Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #802
Kovin on optimistiset tuotto-oletukset myyjällä. BS.
Tässä vielä pv-solilla tulokset. Jostain syystä sain aivan erilaisia tuloksia kuin @MarkkuJ. Tässä ei ole mukana lunta eikä varjoja joita herkästi saattaa tulla varsinkin itä ja länsi lappeelle puuston takia auringon noustessa tai laskiessa.
Arvioin kuvasta että panelit olisi länteen 280 asteeseen ja 26 asteen kulmassa. Paikkakunnaksi arvoin Hämeenlinnan kun ei ollut sen tarkempaa tietoa. Tällöin vuosituotto olisi 3,9 kWp panelistolla 2746 kWh. Etelään suunnattuun panelistoon verrattuna tuotto on noin 75 %. Tilanne olisi pelkän vuosituoton osalta aavistuksen parempi jos ne olisi idän lappeella(100 astetta suunta) ottamatta huomioon puustoa yms. Vuosituotto olisi 3059 kWh/vuosi. Länsi:
Samassa kaltevuudessa mutta etelään suunnattuna.
Katto ei kyllä taida olla nyt mikään paras paikka paneleille tuollaisenaan ellei sitten tosiaan halua harrastaa.
Silloin olisi tietysti mahdollisuus laittaa paneleita vaikka molemmille lappeille ja olla välittämättä siitä että tma karkaa.Itse invertteri taitaa olla scanofficen maahantuoma. Henkilökohtainen mielipiteeni on että jos valitsisin invertteriä niin ottaisin sellaisin missä nettipalvelut yms on länsimaissa eikä kiinassa. Tuo merkki ei ole ainakaan mikään järin tunnettu koska simulointiohjelmassa ei ole sitä ollenkaan vaikka vaihtoehtoja on kuitenkin satoja.
Hintakaan näin äkkiseltään ei kuulosta olevan sieltä mistään edullisemmasta päästä.
Viimeksi muokattu:
Ei taida olla ihan huono ajatus tuo kahdelle lappeelle asennus.Riippuu tietenkin asumis rytmistä.
Paneelit ei ihan hirveästi maksa siis nuo "ylimääräiset". Saisihan tuolla tupla paneeleilla aamun ja illan sähkön paremmin talteen. Jos talo on päivällä tyhjillään niin ei sähkön kuluttajia paljon ole. Aamulla ja varsinkin iltapäivällä kulutusta enempi. Sähköähän ei oikein myyntiin kannata välittää vaan käyttää itse niin tuo paneelien määrä per kenttä voisi olla pienempi joka kattaisi vain oman kulutuksen.
Paneelit ei ihan hirveästi maksa siis nuo "ylimääräiset". Saisihan tuolla tupla paneeleilla aamun ja illan sähkön paremmin talteen. Jos talo on päivällä tyhjillään niin ei sähkön kuluttajia paljon ole. Aamulla ja varsinkin iltapäivällä kulutusta enempi. Sähköähän ei oikein myyntiin kannata välittää vaan käyttää itse niin tuo paneelien määrä per kenttä voisi olla pienempi joka kattaisi vain oman kulutuksen.
- Keskustelun aloittaja
- #805
Mulla loppui mielenkiinto ja tuo on jäänyt kytkemättä kun tuumin että hyöty on niin olematon. Johto olisi kyllä MLP.n vieressä odotamassa, jaksaisikohan sitä....
Voisin kyllä käydä pöyhimässä tuota uudestaan että löytyykö ne liitännät sieltä kuten olen olettanut. Jollekin neuvoin kytkennän ja se ainakin sai pelaamaan tuon oman koneensa kanssa. Minkäs mallinen se sun kone on? Tarkoitan sitä BWT-xxxxx rimpsua mikä löytyy sieltä koneen päältä.
Tänne kirjoittelin tuosta joskus aikoinaan myös.
En vielä kuitenkaan päässyt eroon ajatuksesta hankkia paneelit. Tulikin vielä omaan korvaan parempi tarjous 5,4 kWp:n järjestelmästä: 12 kpl Longi HC PERC 450 W paneeli ja invertteri:
Solis 6 kW 3P6K-4G (2 x MPPT sisääntulo,Maksimi tulojännite 1000V, Nimellisjännite 600V, Käynnistysjännite 180 V, MPPT-jännitealue 160-850V, Maks. tulovirta 22A / 22A, Maks. oikosulkuvirta 34,3A / 34,3A.
Mietinnässä sellainen viritelmä, että nuo 12 kpl laittaisi puoliksi itä- sekä länsilappeille (6+6). Optiona laajentaa myöhemmin rakennuksen etelä-päätyyn tekemällä "lippa" esim 6:lle lisäpaneelille. Myyjän mukaan ei olisi ongelma laittaa tämä eteläsuunnan paaneelisto rinnan länsisuunnan paneeleiden kanssa. Millaisia ajatuksia tämä herättää? Kuva lippa-asennuksesta löytyi netistä.
Solis 6 kW 3P6K-4G (2 x MPPT sisääntulo,Maksimi tulojännite 1000V, Nimellisjännite 600V, Käynnistysjännite 180 V, MPPT-jännitealue 160-850V, Maks. tulovirta 22A / 22A, Maks. oikosulkuvirta 34,3A / 34,3A.
