Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

T

tatu

Jäsen
Ei aikaisemmat kokeilut säädöissä vaikuttaneet katkokäyntiin. Pana haluaa lähteä 3`C lämpötilan pudotuksen jälkeen aina käyntiin, tuo voisi myös johtua veden liian nopeasta virtauksesta joka sekoittaa hybridivaraajan. Ehkä lämmityksen delta T voisi nostaa 5 -> 7`C jolloin virtaus pienenisi? Voisi kokeilla myös nostaa panan lämmityskäyrää ylemmäs mitä patterit haluaa ja katsoa miten se vaikuttaa. Jos tuon lisäkortin ostaa niin tarviiko muuta kuin uuden lämpötila-anturin? 220€ näytti olevan Huhta verkkokaupassa kortti ja anturi posteineen. Mistä olette omanne tilanneet?

Onko nämä oikeat:
Puskurivaraajan anturi PAW-A2W-TSBU, Lisäpiirikortti CZ-NS4P

Tuosta kytkennästä vielä: Käyttövesi esilämpiää alemmassa säiliössä oumanin kohdalla kierukassa ja menee seuraavaksi varaajan yläosan kierukkaan.

Monta käynnistyskertaa kompurat yleensä kestävät, onko jossain lukuja tai kenelläkään kokemusta?
 
Viimeksi muokattu:
J

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Mulla on ollut aina tuo dt joko 7 tai 8 jotta tuo pumpun virtaus olisi pienempi ja vesi hieman kerrostusi paremmin. Itse en oo ottanut vielä lisäkorttia vaikka anturillekin olisi tasku valmiina hybridivaraajassa. Tältä foorumilta oon oppinut että ei kannata tehdä turhan kuumaa vettä kun kuuluisa cop kärsii. Kuten @Ton1A totesi tuo on kiinteä tuo että käynnistyy kun pyynti alittuu 3 ° ja sammuu kun ylittyy 2°. Kun ei oo omaa kotiautomaatiota kuin tuo Ouman ja Panan Ohjainpalikka Cz-taw1 niin tuo Qm on saanut olla OFF pakkaskauden. Nyt vois laittaa taas päälle niin ei ryntäile niin nopeaasti tavoitteeseen.

Mikä sun hybridivaraaja on ?
 
J

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Hyvin samanoloinen kolme kierukkainen malli kuin Jäspin hybridi varaaja kuin minulla. Mulla kumpikin kierukkaa esilämmittää käyttövettä. Välilevyn paikka vaan eri: täällä ylempi lohko 300 L ja alempi 200L.
 
T

tjani

Aktiivinen jäsen
tatu sanoi:
Jos tuon lisäkortin ostaa niin tarviiko muuta kuin uuden lämpötila-anturin?
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos buffer modea haluat käyttää niin tarvitset zone temp -anturin myös. PAW-A2W-TSHC on sen koodi. Tai sitten voit ostaa kaksi PAW-A2W-TSBU -anturia koska samat vastusarvot.

Ainakin minulla buffer mode toimii niin että kompuraa ajetaan kiinteällä nopudella. Nollan tuntumassa 76 Hz ja sitten +5°C 63 Hz, sään lämmetessä sitten pienemmällä. Että siinä sitä ei yritetä pitää käynnissä minimi teholla vaan ladataan isolla teholla pönttö tavoitteeseen ja mennään levolle.
 
Viimeksi muokattu:
T

Ton1A

Vakionaama
Itsekin koitin tuota buffer modea lisäkortilla ja antureilla, mutta ei siitä mitään tullut. Paljon pätkäkäyntiä ja huonoja kylmästartteja.

Käyräajo toimii paljon paremmin,
 
B

Blackie

Jäsen
Eilen oli illalla täällä lyhyt sähkökatko, mahtokohan heishamon purkki ottaa itseensä, sen jälkeen en oo vitullakaan saanu toimimaan. Oli kiva yöllä väsyneenä alkaa taistelemaan sen kanssa kun huomas et kämpässä on viileetä. On nää wifin yli tapahtuvat ohjaukset vaan aika epäluotettavia...Ja aina tietenkin illalla/yöllä kun vikaa tulee. Node-red ohjaus on pumppuun siis. Nyt vasta kun vilpistä sammutti virrat sulaketaulusta hetkeks niin heishamon sai yhteyden uusiks ja alko näyttää ja lähettämään tietoja taas, grrrr. Heishan rebootit eikä resetit ei saanut toimimaan...Jos teksti vaikuttaa sekavalta niin alkoi toimimaan samalla kun tota olin kirjottamassa ja muokkasin tekstiä :)
 
Viimeksi muokattu:
B

Blackie

Jäsen
pökö sanoi:
Miksi ihmeessä pitää tuollaiset heishamonit olla, eikö ihan tavalliset säädöt onnistu ilmankin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä tämä hyvin toimii silloinkun toimii, sisälämpö pysyy tasaisempana kun se haistelee sitä ja kompensoi sen mukaan veden lämpötilaa. Jos Panassa ois toimiva huonelämpötlan mukaan säätö niin näitähän ei tarvittaisi.
 
