Tuo Froniuksen nimissä myyty laite on sama kuin go-echarger mutta heille kustomoidulla firmwarella. Tässä ei ole apia, jälkimmäisessä on.Joo sitä katoinkin että tuon saa tanssimaan ihan omaa peliä noilla liitynnöillä ja voi olla että Fronikan malli on heidän toiveiden mukainen firmis ja ei samoja mahdollisuuksia suoraa käskyttää...tiedä häntä vielä hyvin vähän tullut pengottua.
Tämä taitaa olla hyvin tapauskohtainen juttu. Jos sitä aurinkopaneelien sähköä ajetaan vaikka päiväsaikaan lämminvesivaraajaan vastuksilla niin tällöin varaa ei välttämättä ole paljoa. Ja kaikki päivät eivät tietysti myöskään ole aurinkoisia. Tässä esimerkki 6,2 kWp paneliston tuotosta viime vuoden toukokuulta. Jokapäivä on tullut jotain mutta esim tänään ei tule mitään kun panelit ovat lumen alla.Paljonko sitä ylijäämää käytännössä tulee yli 1kW teholla kesässä, esim. 6 kWp paneeleista, omakotitalossa.
Ja verottajalle?Ilmoitus sähköyhtiölle!?
vettä työntää taivaan täydeltä, se kilowatti yltäisi autonlataukseen, pytyn voi lämmittää puillaPaljonko sitä ylijäämää käytännössä tulee yli 1kW teholla kesässä, esim. 6 kWp paneeleista, omakotitalossa.
Paneelit vapautui alkuviikon lumitaakasta aamusella, ja omassa max 3kWp (paneeleja 3,85 kWp) järjestelmässä piikit on jo rajoittimessa kun aurinko pilkahteli pari kertaa vesisateen lomassa. Kyllä tuollaisesta 6 kWp voimalasta tulee helpostikin yli 1kW ylimääräistä. Meillä peruskuorma on pääosin 600-800 W välillä.Paljonko sitä ylijäämää käytännössä tulee yli 1kW teholla kesässä, esim. 6 kWp paneeleista, omakotitalossa.
Sehän on ihan kiinni paneelien tehosta suhteessa talon kulutukseen. Itsellä nettokulutus luokkaa 2kwh/tunnissa molemmin puolin, paneeleja 11,4kWp verran, inut 9kw. Viime kesänä meni 3000kwh valtakunnan verkkoon.Paljonko sitä ylijäämää käytännössä tulee yli 1kW teholla kesässä, esim. 6 kWp paneeleista, omakotitalossa.
Joku kyseli aiemmin: 99 on maksimi mitä kantsii kolmivaihejohdosta maksaa, mikäli pituus vaan riittää.
![]()
Tyypin 2 sovitin – 32A
4 metrin pituisen johtonsa ansiosta kolmivaihelataus onnistuu tällä sovittimella useimmissa latauspaikoissa ympäri Eurooppaa. Tarkista auton mukana vakiona toimitettavan kaapelin pituus ennen tilauksen tekemistä. Ominaisuudet: Pituus: 4 m Enimmäislatausteho: Enintään 11 kW Model 3 -autolla...shop.tesla.com
Tuo jäikin sitten tekemättä kun laitteen alimmaisen ruuvin kanta oli sinetöity. Pohjassa näytti olevan sulakkeelle paikka. RFID tageja tuli mukana vain yksi.
