Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

Espejot

Hyperaktiivi
Mitenkäs noi Fronius Symo M ja S. M-malissa on kaksi MPP ja virta on 16A/16A. S-malissa on 16A. Noista saa ulos saman tehon eli Symo 3.0 saa ulos 6 kW jne...mutta sitten M malissa on kumasakin MPP 16A max virta. Elikäs, kumpaakin stringiin voi asentaa 6 kWp mutta ulos saa vain 6 kW?
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Mallimerkintä kertoo invertterin maksimitehon verkkoon päin, eli molemmissa on sama max teho mutta toinen sallii isomman DC-syötön kytkennän. Voi siis olla 6kw paneeleita jolloin invertteri on suuremman aikaa maksimissaan. Suurin hyöty on ehkä kahteen eri suuntaan asennetut paneelikentät, samaan suuntaan asennettuna ei kovin pieniä kannata pilkkoa kahtia jotta ei tule ongelmaa käynnistysjännitteen kanssa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
MLP ja iv koneen kulutus tuli myös Froniuksen datamanagerin seurantaan. Se hyvä tuossa on että kun laitteet on modbusissa ja datamanagerissa oma välimuisti että vaikka nettipiuhoja nyhtää irti niin historia tallentuu siitä huolimatta.

20240426_180254.jpg

Screenshot_20240426_182320_Chrome.jpg

Screenshot_20240426_181920_Chrome.jpg
 
Viimeksi muokattu:

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
Olen miettinyt samaa settiä F470 ja autotallin kulutuksen seuraamiseen. En ole vain saanut aikaiseksi hankkia 3-vaiheisia energiamittareita ja taitaa vähän niiden hintakin tökkiä. Carlo Gavazzeja saisi edullisemmin mutta nuo sinun taitaa olla Froniuksen logoilla jos oikein näin kuvasta? Jotenkin olettaisin Carlot pelaavan samalla lailla, kun vain modbus osoitteet laittaa oikein..
 

roots

Hyperaktiivi
Olen miettinyt samaa settiä F470 ja autotallin kulutuksen seuraamiseen. En ole vain saanut aikaiseksi hankkia 3-vaiheisia energiamittareita ja taitaa vähän niiden hintakin tökkiä. Carlo Gavazzeja saisi edullisemmin mutta nuo sinun taitaa olla Froniuksen logoilla jos oikein näin kuvasta? Jotenkin olettaisin Carlot pelaavan samalla lailla, kun vain modbus osoitteet laittaa oikein..
Kyllä kai se mittari pitää olla 'Fronius yhteensopiva', luulisin että heiltä löytyy lista sopivista ja Carlo voi hyvinkin siellä olla.
Näkyiskös/tarjooko vaihtoehdot jopa jos koittaa mittaria konffata Fronikkaan!?
 

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
Listassa on vaihtoehtoina none, smart meter rtu tai tcp sekä S0 inverter 1. Täytyypä koluta netistä olisiko jo valmiiksi selvitetty ja tiedä vaikka olisi whitepaper Froniuksen sivuilla. Maksimissaan kolme sekundäärimittaria voi olla kytkettynä.
 

roots

Hyperaktiivi
Listassa on vaihtoehtoina none, smart meter rtu tai tcp sekä S0 inverter 1.
Jos tuo on Froniuksen konffauksesta niin kuulostaa ettei kelpaa modbussiin muut kuin Smartmeter!?
Ei ole koskaan silmiin osunut että nuo Modbus mittareiden rekisterit olis jotenkin standardisoitu. :hmm:

S0 viittais sitten että pulsseja antava mittari kelpais...
 
K

korsteeni

Vieras
solaxeissa on eastron mutta ei kelpaa kuin se solaxin hyväksymä/flässäämä
joissakin noissa taasen carlocavazin vermeet kelpaa olipa ostettu mistä vain
kyllä jälkimarkkinointi näissä osataan, hinnat, heh
 

fraatti

Hyperaktiivi
Olen miettinyt samaa settiä F470 ja autotallin kulutuksen seuraamiseen. En ole vain saanut aikaiseksi hankkia 3-vaiheisia energiamittareita ja taitaa vähän niiden hintakin tökkiä. Carlo Gavazzeja saisi edullisemmin mutta nuo sinun taitaa olla Froniuksen logoilla jos oikein näin kuvasta? Jotenkin olettaisin Carlot pelaavan samalla lailla, kun vain modbus osoitteet laittaa oikein..
Joo, siinä modbusissa ei toimi kun froniuksen omat mittarit. Olen seurannut keskustelua aiheen tiimoilta ja puolalaiset kokeili muita mittareita, mutta eivät saaneet niitä toimimaan.

