Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

Pretor

Aktiivinen jäsen
Tuli tässä sellainenkin pieni asia mieleen, että miltäs asennus näyttää vatupassin kanssa? Onko kone mahdollisesti hieman kallellaan taaksepäin ja lisäksi vielä vasenta takakulmaa kohti, jolloin vesi kerääntyy takakulmaan, eikä juokse ulostuloreikiin?
Ei tuokaan mahdoton skenaario ole.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Voisihan tuon tarkastaa. Ihan vatupassin kanssa tuo jalusta kesällä hiekkaan hierottiin. On kai se periaatteessa mahdollista, että vaikka routa olisi kallistanut. Silmään nyt ei ainakaan ole ottanut.

Sulatukset käynnistyvät anturimuutoksen jälkeen ihan normaalisti. Tällä on kyllä kiitettävän pitkät sulatusvälit, useampia tunteja. Alla on ollut astia, että on nähnyt onko sulattanut vai ei. Vuorokauteen ei montaa sulatusta mahdu.

Ensimmäinen koneen itsensä päättämä sulatus illalla oli jättänyt pienen pilkun. Aamulla kenno oli puhdas mitä nyt huurteessa mutta tuota seuraavan sulatuksen jäljiltä oli jäänyt pieni rantu. Tuo on vielä sen verran pieni, että saattaisi vielä vaikka hävitäkin itsestään. Nurkaan ei ole nyt kertynyt mitään. Pakkasta illalla noin 5 astetta, yöllä on käynyt kymmenssä ja nyt sitten noin 5 astetta ja tyyntä lumisadetta.

Ensimmäinen päivä.jpg


Tuossa luultavasti vaikuttaa tuo sulatusaikakin. Kun sulatettavaa on paljon, tuo anturikin ehtii lämmetä mukana. Kun sulatettavaa on vähän käskettäessä manuaalisulatus vain vähän huurteiseen kennoon, kenno ehtii lämmetä siihen kuin anturikin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vaikuttaa lupaavalta. Tyystin ei ole hävinnyt tuo "panta". Nuo viimeiset pilkut näyttävät nyt myös muuttavan muotoaan eli ei ole enää pysyvä alati kasvava kehitelmä vaan paremminkim jotain satunnaisia hilejämiä. Lyhyt pää on nyt kokonaan pannaton ja luntakin tuli reilusti.

Kuinkas vedet ovat käyttäjillä juosseet pohjapellin päältä liukkaasti jos pohjapellin vastus on A asennossa eli vain sulatuksen aikana päällä? Maahantuojan ohje oli laittaa se jatkuvalle mutta oma vaikutelmani on talven ajalta, että se vain sulatusten aikana olisi myös riittävä.

Jossain vaiheessa olin kateellinen Panasonicin sulatuskäyttäytymisestä
Tämä vaikuttaa vetelevän todella pitkiä jaksoja. Siis useita tunteja. Tuossa suhteessa kyllä voi olla kateellinen. Tuo sulatusten takaisinotto jää kyllä todella pieneksi. Luultavasti tuohon auttaa tuo todella suuri höyrystin.

anturin 25 siirtämistä/eristämistä voisi ehkä kokeilla myös.
Näitä pohdin. Tämä 25 SENSOR-COMP.(OUTDOOR AIR,PIPE TEMP) nyt ei ollut niin kuvaava kuin tuo toinen vaihtoehto. Kun logiikasta ei ole tietoa, vaikea sanoa mitä ja miten nuo anturit ohjaavat. Voihan olla että sulatuksen päättyminen ja alkaminen päätellään kukin omasta anturistaan.

Tuli vielä mieleen, että kun katsoi noita anturien kuvia, että niissähän on semmoinen pieni pinssijousi. Viimeiset hileet saattaisivat sulaa jos laittaisi tuo pinssin putken puolelle jolloin kosketuskohta olisi mahdollisimman kaukana putkesta. Anturin ei välttämättä tarvitse olla kokonaan siinä putkessaan, mikä hiukan hidastaisi myös sen lämpenemistä.