Mietinnässä sellainen viritelmä, että nuo 12 kpl laittaisi puoliksi itä- sekä länsilappeille (6+6). Optiona laajentaa myöhemmin rakennuksen etelä-päätyyn tekemällä "lippa" esim 6:lle lisäpaneelille. Myyjän mukaan ei olisi ongelma laittaa tämä eteläsuunnan paaneelisto rinnan länsisuunnan paneeleiden kanssa. Millaisia ajatuksia tämä herättää? Kuva lippa-asennuksesta löytyi netistä.
Rannanpoika
Jäsen
Solis 6 kW 3P6K-4G suositeltu maksimi paneeliteho on 7,2 kW eli laittaisin vain itä+länsi suuntiin ( 8+8 )*450W paneeleja tälle invertterille ja jos joskus perustaisin eteläsuunnan paneeliston niin siihen oma invertteri.
- Keskustelun aloittaja
- #808
Froniuksen datamanageriin on tullut jotain softakorjausta taas.
Software version: V3.21.3-1
bug fixes:
/ Solar API: E_Total in GetPowerFlowRealtimeData was fixed
/ Total Energy conversion error on the inverter website has been fixed
/ Relative soft limit is no longer lost due to an update
/ Improvement of the connection to the cloud
/ Control problem with Ohmpilot improved
Sellainen huomio että jollain invertterin ketjujen määrä oli muuttunut invertterin päivityksen yhteydessä 1. ketjusta 2. ketjuun eli laite yritti käyttää samaan aikaan kahta mppt säädintä. Tämä johti jotakuinkin tehojen puolittumiseen. Toinen MPPT-säädin piti laittaa manuaalisesti pois päältä.
Software version: V3.21.3-1
bug fixes:
/ Solar API: E_Total in GetPowerFlowRealtimeData was fixed
/ Total Energy conversion error on the inverter website has been fixed
/ Relative soft limit is no longer lost due to an update
/ Improvement of the connection to the cloud
/ Control problem with Ohmpilot improved
Sellainen huomio että jollain invertterin ketjujen määrä oli muuttunut invertterin päivityksen yhteydessä 1. ketjusta 2. ketjuun eli laite yritti käyttää samaan aikaan kahta mppt säädintä. Tämä johti jotakuinkin tehojen puolittumiseen. Toinen MPPT-säädin piti laittaa manuaalisesti pois päältä.
Viimeksi muokattu:
Epäilen, ettei teho 7,2 kW ylittyisi kun nuo kolme paneelisarjaa ovat kaikki erisuuntiin?
- Keskustelun aloittaja
- #811
Vain noin hybridimallit mihin saa kytkettyä myös akun sylkee erillisestä töpselistä 1-vaiheista "hätävirtaa" eli ei siis siihen normaaliin verkkoon missä talon kaikki härvelit on normaalisti kytkettynä.
Silläkin latailisi yön aikana sähköautoa mukavasti, mutta akuston pitäisi olla toki aika komea jos useampi kWh on ajeltu - eise rahallisesti kannata nykyisilläkään hinnoilla.
root
Aktiivinen jäsen
Eikö mitään tarjolla olevista malleista saa syöttämään talon normiverkkoon (katkon aikana)?
Saa noin teoriassa, mutta aika harvan ja jollain vähemmän standardilla tavalla. Saattaa olla että esmes Leaf on osannut tuon jo pitempään jollain Japanian konstilla. Aurinkoinvertterille se 400-800V DC sopisi aika hyvin.
Enphasen järjestelmä toimii myös sähkökatkon aikana. Järjestelmä kytkee kiinteistön irti verkosta, toki siihen tarvitaan erillinen kytkin, system controller.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Mulla on Froniuksen Gen24 10 kW invertteri. Siitä saa kytkettyä erillisen pistorasian mihin sen haluaa sijoittaa. Se antaa ulos max 3 kW yksivaiheisena heti ulos. Talon sähköihin kytkentä vaatisi erillisen vaihtoboxin ja älylaitteen, joka kytkee talon irti verkosta ja kytkee 90 s viiveellä syötön invertterille. Tekee tuon siis automaattisesti. Käsipelillä pitäisi katkaista ensin verkosta irti ja sitten säätää syöttö ulos, kun verkosta on sähköt nollassa. Hybridi invertteri sitten syöttää joko taivaalta, tai akuista 3-vaiheista varavirtaa koko talolle. Toimii siis 10 kW tehoisena varajärjestelmänä, jos on akkuja, tai taivaalta saa tehoa.
K
korsteeni
Vieras
hurjan näköisiä akkukaapelin asennuksia, aussin saitilta
K
korsteeni
Vieras
ei todista mitään, kaikki todistukset voi ostaa rahalla tai muuten huijaten
hyvä esimerkki wolkkareiden päästöt
Terve,
Tässä itsekki olen vuoden ihmettelyn jälkeen herännyt tähä aurinkosähköjärjestelmän hankintaa. Aika monimutkaiselta tuntuu kyllä järjestelmän komponenttien vertailu ja mikä loppupeleissä olisi kannattava valinta. Kivasti näyttää myös siltä, että komponenttien hinnat alkavat kohota ja saatavuuskin alkaa olla tiukilla.
