Datakeskukset

[Pumppu-Ansu]

Datakeskukset vahvistavat Suomen talouskasvua ja mahdollistavat digitaaliset palvelut | Fortum

Datakeskukset ovat keskeinen osa käynnissä olevaa digitaalista murrosta ja kriittistä infrastruktuuria niin Suomessa kuin EU:ssa. Ne mahdollistavat arjen digitaaliset palvelut ja tukevat samalla puhtaan siirtymän etenemistä. Uudet datakeskusinvestoinnit ovat herättäneet vilkasta keskustelua...

www.fortum.com

Tuossa fortumin ajatuksia datakeskusten työllistävyydestä ja muustakin.

 

[Espejot]

Raksamiehet ainakin siirtyvät seuraavalle työmaalle, niinhän se on aina ollut. Kai noita rakennetaan ainakin seuraavat kymmenen vuotta.
Eikös tietokoneet vanhene muutamassa vuodessa, sitten tulee taas raudanvaihtajat.

Ja raudasta alv:t, jotka toki vähenetään voitosta mutta vähettävää ei kerry koska datakeskusten jaostusarvo on niin heikko Suomelle, niin viisaat sanovat. Mutta jos nyt katsoo esim Irlantia niin joo siellä on sähkön hinta noussut mutta myös bkt. Kaikkea muutosta ei voi korvamerkitä joten juupas eipä väittely jatkuu mikä on hieman hölmöä kun saman energian voisi laittaa uuden kehitämiseen, miettiä sitä isoa kuvaa eikä haikalla paperikoneita takaisin. Jos nyt miettii esim Nokiaa niin se mitä Nokiallae tapahtui oli väistämätöntä. Mutta maailma muuttuu ja nokiat voi tapahtua myös Googlelle, koska tehokkainkaan datakeskus ei voi laskea tulevaisuutta, shakkipelin siirrot juu mutta ei tulevaisuutta.

 

[kotte]

Se energiaintensiivinen metsäteollisuus mitä on saattaa lähteä Suomesta vauhdilla datakeskusten vuoksi.

Selluteollisuus ei lähde minnekään sähkön hinnan takia. Havupuusellulle on oma tärkeä markkinasegmenttinsä eikä eukalyptus-sellu pysty sitä korvaamaan kuin osittain. Moderni selluteollisuus päin vastoin, saa tuottamastaan sähköstä lisää hintaa (kuluttaa toki itse valtavasti energiaa polttamalla jopa yli puolet puusta energiaksi kokonaisprosessin tarpeisiin; tosin tuoreehko biotuotetehdaskehitys lisää muun kuin poltettavan osuutta). Kuumahierre ja vastaavat kuluttavat paljon myös sähköä, mutta tuo juna on jo melkein mennyt syystä, että halvan painopaperin menekki on kutistunut jo vuosikymmeniä, kun elektroniikka on korvannut.

Pakkauskartonkia ja vastaavaa kannattaa edelleen valmistaa havupuusta, koska pakkauksilta vaaditaan lujuutta ja saanto hyvä. Samoin havupuusahatavaralle on globaalia kysyntää.

Mutta, eihän puutuotteet ole mikään kultakaivos kenellekään. Eikä kaiken liiketoiminnan tarvitse ollakaan kuin kultakaivos sidosryhmilleen ja omistajilleen (pitkälti riskipitoisten datakeskusinvestointien tavoin).

 

[Intolento]

Datakeskukset vahvistavat Suomen talouskasvua ja mahdollistavat digitaaliset palvelut | Fortum

Datakeskukset ovat keskeinen osa käynnissä olevaa digitaalista murrosta ja kriittistä infrastruktuuria niin Suomessa kuin EU:ssa. Ne mahdollistavat arjen digitaaliset palvelut ja tukevat samalla puhtaan siirtymän etenemistä. Uudet datakeskusinvestoinnit ovat herättäneet vilkasta keskustelua...

www.fortum.com

Tuossa fortumin ajatuksia datakeskusten työllistävyydestä ja muustakin.