Joo, en muista kirjoitinko jo mutta dyynaaminen kuormanhallinta on tuloillaan tuohon Wattpilotiin kohta ohjelmistopäivityksenä. Tällöin siis laturi pudottaa tehoa automaattisesti jos vaikka kiuas napsautetaan päälle ja on riski että tuo käy roppujen päälle. Ko. ominaisuus on ilmeisesti jo go-chargerissa. Samoin tuota ominaisuutta voi käyttää vaikka jos siirtoyhtillä on tehomaksu käytössä ja tällöin haluaa vaikka niin ettei kiinteistön kulutus ylitä 10 kW tehoa joka määräisi siirtohinnoittelun tehomaksun.Ketjun keskustelua seurannut mielenkiinnolla. Itselle tuli viime syksynä paneelit ja invertterinä Fronius Symo (sis. datamanagerin). Tilasin myös Smartmeterin ja siihen releet ohjaamaan lämminvesivaraajaa (suora sähkö) ylijäämällä, asennus nyt keväällä koska mittarien saatavuus syksyllä oli olematon.
Varaajan ohjaukseen kellokytkin olisi ollut varmaan taloudellisesti järkevin ratkaisu, mutta sähköauto oli jo mielessä. Akkuun sitten hyvä tunkea ylimääräistä sähköä.
Ajatuksena oli hommata sitten myöhemmin Wattpilot tähän tarkoitukseen. Mutta pystyykö Smartmeter + Wattpilot -kombolla riittävään "dynaamiseen kuormanhallintaan" tai miksi sitä ikinä kutsutaankaan? Eli pystyykö jotenkin rajoittamaan auton latausta fiksusti niin ettei pääsulakkeet korkkaa? Lähinnä jos laittaa esim. 9 kW kiukaan päälle niin ei samaan aikaan yritä ottaa verkosta 11 kW sähköauton lataukseen. Eli pudottaisi lataustehoa, jos muu kuorma samalla hetkellä (liian) iso.
Vielä ei Smartmeteriä yms. ole, joten teoriassa voi hypätä johonkin muuhunkin ns. "third party" ratkaisuun joilla voisi varaajan releitä ja sähköauton latausta ohjata fiksusti sisältäen kuormanhallinnan.
Kiitos vastauksesta. Näytti mahdollisesta tulevasta dynaamisesta kuormanhallinnasta olevan tosiaan mainintaa jo aiemmin ketjussa, puusilmänä missannut. Eli jatkan Froniuksen "ekosysteemissä". Smart Meter tulossa ja siihen releitä perus suorasähkövaraajan ohjaamiseen. Toisaalta sen verran overkill systeemi kulutukseen nähden, että kelloreleetkin kyllä ajaisivat melkein saman asian. Wattpilot sitten kun sähköauto joskus alla.Joo, en muista kirjoitinko jo mutta dyynaaminen kuormanhallinta on tuloillaan tuohon Wattpilotiin kohta ohjelmistopäivityksenä. Tällöin siis laturi pudottaa tehoa automaattisesti jos vaikka kiuas napsautetaan päälle ja on riski että tuo käy roppujen päälle. Ko. ominaisuus on ilmeisesti jo go-chargerissa. Samoin tuota ominaisuutta voi käyttää vaikka jos siirtoyhtillä on tehomaksu käytössä ja tällöin haluaa vaikka niin ettei kiinteistön kulutus ylitä 10 kW tehoa joka määräisi siirtohinnoittelun tehomaksun.
Mulla on laturi jo seinässä asennettuna mutta muutama kytkentä vielä puuttuu. Työt haittaa harrastuksia. Laitan kuvia käppyröistä kuinka tuo ohjaus pelaa jahka olen päässyt kokeilemaan tuota laturia. Ja vaikka miten tuon laturin asensin.
Katsoin huvikseen hintoja moisille. Webastolla on kaksi eri mallia latauslaitteesta. Moisella ominaisuudella varustettu pönttö maksaa ~500€ enemmän kuin perusversio. Lisäksi tarvitaan vielä se joku softanpätkä ohjailemaan tuota laitetta.Mikä tahansa OCPP 1.6 tai 2 -protokollaa tukeva latausasema osaa ohjata auton latausvirtaa OCPP-protokollan kautta tulevan "Set charging profile" -komennon perusteella. Sitten tarvitaan vain se äly, joka laskee latausvirta-asetuksen ja lähettää sen asemalla OCPP-protokollalla. Tietysti tarvitaan myös keskuksen vaihekohtaiset teho- tai virtamittaukset. OCPP-serverin voi pystyttää esim. Node-Red lisäosalla ja tehdä tuon laskennan Node-Redissa.
