi varmaan olla, oma pumppu on 16kw malli.
Ainakin 9kw:n laitteessa se anturi on melkein ulkopellissä kiinni eli ei todellakaan kerro lähtevän veden oikeaa lämpötilaa.
Lisäkerros eristettä koko vastuspönttöön ja hyvää eristettä ulkopelllin ja anturin väliin.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Pitäis varmaan tosiaan saada ne grafanat yms. pystyyn, niin sais dataa verrattavaksi. On mulla sisällä pannuhuoneessa ds18b20 antureita tulo-/menoputkissa kahdessakin paikassa. Domoticz loggaa paria anturia ja HeishaMonissa on myös anturit kiinni. Ulkoanturi vielä puuttuu HesihaMonista.
Kyrpii ku en saa Heishaa samaan verkkoon muiden laitteiden kanssa, koska IP:n muodostus jää jostain syystä vajaaksi. Samasta syystä ei voi Tasmotaa käyttää missään laitteessa.
 

eliel

Aktiivinen jäsen
Pitäis varmaan tosiaan saada ne grafanat yms. pystyyn, niin sais dataa verrattavaksi. On mulla sisällä pannuhuoneessa ds18b20 antureita tulo-/menoputkissa kahdessakin paikassa. Domoticz loggaa paria anturia ja HeishaMonissa on myös anturit kiinni. Ulkoanturi vielä puuttuu HesihaMonista.
Kyrpii ku en saa Heishaa samaan verkkoon muiden laitteiden kanssa, koska IP:n muodostus jää jostain syystä vajaaksi. Samasta syystä ei voi Tasmotaa käyttää missään laitteessa.
Ootko asennellu uusimmat softat HeishaMoniin 2.0 versio tuntus yleisesti fiksummalta mitä aikasemmat
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Ootko asennellu uusimmat softat HeishaMoniin 2.0 versio tuntus yleisesti fiksummalta mitä aikasemmat
Joo, tai itse asiassa just eilen asensin sen tilalle Igor Ybeman 2.1v6, joka pohjautuu tuohon.

Vanhalla modeemilla tuo Heisha kyllä toimii, ku saa IP-osoitteen, mutta ei vanha Zyxel pysy enää kotiverkon perässä, ku laitteita on jokunen kymmenen. En tiedä mikä tossa "uudessa" Telehellin modeemissa mättää, että noi Tasmotat ei toimi sen kanssa.
Ne saattaa toimia ainostaan silloin, jos flashatessa pystyy määrittelemään kiinteän IP-osoitteen.
 

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Hyvin näkyy missä kohtaa lämpötila tipahtaa alle 4'c ja koneen ottama teho nousee reilusti. Kovilla tehoilla yritetään puskea se ~9kW ulos, vaikka voisi käydä myös rauhallisemmin ja pidempää pätkää.
Tuotatko lämpöä suoraan lämmityspiiriin, vai onko joku puskurivaraaja käytössä?
Onkos sinulla se lisäkortti ja jotain logiikkaa käytettävissä?

Sillä ”demand control” asetuksella (0-10V säätöviesti) pystyy hillitsemään tuota ryntäilyä, kuin myös ”buffer tank” anturilla (vaatii myös menoveden anturin) sekä hystereesisäädöllä.

Itselläni 12kW malli ja samanlaista sahalaitaa tulee, jos ei käytä tuota rajoitustoimintoa. Nyt sain viime yönä käymään yli 12h yhtäjaksoisesti.
 

pökö

Kaivo jäässä
Onko nää teidän Panat juuri niitä mitkä sulattelee käyttämättä siihen verkkoon tuottamaansa lämpöä?
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Tuotatko lämpöä suoraan lämmityspiiriin, vai onko joku puskurivaraaja käytössä?
500l hybridivaraajaa lataillaan. Lisäkortti käytössä ja anturit buffer-tank ja zone1 kiinni. Tässä nyt ilmojen kylmetessä vasta aletaan hakemaan enemmän säätöjä. Tällä hetkellä Buffer deltaT 2'c ja lämmityksen deltaT 5'c (kesä mentiin buffer deltaT 4'c ja lämmitys deltaT 6'c).
Kaksi lämmityskiertoa, kellari erikseen ja keskikerros+yläkerta omana kiertona (kellari tarvitsee lämpimämpää vettä kiertoon).