Tuossa julkaisussa on aika hyvin kerrottu noista suorista ja epäsuorista työllistämisvaikutuksista datakeskuksen valmistumisen jälkeen. Huomioitavaa on, että Fortumin sivustolla esitetystä materiaalissa kerrotaan Rambolin tehneen esitetyt työllisyysvaikutusten määrällisen arvioinnin. Tässä julkaisussa siis alleviivataan, kuka on vastuussa tuosta arviosta.

 

[fraatti]

Tuo työllisyysvaikutus oli sen verran mielenkiintoinen värssy että tarvi huvikseen pöyhiä sitä. Kenen leipää syöt niin sen lauluja laulat pätee myös tähän. Asioita kaunistellaan siihen suuntaan miten ne ovat itselle edullisia ja sopivat omaan agendaan. Viestissä lyhyempi versio ja pidempi pdf:ssä. Haminan mittakaava näyttää muihin verrattuna aivan poikkeukselliselle. Uskooko siihen joku tämän valossa?

Spoileri: Paljonko datakeskukset oikeasti työllistävät?

Paljonko datakeskukset oikeasti työllistävät?

Datakeskusten puolesta puhutaan usein työpaikoilla, joten selvitin, paljonko ne työllistävät suoraan ja epäsuorasti. Vertasin yhtiöiden, toimialajärjestöjen, kuntien, viranomaisten ja tutkijoiden lukuja siihen, mitä datakeskusyhtiöiden tilinpäätöksissä oikeasti lukee. Mukana ovat Suomi, muut Pohjoismaat, USA, Irlanti ja Saksa. Pitkä ja lyhyt raportti ovat liitteinä.

Omat laskelmat on merkitty [arvio]. Numerot hakasulkeissa viittaavat lähteisiin viestin lopussa.

Lyhyesti​

• Valmis datakeskus työllistää omaa henkilöstöä noin 0,4–1,5 henkeä megawattia kohden, tyypillisesti 0,7. Luku on laskettu noin 20 pohjoismaisen datakeskusyhtiön tilinpäätöksistä, ja Norjan tilastokeskus (0,85/MW) [3], Virginian tarkastuselin (0,87/MW) [4] ja Saksan ministeriön selvitys (0,3–0,8/MW) [5] mittaavat saman.
• Kun vartijat, siivoojat ja kiinteistöhuolto lasketaan mukaan, paikalla on noin 1–2,5 henkeä/MW. Suomalaisten kaavojen liikenneselvitykset antavat saman.
• Kerrannaisvaikutukset mukaan lukien noin 1,5–3 henkeä/MW. Toimialan oma selvitys Suomesta päätyy 8,3:een [6].
• Rakentaminen työllistää paljon mutta vain muutaman vuoden: suoraan 10–30 henkilötyövuotta megawattia kohden [7].

Kuka kertoo mitäkin​

Kertoja	Käyttövaiheen työpaikat per MW	Toteutuneeseen verrattuna
Tilinpäätökset, oma henkilöstö	0,4–1,5	toteutunut
Viranomaiset (Norja, Virginia, Saksa)	0,3–1,6	mitattu
Suomen hankeilmoitukset (EK:n Dataikkuna)	mediaani 0,76	realistinen
Suomen kaavat	1,3–2,5	kaikki paikan päällä
Meta, Google ("jobs supported")	3–7,5	4–5 × oma henkilöstö
Toimiala Suomessa (FDCA), kerrannaisineen	8,3	~3 × riippumaton arvio
Paikallispoliitikot	esim. Viborg 10 000 työpaikkaa	toteutui ~50

