Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

[siwer]

Minusta jonkun valmistajan 200W? mikroinvertteri maksoi kymppejä - mutta sillä ei yksin tehnyt mitään, seuraksi piti olla kaverina joku keskusyksikkö jonka tehtäviä en selvitellyt.

Ehkäpä tarkoitat "power optimizer" -tuotetta, sellainen "yhdistetään molempien ratkaisujen huonot puolet" -ratkaisu. Ei jatkoon, mielestäni.

Niillä saa paneelikohtaisen MPPT:n mutta se on ainoa plussa.

Argumentti on että varsinainen invertteri olisi muka helpompi ja halvempi kun sen ei tarvitse tehdä MPPT:tä, mutta kun MPPT on vain softaa eikä se maksa mitään siinä invertterissä (softa täytyy olla tehtynä joka tapauksessa niissä power optimizer -bokseissa).

 

[Xyron]

3kW fronius kahdella mppt säätimellä ja wlanilla 900€. Paljonko kustantaa 3kW edestä mikroinvertterit?

Mistä 3 vaihe fronius 900? Itse en löytänyt. 3kw micro n 1500.

Onhan enphase ollut jo vuodesta 2006 mukana markkinoilla. Ja itse kyllä maksan mielelläni enemmän siitä että saan 25 vuoden takuun ja paneeli kohtaisen seurannan.

Niin kuin aikaisemmin totesin, aivan sama minkä merkkinen. Kaikilla saadaan tuotettua uusiutuvaa energiaa! Ja tämähän on nyt se kaikkein tärkein Suomessa.

 

[SON]

Ehkä parhaiten voi arvioida aurinkovoimayksikön tehokkuutta laskemalla sen huipunkäyttöaika. Oheiseessa linkissä on tästä tarkemmin.

Aurinkovoiman huipunkäyttöaika

Huipunkäyttöaika Ei ehkä ole tuttu termi monellekaan, varsinkaan aurinkovoiman yhteydessä. Huipunkäyttöaika lasketaan jakamalla vuotuinen voimalaitoksen sähköenergian tuotto laitoksen nimellisteholla. Esimerkiksi oman järjestelmän arvioitu tuotto voisi olla vuodessa 5 000 kWh ja nimellisteho 5...

lampopumput.info

Minun kautta saa enphase mikroinverttereitä. Minulla ollut vuoden käytössä ja todella tyytyväinen. 1,8kw voimala tuottanut 2200kwh vuodessa. 25 vuoden takuu!

Tästä saadaan huipunkäyttöajaksi= 2200kWh/1,8 kW= 1222 h joka on tiettävästi Suomen ennätys. Vaikea kommentoida sen enempää kuin todeta että oma voimala on mielestani ihanneolosuhteissa, vajaan vuoden ollut käytössä ja on todennäköistä että huipunkäyttöaika tulee olemaan hiukan yli 1000 h.

 

[pelzi_]

Johan se tuolla todettiin että 1.8kW on alimitoitetun invertterin teho ja paneelia on enempi.

Toki invertterin alimitoitus on usein aivan fiksua, varsinkin aikana ennen tuntinetotusta kun se ylijäämäteho jota joinain tunteina kesällä saisi ei kuitenkaan lompakossa paljoa tunnu. Vaikka harva nytkään sitä kaikkea saa kulumaan vaikka netotus kovasti helpottaakin asiaa.

 

[roots]

Tästä saadaan huipunkäyttöajaksi= 2200kWh/1,8 kW= 1222 h joka on tiettävästi Suomen ennätys. Vaikea kommentoida sen enempää kuin todeta että oma voimala on mielestani ihanneolosuhteissa, vajaan vuoden ollut käytössä ja on todennäköistä että huipunkäyttöaika tulee olemaan hiukan yli 1000 h.

Paremminkin 2200kWh/2.2kWp = 1000h tai sitten tämä tavallinen mitä näiden kanssa on yleisesti käytössä 1000kWh/kWp...tavallaankin melko sama asia.