J

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Blackie sanoi:
vasta kun vilpistä sammutti virrat sulaketaulusta hetkeks niin heishamon sai yhteyden uusiks
Klikkaa laajentaaksesi..
Mulla sama kokemus usein alkuun kun tuo CZ--Taw1 -palikka menetti yhteydet ulkomaailmaan. Vain samainen sulaketemppu auttoi. Etänä ei onnistu. Tuo palikka kytkettynä Panan kortille samalla johdolla kuin tuo heishamonkin olisi..
 
R

Rotosnagger

Jäsen
Mulla ei oo Panan palikan (CZ--Taw1) kanssa ollut mitään ongelmaa toiminnan suhteen, kun on kotiverkossa langalla kiinni. Vedin asennusvaiheessa RJ45:n kytkimen ja Panan välille.
 
M

Mikey

Aktiivinen jäsen
Pakkasilla oman Panan minimikierrokset ovat 19Hz, jolloin -laitteen oman näytön mukaan- ottoteho olisi 0,8kW.

Nyt 'lämpimillä' kone näyttää samoilla kierroksilla 0,6kW ottoja. Onko muilla kommentoitavaa?
 
P

Pretor

Aktiivinen jäsen
Mikey sanoi:
Pakkasilla oman Panan minimikierrokset ovat 19Hz, jolloin -laitteen oman näytön mukaan- ottoteho olisi 0,8kW.

Nyt 'lämpimillä' kone näyttää samoilla kierroksilla 0,6kW ottoja. Onko muilla kommentoitavaa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei muuta kuin se, että talvella kulutus voi olla 810W, eli Panan mukaan 0.8kW ja kesällä 790W, eli Panan mukaan 0.6kW.
Pohjaan tämän ainoastaan siihen, että pohjakulutus itselläni on nyt noin 10W, kun talvipakkasten seisokissa se on muistaakseni jotain 30-35W
ja Pana tunnetusti ilmoittaa ainoastaan 200W portaissa lukemat.
 
Nikon

Nikon

Aktiivinen jäsen
Mikey sanoi:
Pakkasilla oman Panan minimikierrokset ovat 19Hz, jolloin -laitteen oman näytön mukaan- ottoteho olisi 0,8kW.

Nyt 'lämpimillä' kone näyttää samoilla kierroksilla 0,6kW ottoja. Onko muilla kommentoitavaa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko nämä luvut saatu mittaamalla vai panan omasta apista ?
 
Nikon

Nikon

Aktiivinen jäsen
Mikey sanoi:
-laitteen oman näytön mukaan-
Klikkaa laajentaaksesi..
Ah, lukihan se siinä kysymyksessäkin kun laittoi silmälasit päähän,
-panan ilmoittamat arvot on arvioita, eivät mitaustuloksia ja kun noin pieni ero niin suhtaudun suurella varauksella niiden tarkuuteen.
-pienillä kierroksilla käy kompura, tuskin tuottaa juuri mitään..
 
P

PuuhaPate

Jäsen
Juu arvioita on. Kuukauden välein käyn itse katsomassa ihan kunnonnon mittareista arvot ja hyvin lähelle samoja on ollut myös panan ilmoittamat. Hetkellisissä arvoissa voi sitten ollakin heittoa joka sitten tasaantuu pitemmällä ajalla.
 
B

Blackie

Jäsen
Kuinka paljon hyötyä tuollaisesta isosta varaajasta olisi lämmityskäyttöä ajatellen? Joku kenellä sellainen on vois kertoa esimerkkejä kuinka kauan kone huilaa esim nollakelissä ja onko säästöjä tullut? Itsellä Split-malli niin ulkoyksikön jäätymisen kanssa ongelmia kaiketi tulisi. Ja koko varmaan saisi ainakin sen 500l olla?
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Blackie sanoi:
Joku kenellä sellainen on vois kertoa esimerkkejä kuinka kauan kone huilaa esim nollakelissä ja onko säästöjä tullut? Itsellä Split-malli niin ulkoyksikön jäätymisen kanssa ongelmia kaiketi tulisi
Klikkaa laajentaaksesi..
Split = ei ongelmia ollenkaan ulkoyksikön jäätymisisä. Ole huoletta jäätymisen kanssa, se on monoblockin ongelma
 