Esimerkkejä: luvattu vs. toteutunut​

• Google Hamina: "400 vakituista työntekijää" (2020) ja "600 työpaikkaa" (2026). Googlen suomalaisella yhtiöllä Tuike Finland Oy:llä oli 97 työntekijää 2021 ja 120 vuonna 2025 [1, 8]. Erotus on todennäköisesti alihankkijoita, joten luku ei ole keksitty, mutta "vakituinen" on harhaanjohtava.
• Meta Luleå: "300+ työpaikkaa". Metan ruotsalaisella yhtiöllä oli 60 työntekijää 2025 [2].
• Apple Viborg: pormestari odotti 2015 kymmentätuhatta työpaikkaa. Paikalla työskentelee noin 50 alihankkijat mukaan lukien, Applen omalla yhtiöllä 7–13 [9].
• Microsoft on poikkeus: se kertoo omat työntekijänsä (Ruotsissa noin 230), ja luvut täsmäävät tilinpäätöksen kanssa.

Epäily siitä, että datakeskukset antavat todellisuutta paremman kuvan, pitää siis käyttövaiheen osalta paikkansa. Ero syntyy kuitenkin enimmäkseen määritelmistä: alihankkijat lasketaan "työpaikoiksi", kerrannaiskertoimet ovat suuria ja tilapäinen rakennustyö esitetään työpaikkoina. Rakennusvaiheen luvuissa yhtiöt, toimiala ja viranomaiset ovat sen sijaan lähellä toisiaan.

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle 2030 [arvio]​

• Noin 1,2 GW:n keskiteholla datakeskukset työllistäisivät käytössä 600–1 200 omaa työntekijää, 1 200–2 400 paikan päällä ja kerrannaisineen 2 000–5 000. Toimialan arvio on 9 900 [6]. Se on 0,1–0,2 % Suomen työllisistä.
• Rakennusvuosina 2026–2030 suoraa työtä on noin 2 600–7 800 henkilötyövuotta vuodessa.
• Valtiovarainministeriön mukaan pitkällä aikavälillä työllisyysvaikutus on vähäinen, koska työvoiman tarjonta rajoittaa [7].
• Terawattituntia kohden nykyinen sähköintensiivinen teollisuus työllistää suoraan noin 5–20 kertaa enemmän kuin datakeskus paikan päällä. Uudet automatisoidut hankkeet (vihreä teräs, alumiini) ovat samaa luokkaa kuin datakeskukset.

Lisäselvitykset [arvio]​

• Sähköverotuki per työpaikka: 2024 tuki oli noin 30 M€ [7] eli noin 75–120 k€ vuodessa jokaista datakeskuksen omaa työntekijää kohden. Se on enemmän kuin työntekijän koko palkkakustannus. Tuki poistui 1.7.2026.
• Työpaikkatase: 10–15 €/MWh:n hinnannousu vie tutkimusten joustoilla noin 550–820 suoraa teollisuustyöpaikkaa (kerrannaisineen 1 200–1 800) [10]. Datakeskukset tuovat 2 000–5 000, joten keskiarviossa tase on lievästi plussalla. Jos teollisuus reagoi voimakkaasti, menetys on 5 000–7 500 kerrannaisineen ja tase on miinuksella. Menetykset osuisivat muutamille teollisuuspaikkakunnille.
• Kuka työt saa: datakeskustyömailla on noin 10 000 rakentajaa, joista 30–50 % on ulkomaisia [11]. Googlen Haminan omasta henkilöstöstä enintään kolmannes asuu Haminassa [12]. Pysyvät teknikkotyöt ovat hyvin palkattuja (Google 58–69,5 k€/v).
• Hamina ennen ja jälkeen: tilastoissa näkyy noin 240 datakeskukseen liittyvää työpaikkaa [12]. Haminan työpaikat vähenivät samaan aikaan noin 2 250 satamassa, logistiikassa ja teollisuudessa. Vertailukuntiin nähden datakeskuksen vaikutusta kokonaistyöllisyyteen ei voi erottaa tavallisesta vaihtelusta.
• Fortumin "myytinmurtajat" [13]: suorat 50–150 työpaikkaa / 100 MW pitää paikkansa, mutta epäsuorat 670 ovat noin 2–3 kertaa riippumattomia arvioita, eikä ylläpito ole "työvoimaintensiivistä". Fortum myy datakeskuksille sähköä ja hyötyy hinnannoususta.
• Muut tahot: kunnat vetoavat isoihin yhteislukuihin (Lappeenranta: EK:n "yli 34 000 työpaikkaa", jotka koskevat kaikkia investointeja). Rakennusteollisuus arvioi suomalaisia olevan työmailla 50–70 % ja Rakennusliitto noin 50 % [11]. Microsoftin "työllistää jopa 7 500" on rakennustyömaan huippu. Perusteollisuus ja ammattiliitot eivät ole esittäneet lukuja menetettävistä työpaikoista, joten julkinen keskustelu kuulee lähinnä plussapuolen.