Sillä ”demand control” asetuksella (0-10V säätöviesti) pystyy hillitsemään tuota ryntäilyä, kuin myös ”buffer tank” anturilla (vaatii myös menoveden anturin) sekä hystereesisäädöllä.

Itselläni 12kW malli ja samanlaista sahalaitaa tulee, jos ei käytä tuota rajoitustoimintoa. Nyt sain viime yönä käymään yli 12h yhtäjaksoisesti.
Vanhalla Ouman EH-80 ei ohjaile mitään.
Kuinka pienelle (otto)teholle kone taipuu, kun tekee lämpöjä noin pitkällä ajolla?

Mutta olo on nyt kuin lapsella karkkikaupassa, sillä sain HeishaMonin kikkailtua toisen modeemin avulla kotiverkkoon static-routeja räpläämällä molemmista modeemeista. Eli näkyy nyt myös Home Assistantin kautta VILPin tiedot ja käynti.

Onko nää teidän Panat juuri niitä mitkä sulattelee käyttämättä siihen verkkoon tuottamaansa lämpöä?
No näin on viisaammat sanoneet.
 

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Kuinka pienelle (otto)teholle kone taipuu, kun tekee lämpöjä noin pitkällä ajolla?
12kW malli taipuu n. 1,3 kW:n ottoteholle, kun demand control on minimissä, aloittaa 1,8 kW:n teholla, mutta tippuu siitä. Ilman sitä ryntää suoraan >4kW teholle, kun ilmeisesti yrittää kuroa lämpövajetta äkkiä kiinni, eikä ikinä ehdi säätää invertteriä alas (minimiteholle), ennen kuin saavuttaa asetetun lämpötilan ja pysähtyy.

Onko sinulla buffer tankin asetuksissa kuinka iso hystereesi? Edit: lukikin tekstissä. Suurenna kokeeksi hystereesiä.
Itsellä 200 ltr vanha öljykattila varaajana ja pidempiä jaksoja käy, hystereesinä nyt maksimi (10 astetta) tiputan tuota, kun kuorma kasvaa.
 

eliel

Aktiivinen jäsen
Kauanko tuollainen "pakkas-sulatus kestää" vs se missä vedenlämpöä käytetään?
Ei ole tullut ainakaan itse mitattua. Pari pakkassulatusta löytyi videolta ja nämä olivat 4:30 ja 6:30. Oma pana odottelee vielä ohjainta, ennen sitä ei pumppu käynnisty, eikä mittailemaan pääse :)
 

Ton1A

Vakionaama
Mun mielestäni tuo 'Buffer Delta T' ei kyllä vaikuta hystereesiin yhtään mitään, enkä ole löytänyt muutakaan asetusta joka siihen vaikuttaisi. Aina vaan sahaa tuolla 5 asteen hystereesillä, joka mielestäni myös sopii hyvin huoltomanuaalin kuvaamaan toimintaan.

Demand Control voisi olla mielenkiintoinen kokeilu, mulla on käytössä Ouman EH-203 jossa olisi vapaana säätöpiiri jossa mahdollisuus 0-10V ohjaukseen. Mitenköhän tuota nyt lähtisi soveltamaan?
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Suurenna kokeeksi hystereesiä.
Itsellä 200 ltr vanha öljykattila varaajana ja pidempiä jaksoja käy, hystereesinä nyt maksimi (10 astetta) tiputan tuota, kun kuorma kasvaa.
Jos tuota hystereesiä nostaa kovin isoksi, niin toisaalta silloin tehdään turhaan reilusti ylikuumaa ja turhaan otetaan COPissakin takkiin, kun vähempikin riittää. Sen takia tuota hystereesiä tiputin alaspäin, kun lämmityskelit alkoi, jotta vähän näen taas käyttäytymistä paremmin näillä keleillä.