Jos muuten availette konetta, niin itseäni ihmetytti tässä "30 SENSOR-COMP.(DEFROST TEMP)" anturin johdossa semmoinen kapea kohta. Päällinen on kuin jollakin kuumalla pihdillä puristettu hyvin hyvin ohueksi. Näkyy joten kuten noissa valokuvissakin. Minkähän takia?
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Kuinkas vedet ovat käyttäjillä juosseet pohjapellin päältä liukkaasti jos pohjapellin vastus on A asennossa eli vain sulatuksen aikana päällä? Maahantuojan ohje oli laittaa se jatkuvalle mutta oma vaikutelmani on talven ajalta, että se vain sulatusten aikana olisi myös riittävä.
Kolmas vuosi menossa A asennolla ja hyvin on toiminut kun poistoputkessa on sattovastus saman ajan päällä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tässä nyt eilen pienessä pakkasessa, sitten lumisateessa ja nyt tänä aamuna hiukan suojan puolella (+1°C)
Lumisateen sohjo on täyttänyt nurkan, mutta on siitä aika paljon sulanutkin. Pientä pannan alkua näkyvissä. Paikka näyttää vähän vaihtelevan ja kuvassa D on kaikki kennossa oleva vanha jää.

Toinen päivä.jpg
 

iqo

Vakionaama
Tämä vaikuttaa vetelevän todella pitkiä jaksoja. Siis useita tunteja. Tuossa suhteessa kyllä voi olla kateellinen. Tuo sulatusten takaisinotto jää kyllä todella pieneksi. Luultavasti tuohon auttaa tuo todella suuri höyrystin.
Todella pitkiä on jaksot juu. Kun katsoo, miten puhdas kenno on esim. näissä kuvissa melkein vuorokauden käynnin jälkeen,
Täällä näytti tältä tänään noin kello 11, pikkupakkasta ja kone on käynyt tauotta ilman yhtään sulatusta eilisestä 17:30 asti. Tuo pieni jäärantu näkyy.

katso liitettä 77117

Aina kun olen tuota pohjapeltiä katsonut niin se on ollut täysin puhdas.

katso liitettä 77118
niin mitään muuta selitystä ei tosiaan ole kuin se, että kenno ei jäähdy kastepisteen alle. Mikä tämän sitten saa aikaan, niin siihen on varmaan monia mahdollisia selityksiä. Yksi on varmasti iso kenno. Toinen voi olla se, että kylmäpiiri on tarkoituksella tai vahingossa toteutettu niin, että kenno ei jäähdy tasaisesti, vaan jotakin poikkeuksellista tapahtuu juuri tuossa kohdassa johon jäätä kertyy. Osaako joku selittää tätä? Kolmas mahdollisuus on vielä se, että hyötysuhteen kustannuksella ulkoilmasta ei imetä lämpöenergiaa samassa suhteessa kuin jossain muussa laitteessa. T-CAPin kompura kun on niin julman kokoinen, että lämmitystehoa riittää vaikka pelkkä kompuran ottoteho saataisiin siirrettyä lämmitykseen (vrt. "kompurasulatus"). Mutta ihan kelpo COPejahan näistä on raportoitu, joskaan ei mitään haamutuloksiakaan. En vain muista, oliko kellä kaikilla ulkoinen mittarointi sekä otto- että tuottopuolella?
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Kuukausi/Vuosi
Kulutus/Pana
Tuotto/Pana
COP/Pana
Kulutus/mittariTuotto/Pollucom
COP/mittarointi
KK-keskilämpö
10/2021​
279kW​
1262kW​
4.5​
319,82kW​
1455kW​
4.55​
8'c​
11/2021​
753kW​
2608kW​
3.4​
785kW​
2653kW​
3.38​
1.5'c​
12/2021​
1672kW​
4342kW​
2.5​
1699,73kW​
4236kW​
2.49​
-6.7'c​
01/2022​
1266kW​
3812kW​
3​
1297,72kW​
3512kW​
2.7​
-3.3'c​
02/2022​
528kW​
1620kW​
3​
543,79kW​
1489kW​
2.74​
puuttuu päiviä