Olen katsellut viime aikoina tuollaisia valmispaketteja jolla saisi tuon osien hankkimis vaivan taklattua. Jos oikein olen laskeskellu ei tuossa kaikkien osien itse hommaamisella suuria voita verrattuna valmist paketteihin.
Järjestelmän kooksi olen ajatellut 5-6kWp , jolla taidetetaan mennä ylituotannolle jos asunnon kulutus vuodessa sellaiset 10000kWh. Järjestelmän kokoa olen perustellut itselle siten että jos tulevaisuudessa tulisi tuot sähköauto/plug-in hybridi niin saisi sitä sitten kyseisellä järjestelmällä latailla. Takaisin maksun olen laskeskellut hyödyntäen seuraavia:
https://finsolar.net/kannattavuus/kannattavuuslaskurit/
https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/
Näillä olen saanut takaisin maksuajaksi laskettua noin 8-14vuotta sähkön hinan olessa 5-10senttiä. Lape on siis etelän suuntaan ja kohde pääkaupunkin seudulla.
Sitten seuraavaksi pieni kysymys patteristo
Jos joillai olisi hyviä vinkkejä heittää noista komponenteista. Itse olen pyörinyt järjestelmän kokonaiskustannuksissa noin 0,95-1,1€/kWp
Ja fraatille kiitos hyvästä pohjustuksesta aiheeseen.
Tässä itsekki olen vuoden ihmettelyn jälkeen herännyt tähä aurinkosähköjärjestelmän hankintaa. Aika monimutkaiselta tuntuu kyllä järjestelmän komponenttien vertailu ja mikä loppupeleissä olisi kannattava valinta. Kivasti näyttää myös siltä, että komponenttien hinnat alkavat kohota ja saatavuuskin alkaa olla tiukilla.
Olen katsellut viime aikoina tuollaisia valmispaketteja jolla saisi tuon osien hankkimis vaivan taklattua. Jos oikein olen laskeskellu ei tuossa kaikkien osien itse hommaamisella suuria voita verrattuna valmist paketteihin.
Järjestelmän kooksi olen ajatellut 5-6kWp , jolla taidetetaan mennä ylituotannolle jos asunnon kulutus vuodessa sellaiset 10000kWh. Järjestelmän kokoa olen perustellut itselle siten että jos tulevaisuudessa tulisi tuot sähköauto/plug-in hybridi niin saisi sitä sitten kyseisellä järjestelmällä latailla. Takaisin maksun olen laskeskellut hyödyntäen seuraavia:
https://finsolar.net/kannattavuus/kannattavuuslaskurit/
https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/
Näillä olen saanut takaisin maksuajaksi laskettua noin 8-14vuotta sähkön hinan olessa 5-10senttiä. Lape on siis etelän suuntaan ja kohde pääkaupunkin seudulla.
Sitten seuraavaksi pieni kysymys patteristo
- Onko kellään kokemusta GEF aurinkopaneeleista?
- Onko kellään kokemusta Hanwha aurinkopaneeleista?
Jos joillai olisi hyviä vinkkejä heittää noista komponenteista. Itse olen pyörinyt järjestelmän kokonaiskustannuksissa noin 0,95-1,1€/kWp
Ja fraatille kiitos hyvästä pohjustuksesta aiheeseen.
- Keskustelun aloittaja
- #821
Sullapa sattui olemaan samankaltainen kohde kuin minulla. Voin laittaa linkin yvllä tuohon omaan järjestelmään mistä voit katsoa kuinka se on pelannut ja miten nuo nettiportaalit yms rokkaa.Terve,
Tässä itsekki olen vuoden ihmettelyn jälkeen herännyt tähä aurinkosähköjärjestelmän hankintaa. Aika monimutkaiselta tuntuu kyllä järjestelmän komponenttien vertailu ja mikä loppupeleissä olisi kannattava valinta. Kivasti näyttää myös siltä, että komponenttien hinnat alkavat kohota ja saatavuuskin alkaa olla tiukilla.
Olen katsellut viime aikoina tuollaisia valmispaketteja jolla saisi tuon osien hankkimis vaivan taklattua. Jos oikein olen laskeskellu ei tuossa kaikkien osien itse hommaamisella suuria voita verrattuna valmist paketteihin.
Järjestelmän kooksi olen ajatellut 5-6kWp , jolla taidetetaan mennä ylituotannolle jos asunnon kulutus vuodessa sellaiset 10000kWh. Järjestelmän kokoa olen perustellut itselle siten että jos tulevaisuudessa tulisi tuot sähköauto/plug-in hybridi niin saisi sitä sitten kyseisellä järjestelmällä latailla. Takaisin maksun olen laskeskellut hyödyntäen seuraavia:
https://finsolar.net/kannattavuus/kannattavuuslaskurit/
https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/
Näillä olen saanut takaisin maksuajaksi laskettua noin 8-14vuotta sähkön hinan olessa 5-10senttiä. Lape on siis etelän suuntaan ja kohde pääkaupunkin seudulla.
Sitten seuraavaksi pieni kysymys patteristo
Itse olen ajatellut järjestelmään Froniuksen inverttiä, mutta onko tämä vielä järkevä vai onko jotain fiksumpia vaihtoehtoja tarjolla? Itse olen jotenki tykästynyt tuohon Froniukseen, ilman sen kummempia perusteluja. Olen myös katsellut noita SMA ja Sofar Solar-inverttejä. Froniukseen ainakin ilmeisesti saa tuon kulutus seurannan joka olisi myös järjestelmän hankkinan jälkeen hankinta listalla.
- Onko kellään kokemusta GEF aurinkopaneeleista?
- Onko kellään kokemusta Hanwha aurinkopaneeleista?
Jos joillai olisi hyviä vinkkejä heittää noista komponenteista. Itse olen pyörinyt järjestelmän kokonaiskustannuksissa noin 0,95-1,1€/kWp
Ja fraatille kiitos hyvästä pohjustuksesta aiheeseen.
Eri valmistajilla nuo webbi tai kännykkä pohjaiset aplikaatiot on toteutettu monella eri tavalla ja itse tykäistyin tuohon Froniuksen tapaan miten ne on toteutettu. Halutessaan dataa saa myös hyvin ulos exceliin tai vaikkapa lisättyä muihin kuin valmistajan portaaleihin vaikka push viesteillä. Varmasti muitakin hyviä on. SMA ja Fronius on eurooppalaisia valmistajia ja todennäköisesti data myös säilyy euroopassa. Nykyään on paljon myös aasialaisia valmistajia. Froniuksen kanssa asiakaspalvelu suoraan kuluttajalle on toiminut myös hyvin ja kysymyksiin on vastattu päivän parin viiveellä. Laitteisiin näyttää ropisevan myös päivityksiä säännöllisesti eikä kehitys ole pysähtynyt. Liitettävyyden osalta voisi olla hyvä että laitteessa olisi joku tcp/ip pohjainen liityntä myös vaikka modbusin lisäksi. Tällöin vaikka tulevaisuudessa se lämpöpumppu saattaisi osata kysellä siltä invertteriltä itsekseen että onko sitä sähköä nyt tarjolla vai ei...
Tosiaan jos lataamisesta omalla sähköllä haaveilee joskus niin sitten olisi hyvä olla vähän reserviä panelistossa. Ainakin jos haluaa että lataus onnistuu pelkästään omalta katoltakin ainakin silloin tällöin.
SMA:lla on myös olemassa mittari keskukseen jolla näkee myös asunnon kulutuksen. En tiedä miten tuo pelaa käytännössä. Mittari itsessään oli joskus varsin kallis. Heillä löytyy myös sähköauton latausasema joka osaa säätää tehoa katolta tulevan sähkön mukaan. Tämä oli myös muistaakseni melko kallis, jossain 1,5k€ paikkeilla. Saattaa olla että myös muilla valmistajilla on vastaavia paketta olemassa. Niistä en tiedä itse sen paremmin. Toki vastaavan latauksen voi toteuttaa myös esim Zappi laturilla jolloin ei ole riippuvainen mistään valmistajasta. Näissä tietysti kaikkea dataa ei saa sitten samoihin "kirjoihin ja kansiin". Toisaalta jos yhdeltä valmistajalta ottaa kaikki niin sitten herkästi on siihen tiettyy valmistajaan "naimisissa".
Paneleita löytyy vähän joka lähtöön. Panelivalmistajajista voi löytyä esim aussi saiteilta jotain merkintöjä. Luulisin että ainakin jos panelit o jonkun suuren suomalaisen tukkurin maahantuomia(vaikka Onninen tms) niin tällöin myös ko. valmistajan paneleiden laatuun olisi kiinnitetty huomiota. Jos maahatuojana on pieni yritys niin saattaa olla että resurssit taustojen tarkistamiseen tai muuten laadun valvontaan ovat heikompia. Paneleita pystyy kuitenkin mittaamaan että vastaavatko ne tuotoltaan sitä mitä on luvattu. Joku maahantuoja oli tälläsiä rapsoja julkaissutkin. Toki muuten firman toiminta taitaa olla hiukan kyseenalaista(toisen valmistajan tuotteiden suoranainen kopiointi) ja kuitenkin jättää vähän karvaisen maun siitä että mikä tuossa on todellinen motiivi. Haukkua muita vai kehua omia.
Porukka on saanut ihan kilpailukykyisiä hintoja myös avaimet käteen asennuksiin. Kotitalousvähennys merkkaa paljon ja tällöin itse värkätyn ja asennetun hinnanero ei välttämättä ole suuri. Hyvä hinta taitaa olla alle 1000€/kWp.
Valitettavasti somesta saa ajoittain luettua hirveitä kokemuksia asennusliikkeen jäljistä, pellit on tallottu linttaan, panelien kiinnitykset ovat puutteelliset tai vaikkapa maadoitukset puuttuvat. Pidempään alalla toimineelta yritykseltä voisi arvella saavansa parempaa palvelua kuin joiltain ovelta ovelle kauppiailta. Suuremmissa kohteissa kaikki asiat on speksattu todella tarkkaan ja yrityksen on noudatettava esim johtojen kiinnityksissä ennalta sovittuja kannakointivälejä. Näistä on ollut ihan julkisiakin esimerkkejä nähtävillä.
Kiitos fraatti analyysistä. Olen tässä viimevuosina huomannutkin, että kaikista mistä olen ollut kiinnostunut on nimesi aina pompannut esiin keskusteluissa
laita vaan tuosta tuo linkki jos viittit. Tutkailen sitä kun tässä kerkiän.Paneeleiden markkinoissi tuntuu vähän siltä, että kaikki kehuu tosiaan omiaan ja sanoo olevansa suurimpia markkinoilla. Nuo GEF:n paneelit taitavat olla beyondsun pv:n paneeleita. Mitään testituloksia en näistä ole löytänyt. Toinen juttu mitä olen paneeleissa miettinyt on tuo tuottotakuu ja tuotetakuu. Voiko näissä loppupeleissä käydä niin, että jos tuo tuotetakuu tiputtaakin tuon tuottotakuun pois. Miten yleensä tuon tuottotakuun voi todeta, kuin jossain laboratorio mittauksissa. Vai voiko sitä verrata oikosulkuvirtaan mitä täälläkin jossain keskusteluissa on mainittu.
Muutaman tarjouksen olen kysynyt noista paketeista asennuksineen ja niin kuin mainitsitkin ei asennuksen osuus näissä ole paljoa enempää. Tässä toki mietityttää se että kuinka laskelmat oikeasti tehdään eli viilaako toimittaja kaiken katteen tuolle järjestelmän komponenteille ja työ ilmoitetaan ilman katetta jolloin saadaan tuo ero näyttämään pieneltä. Omasta ilosta haluisin kokeilla tuota paneelien asennusta, kun uskon siihen pystyväni ja kaveri piiristä löytyy myös sähköalalla työskenteleviä kavereita. Itse työskentelen myös sähköalalla ja aina sitä pitää pyrkiä rääkkäämään itseään ja säästämään kustannuksista
Taidan juuri mainitsemistasi syistä myös päätyä tuohon Froniukseen. Tässä itseäni mietityttää tuo Froniuksen asennuspaikka. Minulla olisi varastossa tilaa sisällä asentaa tuo seinälle, mutta toinen paikka olisi seinän toisella puolella olevan sähkökaapin vieressä ulkona lipan alle. Tässä lähinnä mietittyttää tuo paloturvallisuus vaikka kyllä se ulkoseinä samalla palaa siellä ulkona kuin seinän toisella puolella
Tuo kaapeli reitin toteutus tuottaa myös vähän päänvaivaa, että miten tuon kaapelireitin toteuttaisi viksusti. Itsellä on tiilikate, mutta kai se vaan siinä tiilikatteen päällä on vietävä erilaisilla kiinnikkeillä. Täällä oli jotain kuvia kaapelireiteistä.
Paneelit tulisi tuohon talon katolle. Josta ne vietäisiin tuonne autotallin taakse olevalle seinälle(oikealle). Pohjoispuolella (oikealla) menee piipulle kävelytaso, jolloin tätä voisi hyödyntää kaapeli reittiä rakentaessa, mutta miten tuon saisi siististi tuonne tallin seunustalle on vielä kysymysmerkki. Itse olen miettinyt että yläpohjaan kaapeleita ei kannattaisi viedä.
Kyllähän Froniuksessa on modbusTCP tarjolla...tietääkseni.
K
korsteeni
Vieras
eihän se ole kun pikku mokkula, saa kaikkiin missä yleensäkään modbus tarjolla, parilla kympillä
Ei tarvii sitä mokkulaa siihen turhaksi ehkä rikkuvaksi osaksi...
Laita linkki 20€ mokkulasta...
Viimeksi muokattu:
Enphase mikroinvertterit ovat myös kilpailu kykyisiä sekä paloturvallisia kun invertterit asennetaan paneelien taakse katolle. Vaihtovirta heti paneelin takana. Enphase mikroinvertterillä 25 vuoden takuu. Löytyy myös sovellus jolla voi seurata esim tuotantoa. www.enphase.com
- Keskustelun aloittaja
- #827
- Keskustelun aloittaja
- #828
Muutaman tarjouksen olen kysynyt noista paketeista asennuksineen ja niin kuin mainitsitkin ei asennuksen osuus näissä ole paljoa enempää. Tässä toki mietityttää se että kuinka laskelmat oikeasti tehdään eli viilaako toimittaja kaiken katteen tuolle järjestelmän komponenteille ja työ ilmoitetaan ilman katetta jolloin saadaan tuo ero näyttämään pieneltä. Omasta ilosta haluisin kokeilla tuota paneelien asennusta, kun uskon siihen pystyväni ja kaveri piiristä löytyy myös sähköalalla työskenteleviä kavereita. Itse työskentelen myös sähköalalla ja aina sitä pitää pyrkiä rääkkäämään itseään ja säästämään kustannuksista
Taidan juuri mainitsemistasi syistä myös päätyä tuohon Froniukseen. Tässä itseäni mietityttää tuo Froniuksen asennuspaikka. Minulla olisi varastossa tilaa sisällä asentaa tuo seinälle, mutta toinen paikka olisi seinän toisella puolella olevan sähkökaapin vieressä ulkona lipan alle. Tässä lähinnä mietittyttää tuo paloturvallisuus vaikka kyllä se ulkoseinä samalla palaa siellä ulkona kuin seinän toisella puolella
Tuo kaapeli reitin toteutus tuottaa myös vähän päänvaivaa, että miten tuon kaapelireitin toteuttaisi viksusti. Itsellä on tiilikate, mutta kai se vaan siinä tiilikatteen päällä on vietävä erilaisilla kiinnikkeillä. Täällä oli jotain kuvia kaapelireiteistä.
katso liitettä 77913
Paneelit tulisi tuohon talon katolle. Josta ne vietäisiin tuonne autotallin taakse olevalle seinälle(oikealle). Pohjoispuolella (oikealla) menee piipulle kävelytaso, jolloin tätä voisi hyödyntää kaapeli reittiä rakentaessa, mutta miten tuon saisi siististi tuonne tallin seunustalle on vielä kysymysmerkki. Itse olen miettinyt että yläpohjaan kaapeleita ei kannattaisi viedä.
Kyllähän tuosta asennuksesta saa sitten sellaisen kuin haluaa jos tekee itse. Eikä tarvi syyttää virheistä, lommoista tai naarmuista katossa kuin itseään. Omasta projektista kirjoittelinkin tänne. Alkuun tuli tuumailtua pitkään että millaisia palikoita sitä tarvitaan ja miten asiat pitää tehdä että kaikki tulee tehtyä kaikkien pykälien mukaan oikein.
Invertterin asennuspaikkana tasalämpöinen paikka on mielestäni parempi kuin ulkona. Tällöin lämpötilavaihtelut minimoituu ja kosteus yms jää pois. Kaikilla tuo ei välttämättä ole mahdollista mutta itse tuuppasin tuon invertterin lämpöiseen varastoon. Tuolla hurina tai muu ääni ei häiritse. Autokatos tai muu vastaavakin on hyvä kun ainakaan sadevettä sun muuta ei tule niskaan ainakaan samalla tavalla kuin mitä voi käydä jos laite on seinällä räystään alla.
Monella sähkörillä ei välttämättä ole noita kaikkia asioita hallussa mitä paneelien asennuksiin liittyy ja ko. pöytäkirjojen täyttäminen voi olla vierasta. Kyllä nuokin pystyi itse ratkomaan ja tutkimaan niin että kaikki tuli varmasti kunnolla tehtyä vaikka sähkärillä ei ollutkaan käytynä mitään aurinkopaneeleihin liittyviä kursseja. Standardit yms löytyy myös itseltä.
Yksi yleinen tapa johtojen viennille lienee viedä ne harjalta sisään. Näin tein itsekin. En halunnut julkisivuun mitään ylimääräisiä putkia tai turvakytkimiä. Sain vietyä kaikki johdot piilossa eri rakennukseen vaikka kyllä siinä vähän ylimääräistä työtäkin kieltämättä oli. Päähänpisto oli että vien invertterin tuonne varastoon ja turvakytkimen mittauskeskuksen viereen toiselle puolelle seinää kuin invertteri.
Eräällä foorumilaisella (voi ilmaista itse jos haluaa ilmaista kenestä kyse) läpivienti tiilikatolla on toteutettu näin eli johdot on viety sisään panelien alla tiilien välistä. (lupa kuvien laittoon on saatu ko. hlöltä ja hän lupasi laittaa tarkentavia kuvia jos joku haluaa.) Jos laitat invertterin varastoon niin voiko piuhat viedä yläpohjassa? Ainakin jos kaapelit putkittaa koko matkalta niin vaara että joku elukka syö ne tai tapahtuu jotain muuta kummallista lienee varsin pieni. UV-valoa tai mekaanista rasitusta tuolla ei kuitenkaan tule. Tuo kaapelikin on itsessään varsin tuhtia tavaraa.
Jos muistan oikein niin australiassa kaapelit pitää putkittaa koko matkalta. Noissa on täytynyt sitten ottaa huomioon myös kondenssi.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Kannustan myös asennusta itse jos vaan vähäkin tietää siihen pystyvänsä,jos ei niin silloin on paras jättää se tekemättä.Tein vastaavan homman lähes kuten fraatti yllä kuvaili itse tehneen.Minulla myös tiilikatto ja Froniuksen invertteri sisällä autotallissa ja turvakytkin autokatoksessa,johdot putkissa koko matkalla ja OWL ennenkuin sähköt menee verkkoon ja toiset "mokkulat" pääsulakkeiden vieressä.
Aika paljon on lähes normaalia rakennushommaa vastaavaa timpraamista näiden paneeleiden ja muiden asennus ja kun jättää sähkökytkennät ammattilaiselle joka tekee mittaukset ja pöytäkirjat niin varmasti saa hyvät työpalkat säästettyä omaan pussiinsa niin kalliiksi myyntitykit hinnoittelevat aika yksinkertaiset eikä niin aikaavievät asennustyöt.
Minulla ei ole vertailukohdetta virman asennuksista mutta väitän että eivät ainakaan paremmin niitä tee kun itse tehden tuli tehdyksi,menihän siinä aikaa kun mietti sen parhaan työtavan ja putkituksien reitin joka on muuten harjatiilen alta ja muut pikkujutut mutta kun aikaa on (eläkeläisellä sitä on) niin mikäs kiirus tällaisilla hommilla on.
Kannustan myös asennusta itse jos vaan vähäkin tietää siihen pystyvänsä,jos ei niin silloin on paras jättää se tekemättä.Tein vastaavan homman lähes kuten fraatti yllä kuvaili itse tehneen.Minulla myös tiilikatto ja Froniuksen invertteri sisällä autotallissa ja turvakytkin autokatoksessa,johdot putkissa koko matkalla ja OWL ennenkuin sähköt menee verkkoon ja toiset "mokkulat" pääsulakkeiden vieressä.
Aika paljon on lähes normaalia rakennushommaa vastaavaa timpraamista näiden paneeleiden ja muiden asennus ja kun jättää sähkökytkennät ammattilaiselle joka tekee mittaukset ja pöytäkirjat niin varmasti saa hyvät työpalkat säästettyä omaan pussiinsa niin kalliiksi myyntitykit hinnoittelevat aika yksinkertaiset eikä niin aikaavievät asennustyöt.
Minulla ei ole vertailukohdetta virman asennuksista mutta väitän että eivät ainakaan paremmin niitä tee kun itse tehden tuli tehdyksi,menihän siinä aikaa kun mietti sen parhaan työtavan ja putkituksien reitin joka on muuten harjatiilen alta ja muut pikkujutut mutta kun aikaa on (eläkeläisellä sitä on) niin mikäs kiirus tällaisilla hommilla on.
puuteknikko
Vakionaama
Invertteri kannattaa tosiaan sijoittaa sellaiseen paikkaan, jossa sen ääntely ei häiritse. Eilen piti tuuletin teknisessä tilassa aika kovaa ääntä kun ääni kuului kunnolla seinän takana olevaan pesuhuoneeseen asti.
Aika reippaasti muuten leikkaa tuotantoa viileämmällä säällä, hyvin pitkälti tällaista suurimman osan päivää. Järjestelmä 3,85 kWp kolmen kilowatin invertterillä, lape suunnilleen lounaaseen.
Aika reippaasti muuten leikkaa tuotantoa viileämmällä säällä, hyvin pitkälti tällaista suurimman osan päivää. Järjestelmä 3,85 kWp kolmen kilowatin invertterillä, lape suunnilleen lounaaseen.
Kotitalousvähennys on tässäkin varmaan se juttu... sinne puolelle suolataan kun sen saa osittain takaisin - jos sattuu tilaa olemaan.
Täytyy kyllä sanoa että kyllä tuokin näyttää aika hyvältä. Näitä taitaa käyttää myös My-solar. Itselle ei ole tuo tekniikka itsessään tuttu eli inverttereiden lisäksi tarvii olla joku "Gateway" lisäksi vähän pähkäilin noita eriverioista että mitä niillä on eroja.
Fraatti juuri tälläisia kuvia vähän kaipasinkinkin. Itsellä on tuo aluskate tiilikatteen alla ja yläpohjassa on käyttöullakko josta ei suoraa enää kattoon pääse. Voisikohan tuon viedä jotenki harjatiilen alla fiksusti, kun päädyssä ei käyttöullakkoa ei ole vuorattu
Itse tiedän kyllä pystyväni siihen ja yksi tuttu tosiaan näitä tehnyt ja lupasi teknistätukea noihin sähköasennuksiin.
Tarjouksia pyydellessä mietityttää, että itse paketin hinta versus paketin hinta asennettuna on minimaalisen pieni arviolta 500€ kun tuosta on tuo kotitalousvähennys huomioituna. Tällä hintaa jo tuo paketti kannattaisi asentaa kun saa asennustakuun ja lisäksi tuohon tuota JAP-putkea menee ja niiden kannakkeita.
Itse saan kyllä jonkin näköisillä alennuksilla tilattua tukkureiltä joista myös tuota GEF pakettiakin silmäilly.
Ongelmaksi tässä tuntuu tulevan, että sopivan paketin löytäminen on haastavaa. Eli tässä vielä täytyy metsästää jotain sopivaa pakettia. Eilen rupesin jo miettimään että pitääkö tämä vain teetättää jossain mutta pitää nyt vielä vähä kartoittaa tilannetta.
Oletko tutustunut, tuolta voi löytyä ehdokkeja toimittajiksi:
aurinkosahkoakotiin.fi
Vertaile ja kilpailuta yrityksiä - Aurinkosähköä kotiin
Listaa alueellasi toimivat yritykset tekemällä aluetta ja palvelua koskevat valinnat. Tietoa yrityksestä, aurinkosähköjärjestelmän kokoonpanosta sekä lisäpalveluista saat klikkaamalla Tutustu yritykseen -linkkiä. Voit
aurinkosahkoakotiin.fi
Fraatti niin kuin aikaisemmin totesit, että meillä on aika samanlaiset kohteet niin oletko nähnyt kannattavaksi tuon aurinkosähköjärjestelmän?
Itse rupesin miettimään, että onko tuo koko itsellä nyt lähempänä 5kWp vai 6kWp. Hybridi(plug-in) auto tulee todennäköisesti olemaan seuraava auto. Aika ylimitoitettu tuo 6kWp todennäköisesti vain 40% tulisi omaan käyttöön arviolta.
Itse rupesin miettimään, että onko tuo koko itsellä nyt lähempänä 5kWp vai 6kWp. Hybridi(plug-in) auto tulee todennäköisesti olemaan seuraava auto. Aika ylimitoitettu tuo 6kWp todennäköisesti vain 40% tulisi omaan käyttöön arviolta.