Mun mielestäni tuo 'Buffer Delta T' ei kyllä vaikuta hystereesiin yhtään mitään, enkä ole löytänyt muutakaan asetusta joka siihen vaikuttaisi. Aina vaan sahaa tuolla 5 asteen hystereesillä, joka mielestäni myös sopii hyvin huoltomanuaalin kuvaamaan toimintaan.
Selitin sen Buffer Tankin deltaT:n käyttäytymisen jo aikaisemmin täällä (johon liittyy myös se lämmityksen deltaT):


Saa nyt suoraan kännykän näytöltäkin katseltua tietoja:

Pana_HA.jpg



Katsoin samalla pikaisesti VILPin käydessä noita tulo-/lähtölämpöjä, niin ei hirveitä heittoja näillä keleillä Panasonic vs. ds18b20:

Panasonic: 28/31 ds18b20: 27.44/31.32
Panasonic: 28/33 ds18b20: 28.56/33.19
Panasonic: 29/33 ds18b20: 28.69/33.31
Panasonic: 31/34 ds18b20: 30.69/34.63

Pitää vielä pulssilähtö laittaa HeishaMoniin kiinni, niin näkyy sähkötkin sen kautta.
 
Viimeksi muokattu:

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Jos tuota hystereesiä nostaa kovin isoksi, niin toisaalta silloin tehdään turhaan reilusti ylikuumaa ja turhaan otetaan COPissakin takkiin, kun vähempikin riittää.
Se on justiinsa niin kuin kirjoitit. Itseäni enemmän ärsyttää koneen pätkäkäynti.

Unohdin mainita, että itselläni on lisäksi ulkoinen käyntilupaohjaus käytössä ja annan käyntiluvan vasta kun sunttiventtiili on >95% auki. Koneen oma logiikka haluaisi käynnistää aiemmin. Käyntilupa poistuu kun itse määrittelemäni delta-T toteutuu (säiliön lämpö vs. lämmityspiirin asetusarvo) tai jos laite itse lopettaa lämmittämisen (ottoteho alle 100W 5 min ajan).

Varmaankin tuon buffer tankin lämpötilan eroasetuksen pienennän, kun kelit kylmenee.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Joo kyllä tämä on sellaista kultaisen keskipolun etsimistä näillä laitteilla, oli se laite sitten minkä merkkinen tahansa. Pätkää käy tietyillä keleillä väkisinkin. Mä voin lohduttautua sillä, että Hitachi kävi n.5min, vetäs lämmöt kohdilleen ja lähti huilaamaan vain käynnistyäkseen lähes samantien uudestaan 5min ajaksi (se ei osannut hyödyntää buffer-tank anturia). Tämä nyt sentään venyttää vähän pidemmälle käynnit ja purkuajat.

Meillä myös esim. makuuhuoneen patteri naksuu todella herkästi, joten nytkin saattaa tulla tilanne, että VILPin käynnistyessä taas lämmittämään alkaa myös patteri(t) naksumaan. Sen verran shuntti kuitenkin aukeaa tuossa varaajaa purkaessa, kun varaajan katossa lämpö hiljalleen alkaa tippumaan, että ei ehdi reagoida tarpeeksi nopeasti VILPiltä tulevan kuuman veden noustessa varaajan kattoon ja lähtiessä kiertoon, kun VILP käynnistää taas lämmityksen.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Pieni otanta ja vähän lisää vertailua lämmityksen käydessä.