M

Mikey

Aktiivinen jäsen
^Varaajan tarve on isosti kiinni siitä onko patteri- vai lattialämmitys. Lattial:llä lattialaatta toimii itse varaajana.
 
kurre orava

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Blackie sanoi:
Kuinka paljon hyötyä tuollaisesta isosta varaajasta olisi lämmityskäyttöä ajatellen? Joku kenellä sellainen on vois kertoa esimerkkejä kuinka kauan kone huilaa esim nollakelissä ja onko säästöjä tullut? Itsellä Split-malli niin ulkoyksikön jäätymisen kanssa ongelmia kaiketi tulisi. Ja koko varmaan saisi ainakin sen 500l olla?
Klikkaa laajentaaksesi..
Huilijaksot ja niiden kesto ovat toki talokohtaisia mutta noin yleisesti voinee kai todeta että mikäli energiaa on tarkoitus varata niin lämpöpumpulla saa järkevästi 1000 litran varaajaan varattua tyyliin 5-6kWh ja vastaavasti 2000 litran varaajaan hiukan toistakymmentä kWh:ta. On se 500 litraakin toki jonkinmoinen puskuri mutta eipä siihen energiaa hirveästi varata mikäli lämmönlähteenä on lämpöpumppu ja tähtäimessä on jonkinlainen energiatehokkuus.

Meillä on kahdessa varaajassa yhteensä 1800 litraa, ei silläkään herralle huonetta rakenneta mutta toki sillä pystyy jo hiukan väistämään kalleimpia tunteja.
 
V

VesA

In Memoriam
Itse laskin aikoinaan, ettei 2m3 varaajalla kannata meillä väistellä parin tunnin piikkejä - osiin menee kuitennii rahaa - yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa vaikka pysäyttää lämmitys kokonaan pariksi tunniksi. Piikit olivat silloin kyllä paljon matalampia, ehkä homma kannattaisi nyt paremmin.
 
Nikon

Nikon

Aktiivinen jäsen
VesA sanoi:
Itse laskin aikoinaan, ettei 2m3 varaajalla kannata meillä väistellä parin tunnin piikkejä - osiin menee kuitennii rahaa - yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa vaikka pysäyttää lämmitys kokonaan pariksi tunniksi. Piikit olivat silloin kyllä paljon matalampia, ehkä homma kannattaisi nyt paremmin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko kukaan laskenut täällä foorumilla kuinka paljon tällä pysäyttelyllä oikeasti säästää ? Sanotaan nyt vaikka vaihteluvälillä 5cnt -25snt/ kWh ? Ja tässä pitäisi ottaa huomioon ”lämmitysvelan” kiinniottaminen , pumpun kuluminen on/off käynnin takia jne.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Nikon sanoi:
Onko kukaan laskenut täällä foorumilla kuinka paljon tällä pysäyttelyllä oikeasti säästää ? Sanotaan nyt vaikka vaihteluvälillä 5cnt -25snt/ kWh ? Ja tässä pitäisi ottaa huomioon ”lämmitysvelan” kiinniottaminen , pumpun kuluminen on/off käynnin takia jne.
Klikkaa laajentaaksesi..
On monenlaisia laiteratkaisuita, ajotapoja ja sähkösoppareita.. Esimerkkinä laskeskelin oman systeemin säästöjä 2000 litran varaajan kanssa. Meillä pana on syksystä kevääseen direct moodissa, eli käy taukoamatta. Keväästä syksyyn ajan aikakellolla niin, että päivällä ajo, koska paras coppi ja yöt seisoo. Nyt on päällä klo 10.00 - 22.00.
Laskeskelin kuluneen vuoden lukuja. marras 2023 - maalis 2024 pana ottanut yhteensä n. 5500 kwh. loppuvuodelle jää n. 2000 kwh aikakellokäyttöön.
Direct moodissa ei ole mitään hyötyä 2000 litraisesta. 500 litrainen olisi ihan yhtä hyvä.
Lämpimän ajan 2000 kwh kasvaisi jonkin verran, jos ajaisi direct moodilla läpi vuoden. Kasvaisi ehkä n. 3000 kw:iin.

Elikkä 2000 litrainen säästäisi siten n. 1000 kwh x 14 snt/kwh (kiinteä 24 kk soppari, sis. sähkön+siirron+verot), joka tekisi rahassa 140,- euroa vuodessa.
Aika pieni on säästö. Meidän varaaja on reilut 40 vuotias. Kun siitä aika jättää, niin hommaan pienemmän tilalle.
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikey

Aktiivinen jäsen
^Itse olen jättänyt laskimen rauhaan ja luottanut perstuntumaan sen sijaan.