 

[juu-zo]

Mistä 3 vaihe fronius 900? Itse en löytänyt. 3kw micro n 1500.

Onniselta keväällä ostettu.

 

[PolyEsko]

Onniselta keväällä ostettu.

Verojen kanssa vai ilman?

Nimimerkki: Alvi pitää maksaa aina

 

[Xyron]

Johan se tuolla todettiin että 1.8kW on alimitoitetun invertterin teho ja paneelia on enempi.

Toki invertterin alimitoitus on usein aivan fiksua, varsinkin aikana ennen tuntinetotusta kun se ylijäämäteho jota joinain tunteina kesällä saisi ei kuitenkaan lompakossa paljoa tunnu. Vaikka harva nytkään sitä kaikkea saa kulumaan vaikka netotus kovasti helpottaakin asiaa.

No kun IQ7plus antaa vain 300w maksimi. IQ7A antaa maksimi 366w. Kunhan vaihdan nykyiset IQ7plus microt IQ7A microihin niin pitäisi myös huippu teho kasvaa siihen 2,19 kwh 1,8kwh sijaan. Sehän nähdään kunhan ne on minulle toimitettu ja saan ne asennettua. Ei ole tahallaan alimitoitettu vaan ei ollut IQ7A saatavilla Euroopassa viime keväänä kun tilasin kamat.

 

[Xyron]

Ehkä parhaiten voi arvioida aurinkovoimayksikön tehokkuutta laskemalla sen huipunkäyttöaika. Oheiseessa linkissä on tästä tarkemmin.

Aurinkovoiman huipunkäyttöaika

Huipunkäyttöaika Ei ehkä ole tuttu termi monellekaan, varsinkaan aurinkovoiman yhteydessä. Huipunkäyttöaika lasketaan jakamalla vuotuinen voimalaitoksen sähköenergian tuotto laitoksen nimellisteholla. Esimerkiksi oman järjestelmän arvioitu tuotto voisi olla vuodessa 5 000 kWh ja nimellisteho 5...

lampopumput.info

Tästä saadaan huipunkäyttöajaksi= 2200kWh/1,8 kW= 1222 h joka on tiettävästi Suomen ennätys. Vaikea kommentoida sen enempää kuin todeta että oma voimala on mielestani ihanneolosuhteissa, vajaan vuoden ollut käytössä ja on todennäköistä että huipunkäyttöaika tulee olemaan hiukan yli 1000 h.

Niin tiedän sitten, enphasen omat CT:t tuottoa mittaa ja luulisi niiden näyttävän oikein. Kun vertaa carunan lukemiin niin täsmää. Aika jännää. No katsotaan vuoden kuluttua kun olen saanut paremmat microt jos tuotto vielä kasvaa.

 

[vmakela]

3kW fronius kahdella mppt säätimellä ja wlanilla 900€. Paljonko kustantaa 3kW edestä mikroinvertterit?

Tiedot löytyy esim raloksellta. Varsinkin yksi kolmivaihe mikroinu (6-kanava) erittäin edullinen kattamaan peruskuormaa, eikä tarvi olla kymmentä paneelia herättämään invertteri. Mielestäni kustannustehokas. Voi tehdä esim 2kW järjestelmän edullisesti ja ottaa huomioon varjot myös paneelikohtaisesti.

 

[siwer]

Selvästi alle 3kW järjestelmät varmaan mikroinverttereillä kustannustehokkaita kun "perinteisten" koot alkavat sieltä 3kW:sta ja niihin on aikalailla pakko se 3kW paneeleita laittaa että heräävät jännitteen puolesta.

Toisaalta nyt kun paneelit on halpoja, ja (perinteiset) invertteritkin halpoja per kW, ja työstäkin eniten maksaa paikalle saapuminen, niin jos vaan asennuspaikka löytyy niin alle 3kW:n järjestelmää ei varmaan kannata laittaa, laittaisin lähtökohtaisesti 12 paneelin systeemeitä jos vain on niille paikka.

 

[korsteeni]

Tiedot löytyy esim raloksellta. Varsinkin yksi kolmivaihe mikroinu (6-kanava) erittäin edullinen kattamaan peruskuormaa, eikä tarvi olla kymmentä paneelia herättämään invertteri. Mielestäni kustannustehokas. Voi tehdä esim 2kW järjestelmän edullisesti ja ottaa huomioon varjot myös paneelikohtaisesti.

testasin embhasde 250 wattisella mikroinvertterillä ja yhdellä 275W panelilla sekä 8x samoja paneleita solax 2kW invertterillä
solax heräsi aiemmin sekä kuoli myöhemmin
ei niissä mitään maatajärisyttäviä eroja ollut, solaxilla olis katellu jo telkkaria kun sama panelimäärä olisi nukkunut vielä mikroinverttereillä

 

[vmakela]

No rakennappa esim edullisesti 1-2kW järjestelmä. Mikroilla se onnistuu. Fronius ei neljällä paneeleilla herää

 

[juu-zo]

Verojen kanssa vai ilman?

Nimimerkki: Alvi pitää maksaa aina

Verot maksettuna tottakai.

 

[korsteeni]

No rakennappa esim edullisesti 1-2kW järjestelmä. Mikroilla se onnistuu. Fronius ei neljällä paneeleilla herää

jos minua tarkoitat, niin minulla on kaksi 2kW järjestelmää ja yksi 4.2kw järjestelmä
esmes noista 2kW järjestelmistä lykkää juuri nyt

maailmassa kun on muutakin kun ronius

375€ veroineen 2kW Solax

SOLAX Inverter | Alma Solar® Nr. 1 of online solar panels

Buy SOLAX inverter at the best price. Make self-consumption with or without storage with the SOLAX inverter. Plug your domestic battery in a house.

www.alma-solarshop.com

samalta sivulta mikroinverttereillä laskettuna minun paneleilla, 33kpl hinnaksi tulisi yli 4000€
eihän ne maksaisi koskaan itseään takaisin

 

[siwer]

Eli mikroinvertterien edullisuuden mainospuhe tiivistyy näin:
* Tavallinen maksaa "1500€". Todellisuus: maksaa 375€
* Mikroinvertteri maksaa "vähemmän". Lukua ei saa mistään. Firma joka myy tosi halvalla on tiedossa, pitäisi ottaa puhelin käteen ja soittaa hinta sieltä. En viitsi. Väitteen esittäjä kertokoon luvun.

Ilmiselvää on että mikroinverttereiden todellista tulemista joudutaan vielä odottamaan, mutta eipä siinä, kuten sanottu, mielestäni teorian tasolla paras ratkaisu heti kun se saadaan tehtyä Oikein^tm.

 

[roots]

No kun IQ7plus antaa vain 300w maksimi. IQ7A antaa maksimi 366w. Kunhan vaihdan nykyiset IQ7plus microt IQ7A microihin niin pitäisi myös huippu teho kasvaa siihen 2,19 kwh 1,8kwh sijaan. Sehän nähdään kunhan ne on minulle toimitettu ja saan ne asennettua. Ei ole tahallaan alimitoitettu vaan ei ollut IQ7A saatavilla Euroopassa viime keväänä kun tilasin kamat.

Laaduissa vähän epämääräisyyksiä, mikäs tässä keississä nyt oikeastaan on totuus, se on selvää että järjestelmän koko on 6x366Wp = 2196Wp...
Mutta oliko siitä tuotannosta jo joku fakta/kokemus/tieto mitä se yhden vuoden tuotettu energiamäärä on kWh:na, vai ollaanko laskuritiedon varassa?
Tuosta sitten saisi sen kWh/kWp tuottosuhteen.