Nuo valmistajakohtaiset kuormanjako-ohjaukset ja API:t saattavat olla tällä hetkellä helppo ratkaisu, mutta siinä on sitten kiinni ko. valmistajan toteutuksessa ja rajoituksissa. OCPP on standardi, joka yleistyy latausasemissa koko ajan.
ABB Terrassa tuo on vakiona, hinnat alkaen 650 € Saksasta. Softa ei maksa mitään (Node-Red + node-red-contrib-ocpp), energiamittari hiukan. Aikaa ja pähkäilyä se vaatii, mutta kukas niitä harrastuksissa laskee.Katsoin huvikseen hintoja moisille. Webastolla on kaksi eri mallia latauslaitteesta. Moisella ominaisuudella varustettu pönttö maksaa ~500€ enemmän kuin perusversio. Lisäksi tarvitaan vielä se joku softanpätkä ohjailemaan tuota laitetta.
Smartmeteristä nuo palkit yhteenlaskettu tulos on 282,7 kWh. Mukana saattaa olla jotain pyöristyvirheitä. Näyttää kuitenkin siltä että Wattpilotin tarkkuus on hyvä ja saattaapi olla että smartmeterin pääsee siirtämään nopeammin kuin olin uskonutkaan mittaamaan maalämpöpumpun kulutusta... Toisaalta samalla pystyisi myös mittaamaan IV-koneen kulutuksen mutta se vaatisi yhden mittarin lisää... Hmm...![]()
Joo, mittauksia on nyt kolme. Sähköauton laturissa itsessään, laturia syöttävässä piuhassa sekä koko kiinteistössä. Laturia syöttävään piuhan laitoin mittarin sen takia että latauslaitteen "softa" ei ollut valmis ja aikataulusta ei ollut mitään selvyyttä että koska se valmistuu tai tuleeko sitä ylipäätään. Nyt se hetki näyttää kuitenkin koittaneen ja tuo "turha" mittari saa siirtyä mittaamaan sitten jotain muuta.eikö tuon eri tahojen kulutuksen ja tuoton voisi järjestää kuten olen tehnyt,
piuha virtamittarin läpi, kulutus eri suuntaan kun tuotto, niin tulee vain yksi määräävä arvo, tarkka nopein arvo realiajassa
ei tarvitse mittareita kasapäin.....siis jos se tavoitteena on
Mitähän nämä käppyrät käyttäytyy tulevaisuudessa, muuttuuko ne 15min jaolle kun se aika tulee käyttöön tasejaksoksi?
Tuo kuva oli näemmä vähän huonosti leikattu. Siinä on kk-näkymä ja päiväsummat. Froniuksen mittaukset perustuvat siihen että kaikki energia summataan reaaliaikaisesti (samaan aikaan ei voi tulla myyntiä ja ostoa). Tasejaksoista tuo ei ymmärrä mitään, oli se sitten 1h tai vartti. History tilasta saa dataa ulos Wh lukemina 5min tarkkuudella excel tai csv muodossa. Niistä voi laskea halutessaan lopputuloksen vaikka 1h tai 15 min tasejaksoihin. Mittausmuutosten jälkeen tuo sähköyhtiöiden mittari alkaa muutenkin näyttämään puutaheinää jos netotus tehdään järjestelmässä mittarin sijaan. Käppyröissä näkyvät teho ovat sitten aina 5min keskiarvotehoja eikä hetkellisiä piikkitehoja.Mitähän nämä käppyrät käyttäytyy tulevaisuudessa, muuttuuko ne 15min jaolle kun se aika tulee käyttöön tasejaksoksi?