Kun on lattialämmitys johon pörssisähköilijänä voi varata lämpöä, niin olen haarukoinut että yöllä (00-07) kannattaa vinguttaa kompuraa ylilämpötilan pyynnillä ja seisottaa aamupäivän (07-13) kalliit tunnit. Toki kalliit tunnit talvisaikaan alkaa taas klo 16, joten seisottamisen loppuaika ei aina osu maaliin.

Mutta kun ei ole Panan viikkokalenteria parempaa käytössä, niin kuvittelen tuolla asetuksella olevani kuivilla.

Noilla opeilla sähköenergian alvillinen keskihinta (pl. siirto+s-vero) oli tammikuussa 11 c/kWh ja helmi-maaliskuissa 7 c/kWh.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Tilanne alkaa olla, että nykyisten tehokkaiden lämpöpumppujen kanssa lämmityskulut ovat aika pienet suhteessa moniin muihin kuluihin.
Meilläkin panan kanssa ollaan suunnilleen satasen paikkeilla kuussa keskimäärin. Kuitenkin 150 m2 yhdessä tasossa Vantaalla. On sen verran edullista lämmittää, että en enää kummemmin paneudu erilaisiin säätöihin. Enemmänkin kiinnostaa varautuminen mahdollisiin sähkökatkoihin ja säännöstelyihin.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
kaihakki sanoi:
Tilanne alkaa olla, että nykyisten tehokkaiden lämpöpumppujen kanssa lämmityskulut ovat aika pienet suhteessa moniin muihin kuluihin.
Meilläkin panan kanssa ollaan suunnilleen satasen paikkeilla kuussa keskimäärin. Kuitenkin 150 m2 yhdessä tasossa Vantaalla. On sen verran edullista lämmittää, että en enää kummemmin paneudu erilaisiin säätöihin. Enemmänkin kiinnostaa varautuminen mahdollisiin sähkökatkoihin ja säännöstelyihin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Noin se menee. 1 sentti hinnassa on meillä 90 e vuodessa, siksi en ala lepuutuksiin tai muihin kikkailuihin, enkä hommaa ainuttakaan kiinalaista härpäkettä energiaa säästämään.
 
J

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Jokohan olis aika kokeilla ajaa varaaja ylilämpöön muutaman kerran päivässä ja sitte muuten antaa olla OFF. Ouman sitten annostelee tuota patteripiiriin, jos tarvis. Lämmityskausi vetelee loppujaan ....Toivottavasti. Sopivaan aikaan kun lataa niin saapi mukavasti kulutusvaikutusta. Nyt on ollut päiviä kun on lämpimin hetki ja korkein coppimahdollisuus ja siihen samaan aikaan halvin hinta. Kokeilee nyt tuota... ainahan voipi muuttaa taktiikkaa.

Muoks. Ja samalla laittaa pattetiverkoston kierto hitaammalle... varaajaa purkaa energiaansa hitaammin. Talvella kierto ollut nopeammalla jolloin kiertavan veden lämpötilakin voinut laskea tehon vähenemättä.
 
Viimeksi muokattu:
J

Juha1964

Aktiivinen jäsen
^
Tuo yläpuolella kirjoittamani taktiikka tuntuu toimivan tähän aikaan vuodesta.
Esimerkkinä kaksi päivän halvinta tuntia 12 tunnin välein.
Aamu yön pumppaus: Otto 2,43 kWh, Anto 9,2 kWh. Cop 3,79. Ulkona muutama aste. Pyynti 40°.

Iltapäivä: Otto 3,21 kWh, Antti 14,3 kWh. Cop 4,45 Ulkona 19°. Pyynti 48°.

Liite kuvassa miltä taktiikka näyttää liukurin käppyrällä. 2.5. kulutusvaikutus -6,7c/kwh.

Screenshot_20240503_223755_Samsung Internet.jpg
 
S

Sarkari

Jäsen
Mikähän pumppuun on iskenyt kun ei lämmitä vettä enää laisinkaan? Ajoin GET komennolla Heishamoniin http://10.0.0.2/command?SetZ1HeatRequestTemperature=45 mikä nostaa pyynnin tuonne 45 asteeseen mutta pumppu ei lähde lämmittämään laisinkaan. Viime viikolla vielä alkoi suunnilleen heti lämmittämään vettä. Kulutushistoriasta päätellen on jo viime perjantaista asti tyytynyt vain kierrättämään vettä.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom