Vaikka DeltaT on säädetty 15 asteeseen, niin VILP käynnistyy kun Inlet veden lämpötila on noin 5 astetta alle menoveden tavoitelämpötilan kuten @Ton1A kertoi.
Tuo asetus ei tunnu vaikuttavan mihinkään koneen toimintaan ainakaan minun kokoonpanossa.
Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
Tuo asetus ei tunnu vaikuttavan mihinkään koneen toimintaan ainakaan minun kokoonpanossa.
Olisko sillä vaikutusta onko Vilp kytketty suoraan patteriverkkoon jossa jäähtyminen on sitte oikeastikin mahdollista reilusti kun veden kiertoa hidastetaan. Tällöin sitten mukavuuskin vähenee jos arvo on iso ja patterit alhaalta viileät. Varaaja kun on välissä niin tähän ei sitten todellisuudessa päästä. Pumppu ei pysty säätämään menon ja tulon väliä noin suureksi?
lmfmis
Vakionaama
Säätää käydessään lämpötilaa aina 15 astetta pyyntiä korkeammaksi jos muut jarrut ei estä.
Epätoivottu ominaisuus suuri dektaT jos kytketty suoraan patteriverkkoon, jolloin matalampi säätö estää patterien napsumisen…
DeltaT säätää vesipumpun nopeutta, että haluttu deltaT saavutetaan. Asetuksena tuo on enemmän viitteellinen ja en ole ainakaan itse ole löytänyt tuolle käyttöä.
Pidemmät käyntijaksot olen itse toteuttanut Heishamonin avulla, kun pumppu käynnistyy nostetaan pyyntilämpötilaa ja kun sammuu, niin lasketaan. Asteittaista pyyntilämpötilan nostoa, minimitehoilla ajeluun, en saanut toimimaan omalla 16kw monoblock koneella.
Pidemmät käyntijaksot olen itse toteuttanut Heishamonin avulla, kun pumppu käynnistyy nostetaan pyyntilämpötilaa ja kun sammuu, niin lasketaan. Asteittaista pyyntilämpötilan nostoa, minimitehoilla ajeluun, en saanut toimimaan omalla 16kw monoblock koneella.
Pakko nyt tähän sen verran tarttua, että ei tuo deltaT-kikkailu ole mitään "energiansäästöä". Talo tarvitsee määrän X energiaa ja se sama X-määrä tehdään siitä huolimatta, että käykö kone koko ajan, vai käykö se kone pätkäkäyntiä. Lopputulos on ihan sama käykö se 1kW teholla 24h, vai käykö se joka toisen tunnin 2kW tehoilla.
Loppu on saivartelua sen osalta, että onko pakkasella vähän "hidas" käynnistyminen ja huono COP, sillä hyvin todennäköisesti myöskään pienillä tehoilla COP ei ole optimaalinen, koska kompressori ei käy optimaalisella käyntialueellaan pienen lämmöntarpeen takia.
DeltaT säädöillä lähinnä on vaikutusta vain siihen pätkäkäynnin torppaamiseen, jos halutaan mieluummin pidempää käyntijaksoa.
Toki omien kokemusten perusteella tuota jatkuvampaa käyntiä puoltavia asioita on _omassa_käytössä enemmän, kuten esim. se, että vajaassa tunnin huilissa tulee äkkiä vajetta varaajaan pakkasilla ja se_saattaa_kertautua esim. juuri samoihin kohtiin tulleiden suihkussakäyntien suhteen, kun varaaja jäähtyy sitä myötä entistä enemmän. Vaikutus ei ole niin iso, jos vilp on käynnissä pienemmillä tehoilla ja se ehtii myös reagoida samaan aikaan viileneväön veteen. Lisäksi meillä on patterit herkkiä napsumaan, joten huilitauolta palaamiset laittaa myös pattereita napsumaan.
Syksyllä asennettu tcap split 12 kWei mene katkolle millään. Viikonloppuna oli plussakelit niin hyvin minimitehoilla pumppasi ja sama meno jatkunut nyt pakkasilla.Onkohan softassa eroa vanhempiin pumppuihin tai 9kW-malliin. Kiertovesipumppujen virtaamaa pienensin niin alkoi kulutus mennä sinne minne pitääkin. Pieni säiliö, virtaamat pieneksi siis.