Lokakuussa kalibroin antureita ja sen jälkeen aika hyvin seurailivatkin toisiaan ilman hirveitä heittoja. Tammikuussa sitten repesi aika lailla tuo Panan näyttämä tuotto yläkanttiin (tai Pollun alakanttiin). Pähkäilin itsekseni, että miten tuo yhtäkkiä voi alkaa näyttämään noin paljon väärin tuottopuolella, mutta Grafanan selailu vei (vasta tänään) jäljille. Tuli noita dT-kokeiluja tehtyä just joskus joulukuun kylmillä ilmoilla ja tammikuusta lähtien on ollut lämmityksen dT 7, kun se aikaisemmin oli vakio 5.
Virtaushan tuossa on muuttunut oleellisesti, kun virtauksen ka. on laskenut jotain 4-4.5l/min. Virtauksen pienentyessä taitaa Pollukin käydä epätarkemmaksi. Virtaus on lämpöä tehdessä noin 13.5l/min (0.8m3/h).
Mikäköhän tuossa nyt olisi kultainen keskitie tuohon "ongelmaan".
 

Ton1A

Vakionaama
niin mitään muuta selitystä ei tosiaan ole kuin se, että kenno ei jäähdy kastepisteen alle. Mikä tämän sitten saa aikaan, niin siihen on varmaan monia mahdollisia selityksiä. Yksi on varmasti iso kenno.
Eiköhän se ole vaan tuo julmetun kokoinen kenno. Just kävin omaa kurkkaamassa, on käynyt pätkäkäyntiä vähän toista vuorokautta ilman yhtään sulatusta. Hyvin tasaisesti oli ohut huurrekerros joka paikassa, tuo ilmeisesti ehtii sulaa tauon aikana.

Omien antureidensa mukaan tää pyrkii siihen että kennon lämpötila olisi 4 astetta alle ulkoilman lämpötilan, sulatus tulee kun ero kasvaa noin 10 asteeseen.
 

iqo

Vakionaama
Omien antureidensa mukaan tää pyrkii siihen että kennon lämpötila olisi 4 astetta alle ulkoilman lämpötilan
Liekö tämä sitten vain kohteen mikro- tai makroilmastosta johtuvaa, mutta kyllä meillä on todella pieni osa lämmityskauden olosuhteita sellaiset, että 4 astetta ulkolämpötilaa kylmempi kenno ei olisi kastepisteen alapuolella. 5 vuotta olen tilannetta seurannut, ja lähinnä kevään aurinkoisina päivinä maalis-huhtikuulla RH saattaa olla alhaisempi (<80%). Käytännössä koko talven tilanne se, että kennon lämpötila on selvästi alle kastepistesteen ja kenno on 1-2 tunnissa aivan tukossa ja sulatustarve ilmeinen. Meillä tosin kohde sijaitsee notkon pohjalla, jossa voi olla useammankin asteen kylmempää kuin lähistöllä muuten. Mitsu aloittaa sulatukset ulkolämpötilan laskiessa alle +4 asteen. Ulkoyksikkö ei ole alttiina lumisateelle.

Tätä havaintopaikkaa yleensä seuraan, vaikka onkin melkein 40km etäisyydellä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tampere?station=101118

Edit. Peilaan tätä siis siihen "totuuteen", jota täällä on julistettu vuosikausia: Jos pumppu ei tuota talvella merkittäviä määriä sulatusvesiä, ei se myöskään tee töitä. Työn tekemisellä tässä tarkoitetaan siis lämpöenergian ottamista ulkoilmasta. Ehkä tämä pätee kuitenkin paremmin ILP-kokoluokan laitteille, ja tuo iso kennon pinta-ala on Panasonicin tapauksessa se merkitsevä tekijä.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Asioille pyritään löytämään nyrkkkisääntöjä, mutta tuo huurteen kertyminen ei ole simppeliä. Kennon koon lisäksi siihen vaikuttaa aika paljon softa - kuinka hyvin se pystyy kennon lämpötilaa kontrolloimaan. Tavallisessa ILPissä on kaikki vähän huonosti: ahdasreikäinen, monikerroksinen liian pieni kenno ja softa joka vetelee sulatuksen jälkeen kennon heti superkylmäksi ennenkuin pääsee normaalimeininkiin.