Lähteet​

1. Finder.fi: Tuike Finland Oy, henkilöstö 2021–2025 (haettu 13.10.2026). https://www.finder.fi/IT-konsultointi+IT-palvelut/Tuike+Finland+Oy/Hamina/yhteystiedot/1969380
2. Allabolag.se: Pinnacle Sweden AB (Meta Luleå) (haettu 13.10.2026). https://www.allabolag.se/5568396591
3. SSB: Datasentrene vokser raskt – men hvilke verdier skaper de for Norge? 28.4.2026. https://www.ssb.no/teknologi-og-inn...-raskt-men-hvilke-verdier-skaper-de-for-norge
4. JLARC (Virginia): Data Centers in Virginia, 9.12.2024. https://jlarc.virginia.gov/pdfs/reports/Rpt598.pdf
5. dena, Borderstep, SDIA / BMWK: Stand und Entwicklung des Rechenzentrumsstandorts Deutschland, 17.1.2025. https://www.bundeswirtschaftsminist...g-des-rechenzentrumsstandorts-deutschland.pdf
6. Ramboll / FDCA: Datakeskustoimialan potentiaali Suomessa, 9/2025. https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/09/FDCA_Datakeskustoimialan-potentiaali-Suomessa_v1.9.pdf
7. Valtioneuvosto: HE 156/2025 (työllisyysvaikutukset). https://laki.ai/fi/lahde/doc_gp_2025-156__rationale__rationale__content_1__tblock_4__tblock_2
8. MTV Uutiset: Google raotti ovea tarkoin varjeltuun datakeskukseensa Haminassa, 20.11.2020. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...assa-kaikki-odotukset-ovat-ylittyneet/7989990
9. Ingeniøren: Så få arbejder på Big Techs danske datacentre, 27.4.2026. https://ing.dk/artikel/how-few-people-work-tech-giants-data-centres-denmark-its-quite-small-number
10. Bijnens, Hutchinson & Saint Guilhem: How enduring high energy prices could affect jobs, ECB Blog 5.5.2025. https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2025/html/ecb.blog20250505~86c88d726c.en.html
11. Yle: Finérin veljekset ovat esimerkki siitä, mitä datakeskukset tekevät nyt Suomelle, 24.6.2026. https://yle.fi/a/74-20229663
12. Tilastokeskus: StatFin, Työssäkäynti, taulukot 115j, 115h ja 115p (haettu 13.10.2026). https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115h.px
13. Fortum: Datakeskus myytinmurtajat (luettu 13.10.2026). https://www.fortum.com/fi/datakeskusmyytinmurtajat

 

[tet]

Haminan mittakaava näyttää muihin verrattuna aivan poikkeukselliselle. Uskooko siihen joku tämän valossa?

Jossain luvuissa on joku virhe. Jos Googlella on Haminassa noin 500 työntekijää, se tarkoittaisi noin 1,3 työntekijää per megawatti. Googlen kahden vanhimman konesalin nimellisteho on tiettävästi 32 MW, viiden uudemman 64 MW, eli yhteensä valmiiden konesalien kokonaisteho olisi siis 384 MW. Tämä tieto on toki epävirallinen. Mutta tieto on peräisin tutulta henkilöltä, joka on aiemmin työskennellyt tuolla sähköalan tehtävissä, joten en hirveästi epäile paikkansapitävyyttä.

 

[Mikki]

Irlannin sähkön hinta on noussut, mutta nehän tuottaa about puolet sähköstä suoraan fossiilisella energialla. Ei ihmekkään jos hinta on pompannut.

Tuollaiset suuret laitokset vaatii kyllä porukkaa joka hommaan. Jos siellä pitää putsata rännit, niin ei paikalle tule yksi mies harjan kanssa. Tai jos varavoimakoneet huolletaan, niin ei paikalla ole ainoastaan yksi rasvakämmen Hiacen kanssa.

Ilmanvaihtolaitteissa lienee vähän enemmän suodattimia vaihdettavaksi kun mun IV laitteissa. Kun tulee uutta rautaa, pitänee sähköjärjestelmiä samalla päivittää. Tuskin "Repa" tekee muutoksia yksin.

Jne jne jne.... kyllä tuollaisten ympärillä porukkaa liikkuu ja alihankintaverkostoja muodostuu.

 

[wannabe]

Mitäköhän nuo 500 tekee työkseen kun datakeskus on valmis?

Tekoäly sanailee tuosta näin:

Pysyvä operatiivinen henkilöstö (~500 henkeä)
Tämä joukko pitää datakeskuksen käynnissä vuoden jokaisena päivänä, ja määrä nousi 400:sta noin 500:aan hiljattaisen laajennuksen myötä. Luku sisältää: [1, 2]

• Googlen omat työntekijät: Noin sata henkeä on Googlen suoraan työllistämiä asiantuntijoita, kuten datakeskuksen johtoa, järjestelmäinsinöörejä ja teknisiä asiantuntijoita. [1, 2]
• Pysyvät alihankkijat: Suurin osa (noin 400 henkeä) on vakituisia ulkopuolisten kumppaniyritysten työntekijöitä. He tekevät päivittäistä työtään paikan päällä vastaten turvallisuudesta, siivouksesta, ruokailupalveluista ja perinteisestä kiinteistönhuollosta.

 

[Espejot]

Jossain luvuissa on joku virhe. Jos Googlella on Haminassa noin 500 työntekijää, se tarkoittaisi noin 1,3 työntekijää per megawatti. Googlen kahden vanhimman konesalin nimellisteho on tiettävästi 32 MW, viiden uudemman 64 MW, eli yhteensä valmiiden konesalien kokonaisteho olisi siis 384 MW. Tämä tieto on toki epävirallinen. Mutta tieto on peräisin tutulta henkilöltä, joka on aiemmin työskennellyt tuolla sähköalan tehtävissä, joten en hirveästi epäile paikkansapitävyyttä.

Tuskin suoranaista virhettä vaan tilastointitapa on eri. Alihankinta on mukana osassa ja osassa ei.

 

[pökö]

Ilmanvaihtolaitteissa lienee vähän enemmän suodattimia vaihdettavaksi kun mun IV laitteissa.

Voin ihan kokemuksen äänellä sanoa että ne vaihtuu kerran tai kaksi vuodessa ja muutama työpäivä riittää siihen, sis. Uusien suodattimien hakemisen tukusta ja vanhojen hävittämisen. 2 henkilöä siihen.

 

[pökö]

. Haminan mittakaava näyttää muihin verrattuna aivan poikkeukselliselle. Uskooko siihen joku tämän valossa?

500 voi olla rakennusvaiheessa, muuten murto-osa tuosta.

 

[jsalmika]

Tuossa fortumin ajatuksia datakeskusten työllistävyydestä ja muustakin.