Enpä ole pitääpä tutustua. KitoksiaOletko tutustunut, tuolta voi löytyä ehdokkeja toimittajiksi:
Vertaile ja kilpailuta yrityksiä - Aurinkosähköä kotiin
Listaa alueellasi toimivat yritykset tekemällä aluetta ja palvelua koskevat valinnat. Tietoa yrityksestä, aurinkosähköjärjestelmän kokoonpanosta sekä lisäpalveluista saat klikkaamalla Tutustu yritykseen -linkkiä. Voit
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
No eipä ole em. tarjoussivulla ainakaan halvat hinnat eli ei kannata tämän mukaan valita pakettia.Mitä tarkoittaa asennus omana työnä jälkimmäisessä?
https://finnwind.fi/tuote/premium-e4-8-paneeliteho-4-8-kwp-fronius-3/ vastaan https://aurinkosahkoakotiin.fi/toimittajat/etusolar/#omakotitalo
Ensimmäisessä mm isompi invertteri.
No eipä ole em. tarjoussivulla ainakaan halvat hinnat eli ei kannata tämän mukaan valita pakettia.Mitä tarkoittaa asennus omana työnä jälkimmäisessä?
https://finnwind.fi/tuote/premium-e4-8-paneeliteho-4-8-kwp-fronius-3/ vastaan https://aurinkosahkoakotiin.fi/toimittajat/etusolar/#omakotitalo
Ensimmäisessä mm isompi invertteri.
- Keskustelun aloittaja
- #839
Niin, mikä on kannattava ja mikä ei...
(Jos) rahaa on niin sitä voi käyttää tai sijoittaa monella tavalla, osakkeisiin, autoon, moottoripyörään, matkailuun tai vaikkapa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Jokainen näistä toimenpiteitäistä saattaa tuntua tärkeälle tai tuottaa mielihyvää jollain asteella. Olin itsekin ajatellut että näiden järjestelmien takaisinmaksuaikoja yms on helppo laskea mutta kyllä tuossa on monta muuttujaa kuitenkin mukana. Kaksi perättäistä vuotta mitä panelit ovat minulla olleet ovat olleet rahallisen tuoton puolesta erilaisia. Lisäksi siirtomaksuissa voi olla oleellisia eroja paikkakuntakohtaisesti jotka vaikuttavat sähkön hintaan. Sähkön hinnassa on ollut nyt sellaista vaihtelua että en olisi uskonut viime keväänä että keväällä -22 kiinteiden sähkösopimusten hinnat ovat tuolla > 10 snt/kWh luokassa. Mistä näistä tietää. Mutta olen ollut tyyväinen tekemiini ratkaisuihin.No, jokatapauksessa itse olen kiinnostunut teknisistä asioista ja tälläisten värkkääminen on mukavaa. Ja kyllähän se ajatus valutella autoon sähköä omalta katolta kiehtoo.
Tuolla oli omia laskelmia viimevuoden tuotoista. Tuntinetotus ja sähköauton lataus tulee jossain määrin kasvattamaan omakäytön osuutta täällä. Suorasähkötalo olisi helpoin kohde saada omakulutus suureksi käyttämällä osa sähköstä käyttövesivaraajan lämmittämiseen. Jo valmiiksi energiatehokkaassa kämpässä tuo ei olekaan niin helppoa.
Viimeksi muokattu:
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Olen itse ajatellut aurinkopaneelit sijoituksena ennemmin kuin lasken niiden TMAta,jos aurinkopaneeleihin sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi saan reilun 7 % niin se on ihan hyvä tuotto tekemättä asian hyväksi yhtään mitään.Sijotushan on hyvin pieni mitä esim. yleensä sijoitetan vaikkapa osakkeisiin tai sijoitusasuntoon mutta eipä aurinkovoimaan sijoittamalla voi mitään hävitäkkään,ei tule toivottavasti remppoja kuten asunnoissa tulee (kokemusta on) eikä tarvi olla pelko perseen takana että yrityksillä joihin on sijoittanut alkaa menemään huonosti.Jos ja kun Elenia joskus saa netotuksen toimimaan nousee tämä tuottoprosentti vielä hiukan.Jos se kuuluisa myyntitykki on saanut ne paneelit myytyä ei voi kun toivoa että aurinko paistaa eikä ajatella että kun menin siihen lankaan kun se hyväpuheinen valehtelija sai minut puhuttua ympäri,ei maininnut netotuksen puutteesta ja laski tuotot enemmän kuin lievästi yläkanttiin.
Olen itse ajatellut aurinkopaneelit sijoituksena ennemmin kuin lasken niiden TMAta,jos aurinkopaneeleihin sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi saan reilun 7 % niin se on ihan hyvä tuotto tekemättä asian hyväksi yhtään mitään.Sijotushan on hyvin pieni mitä esim. yleensä sijoitetan vaikkapa osakkeisiin tai sijoitusasuntoon mutta eipä aurinkovoimaan sijoittamalla voi mitään hävitäkkään,ei tule toivottavasti remppoja kuten asunnoissa tulee (kokemusta on) eikä tarvi olla pelko perseen takana että yrityksillä joihin on sijoittanut alkaa menemään huonosti.Jos ja kun Elenia joskus saa netotuksen toimimaan nousee tämä tuottoprosentti vielä hiukan.Jos se kuuluisa myyntitykki on saanut ne paneelit myytyä ei voi kun toivoa että aurinko paistaa eikä ajatella että kun menin siihen lankaan kun se hyväpuheinen valehtelija sai minut puhuttua ympäri,ei maininnut netotuksen puutteesta ja laski tuotot enemmän kuin lievästi yläkanttiin.