IP-mittarille on sen sijaan mahdollista saada emulointia. Toki jotta data liikkuu aina luotettavasti niin tuon pitäisi olla 100% vakaa.
OpenDTU -> fronius: https://www.photovoltaikforum.com/t...pendtu-in-solarweb-aufnehmen-ohne-smartmeter/

esp32 emulointi: https://www.photovoltaikforum.com/thread/224214-gen24-smart-meter-modbus-tcp-emulation-mit-esp32/

Tilasin itse nuo mittarit jo 2022 mutta lorvikatari iski ja sain ne vasta muutama viikko sitten laitettua paikoilleen. 1. vaiheisen tilasin aikoinaan epsanjasta. Täältä tilasin joskus yhden mittarin ja invertterin. https://www.mg-solar-shop.de/search?sSearch=smart+meter

Valmistajan omat palikat ovat kalliita mutta vastaavasti toimivat helposti ja ongelmitta. Nyt modbus kulkeen tallin ja talon välissä samassa putkessa kuin ethernet ja talon syöttökaapeli ja vähän jänniti että kuinkahan mahtaa käydä häiriöiden kanssa. Kaikki kuitenkin on toiminut täysin moitteetta. Toki itse sähläsin piuhojen kanssa ja asennuksessa ongelmia aiheutti se että yhdessä riviliittimessä piuha oli niin syvällä että ruuvi painoi johdon ulkokuorta kuparin sijaan. Tämän vuoksi sain tuhrattua tuon asennukseen useamman tunnin, vika oli yksinkertainen mutta pari vuotta sitten tehtyä kytkentää ei osannut heti epäillä.

Asensin myös homeassistantin pyörimään Synologyn NASsissa.
Nämä tuo löysi suoraan itsekseen.
1714231207182.png



Ainiin, S0 ja modbus mittarit eivät toimi samaan aikaan.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
Okei, hyvä tietää. Juu tuo CG oli vain haave, kun ne laitteet on niin samanoloisia.. Nyt mulla on yks Froniuksen Smart meteri ja juurikin siitä syystä, että lähtee toimimaan kerrasta muiden samanmerkin laitteiden kanssa ja tulee päivityksiä. En jaksa kikkailla yhtään vaan hankin sitten samanlaisia pari lisää. Tosi hyvinhän tuo systeemi on toiminut.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Virallinen kanta on tälläinen: "Vaihtosuuntaajien ja tasasähköerotuskytkimien taustalla ja alla on oltava palamatonta materiaalia
esim. sementtikuitulevyä, ellei asennusalusta itsessään ole palamaton. Mikäli palamaton materiaali on hyvin lämpöä johtavaa, tulee materiaalin ja puurakenteisen asennusalustan väliin jättää vapaa tuulettuva ilmatila, jonka avulla estetään lämpöjohtumisesta johtuvasta pyrolyysistä aiheutuva asennusalustan suurempi syttymisherkkyys."
Sementtikuitulevy eit taideta luokitella lämpöä hyvin johtavaksi?
 

vmakela

Vakionaama
Tuon kun jaksaisi laittaa lineaariselle asteikolla, niin näkisi missä asennossa tangentti on, eli joko ollaan ns. kyllästymispisteen lähellä.
 

puuteknikko

Vakionaama
Katselin tässä aamusella, että keskelle koillista päin olevaa lapetta paistaa aurinko esteettä ehkä jostain viidestä eteenpäin. Pohdiskelin, että 4-6 paneelia voisi olla sopiva määrä ajatellen, että lounaislappeella on jo 3,85 kWp edestä niitä ja klo 11 jälkeen tulee hyvällä aurinkosäällä yli 2 kW tehot. Tuo koillisen puoli tukisi aamupäivää hyvin.

Miten pystyisi laskemaan minimimäärän paneeleja, millä tuotanto lähtisi käyntiin tässä toisessa ketjussa kun Froniuksen invertterin kynnysjännite näyttäisi olevan 200 V? Lounaan ketju on esim. tänään startannut klo 5:45.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Katselin tässä aamusella, että keskelle koillista päin olevaa lapetta paistaa aurinko esteettä ehkä jostain viidestä eteenpäin. Pohdiskelin, että 4-6 paneelia voisi olla sopiva määrä ajatellen, että lounaislappeella on jo 3,85 kWp edestä niitä ja klo 11 jälkeen tulee hyvällä aurinkosäällä yli 2 kW tehot. Tuo kaakon puoli tukisi aamupäivää hyvin.

Miten pystyisi laskemaan minimimäärän paneeleja, millä tuotanto lähtisi käyntiin tässä toisessa ketjussa kun Froniuksen invertterin kynnysjännite näyttäisi olevan 200 V? Lounaan ketju on esim. tänään startannut klo 5:45.
Kaakko meni varmaan alussa sekaisin koillisen kanssa?

Eri paneleissa on erilaiset jännitetasot, joten sinällään suoraan ei voi sanoa mitään. Vuosia sitten 6 panelia oli sellainen määrä millä tuo starttasi hyvin. Kerro panelimalli niin voin tarkistaa asian jossain välissä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
1715669734772.png

Omissa paneeleissa tuo käyrä vihjaisi että MTTP säätää jännitteeksi aina tuon tehohuipun, joka on kaikilla valovirroilla likimain samassa kohtaa.

Käynnistys ylipäänsä näillä paneeleilla 200V tasolla vaatisi vähintään 200/40 = 5 paneelia. Mutta MTTP:n kanssa tehoa se tuottaa vasta kun on 200/35 = 5,7 paneelia.
 

puuteknikko

Vakionaama
Kaakko meni varmaan alussa sekaisin koillisen kanssa?

Eri paneleissa on erilaiset jännitetasot, joten sinällään suoraan ei voi sanoa mitään. Vuosia sitten 6 panelia oli sellainen määrä millä tuo starttasi hyvin. Kerro panelimalli niin voin tarkistaa asian jossain välissä.
Joo, meni ilmansuunnat sekaisin :) -- koilliseen, tai oikeammin koillisen ja idän väliin tuo lape on.

Mulla ei ole vielä mitään paneelia katsottuna, olen oman hankinnan jälkeen jäänyt kehityksestä jälkeen. Fyysisesti varmaan pienimmät mahdolliset harkittavana niin saisi tiiviiseen nippuun kun absoluuttisella wattipiikkimäärällä ei ole niin valtavan suurta merkitystä. Tässä kun asiaa kerkesin pohtimaan niin 2x3-rivisenähän noita saisi sen 6 kpl aika hyvin sijoitettua.
 

puuteknikko

Vakionaama

mobbe

Vakionaama
Laitetaan tähän helppo opastusvideo fronius invertterin wifi-verkon vaihtamiseen tai paremminkin SSID:n vaihtoon että ei nörtit pillastu
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Sähkölaitteet kuten eivät myöskään invertterit ja akut tykkää kuumasta ja kun meillä ne ovat laitehuoneessa jossa on myös aurinkovaraaja joka myös lämmittää tilaa niin mietin että jos asentaisin tilaan tuuletuksen ulkoa.
Ovessa on ylhäällä jo reikä varmaankn joku 100 mm ja jos tekisin oven alaosaan toisen reiän ja sitten jompaan kumpaan kanavapuhallin.Sitä mietin että kumpi olisi parempi,alimmaiseen puhallus sisälle jolloin tilaan muodostuisi pieni ylipaine vaiko yläreikään josta puhallus ulos jolloin tilaan muodostuisi pieni alipaine,puhaltimeen voisi myös laittaa termostaatin ettei se suotta puhalla kun sisällä on riittävän viileätä.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Puhallus ehdottomasti ulospäin. Vaikkei edes mieti mitä ylipaine tekee rakenteille (työntää kosteutta rakenteisiin), niin tietokoneissa oli jo 90-luvulla tutkittu että kopasta ulospuhallus viilentää enemmän kuin puhallus sisäänpäin koppaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos laitehuoneessa on muutama huomattavan paljon lämpöä tuottava laite, voisi myös harkita poistokanavan vetämistä aivan tuollaisen laitteen jäähdytysilman poistoaukon vierestä. Esimerkiksi radiolähettimien tai monien teollisuulaitteiden hukkalämpö poistetaan tuolla tavoin tehokkaasti. Usein kanavana käytetään spiraalilla tuettua pehmeää muovikalvoputkea. Tietokonepalvelinhallien jäähdytys hoidetaan useimmiten vielä tehokkaammin johtamalla korvausilman joko ala- tai yläkautta laitekaappien edustasoliin (so. joka toiseen laitekaappirivien välisistä solista) ja imemällä kuumentunut ilma kaappien takaista jäljellä olevista poistokanaviin.
 