Mun ajatukseni Fortumin ajatuksista on osittain se, että ne takaisivat kieltämättä fortumien johdolle kivat palkkiot ja osakkeenomistajille osingot.

 

[fraatti]

Jossain luvuissa on joku virhe. Jos Googlella on Haminassa noin 500 työntekijää, se tarkoittaisi noin 1,3 työntekijää per megawatti. Googlen kahden vanhimman konesalin nimellisteho on tiettävästi 32 MW, viiden uudemman 64 MW, eli yhteensä valmiiden konesalien kokonaisteho olisi siis 384 MW. Tämä tieto on toki epävirallinen. Mutta tieto on peräisin tutulta henkilöltä, joka on aiemmin työskennellyt tuolla sähköalan tehtävissä, joten en hirveästi epäile paikkansapitävyyttä.

En osaa sanoa että mikä on oikein. Tässä lähteet mistä on otettu.

**Googlen Haminan datakeskuksen teho: 80 vai 384 MW?**

Google ei julkaise Haminan tehoa eikä sähkönkulutusta, joten julkisuudessa kiertävät luvut ovat muiden arvioita.

- **Noin 80 MW (2025):** Valtioneuvoston datakeskustiekartan mukaan Suomessa oli syyskuussa 2025 33 datakeskusta ja yhteensä noin 285 MW kapasiteettia. Siitä kahden suuren pilvikeskuksen (Google Hamina ja Nebius Mäntsälä) osuus oli 57 % eli noin 80 MW kumpikin ([VN 2025:94, s. 24–26](https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstreams/908eb6e7-d2c0-4592-99bc-196998db717b/download)). Helsingin yliopiston Pervilä ja Kangasharju esittävät saman luvun kulutuksena ja toteavat, että Haminan kasvu 80 MW:iin kesti 13 vuotta ([Datakeskusten faktat ja fiktiot, 20.7.2026, s. 2–4](https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/533969e6-e647-4fcd-b13c-afcb62effa2d/content)).
- **Kapasiteetti vai kulutus?** Kaikki Suomen datakeskukset kuluttivat 2024 noin 1,6 TWh, mikä on keskimäärin vain noin 180 MW. Siksi 285 MW ja Haminan 80 MW kuvaavat todennäköisemmin kapasiteettia kuin todellista keskikulutusta.
- **384 MW:** Lähdettä tälle luvulle en ole tarkistanut. Se voi olla koko kampuksen liittymä- tai suunnittelukapasiteetti uusine rakennuksineen, jolloin se ei ole ristiriidassa 80 MW:n kanssa.

**Mitä tämä tarkoittaa työpaikoille:** Googlen suomalaisella yhtiöllä Tuike Finland Oy:llä oli 120 työntekijää vuonna 2025 ([Finder](https://www.finder.fi/IT-konsultointi+IT-palvelut/Tuike+Finland+Oy/Hamina/yhteystiedot/1969380)). Se on noin 1,5 henkeä megawattia kohden 80 MW:lla ja noin 0,3 henkeä 384 MW:lla. Googlen ilmoittamat 600 työpaikkaa (alihankkijat mukaan lukien) ovat noin 1,6 henkeä megawattia kohden 384 MW:lla.

 

[janti]

Muhoksen johtavaa rakennustarkastajaa uhkaavat potkut: epäilee kostoa Google-haastattelusta, kunta vetoaa koeaikaan​

Johtavan rakennustarkastajan ja kunnan näkemys mahdollisesta virkasuhteen purusta koeajalla eroaa toisistaan. Asiasta ei ole vielä virallisesti päätetty.