Jos Panan kenno on hiukan allekin kastepisteen ( eikä sitä vedetä alkukiukulla heti jäähän ) ei se kaikkea vettä ilmasta tiivistä, ilma kennon jälkeen ei ole kennonkylmää.. eikä kaikki jäähän vedetty vesi tartu vähän harvempaan kennoon vaan saattaa lentää eteenpäin.
 

eliel

Aktiivinen jäsen
9kw koneessa on sama kenno, mitä 12kw mallissa. Olisiko sitten 12kw koneen mukaan mitoitettu ja toisi siten etua 9kw koneen käynteihin?

Kyllä se Panankin kenno jäähän menee, jos käynnistyy katkolta ja ryntäilee. Yli vuorokauden on tainnut pisin veto olla, kun on osateholla saannut tehdä töitä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vähän pieneksi jää otanta tuosta "mennyt sää" käyrästä mikä näkyy mutta näyttäisi noin suunnilleen olevan että lumisateella kastepiste = lämpötila ja muulloin voi olla hyvinkin asteesta jopa kolmeen neljään asteeseen eroa. Tuommoinen asteen ero näytti aika tyypillistä olleen viime päivinä.

Eli varsin usein sen ensimmäisen asteen voisi ehkä talvellakin saada ilman huurretta, joskus ehkä usemmankin jolloin voi tulla pitkä pätkä ilman sulatusta. Tuhnukelillä huurtuminen alkaa heti kun jäähtyy.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Suojasää päivän päätteeksi se on nyt sitten taas tämän näköinen :huh:
Jatkuvasti päällä oleva pohjavastus on ilmeisesti sulattanut pohjapellin reunat puhtaaksi.

Uudet jäät.jpg
 

iqo

Vakionaama
Ettei ole kylmäaineet vähissä.
Samaa mietin. Tuo raidan muodostaminen kun tuntuu olevan muillekin tyypillistä, niin ei tarvi olla kuin hiukan poikkeava yksilö, niin alkaa käyttäytyä noin. Milläs monoblokkien kylmäainetäytöstä tutkitaan? Ei taida olla huoltoliittimiä? Vuodon haku tietysti samoilla menetelmillä kuin aina. Miten laitetaan uudet aineet, jos vuoto löytyisi ja muuten korjattavissa?

Eikö kukaan tosiaan osaa selittää, että miksi tuo osa höyrystimestä ylipäänsä käy noin paljon kylmempää kuin muu kenno? Voiko se olla tarkoituksella toteutettu noin, eli saadaanko tuollaisesta jotain etua?
 

lmfmis

Vakionaama
Samalla tavalla kuin muistakin pumpuista: aineet ulos ja punniten

Tuota raitaa voisi katsoa onko jokin putkijärjestely joka tuo valoa asiaan...
 

Gadne

Tulokas
Mulla on 12kw split malli, mutta tekniikka käsittääkseni sama kuin monossa.

Viimeisen 24h aikana sulatuksia 5kpl ja ulkona keskilämpö -0.4 astetta + illalla/yöllä satoi räntää reilusti.

Täytyy seurailla alkaako kelien muuttuessa kerääntyä jäätä noille kohdille.

E: Nyt päivänvalossa tutkaillessa näyttää tältä:

IMG_20220215_165511.jpg


Eli näillä keleillä näköjään kertyy täälläkin jäätä tuohon alaosaan. Ritilän poisotolla voisi varmaan ehkäistä tuota kun takapuoli on lähes puhdas. Ulkona +1 astetta ja tihkuräntää.

