Tämä vaikuttaa vetelevän todella pitkiä jaksoja. Siis useita tunteja. Tuossa suhteessa kyllä voi olla kateellinen. Tuo sulatusten takaisinotto jää kyllä todella pieneksi. Luultavasti tuohon auttaa tuo todella suuri höyrystin.
Näitä pohdin. Tämä 25 SENSOR-COMP.(OUTDOOR AIR,PIPE TEMP) nyt ei ollut niin kuvaava kuin tuo toinen vaihtoehto. Kun logiikasta ei ole tietoa, vaikea sanoa mitä ja miten nuo anturit ohjaavat. Voihan olla että sulatuksen päättyminen ja alkaminen päätellään kukin omasta anturistaan.
Kolmas vuosi menossa A asennolla ja hyvin on toiminut kun poistoputkessa on sattovastus saman ajan päällä.
Todella pitkiä on jaksot juu. Kun katsoo, miten puhdas kenno on esim. näissä kuvissa melkein vuorokauden käynnin jälkeen,
niin mitään muuta selitystä ei tosiaan ole kuin se, että kenno ei jäähdy kastepisteen alle. Mikä tämän sitten saa aikaan, niin siihen on varmaan monia mahdollisia selityksiä. Yksi on varmasti iso kenno. Toinen voi olla se, että kylmäpiiri on tarkoituksella tai vahingossa toteutettu niin, että kenno ei jäähdy tasaisesti, vaan jotakin poikkeuksellista tapahtuu juuri tuossa kohdassa johon jäätä kertyy. Osaako joku selittää tätä? Kolmas mahdollisuus on vielä se, että hyötysuhteen kustannuksella ulkoilmasta ei imetä lämpöenergiaa samassa suhteessa kuin jossain muussa laitteessa. T-CAPin kompura kun on niin julman kokoinen, että lämmitystehoa riittää vaikka pelkkä kompuran ottoteho saataisiin siirrettyä lämmitykseen (vrt. "kompurasulatus"). Mutta ihan kelpo COPejahan näistä on raportoitu, joskaan ei mitään haamutuloksiakaan. En vain muista, oliko kellä kaikilla ulkoinen mittarointi sekä otto- että tuottopuolella?
Kuukausi/Vuosi | Kulutus/Pana | Tuotto/Pana | COP/Pana | Kulutus/mittari | Tuotto/Pollucom | COP/mittarointi | KK-keskilämpö |
10/2021 | 279kW | 1262kW | 4.5 | 319,82kW | 1455kW | 4.55 | 8'c |
11/2021 | 753kW | 2608kW | 3.4 | 785kW | 2653kW | 3.38 | 1.5'c |
12/2021 | 1672kW | 4342kW | 2.5 | 1699,73kW | 4236kW | 2.49 | -6.7'c |
01/2022 | 1266kW | 3812kW | 3 | 1297,72kW | 3512kW | 2.7 | -3.3'c |
02/2022 | 528kW | 1620kW | 3 | 543,79kW | 1489kW | 2.74 | puuttuu päiviä |
Eiköhän se ole vaan tuo julmetun kokoinen kenno. Just kävin omaa kurkkaamassa, on käynyt pätkäkäyntiä vähän toista vuorokautta ilman yhtään sulatusta. Hyvin tasaisesti oli ohut huurrekerros joka paikassa, tuo ilmeisesti ehtii sulaa tauon aikana.
Liekö tämä sitten vain kohteen mikro- tai makroilmastosta johtuvaa, mutta kyllä meillä on todella pieni osa lämmityskauden olosuhteita sellaiset, että 4 astetta ulkolämpötilaa kylmempi kenno ei olisi kastepisteen alapuolella. 5 vuotta olen tilannetta seurannut, ja lähinnä kevään aurinkoisina päivinä maalis-huhtikuulla RH saattaa olla alhaisempi (<80%). Käytännössä koko talven tilanne se, että kennon lämpötila on selvästi alle kastepistesteen ja kenno on 1-2 tunnissa aivan tukossa ja sulatustarve ilmeinen. Meillä tosin kohde sijaitsee notkon pohjalla, jossa voi olla useammankin asteen kylmempää kuin lähistöllä muuten. Mitsu aloittaa sulatukset ulkolämpötilan laskiessa alle +4 asteen. Ulkoyksikkö ei ole alttiina lumisateelle.
Mutta miten kävi sohjolle sulatuksessa ?Suojasää päivän päätteeksi se on nyt sitten taas tämän näköinen
Samaa mietin. Tuo raidan muodostaminen kun tuntuu olevan muillekin tyypillistä, niin ei tarvi olla kuin hiukan poikkeava yksilö, niin alkaa käyttäytyä noin. Milläs monoblokkien kylmäainetäytöstä tutkitaan? Ei taida olla huoltoliittimiä? Vuodon haku tietysti samoilla menetelmillä kuin aina. Miten laitetaan uudet aineet, jos vuoto löytyisi ja muuten korjattavissa?
Niin vaihtaisin minäkin. Oletettavasti noissa on jotain hajontaakin aina.
Uskoisin että ongelma siellä päässä on se, että eivät halua ottaa vastuuta mistään - koska eivät ymmärrä tästä paljonkaan, eikä juuri kiinnostakaan. Eiköhän sekin ole enempi myyntikonttori. Kyseessähän on "Panasonic Nordic, Panasonic Marketing Europe GmBH: n (Panasonic) sivuliike".
Mitenkäs se anturi on sijoiteltu, onko se perinteisesti jossain kupariputken pätkässä sisällä?
Tuossa on tietysti se hyvä puoli, että tuon voi takuukeikkaa varten palauttaa entiselleen helposti. Mutta kyllä nyt yleensä se anturi irtoaa myös piirilevyltä liittimestään siististi ja liittimeen voi työntää suoraan koekytkentäalustalle tarkoitetut johdot. Ja toinen pää uros-naaras-koekytkentäjohdosta taas piirilevylle tai releelle. Sellaisilla pääsee tekemään omia virityksiä joista ei jää jälkiä, jos homma ei toimikaan.
Niinpä näyit laittaneen. Vähän huonosti jaksoin lukea ketjua taaksepäin, täytyy tunnustaa. Melkein samaa siis ehdotin, tosin yritin taivutella rautalangasta miten se pitää kytkeä niin ettei pumppu näe missään tilassa avointa piiriä. Helpointa on mielestäni kytkeä rele siis huijausvastuksen rinnalle, jolloin se ohittaa huijauksen. Ja tämä releen ja huijausvastuksen rinnankytkentä sarjaan nykyisen vastuksen kanssa.
H-sarjan laite täälläkin on.