Vaikka tälle ketjulle vieraan merkin käyttäjä olenkin, voisin kuvitella tuossa olevän järkeä. Tuossa omassa myllyssä voi myös säätää tuota △t:tä. Siinä tuo säätö sovittelee pumpun sisäisen kiertovesipumpun vauhtia. Boschilla kuvittelevat että sisäyksiköltä mennään suoraan lämmönjakoon ja kierto tehdään suoraan sisäyksikön pumpulla. Tällöin tuo △t asettaisi suoraan lämmityksen paluuvirtauksen lämpötilan suhteessa menolämpöön säätämällä tuota kiertovesipumppua. Nyt kun järjestelmässä on puskurivaraaja ja varaajasta syötetään vesi lämmitykseen ulkoisella kiertovesipumpulla niin tuo säätö ei varmaan toimi kuten ovat viisaudessaan kuvitelleet. Mutta ei se merkityksetön ole minunkaan käytössäni. Kun itselläni patteriverkoston virtaus on rivakka, niin verkostoon lähtevän ja sieltä palaavan veden △t on pieni. 100 L puskurivesi kiertää ympäri melkoista haipakkaa. Pumppu kun mittaa kiertoon lähtevän veden ja pumpulle työvaraajasta tulevan veden lämpötilaa, niin eihän se siihen kummostakaan lämpötilaeroa saa vaikkka tavoite olisi mikä. Jos △t on säädetty suureksi, tahtoo pumppu ylilämmittää menoveden jostakin kumman syystä. Nyt kun pistän tuon pumpun säädettävän △t:n niin pieneksi kuin mahdollista, nostaa se työvaraajan ja pumpun välistä virtausta suuremmaksi pitäen pumpulta työvaraajaan lähtevän veden lämmön lähellä verkostoon lähtevää lämpötilaa. Optimi olisi saada tuo lämpöpumpun ja työvaraajan välinen virtaus saman kokoiseksi kuin verkostoon menevä virtaus. No lämpöpumpun kiertovesipumppu ei aivan siihen taivu, mutta hyvinpä se nykysäädöillä toimii.
Omien mittausten mukaan pätkäkäynnissä ei ole mitään ongelmaa niin kauan kun ulkolämpötila on suojan puolella. Ongelmat alkavat heti kun lämmitystarve ei ole kovin suuri, mutta on kuitenkin pakkasta, esim. kevätaurinko. Näillä harmailla keleillä mun taloni vie juuri sen verran tehoa että pikkupakkasella mennään koko ajan minimiteholla.
Mulla on myös vähän turhan kömpelö varajärjestelmä, eli mekaaninen kytkin shunttimoottorissa + viiverele. Jos shuntti on melkein selällään noin tunnin ajan, niin silloin 6 kW vastus lähtee apuun. Tuohon kun yhdistää tuon huonon startin pikkupakkasesta, niin herkästi ollaan tilanteessa jossa apuvastus lähtee ihan turhaan päälle.
Tuota minäkin mietin kun asentaja tuohon viittasi lokakuulla kun laitetta laitettiin., että on jotain päivitetty. Epäselväksi jäi mitä. Ja kukaan ei palstallakaan ole asiaa kommentoinut kuulleensa.
Mulla pakostakin on ollut taukoa käynnissä vuoden viimeisenä ja lämpimänä päivänä. Tuon päivän kulutus ollut noin 13 kWh, normaalilla vuorokauden minimillähän ilman katkoja olis ollu 24-25kWh.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille
Viimeksi muokattu:
Heishamonissa on ainakin uudemmissa versiossa "Emulate optional PCB"-toiminto asetuksissa mutta ei vaikuttanut ihan yhtä yksinkertaiselta kuin normaali tietojen välittämien taloautomaatiolle tai perus-HTTP-ohjaukset.
github.com
HeishaMon/OptionalPCB.md at main · heishamon/HeishaMon
Panasonic Aquarea air-water H, J, K, L and M series MQTT gateway - heishamon/HeishaMon
github.com
Hyvin näyttää tekniikka kehittyvän edelleen, minulla 11 v. Fujitsun Vilp pääsee kuivilla keleillä reiluun kolmeen tuntiin sulatusväleissä, mitä aikoinaan pidettiin jo hyvänä. Omien havaintojen mukaan kevättä kohden kelit vielä kuivaa entisestään, varsinkin hankalat 0-kelit.
Ehkäpä tämä malli on seuraava kone, kun nykyinen hajoaa joskus... mielenkiinnolla seuraan kokemuksianne.
Tuohon tietenkin vaikuttaa kuiva pakkasilma ja esim. tällä hetkellä kastepiste on -11'c ulkolämpötilan ollessa -8'c.