 

[jarkko_h]

Eli mikroinvertterien edullisuuden mainospuhe tiivistyy näin:
* Tavallinen maksaa "1500€". Todellisuus: maksaa 375€
* Mikroinvertteri maksaa "vähemmän". Lukua ei saa mistään. Firma joka myy tosi halvalla on tiedossa, pitäisi ottaa puhelin käteen ja soittaa hinta sieltä. En viitsi. Väitteen esittäjä kertokoon luvun.

Ilmiselvää on että mikroinverttereiden todellista tulemista joudutaan vielä odottamaan, mutta eipä siinä, kuten sanottu, mielestäni teorian tasolla paras ratkaisu heti kun se saadaan tehtyä Oikein^tm.

Olen ollut tekemisissä paljon aurinkosähhköjärjestelmien kanssa (etupäässä hyvin suurien useiden megawattien) ja tunnistan kyllä mikroinverttereiden edut pienissä järjestelmissä. Mainitaan näistä kolme

1. Valokaariturvallisuus. Perinteisessä systeemissä DC jää aina syöttämään vikatilanteessa. Olen ollut todistamassa dc -puolen valokaaritilanteita. Tosin tyypillisillä suomalaisilla kattoasennuksilla dc jännitteet ovat niin pieniä että valokaaririski on olematon. Sen toteutuminen vaatii näillä jännitteillä ulkopuolisen häiriön (tulipalo). Isoilla jännitteillä tilanne toinen.

2. Asennustila. Jos asunnossa ei ole kunnon asennustilaa keskitetylle invertterille, on Mikro kätevä. Esim omassa asunnossani joutuisin laittamaan invertterin jo muutenkin pieneen varastoon. Maksaisin mieluusti 1000 euroa lisähintaa siitä, että saan säilytettyä varaston. Tällä alueella jopa varaston neliöhinta on reilusti yli 1000 euroa.

3. Varjostumat ja lappeet. Tämä ei yleensä mikään ongelma, mutta voi olla.

Mulla ei ole asunnossa vielä aurinkopaneelisysteemejä. Jos laitan, laitan mikroinverttterit. Tämä asennustilan ja valokaaripalojen käytännön kokemusten säikäyttämänä. Tiedän että riski jälkimmäiseen on käytänmössä nolla, mutta tästä on tullut mulle kammo omien kokemusten kautta. Asennustila painaa vaakakupissa enemmän.

---
Odotan vielä mikroinujen halpenemista. Veikkaan, että 20-40% hintaeroosio tapahtuu parin vuoden sisällä.

Hintavertailuissa ei pitäisi alkaa vertaamaan halvinta stringinvertteriä mikroon eikä päinvastoin.

Asiallista vertailua: https://www.sma-sunny.com/en/string-versus-micro-which-is-the-right-choice/

 

[Xyron]

Laaduissa vähän epämääräisyyksiä, mikäs tässä keississä nyt oikeastaan on totuus, se on selvää että järjestelmän koko on 6x366Wp = 2196Wp...
Mutta oliko siitä tuotannosta jo joku fakta/kokemus/tieto mitä se yhden vuoden tuotettu energiamäärä on kWh:na, vai ollaanko laskuritiedon varassa?
Tuosta sitten saisi sen kWh/kWp tuottosuhteen.

Tuossa aiemmin liitin kuvan tuotetusta ja linkin seuranta sivulle.

 

[roots]

Tuossa aiemmin liitin kuvan tuotetusta ja linkin seuranta sivulle.

Tuosta vielä näytön kaappaus. Järjestelmä kytketty 11.6 2020 ja 11.6 2021 tuotto 2,2 Mwh

Noo sitten se 1000kWh/kWp on tämänketkinen tuottosuhde, isommat mikrot ei siihen radikaalia muutosta tuone koska niitä huippuja niin paljoa ole.