Kone asennettu vajaa 3vk sitten, en usko että on kylmäainevajausta...
 
Viimeksi muokattu:

TRP

Jäsen
Moi

Selvityksessä on VILPin hankkiminen suoran sähkön tilalle. Panasonic on tässä kisassa vahvoilla ja olen tästä ketjusta saanut paljon hyvää tietoa. Kohde on Oulun korkeudella eli täällä on vielä pakkasiakin eli valinalla on merkitystä.
Tässä tapauksessa kyseseen tulisi T-CAP Split All in one-kone. Urakoitsija tarjoaa H- sarjan laitetta, siis R410 kylmäaineella, jonka saisi käytännössä heti. Saadaanko uudemmalla J- sarjan (R32 kylmäaine) koneella hyötyä että kannattaisi odottaa tyyliin kesälle? Toki hinta nousee myös eli takaisin masku aika kasvaa... Näistä kylmäaineista on tietenkin paljon eri mielipiteitä mutta onko kenelläkään todellista tuntumaa?Kohde on Oulun korkeudella eli täällä on vielä pakkasiakin eli valinalla on merkitystä.
Kiitoksia ennakkoon
 

repomies

Hyperaktiivi
Pikkuisen nuo kuvat antaa viitteitä siitä että Suomesta löytyy nurkkia joissa tuo sulatuksen lopetuslämpötila on turhan alhainen. Onko sitä mahdollista nostaa? Monissa ILPeissä on tuolle kaksi vaihtoehtoista lämpötilaa, ja joku jumpperi, dippikytkin tai katkottava lanka piirilevyllä, jolla homma hoituu.
 

BBF

Vakionaama
Kauanko tuon T-Capin sulatus kestää? ES pumpussa sulatus on todella raju, kenno vedetään minuuteissa jotain +50C niin että höyry vaan nousee ja kaikki jää takuulla sulaa. Vähempikin kyllä riittäisi, saattaa hukata turhaan energiaa tohon höyrynkehittämiseen. Toisaalta pääsee sitten nopeasti taas takaisin lämmitykseen kiinni.
 

Ton1A

Vakionaama
Aika moni on raportoinut H-sarjalaisen hitaasta käyntiinlähdöstä pikkupakkasella. Jospa se olisi korjattu J-sarjaan? Ei kai se J-sarjalainen nyt niin paljon enempää maksa?

Viimeisin logattu sulatus kesti 8 minuuttia. Niitä on kahta sorttia
  1. nopea sulatus lämmitysvedellä, kun ulkolämpötila > -10°C JA pumpulle tuleva vesi >= +28°C
  2. hitaampi kompressorisulatus vesikierto pysäytettynä
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Meillä näkee pumpun höyrystimen ikkunan läpi niin voi mukavasti seurata sulatusta. Otin aikaa tänään siitä loppuraidan
sulamisesta kun muu kenno oli täysin sulaa. Se viimeinen raita on aina n. 10-12cm korkea kun muu kenno on sula, se viimeisen raidan sulaminen kesti 50 sekuntia jolloin koko kenno oli puhdas.
Jos sulatus loppuu liian aikaisin niin se läpi vettynyt sohjo jäätyy teräsjään tapaiseksi heti lämmityksen alettua eikä sula
seuraavassakaan jaksossa.
Jos olisi minun pumppuni niin vaihtaisin uuden anturin sen tilalle joka sulatuksen lopetuksesta vastaa.
Ei olisi liikaa vaadittu myyjältä/maahantuojalta, pumppuhan on selvästi viallinen.
 

VesA

In Memoriam
ILPeissä R410 mallit ovat olleet parempia kuin niitä seuranneet R32-mallit, mutta toki sarjoissa voi olla muutakin eroa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos olisi minun pumppuni niin vaihtaisin uuden anturin sen tilalle joka sulatuksen lopetuksesta vastaa.
Ei olisi liikaa vaadittu myyjältä/maahantuojalta, pumppuhan on selvästi viallinen.
Niin vaihtaisin minäkin. Oletettavasti noissa on jotain hajontaakin aina.
Ongelma vaikuttaa olevan, että ovat sitä mieltä (Panasonicilla), että se on oleva tuommoinen eikä (muka) haittaa mitään.
 

VesA

In Memoriam
Ongelma vaikuttaa olevan, että ovat sitä mieltä (Panasonicilla), että se on oleva tuommoinen eikä (muka) haittaa mitään.
Uskoisin että ongelma siellä päässä on se, että eivät halua ottaa vastuuta mistään - koska eivät ymmärrä tästä paljonkaan, eikä juuri kiinnostakaan. Eiköhän sekin ole enempi myyntikonttori. Kyseessähän on "Panasonic Nordic, Panasonic Marketing Europe GmBH: n (Panasonic) sivuliike".

Eli yhteyttä pitäisi ottaa näiden reiskojen ohi jonnekin seuraaviin portaisiin ja ehkä yhdistää hanke Ruotsin foorumin kanssa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Niin vaihtaisin minäkin. Oletettavasti noissa on jotain hajontaakin aina.
Ongelma vaikuttaa olevan, että ovat sitä mieltä (Panasonicilla), että se on oleva tuommoinen eikä (muka) haittaa mitään.
Mitenkäs se anturi on sijoiteltu, onko se perinteisesti jossain kupariputken pätkässä sisällä?

Ideanahan nyt olisi joku sellainen että sulatusta hiukkasen pidennetään. Tuohon päästään jos anturi näyttää vähän kylmempää vähän pidempään. Anturin vaihto on yksi tapa, JOS uusi anturi antaa eri vastusarvon. Toinen on lisätä ulkoilman vaikutusta hieman, eli anturia vähän paremmin tuulettuvasti paikalleen, ehkä inasen ulos taskustaan, tjsp. Toinen on sitten anturin vaihto, tai pieni huijausvastus. NTC näyttää kuumempaa pienemmällä vastuksella joten sopiva vastus sarjaan kytkettynä voi auttaa asiaa. Toki sellainen voi sotkea pumpun muuta toimintaa jos anturia käytetään muuhunkin.

Joku voisi laittaa niin, että jos kerran pohjavastuksen saa käymään pelkästään sulatusten ajan, niin sen ohjauksen voisi laittaa vetämään (vaihto-)relettä joka on NC. Eli rele aukeaa kun pohjavastus on päällä. Sitten tuon kennon NTC:n kanssa sarjaan laitetaan sopiva potikka/trimmeri ja trimmerin rinnalle laitetaan tuo rele. Kun pohjavastus ei ole päällä eli lämmitetään, niin rele ei vedä, joten koska se on NC eli kiinni, niin se ohittaa potikan. Pumppu näkee pelkän NTC:n. Kun pohjavastus on päällä eli sulatetaan, niin rele vetää eli on auki, eli potikka näkyy kennon NTC:n kanssa sarjassa eli sulatuksen loppulämpötila nousee sen mukaan miten trimmeri on säädetty. Sitten kun on löytynyt fiksu säätöarvo trimmerille, se poistetaan ja korvataan sopivalla kiinteällä vastuksella. Potikan tai trimmerin säätöaluetta arpoessa kannattaa mitata NTC vaikka viileässä huonelämpötilassa tai viinikaapissa. Plussan puolella kuitenkin, siellä jossain se lopetuslämpötila on.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Koitin tuota samaa vastushuijausta vaihtuvakärkisellä relellä ehdottaa jo aiemmassa vaiheessa muutamaan otteeseen mutta jäi vaikutelma ettei tuossa kuitenkaan haluttu sorkkia sitä puolta.

Itse yrittäisin tuolle anturille ehkä kuitenkin perinteistä vastushuijausta tyyliin vaihtuvakärkisellä aikareleellä ja sopivalla vastusarvolla niin laittaisi logiikan näkemään sulatuksessa hiukan todellista matalempaa arvoa anturista jolloin oletan et tuo sulatuskin jatkuisi hiukan kauemmin.
Oireiden perusteella näkisin kyllä helpommaksi tehdä tuohon vastushuijausta vrt sitä et koittaa kinuta maahantuojalta uutta anturia, ei se uusikaan anturi välttämättä sen parempi ole.

Tuohon tarvitsee (monitoimi)releen vaihtavalla kärkiparilla silleen että NC kärjen läpi menee normaali tieto ilman huijausta ja NO kärjen kautta vastuksella höystettynä. Rele kun vetää niin vastus tulee mukaan ja logiikka luulee siten tuon anturin lämpötilan kylmemmäksi mitä se onkaan. Kaiken järjen mukaan tuo sit pidentäisi sitä sulatusaikaa. Oikean vastuarvon joutuu varmaan kokeilemalla etsimään, itse laittaisin varmaan säätöpotikan ainakin alkuun. Ja jos vaikka pohjavastus on päällä vain sulatuksen ajan niin voi olla ettei tuo mainittu rele tarvitse olla edes viiveellä varustettu vaan ihan tavallinen vaihtuvakärkinen rele kävisi. Sulatus kun laukeaa rele vetää ja anturin tieto muuttuu hiukan kylmemmäksi ja pysyy vetäneenä kunnes sulatus on loppu jolloin anturitieto taas ”normalisoituu”. Uskoisin tuon toimivan suhteellisen pienellä vastushuijauksella, 1-2 astetta säätöä niin sulattanee tuon rannunkin.

Tuossa olisi tuo @Kellarinlämmittäjä :n kaipaama termostaatin säätö.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mitenkäs se anturi on sijoiteltu, onko se perinteisesti jossain kupariputken pätkässä sisällä?

On. Tuossa oikeassa yläkulmassa on toinen anturi, josta näkee tuo asennustavan eli holkki ja pieni kiilava jousi. Alareunassa hiukan vasemmalla näkyy tuon "sulatusanturin" alkuperäinen holkki pystyssä ja sen punos, kun olen siirtänyt ja sitonut anturin vulkanointiteipillä putken kylkeen. Poistin nyt eristeen tuon oman punokseni ympäriltä ja yritin sitä sormin kääntää hiukan vinoon mutta tuo kumipunos olikin aika jämäkkkä. Mikään ei muuttunut eli taas on jääpanta kennossa.

Anturit.jpg
 

repomies

Hyperaktiivi
On. Tuossa oikeassa yläkulmassa on toinen anturi, josta näkee tuo asennustavan eli holkki ja pieni kiilava jousi. Alareunassa hiukan vasemmalla näkyy tuon "sulatusanturin" alkuperäinen holkki pystyssä ja sen punos, kun olen siirtänyt ja sitonut anturin vulkanointiteipillä putken kylkeen. Poistin nyt eristeen tuon oman punokseni ympäriltä ja yritin sitä sormin kääntää hiukan vinoon mutta tuo kumipunos olikin aika jämäkkkä. Mikään ei muuttunut eli taas on jääpanta kennossa.

katso liitettä 77237
Tuossa on tietysti se hyvä puoli, että tuon voi takuukeikkaa varten palauttaa entiselleen helposti. Mutta kyllä nyt yleensä se anturi irtoaa myös piirilevyltä liittimestään siististi ja liittimeen voi työntää suoraan koekytkentäalustalle tarkoitetut johdot. Ja toinen pää uros-naaras-koekytkentäjohdosta taas piirilevylle tai releelle. Sellaisilla pääsee tekemään omia virityksiä joista ei jää jälkiä, jos homma ei toimikaan.