Muhoksen johtavaa rakennustarkastajaa uhkaavat potkut: epäilee kostoa Google-haastattelusta, kunta vetoaa koeaikaan

Johtavan rakennustarkastajan ja kunnan näkemys mahdollisesta virkasuhteen purusta koeajalla eroaa toisistaan. Asiasta ei ole vielä virallisesti päätetty.

yle.fi

 

[Husky]

Tässä, kuten Suomessa tietysti muutenkin, toivotetaan menoa metsäteollisuudelle. Syytä muistaa että kymmenen suurimman vientituotteen joukossa edelleen on useita ko. alan tuotteita.

Auringonlaskupuheita kuunneltu hlökohtaisesti yli 30 vuotta, sieltä kun tulee kolmessa muodossa perheen tulot. Parhaimpia matkan varrella olivat useat Nokian insinöörit, jotka nykyään ovat käytännön töissä tai sitten perinteisessä teollisuudessa. Kenkää saivat kaikki.

 

[Husky]

Muhoksen johtavaa rakennustarkastajaa uhkaavat potkut: epäilee kostoa Google-haastattelusta, kunta vetoaa koeaikaan​

Johtavan rakennustarkastajan ja kunnan näkemys mahdollisesta virkasuhteen purusta koeajalla eroaa toisistaan. Asiasta ei ole vielä virallisesti päätetty.

Muhoksen johtavaa rakennustarkastajaa uhkaavat potkut: epäilee kostoa Google-haastattelusta, kunta vetoaa koeaikaan

Johtavan rakennustarkastajan ja kunnan näkemys mahdollisesta virkasuhteen purusta koeajalla eroaa toisistaan. Asiasta ei ole vielä virallisesti päätetty.

yle.fi

Vähän kuin tässä ketjussa - ei saa kysellä eikä ainakaan kyseenalaistaa.

Mitähän kaikkea muuta aikaa myöten paljastuu. Sen verran vauhdilla hääritty, että syytä epäillä. Kunhan ei yhtä hyviä ideoita ole kuin Fortumin Venäjätouhut. Niistäkin saattoi joku jo heti ihmetellä että täh

 

[Intolento]

Eivät pääse päättämään vielä tänään koeajalla olevan henkilön virkasuhteen päättämisestä. Ehkä ovat tajunneet, etteivät voi sen jälkeen enään kontrolloida kyseistä henkilöä sitä vähääkään mitä töiden jatkuessa?

 

[Husky]

Jaa a, miten lienee. Täytyy googlettaa mitä tarkoittaa pykälä 109

 

[Mikki]

500 voi olla rakennusvaiheessa, muuten murto-osa tuosta.

Ja annappa lähde tuolle, kun sitä muiltakin penäät.

Ja mikä on "murto-osa" millä se jättimäinen laitos kaikkineen pyörii? Onko se sen 3 henkilöä... Siivooja, vartija ja yleistalonmies?

 

[pökö]

Ja mikä on "murto-osa" millä se jättimäinen laitos kaikkineen pyörii?

Kai se nyt automatisoitu laitos on?

 

[Espejot]

Paperiteollisuuden viennin arvo 2024 on suunilleen 9 miljardia euroa ja tästä - torven pärinää - suurin ryhmä on kartonki joka ainoan tuoteryhmänä on kavanut, yllätys yllätys. Jos paperin ja sellun tuotantoa ei saa sano laskevan auringon tuotteiksi niin jo on trumppilainen totuus hiipinyt tähänkin ketjuun. Jos joku haluaa sellusta Suomen pelastaajaa niin se onnistuu vain Kiina miehitämällä asetamalla sinne nukkehallitus.

 

[fraatti]

Tässä, kuten Suomessa tietysti muutenkin, toivotetaan menoa metsäteollisuudelle. Syytä muistaa että kymmenen suurimman vientituotteen joukossa edelleen on useita ko. alan tuotteita.

Auringonlaskupuheita kuunneltu hlökohtaisesti yli 30 vuotta, sieltä kun tulee kolmessa muodossa perheen tulot. Parhaimpia matkan varrella olivat useat Nokian insinöörit, jotka nykyään ovat käytännön töissä tai sitten perinteisessä teollisuudessa. Kenkää saivat kaikki.