Mikkolan

Vakionaama
Jos laitehuoneessa on muutama huomattavan paljon lämpöä tuottava laite, voisi myös harkita poistokanavan vetämistä aivan tuollaisen laitteen jäähdytysilman poistoaukon vierestä.
15 v sitten tein 160 mm putkesta kohdennetun poiston kylmäkompuran päälle. Musta kompura on aika kuuma käyntijaksojen välilläkin. Painovoimaisesti toimiva, kompuran lämpö parantaa vetoa. Nyt on ihan mukavan tuntuinen tila helteilläkin. Isohko laitetuuletinkin siihen varattuna mutta aina vaan asentamatta.
 

VesA

In Memoriam
"Longi claims 34.6% efficiency for perovskite-silicon tandem solar cell"
Saas nähdä saako longi tehtyä tästä myös tuotteen, sillä se voisi kyllä putsata pöydän. Perovskiitti on halpaa, mutta ei ole yleistynyt koska tavara on aika epästabiilia verrattuna piihin - ei voi antaa pitkiä tuottotakuita. Monikerroskennoja ei muutenkaan ole isommin vielä tavisten kaupoissa näkynyt, vaikka niillä on tehty erilaisia ennätyksiä vuosikymmeniä.

komeasti ne näkyy täällä:

 

jussi

Vakionaama
15 v sitten tein 160 mm putkesta kohdennetun poiston kylmäkompuran päälle. Musta kompura on aika kuuma käyntijaksojen välilläkin. Painovoimaisesti toimiva, kompuran lämpö parantaa vetoa. Nyt on ihan mukavan tuntuinen tila helteilläkin. Isohko laitetuuletinkin siihen varattuna mutta aina vaan asentamatta.
Lämpökonvektio on muuten varsin vahva ja vaikeesti hallittava ilmiö. Edesmenneellä pajalla toin 160 poistoputken työpisteelle tähdäten ison putkinäytön päälle. Eihän se etukäteisarviolla ihan kohdalleen osunu, jäi 30cm sivuun. Ja se riitti, ei menny se kuumuus sinne poistoon. Kuuma nousi imusta huolimatta ihan sujuvasti ohi poistoputken suoraan ylöspäin. Kaapparin siihen joutu tekeen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
"Longi claims 34.6% efficiency for perovskite-silicon tandem solar cell"

Tämä on myös vahvistettu ESTIn toimesta.
Entinen ennätys - joka niin ikään oli Longin halussa - kasvoi 0,7%

Saas nähdä saako longi tehtyä tästä myös tuotteen, sillä se voisi kyllä putsata pöydän. Perovskiitti on halpaa, mutta ei ole yleistynyt koska tavara on aika epästabiilia verrattuna piihin - ei voi antaa pitkiä tuottotakuita. Monikerroskennoja ei muutenkaan ole isommin vielä tavisten kaupoissa näkynyt, vaikka niillä on tehty erilaisia ennätyksiä vuosikymmeniä.

komeasti ne näkyy täällä:

Longi on rikkonut ennätyksiä vuodesta 2021 lähtien - ei tosin kerrota mitä ennätystä*. Eli ennätyksissä on varmastikin omat karsinansa. Odotellaan että keksivät miten saavat annenaikaisen ikääntymisen hallintaan.