Panasonic oma mittarointi näyttää:
Ottoteho: 1800W
Antoteho: 7400-8000W
Tulo: 27'c
Lähtö: 32'c
Virtaus: 25.55-25.91l/min

Sähkömittari +Pollucom (+DS18B20-anturit) näyttää:
Ottoteho: 1680-1710W
Antoteho: 9000-9750W
Tulo: 27'c
Lähtö: 32'c
Virtaus: 25.83-27.83l/min

Ulkolämpötila 8.5-9'c.

Yritä nyt sit tästä alkaa vetämään jotain johtopäätöksiä. COP ero alkaa olemaan jo (yli) ykkösen luokkaa tällaisilla mittaroinneilla. Jos toisaalla @MarkkuJ ihmetteli itsekseen omia COPpeja, niin "vikaa" voi olla myös itse laitteen esittämässä datassa.

Tässä omassa tapauksessa sähkömittariin luotan enemmän (MID-sertifioitu), kuin Panasonicin omaan mittarointiin. Pollucom on myös alunperin laskutuskäyttöön hyväksytty laite ja ollut myös siinä käytössä ennen "yksityiseen" käyttöön eläkkeelle siirtymistä meikäläisen laitteistoon.
Toisaalta jos tämä on 9kW laite, jonka on tarkoitus antaa se 9kW vähintään -15'c asti, niin siinä valossa Pollucom näyttäisi aika lailla sen mitä pitääkin. Miksi sitten itse Pana näyttää mitä sattuu? Yleensähän valmistajat taitaa laittaa omat vehkeensä näyttämään vähän enemmän optimistisesti, kuin oikeasti pitäisi. Tässä tapauksessa näyttää olevan päinvastoin.

Mielellään näkisin/kuulisin muiden Panasonicistien mittarointeja/mietteitä.
 

eliel

Aktiivinen jäsen
Panan mittarointi melko onneton, COPin saa säädetty näyttämään sellaisia arvoja kun haluaa. Eristeet antureiden ympärille ja sopivat korjaukset huoltomenusta suuntaan tai toiseen. Itsekkin mittarin hommasin, mutta on vielä asentamatta. Ulkoista mittausta ajattelin seurata ja jättää Panan lukemat omaan arvoonsa.

Omassa koneessa COPit oli asennuksen jälkeen alle yhden
 

Ton1A

Vakionaama
Jossain manuaalissa oli tällainen kapasiteettitaulukko. Pitäisikö tämän oikeasti käydä noin 9 kW tuotolla koko ajan käydessään? Täällä ajetaan nyt suurimmaksi osaksi noin 8 kW teholla, siis HeishaMonin raportin mukaan.

Mistä muuten nyt kannattaisi ostaa Pollucomeja tai muista vastaavia käytettyjä kaukolämpömittareita? Vielä jos löytyisi sellainen jonka saisi kiinni omaan mittausautomaatioon? Mulla on nyt kaksi vm. 2004 Pollua, mutta toisesta pääsi paristo tyhjäksi eikä se enää herää henkiin. Jäljelle jäänyt toimiva on virtaamaltaan pienen malli, mittaa pesutilojen lattialämmitystä. Jos pumppua haluaisi mitata, pitäisi kaiketi olla ainakin Qn 2.5 malli, mikä sekin tuntuu pieneltä jos putkiston piti olla kauttaaltaan DN25.

1632419366641.png
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
No kyllähän tuo ylläoleva taulukko on vähän siellä päin noihin omiin mittauksiin, jos vertaa 7'c ulkolämpötilalla ja 30+35'c tuottolämpötilat.
30'c ottoteho 1.64kW ja antoteho 9kW ->COP 5.49
35'c ottoteho 1.86kW ja antoteho 9kW ->COP 4.84

Tuohon väliinhän nuo omat mittaroinnit osuu ottoteholla 1.7kW ja antoteholla 9kW ->COP 5.29 (veden lämmöllä 32'c)
Panasonicin omalla mittaroinnilla pääsee COP 4.3-4.4.