Outside-pipe -lämpötila on sulatuksen käynnistävä tekijä ja sen lämpötila keikkuu kastepisteen alapuolella = kennokaan ei huurru = ei tarvetta sulatella.
Esim. nyt on 5h edellisestä sulatuksesta ja kenno on edelleen täysin puhdas.
Outside-pipe -lämpötila on sulatuksen käynnistävä tekijä ja sen lämpötila keikkuu kastepisteen alapuolella = kennokaan ei huurru = ei tarvetta sulatella.
Esim. nyt on 5h edellisestä sulatuksesta ja kenno on edelleen täysin puhdas.
Viimeksi muokattu:
Nyt päästiin asiaan. Minkälaisesta ujelluksesta kyse? Itselläni oli heti ensimmäisellä viikolla aivan perkeleenmoinen ulina mutta käyttövettä tehdessä. Tilanteesta huolestuneena keskeytin käyttöveden lämmityksen, ulina hävisi ja laite siirtyi lämmitysveden tekoon täysin normaaleilla äänimaailmoilla.
Tänään iski toisen kerran mutta hieman hillitymmin. Taajuus kun laski, myös ujellus loppui. Lämmitysveden tekoon palattua ja taajuuden noustessa 60-80 Hz:iin, ei edelleenkään kuulunut mitään poikkeavaa, joten en tiedä mitä tästä oikein ajatella.
Jälkimmäisellä kerralla ymmärsin napata äänet talteen:
Sisältä kylmäaineputkilta kuunneltuna: https://voca.ro/1jfrVA0cUMK2
Ulkoyksiköltä: https://voca.ro/1nwUea6JaUYA
Tänään iski toisen kerran mutta hieman hillitymmin. Taajuus kun laski, myös ujellus loppui. Lämmitysveden tekoon palattua ja taajuuden noustessa 60-80 Hz:iin, ei edelleenkään kuulunut mitään poikkeavaa, joten en tiedä mitä tästä oikein ajatella.
Jälkimmäisellä kerralla ymmärsin napata äänet talteen:
Sisältä kylmäaineputkilta kuunneltuna: https://voca.ro/1jfrVA0cUMK2
Ulkoyksiköltä: https://voca.ro/1nwUea6JaUYA
Panassa ollut sopivat asetukset tähän keliin. Käynyt yli 10 tuntia sulattamatta ja kenno aivan puhdas. Ottoteho 970W
ja anto 2,5kW, tämä on riittänyt pitämään talon lämpimänä takan avustuksella. Coppi ei ole kovin ihmeellinen, näytti
vähän parantuneen kun suihkukäynnin jälkeen tehot nousi 1,17/3,4 kW. Minimiteholla näyttää olevan coppi huonompi
mutta kenno pysyy puhtaana, viekö isommalla teholla sulatukset hyödyn paremmasta pumppauscopista.
Siilinkarilla lämpö - 8,4, kastepiste -11,2 ja kosteus 80%.
ja anto 2,5kW, tämä on riittänyt pitämään talon lämpimänä takan avustuksella. Coppi ei ole kovin ihmeellinen, näytti
vähän parantuneen kun suihkukäynnin jälkeen tehot nousi 1,17/3,4 kW. Minimiteholla näyttää olevan coppi huonompi
mutta kenno pysyy puhtaana, viekö isommalla teholla sulatukset hyödyn paremmasta pumppauscopista.
Siilinkarilla lämpö - 8,4, kastepiste -11,2 ja kosteus 80%.
Liitteet
Alkaa olemaan 24h täynnä ilman sulatuksia. Kenno on edelleen aivan täysin puhdas!
Mielenkiinnolla odotan, kuinka pitkään mennään ilman sulatusta.
Tällä hetkellä ilmankosteus 59% ja kastepiste -13'c. Ulkolämpötila -8'c ja ulkolämpötila pysytellyt aika tasaisesti ~samana.
Kuten näkyy, niin sulatuksen käynnistävä outside_pipe -lämpötila on pystellyt koko ajan juuri ja juuri kastepisteen alapuolella.
Näillä pakkasilla QM2 käytössä, eli ei mennä täysillä tehoilla.
Mielenkiinnolla odotan, kuinka pitkään mennään ilman sulatusta.
Tällä hetkellä ilmankosteus 59% ja kastepiste -13'c. Ulkolämpötila -8'c ja ulkolämpötila pysytellyt aika tasaisesti ~samana.
Kuten näkyy, niin sulatuksen käynnistävä outside_pipe -lämpötila on pystellyt koko ajan juuri ja juuri kastepisteen alapuolella.