*) "Longi has broken the world record for solar cell efficiency 16 times since April 2021. It claimed the world’s highest efficiency for silicon cells in November 2022, with a 26.81% efficiency rating for an unspecified heterojunction solar cell."
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Eli ennätyksissä on varmastikin omat karsinansa.

NRELin kuvassa on noin 25 karsinaa, Longi on muutamassa niistä parantanut omaakin tulostaan useampaan kertaan. Voipi olla että supertietokoneiden hurja määrä Kiinassa alkaa näkyä näissä asioissa - kokeilun arvoisia yhdistelmiä voidaan etsiä niiden avulla nopeammin kuin puhtaalla yritys-erehdys konstilla kunhan materiaalifysiikka/kemia on hallussa. Samalla sekin puoli kehittyy.
 

Mikkolan

Vakionaama
Lämpökonvektio on muuten varsin vahva ja vaikeesti hallittava ilmiö. Edesmenneellä pajalla toin 160 poistoputken työpisteelle tähdäten ison putkinäytön päälle. Eihän se etukäteisarviolla ihan kohdalleen osunu, jäi 30cm sivuun. Ja se riitti, ei menny se kuumuus sinne poistoon. Kuuma nousi imusta huolimatta ihan sujuvasti ohi poistoputken suoraan ylöspäin. Kaapparin siihen joutu tekeen.
Saatan kuvitella. Ehkä näytön lämpö on laajalla alueella niin ei voi ainakaan kaikki lämpö osua putkeen, mun kompurasa melkeimpä pistemäisenä. Eikä huonosti toimiva huuvakaan aina pelasta tilannetta, monesti huuva kerää ilmaa niin suurelta alueelta että kaikki ei mahdu putkeen.
Sain tuohon omaan putkeen tungettua 120 mm laitetuulettimen, toimii siinä mielessä hyvin että ehtii poistamaan käyntijaksojen välillä kaiken ylilämmön, peltiputkeen tungettuna pitää mukavaa pärinää.
 

Mikkolan

Vakionaama
Hallen yliopiston tutkimus:
"New Barium-Tinate method to increase the efficiency of solar cells by a factor of 1,000."

Kerroin kuulostaa vähän turhan hypeltä.
Minäkin keksin autonrenkaan, jonka pito oli 1200 kertainen.
Joku osasi kysyä että mihin verraten? "No saippua kylppärin märällä lattialla".
Jos säteilyä tulee 1000W/m2 ja nyky paneeli saa siitä 220 W niin tuskin tuo muuttuu millään keksinnöllä 220kW:ksi
 

VesA

In Memoriam
Hallen yliopiston tutkimus:
"New Barium-Tinate method to increase the efficiency of solar cells by a factor of 1,000."

Kerroin kuulostaa vähän turhan hypeltä.
No .. ei siinä artikkelissa tosiaankaan noin väitetä.. eikä millään tavoin verrata bariumtitanaattipaneeleja perinteisiin. Tässä tutkitaan erilaisten kerrostumien muodostamien kiderakenteiden vaikutusta virrantiheyteen.
 

Mikkolan

Vakionaama
No .. ei siinä artikkelissa tosiaankaan noin väitetä.. eikä millään tavoin verrata bariumtitanaattipaneeleja perinteisiin. Tässä tutkitaan erilaisten kerrostumien muodostamien kiderakenteiden vaikutusta virrantiheyteen.
Luin vain otsikon, josta saa sen kuvan että 1000 kertaisesti:

New barium titanate solar panels are 1000x more powerful than traditional panels​

Tosin lopussa luki:
Like these kind of feel good stories? Get the Brighter Side of News' newsletter.
Eli :"Haluatko lukea lisää hupijuttuja"

Piti vaan sanoa että mediakriittisyys senkun kasvaa.
 

moti

Aktiivinen jäsen
Nykyään tarjotaan mikroinvertteriä tai kennojohtaista optimointia (kuva). Onko näkemystä kumpi on pätevämpi varjon siedossa jos yksi paneeli on kokonaan aamusta varjossa?
 

Liitteet

  • IMG_4179.png
    IMG_4179.png
    515,3 KB · Katsottu: 99
Back
Ylös Bottom