Toisaalta sellainenkin sähköihin koskematon koe on ehkä tehtävissä, että sulatuksen käynnistyessä nappaistaan anturi paikaltaan ilmaan roikkumaan, ja katsotaan että miten käy. Oletuksella, että siihen pääsee käsiksi polttamatta näppejä ja muodostamatta kropalla virtapiiriä 230V ja nollan välille. Korkeintaan pumppu vetää hetkeksi vikatilaan jos anturin näyttämä on sen mielestä liian outo. Parhaassa tapauksessa sulatus jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Jos niin käy, niin koe on syytä lopettaa ja todeta että ratkaisun avaimet ovat sen jälkeen sitten ihan omissa käsissä. Kyse on enää siitä, uskaltaako soveltaa oppimaansa, vai ei. Enkä tarkoita, että asennat servon joka repii anturia, vaikka joku hullu ehkä senkin voisi tehdä.
 

repomies

Hyperaktiivi
Koitin tuota samaa vastushuijausta vaihtuvakärkisellä relellä ehdottaa jo aiemmassa vaiheessa muutamaan otteeseen mutta jäi vaikutelma ettei tuossa kuitenkaan haluttu sorkkia sitä puolta.
Niinpä näyit laittaneen. Vähän huonosti jaksoin lukea ketjua taaksepäin, täytyy tunnustaa. Melkein samaa siis ehdotin, tosin yritin taivutella rautalangasta miten se pitää kytkeä niin ettei pumppu näe missään tilassa avointa piiriä. Helpointa on mielestäni kytkeä rele siis huijausvastuksen rinnalle, jolloin se ohittaa huijauksen. Ja tämä releen ja huijausvastuksen rinnankytkentä sarjaan nykyisen vastuksen kanssa.

Uuden koneen kanssa ymmärrän että intoa johtojen katkomiseen ei ole. Ehkä tuo kannattaisi kokeilla nostamalla anturi paikaltaan ensin. Jos se saa sulatuksen kestämään pitkään/loputtomasti, seuraava vaihe olisi ehkä koekytkentäjohdoilla releratkaisu, josta ei jää jälkiä.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Jos pumpulla on takuu niin on ihme jos myyjää/ kautta haarakonttoria ei saa niin tiukalle että saisi uuden anturin.
Sen todellinen hinta muutaman euron, myyntihintakin kymppejä. Jos muiden vastaavat pumput toimii vähintäänkin
kohtullisesti niin en ensimmäisenä alkaisi pellepelottomaksi takuupumpulla. Anturit varmaaan sijoitettu samoin kuin muillakin
niin todennäköisin syy on hiukan arvojen ulkopuolella oleva anturi koska pumppu muuten toimii.
Jos kaikki panat jäätyisivät niin sittenhän täytyisi tehdä " mitsut".
Nyt on ollut karmea keli , lunta taivaan täydeltä tuulen kanssa, silti pana on sulattanut kolmen tunnin välein ilman ongelmia.
 

Juseq

Jäsen
Saatiin täälläkin 9kW pana tulille 2pvä sitten ja kyllä täälläkin samaa ominaisuutta näyttää olevan, ihme jos täälläkin tuosta ei tulisi ongelmaa (taivutin ritilää valmiiksi jo, siksi on kuvassa vinossa). Eikö tätä ole vanhemmilla koneilla tullut vastaan muilla kun nyt vasta tulee esiin täällä?
20220221_151349.jpg
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Nyt on pakko ottaa sanojaan takaisin. Joko softa säädetty liian tiukalle sulatuksessa tai osissa liikaa hajontaa.
Tuo on lopettanut sulatuksen minuutin liian aikaisin.
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Vakionaama
Oliko nämä raidoittuvat nyt nimenomaan H-sarjaa? Ettei uudempaa J-sukupolvea? Saattaa jossain jo ollakin mainittuna.
 

Ton1A

Vakionaama
H-sarjaa ainakin. Tai ainakin mulla on H-sarjalainen ja tuo on tuttu näky. Ei tosin ole mennyt kovin pahaksi missään vaiheessa.
 
Back
Ylös Bottom