 

[korsteeni]

.........
2. Asennustila. Jos asunnossa ei ole kunnon asennustilaa keskitetylle invertterille, on Mikro kätevä. Esim omassa asunnossani joutuisin laittamaan invertterin jo muutenkin pieneen varastoon. Maksaisin mieluusti 1000 euroa lisähintaa siitä, että saan säilytettyä varaston. Tällä alueella jopa varaston neliöhinta on reilusti yli 1000 euroa.
...

et oo tosissas
solax 2kW

Length x Height x Depth:

248 x 350 x 124mm

jos elämä on noista mitoista kiinni niin minne ne panelit sitten laitetaan

yleisesti nuo asennetaan ulos, esmes aurinkovoima on asentanut noita ulos

 

[jarkko_h]

En mitoittaisi asennustilaa ihan pienimmän laitteen mukaan. Esim. 3kw fronius 645 x 431 x 204

Meillä varasto kaukana sähkökaapista ja vedot menis monen seinän läpi. Sähkökaapin viereen ei saa ellei pura hyllykköjä. Sekään ei ole toki täysin poissuljettu. Mikroilla meillä asennus olisi siistimpi. Ulos olen toki harkinnut ulkoasennusta ja käytännössä ulkomailla asennetaan suuri osa stringeistä ulos katoksien alle. En näe mitään syytä miksei toimisi myös Suomessa. Ainakin paremmissa inverttereissä on Core venttiilin kosteudenhallintaan. Edes ip68 laitteet eivät ole hermeettisiä ja oleellista että tehoelektroniikkaa sisältävän sähkökotelon "hengitys" tehty oikein.

Stringien etu on kyllä selvä laiterikoissa. On paljon helpompi vaihtaa laite toiseen toimittajaan kuin mikrot. Veikkaan että solar invertterivalmistajista 50 % on konkurssissa seuraavan 5 vuoden sisällä ja osien vaihtokelpoisuus on aika tärkeä. Jäljelle jää vain isommat pelurit ja pienet tuhoutuu kilpailussa. Siinä voi alahuuli väpättää etsiessä konkurssiin menneelle mikroinvertteritoimittajalle vaihtoinvertteriä, joka on 100% yhteensopiva vanhan kanssa tietoliikenteen osalta.

 

[roots]

Siinä voi alahuuli väpättää etsiessä konkurssiin menneelle mikroinvertteritoimittajalle vaihtoinvertteriä, joka on 100% yhteensopiva vanhan kanssa tietoliikenteen osalta.

Voi osua jopa maahan tai sitten muodostaa semmosen 'tilkkutäkin' kun vaan poistelee väleistä rikkoutuneita mikroja

 

[Xyron]

Voi osua jopa maahan tai sitten muodostaa semmosen 'tilkkutäkin' kun vaan poistelee väleistä rikkoutuneita mikroja

On kyllä mielenkiintoinen keskustelu.
Australiassa on asennettu enphasein mikroja vuodesta 2007 ja siellä yksi isoimmista asentajista jonka löysin youtuben kautta sanoi että 13 vuoden aikana on asennettu yli 10000 kohteeseen ja 10 käyty vaihtamassa takuuseen mikro. En ole aivan varma lukemista mutta tähän suuntaan, koitan löytää kyseisen videon.

Enphasen sisäisen testauksen mukaan heidän vikaprosentti on 0.07 ja yli miljoona tuntia testataan vuosittain. Minulla on vahva usko enphasen mutta täytyy myöntää että en ole muita asentanut vaan nähnyt ja lukenut.

Mitä mieltä yleisesti paneeli kentän koosta? Entäs akuista, onko kellään kokemusta tai mielipidettä?

Itse aion asentaa enphasen encharge 10 järjestelmän kunhan saapuvat Eurooppaan.

 

[roots]

Kai tuo Enphase on ihan yläpään merkkejä, eikö tuo kauempaa ole vielä toiminut kuin 2007 alkaen...

 

[jarkko_h]

Enphase on tosiaankin yläpään merkkejä ja itsekin sitä pitäisin listalla..

Mikroinvertterit on sen verran vaikeampi vaihtaa, että näissä ei kannattane tuntemattomia tai lähellä konkurssia olevia merkkejä ostaa.