Huomasin saman, että Panasonic raportoi ~8kW tuottoa. Suurimmaksi osaksi se näyttää seilaavan 7400-8000W välillä.



Panan mittarointi melko onneton, COPin saa säädetty näyttämään sellaisia arvoja kun haluaa. Eristeet antureiden ympärille ja sopivat korjaukset huoltomenusta suuntaan tai toiseen. Itsekkin mittarin hommasin, mutta on vielä asentamatta. Ulkoista mittausta ajattelin seurata ja jättää Panan lukemat omaan arvoonsa.

Omassa koneessa COPit oli asennuksen jälkeen alle yhden
No se tässä ihmetyttääkin, kun ei noissa Panasonicin antureiden lämpötiloissa juuri heittoa ole ainakaan näissä lämpötiloissa. Miten kone oikein pyöristelee lukemia, jos tuotosta puuttuu kilowatin verran tuottoa ja samaan aikaan ottotehotkin ilmoitetaan reilusti yläkanttiin.


Mistä muuten nyt kannattaisi ostaa Pollucomeja tai muista vastaavia käytettyjä kaukolämpömittareita? Vielä jos löytyisi sellainen jonka saisi kiinni omaan mittausautomaatioon? Mulla on nyt kaksi vm. 2004 Pollua, mutta toisesta pääsi paristo tyhjäksi eikä se enää herää henkiin. Jäljelle jäänyt toimiva on virtaamaltaan pienen malli, mittaa pesutilojen lattialämmitystä. Jos pumppua haluaisi mitata, pitäisi kaiketi olla ainakin Qn 2.5 malli, mikä sekin tuntuu pieneltä jos putkiston piti olla kauttaaltaan DN25.
Q2.5 on passeli. Saksastahan näitä pitäisi etsiskellä.
Harmi tosiaan, kun tuota omaakaan Pollucomia ei saa automaatioon. Pitäisi olla joku kehittyneempi "pollu", joka jakaisi dataakin ulos.
 
Viimeksi muokattu:

eliel

Aktiivinen jäsen
No se tässä ihmetyttääkin, kun ei noissa Panasonicin antureiden lämpötiloissa juuri heittoa ole ainakaan näissä lämpötiloissa. Miten kone oikein pyöristelee lukemia, jos tuotosta puuttuu kilowatin verran tuottoa ja samaan aikaan ottotehotkin ilmoitetaan reilusti yläkanttiin.
Onkos kellään uudempaa J mallia, onko siinä yhtä paljon heittoa. Voisiko ottoteho olla laskennallinen? Kompurankierrokset*jotain+pumppu+paisarin vastus ja tohon joku bugi päälle.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Paljonko olisi laitteen hinta noussut kunnolla eristetyillä ja tarkoilla antureilla ja tarkalla virtausmittauksella.
Olisi niistä ohjaimesta näkyvistä graafeista jotain hyötyä, ne riittäisi monille jos niihin voisi luottaa.
 

Ton1A

Vakionaama
Harmi tosiaan, kun tuota omaakaan Pollucomia ei saa automaatioon. Pitäisi olla joku kehittyneempi "pollu", joka jakaisi dataakin ulos.
Tai riittävän vanha. Nuo mitä mulla on ovat vuosimallia 2004. Niihin sai pulssilähdön, 1 impulssi per 1 kWh, eli hyvin hyvin karkean mutta toimivan. Vuosimalli 2005 näytti ihan samanlaiselta, mutta siihen tuota ei enää löytynyt.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Voisiko ottoteho olla laskennallinen? Kompurankierrokset*jotain+pumppu+paisarin vastus ja tohon joku bugi päälle.
Tämä voisi olla lähimpänä totuutta. Tai yleensäkin, että kaikki nuo on laskennallisia jollain kaavalla. Jos 9kW koneen tuotto on 8kW, niin siinä on jo iso bugi softassa.
Pitäisikö soittaa Panasonicille ja tivata, että miksei kone anna ku 8kW ulos, vaikka sen piti olla 9kW kone :D
Voisivat päivittää softaa, jotta "saisi" sen puuttuvan kilowatin tuottoa lisää.
 