Näillä pakkasilla QM2 käytössä, eli ei mennä täysillä tehoilla.
Tätä COP-asiaa vähän toisaalla sivusinkin. Pienillä tehoilla jatkuvalla käynnillä ei ehkä olla ihan optimaalisella alueella, mutta takkiin tulee myös niissä pakkaskelien ON/OFF-käynnistelyissä ja kovemmalla ajolla. Ei toi sun COP ihan hirveästi eroa tuosta mun pitkästä ajosta. Huomannut myös saman, että pieni pomppu tulee COPpiin, jos on suihkussa käyntiä välissä ja tehdään hetken vähän isommalla teholla vajeen paikkaamiseksi. Ja voi myös hyvinkin olla mahdollista, että isommilla tehoilla kennokin alkaisi huurtumaan enemmän.
Viimeksi muokattu:
Jotenkin lohduttavaa, että muutkin kuulevat ääniä! Nappasin tällä jälkimmäisellä kerralla suurimmaksi osaksi laitteen speksit talteen, kun se oli Heishamonin avulla mahdollista. Itselleni ei kuitenkaan mitään erikoista pistä tuossa silmään. Typerästi käyttöveden otto ja antoteho on juuri jäänyt pois ja siinä ehkä suurin epäkohta COP 0,5.
Tulevalla viikolla pitäisi pärähtää käyntiin 9kW All-in-one splitti, jossa siis täyskokoinen sisäyksikkö. Siinä on vesitilavuutta 185 l, mihin liittyen helppo (?) kysymys:
- onko säiliö yksi- vai kaksikammioinen?
Siis miten lämmin käyttövesi lämmitetään sinne 50C hujakoille (pumpulla vai vastuksilla)? Lattialämmitys talossa.
Ja itsekin haluan kehua Panan manuaalia, josta saa vain arvailla mitä mikäkin säätö tarkoittaa...
- onko säiliö yksi- vai kaksikammioinen?
Siis miten lämmin käyttövesi lämmitetään sinne 50C hujakoille (pumpulla vai vastuksilla)? Lattialämmitys talossa.
Ja itsekin haluan kehua Panan manuaalia, josta saa vain arvailla mitä mikäkin säätö tarkoittaa...
Säiliön olen ymmärtänyt olevan puhtaasti säiliö ja pumppu lämmittää sen ongelmitta ainakin 52 asteen paikkeille reilussa kymmenen asteen pakkasella ja mielestäni hieman pienemmällä pakkasella jopa 55 asteeseen. Itse pidän lähtökohtaisesti vastukset pois päältä mutta taloautomaatio käskee pumpun kerta viikkoon nostamaan lämmöt 65 asteeseen vastuksia apuna käyttäen.
Lämmitysvesi tehdään siis, taas ymmärrykseni mukaan, suoraan kiertoon tai työsäiliöön.
Ohjekirja on kyllä täysin turha ja jopa välillä mielestäni harhaanjohtava. Onneksi on tämänkaltaisia keskustelupalstoja, mistä saa huomattavasti paremman selvyyden mitä laitteen eri toiminnot tarkoittavat ja miten ne mihinkin vaikuttavat.
Lämmitysvesi tehdään siis, taas ymmärrykseni mukaan, suoraan kiertoon tai työsäiliöön.
Ohjekirja on kyllä täysin turha ja jopa välillä mielestäni harhaanjohtava. Onneksi on tämänkaltaisia keskustelupalstoja, mistä saa huomattavasti paremman selvyyden mitä laitteen eri toiminnot tarkoittavat ja miten ne mihinkin vaikuttavat.
Pääsääntöisestihän VILP tuottaa lämmitysvettä ja siirtyy käyttöveden lämmittämiseen vasta kun säiliön lämpötila on laskenut asetuksissa määriteltyyn lämpötilaan. Omassa tapauksesani lämmitysvesi lämmitetään noin 1-2 vuorokauden välein kun säiliön lämpötila on laskenut 55 asteesta 45 asteeseen. Loput ajasta näillä noin -10 asteen pakkasilla pumppu tekee tasaisesti 40 asteista vettä työsäiliöön, mistä se kiertää edelleen patteriverkostoon.
pökö
Kaivo jäässä
Kiitos
pökö
Kaivo jäässä
Sinulleko nyt tulossa vilp, etkä tiedä miten tuo nosto tapahtuu?
pökö
Kaivo jäässä
Ammattijargonit ei siis riitä. Eikö tuo selviä manuaalista? Ei se sitä vastuksella tee kuin viimeisenä hätätekona