 

[virtuaaliharri]

Toimisikohan konstruktio jossa aurinkopaneeleissa olisi kussakin vähintään yksi superkondensaattori, johon lataisivat varausta omaan tahtiinsa ja kun ovat saaneet sitä sopivasti, niin tuikkaisivat sen korkeajännitteisenä pulssina invertterille, joka puolestaan generoisi varauspulsseista halutunlaista jännitettä? Näin luulisi selvittävän paljon nykyistä ohuemmilla kaapeleilla ellei sitten jännitteen lyönti eristeen läpi muodostuisi ongelmaksi. Jos varauksen purun saisi synkronoitua, niin voisi hyödyntää paneelien sarjakytkentää. Tuollaiset paneelit olisi varmaankin helppo rakentaa osittaisvarjostusta hyvin sietäviksi.

 

[jarkko_h]

Tuommoisesta konkkavirityksestä tulisi monimutkainen sekä invertteri että paneelipäässä. Ei se konkka nosta itsestään jännitettä paneelin mppt tai edes avointa piiriä ylemmäs.. Vähän paksumpi kaapeli on paljon pienempi riesa kuin viritykset ja kaapelit ovat kotitalouskäytössä vielä ohuita.

Keskusinverttereissä on nykyäään käytössä 1500Vdc systeemit. Muutama vuosi siirryttiin 1000V systeemeistä 1500V systeemeihin. Vaati myös paneeleilta uutta tekniikkaa. 1500Vdc 2-5 MW inverttereissä koontaboxeilta inverttereille tulevat dc kaapelit ovat 240 - 400 alumiinikaapeleita. Suomessa ei saane 400 neliöistä, mutta Intiasta, Saudeista... saa

 

[virtuaaliharri]

Varmaankin pitäisi käyttää pienempiä kennoja, jotta vakiokokoiseen paneelin mahtuisi riittävästi kennoja, jotta kondensaattorin yli saataisiin riittävän korkea jännite ilman jännitteenkorotuselektroniikkaa. Myönnän kyllä että en todellakaan ole sähkötekniikan asiantuntija ja varmaankin tällaisia laitteita jo olisi ollut markkinoilla hyvän aikaa, mikäli tekniikasta saavutettaisiin merkittävää etua.

 

[jarkko_h]

Markkinoilla on on jo optimointiboxeja joilla säädetään paneelipäässä jännitetaso ja pyritään välttämään varjostusten haittoja. Kalliita ja ei hyötyä vs mikroinvertterit.

Mainitsin aikaisemmin valokaaret. Nrelillltä ja vakuutusyhtiöiltä löytyy tuosta hyvää.asiaa, mutta tuossa kansantajuisia esimerkkejä kuvin:. https://www.acsolarwarehouse.com/news/solar-fires-dc-arc-faults-on-solar-systems/

Olen aika varma että kun laitteet ikääntyy ja lisääntyy, niin Suomessakin tullaan näkemään tulevaisuudessa sekä sarja ja että rinnakkaisvalokaaria (noissa kuvissa on molempia). Ehkä noin 1 talon palo vuodessa 10 vuoden päästä. Mitä isompi dc jännite sen suuremmat riskit. Sarjavalokaaren tunnistus invertterissä toki pienentää riskiä. String inverttereissä DC puolen asennuksen laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Esim. Löysä huonosti tehty tai korrodoitunut liitos voi sytyttää sarjavalokaaren, joka voi pahimmillaan muuttua rinnakkaisvalokaareksi. Jos systeemiin syttyy rinnakkaisvalokaari DC kaapelia voi palaa pitkä pätkä ja pahimmillaan polttaa talon mukana.

 

[korsteeni]

Enphase on tosiaankin yläpään merkkejä ja itsekin sitä pitäisin listalla..