Ton1A

Vakionaama
Oli vähän kökköä ulkoyksikön suodattimessa, siis siinä joka on päädyssä olevan peltiluukun takana. Tuon verran nousi virtaama (HeishaMon Pump_Flow). Lika näytti ihan putkihampulta.
1632577558086.png
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Mahtaakohan tuo virtauskin olla laskennallinen, sillä tuossahan on ihan julmettu hyppy. 45l/min = 2.7m3/h
Kone tais olla speksattu 25.8l/min virtaamalle. Mulla näyttää käyneen parhaimmillaan jossain 33l kieppeillä ja tätä tukee myös Pollucom, sillä hetkellisesti on käväissyt 2m3/h lukemissa. Tasaisesti pysyttelee normaalisti siellä 25-28l/min välimaastossa.
Vertauksena Hitachi, joka vaati kovaa virtausta ja aika lailla tasaisesti pyöri 2m3/h = ~33l/min, joten siihen nähden tämä Panasonic on ollut rauhallinen laitos.
Mulla putket 28mm kuparia ja Pollucom taitaa olla ainut "pullonkaula", joten näinköhän tuolta tulee edes läpi yli 35l/min

Sakarikk sanoi:
Paljonko olisi laitteen hinta noussut kunnolla eristetyillä ja tarkoilla antureilla ja tarkalla virtausmittauksella.

Olisi niistä ohjaimesta näkyvistä graafeista jotain hyötyä, ne riittäisi monille jos niihin voisi luottaa

Mä luulen et ne ohjaimen graafit nimenomaan riittää monelle. Me ollaan pieni vähemmistö, jota tämmöiset "laskennalliset ja epätarkat tulokset" häiritsee. Harvalla on kuitenkaan rinnalla laitteistoa/mittarointia, jolla tuon epätarkkuuden pystyy todentamaan.
 

Ton1A

Vakionaama
Mahtaakohan tuo virtauskin olla laskennallinen, sillä tuossahan on ihan julmettu hyppy. 45l/min = 2.7m3/h
Suodattimen verkko oli kyllä melkoisessa nöyhdässä, taisi olla sitä putkihamppua. Edelleenkin HeishaMon näyttää ihan järkeviä tuloksia, eli jos tuo koneen laskema teho on dT * virtaama, niin sitten dT vastaavasti laski. Antoteho pyörii siellä vähän 8 kW paremmalla puolella, itse asiassa nousee vähän kylminä öinä ja päivisin taas on vähän alempana. COP näyttäisi olevan kohdillaan, kun nyt pistin eristettä myös sen lisälämmittimen kyljessä olevaan anturiin.
 

r290

Aktiivinen jäsen
Jossain manuaalissa oli tällainen kapasiteettitaulukko. Pitäisikö tämän oikeasti käydä noin 9 kW tuotolla koko ajan käydessään? Täällä ajetaan nyt suurimmaksi osaksi noin 8 kW teholla, siis HeishaMonin raportin mukaan.

katso liitettä 73296


Ohessa "deskin alta" saatuja Panan (R410a) täys-/osateho taulukoita.
Modulaatiohan tässä kiinnostaa ja se ,tehdäänkö tehot/COPit kompuran vai kiertovesipumpun asetuksilla!
Pumppuna kaiketi WILO:n askeltoimintoinen (ei invertteri) versio.

Itse laitteen SM (2016=>):

Split "High Connectivity"-versio 9kW:

1632820133546.png


Split "High Connectivity"-versio 12kW:

1632820542778.png


Split T-CAP 9kW:

1632820645786.png


Vertailukohtana voisi olla (paremman puutteessa) LG Therma V (R32) Monobloc:


9kW:
1632821846233.png

12kW:
1632821608476.png
 
Back
Ylös Bottom