Mikroinvertterit on sen verran vaikeampi vaihtaa, että näissä ei kannattane tuntemattomia tai lähellä konkurssia olevia merkkejä ostaa.

olen ilmeisesti toisinajattelija
minusta mikroinvertteri on helppo vaihtaa, 3 kaapelia ja nekin pikaliittimillä

 

[jarkko_h]

olen ilmeisesti toisinajattelija
minusta mikroinvertteri on helppo vaihtaa, 3 kaapelia ja nekin pikaliittimillä

Olet oikeassa. Se on todella nopea vaihtaa, jos löytää yhteensopivan. 10vuoden päästä iso osa invertterivalmistajia on poistunut markkinoilta ja vaihtoinverttereitä ei ole saatavilla. Olisin eittäin yllättynyt jos edes puolet nykyisistä toimijoista olisi vielä markkinoilla. Pudotuspeli on alkanut.

Toki Ac puolen yhteensopivuus löytyy ja laitteita sen puolesta voi eri laitevalmistajien inuja laittaa jopa ristiin, mutta monitorointi ei enää toimi saman järjestelmän alla. Toki tämänkin kanssa voi elää. Toki silti parempi mikroinuissa pitäytyä merkeissä, jotka toimineet markkinoilla tovin ja joidenka uskoo pysyvän markkinoilla vielä tovin.

 

[virtuaaliharri]

Markkinoilla on on jo optimointiboxeja joilla säädetään paneelipäässä jännitetaso ja pyritään välttämään varjostusten haittoja. Kalliita ja ei hyötyä vs mikroinvertterit.

Mainitsin aikaisemmin valokaaret. Nrelillltä ja vakuutusyhtiöiltä löytyy tuosta hyvää.asiaa, mutta tuossa kansantajuisia esimerkkejä kuvin:. https://www.acsolarwarehouse.com/news/solar-fires-dc-arc-faults-on-solar-systems/

Olen aika varma että kun laitteet ikääntyy ja lisääntyy, niin Suomessakin tullaan näkemään tulevaisuudessa sekä sarja ja että rinnakkaisvalokaaria (noissa kuvissa on molempia). Ehkä noin 1 talon palo vuodessa 10 vuoden päästä. Mitä isompi dc jännite sen suuremmat riskit. Sarjavalokaaren tunnistus invertterissä toki pienentää riskiä. String inverttereissä DC puolen asennuksen laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Esim. Löysä huonosti tehty tai korrodoitunut liitos voi sytyttää sarjavalokaaren, joka voi pahimmillaan muuttua rinnakkaisvalokaareksi. Jos systeemiin syttyy rinnakkaisvalokaari DC kaapelia voi palaa pitkä pätkä ja pahimmillaan polttaa talon mukana.

Kiitoksia valaisevasta linkistä ja kommentista! Suurempiin jännitteisiin siirtymisen sijaan olisi siis pikemmin tarve alempiin jännitteisiin siirtymiseen turvallisuuden maksimoimiseksi, ja nimenomaan vaihtojännitteeseen. Kenties 50 voltin vaihtojännite voisi olla sikäli ideaali että tuolloin ilmeisestikin saisi paneelit asentaa ja kytkeä invertteriin asti "jokamiehenoikeudella".

 

[Xyron]

120VDC saa asentaa kuka vain, enphase ei koskaan ylitä 60VDC. Eli saa asentaa turvalutkimelle asti. Siitä sitten sähköasentaja.

 

[siwer]

Toimisikohan konstruktio jossa aurinkopaneeleissa olisi kussakin vähintään yksi superkondensaattori, johon lataisivat varausta omaan tahtiinsa ja kun ovat saaneet sitä sopivasti, niin tuikkaisivat sen korkeajännitteisenä pulssina invertterille, joka puolestaan generoisi varauspulsseista halutunlaista jännitettä?

Ei. Jos korkealla jännitteellä meinaat siirtohäviöitä vähentää, paras että sitä sähköä kulkee koko ajan, muutenhan johto on tyhjänpanttina suuren osan ajasta. Käytännössä tämä tarkoittaa että se "pulssi" olisi varsin suurivirtainen ja häviöitä tulisi kuitenkin suuren virran takia. Suuren jännitteen etu kun olisi pieni virta, ja siihen päästään kun virta menee koko ajan. Jälleen toisin sanoin, resistiiviset häviöt johdossa menevät virran toisessa potensissa. Jos virtaa siirretään vaikka vain 1% ajasta, virran on oltava 100-kertainen, joka tarkoittaa 10000-kertaisia häviöitä 1% ajasta, eli 100-kertaisia keskimääräisiä häviöitä verrattuna siihen että virta kulkisi koko ajan. (muokkaus: tarkennus lisätty edelliseen)

Boost-konvertteri sinänsä yksinkertainen ja halpa. Sitä ne "power optimizer" -laatikot käytännössä ovat. Mutta sekin on turha välivaihe, jos paneelikohtaisiin laatikoihin menee niin saman tien vaan verkkosähköä tekemään, mikroinvertterien edut ovat kiistattomat, itseäni paneelikohtaista MPPT:tä vielä enemmän kiehtoo se että vaarallista, sulakkeistamatonta korkeajännitteistä DC:tä ei tarvitsisi kuljetella pitkin kattoa.

 

[virtuaaliharri]

Ei. Jos korkealla jännitteellä meinaat siirtohäviöitä vähentää, paras että sitä sähköä kulkee koko ajan, muutenhan johto on tyhjänpanttina suuren osan ajasta. Käytännössä tämä tarkoittaa että se "pulssi" olisi varsin suurivirtainen ja häviöitä tulisi kuitenkin suuren virran takia. Suuren jännitteen etu kun olisi pieni virta, ja siihen päästään kun virta menee koko ajan. Jälleen toisin sanoin, resistiiviset häviöt johdossa menevät virran toisessa potensissa. Jos virtaa siirretään vaikka vain 1% ajasta, virran on oltava 100-kertainen, joka tarkoittaa 10000-kertaisia häviöitä 1% ajasta, eli 100-kertaisia keskimääräisiä häviöitä verrattuna siihen että virta kulkisi koko ajan. (muokkaus: tarkennus lisätty edelliseen)

Boost-konvertteri sinänsä yksinkertainen ja halpa. Sitä ne "power optimizer" -laatikot käytännössä ovat. Mutta sekin on turha välivaihe, jos paneelikohtaisiin laatikoihin menee niin saman tien vaan verkkosähköä tekemään, mikroinvertterien edut ovat kiistattomat, itseäni paneelikohtaista MPPT:tä vielä enemmän kiehtoo se että vaarallista, sulakkeistamatonta korkeajännitteistä DC:tä ei tarvitsisi kuljetella pitkin kattoa.

Kiitoksia. Asia selvä.

 

[puuteknikko]

Invertterin sijoittamisesta: onko tekninen tila järkevin, vai ulos suunnilleen paneeliston ja teknisen tilan puoliväliin seinään räystään alle, johon ei pääse satamaan suoraan. Tekninen tila on melko ahdas ja saattaa olla kesällä hyvinkin lämmin kun aurinko paistaa suoraan seinään ja oveen. Tarkoitus on hommata aktiivisesti jäähdytetty (esim. Fronius) invertteri. Sähköpääkeskus on teknisessä tilassa.

 

[pelzi_]

Makuasia, onko se näkyvillä ruma vai haluaako säästää tekn. tilaa jollekin muulle. Tuskin lämpötila Suomessa on ongelma.

 

[puuteknikko]

Makuasia, onko se näkyvillä ruma vai haluaako säästää tekn. tilaa jollekin muulle. Tuskin lämpötila Suomessa on ongelma.

Ehkä parempi vaan sijoittaa pömpeli suoraan tekniseen tilaan, kai siellä jollain seinällä on sopiva tila. Pysyy ainakin kosteusolosuhteet tasaisempana.

 

[fraatti]

Tuorein saksalaisten Photovoltaics Report

https://www.ise.fraunhofer.de/content/dam/ise/de/documents/publications/studies/Photovoltaics-Report.pdf