Olen itsekin ollut joskus hetken töissä metsäteollisuudessa. ja nauresekellut kateellisten parranpärinälle siitä kun paperimies tienaa liikaa.

 

[HelaKammo]

Olen itsekin ollut joskus hetken töissä metsäteollisuudessa. ja nauresekellut kateellisten parranpärinälle siitä kun paperimies tienaa liikaa.

No jos paperikoneenhoitajan palkka on 5000€/kk niin on se suurimmasta päästä, ahtaajien kanssa. Eräs tuttu aikanaan vaihtoi paperitejttalta muualle, kun esimiehenä tienasi vähemmän kuin alaisensa. Toki ala ei enää työllistä kun marginaalisesti porukkaa, lisäksi koneita ajettu alas vaikka kuinka monta.

 

[Aurinko Aarne]

Miksi ne 500 henkeä olisivat suomalaisia? Luulen (en jaksa tutkia) että piuhoja pitkin Intiasta se datakeskuksen insinöörityö tehdään.

 

[fraatti]

No jos paperikoneenhoitajan palkka on 5000€/kk niin on se suurimmasta päästä, ahtaajien kanssa. Eräs tuttu aikanaan vaihtoi paperitejttalta muualle, kun esimiehenä tienasi vähemmän kuin alaisensa. Toki ala ei enää työllistä kun marginaalisesti porukkaa, lisäksi koneita ajettu alas vaikka kuinka monta.

Njoo. En minä ainakaan ole kateellinen muiden palkoille. Lisäksi pitää ottaa sellainen juttu huomioon että jatkuvasta vuorotyöstä maksetaan haittakorvausta, joka on palkanlisä, mutta muodostaa suuren osan kokonaisansioista. Vastaavasti niitä viikoloppuja ei olekaan vapaana samalla tavalla kuin muilla. Vuorotyöläset lisäksi polttavat kynttilää molemmista päistä tekemällä epäsäännöllistä työaikaa. Itse olen tehnyt vuorotöitä monessa eri työaikamuodossa 2/5, 3/5, 4/7, 5/7 ja joskus on tullut kokeiltua 12h päivää myös vuorotöissä. Vuorotöistä on kokemusta sekä toimihenkilönä että työntekijänä miltei 20v ajalta. Päivävuoro on myös tuttu. Osalla on ihan sama miten nukkuu, mutta joillain homma ei käykään ihan yhtä helposti. Kun ikää tulee lisää niin uniongelmat saattavat myös tulla.

Jatkuvan kolmivuorotyön lisät (kuten yötyölisä, iltatyölisä ja vuorotyölisä) ovat luonteeltaan nimenomaan haittalisiä.

Niiden perimmäinen tarkoitus on korvata työntekijälle epäsäännöllisistä työajoista, epämukavaan aikaan työskentelystä sekä yö- ja vuorotyön aiheuttamasta terveydellisestä ja sosiaalisesta rasituksesta (kuten unihäiriöistä ja sosiaalisen elämän vaikeutumisesta) aiheutuvaa haittaa.

 

[Mikki]

Miksi ne 500 henkeä olisivat suomalaisia? Luulen (en jaksa tutkia) että piuhoja pitkin Intiasta se datakeskuksen insinöörityö tehdään.

Huoh... Kyllä... Ohjelmistojen pyöritys ja asennus ulkomailta tehdään. Se on selvää. Mutta kyllä se 500 henkilöä on ihan kotimaassa työskentelevää porukkaa.

Laittakaa nyt jotain linkkejä lähteisiin, missä yhtään edes tuetaan teidän väitteitä, että todellinen lukumäärä on vain murto-osa siitä 500 määrästä.

Ajakaa katsomaan miten hillittömästä laitoksesta on kyse ja miettikää siinä pihalla ihan rauhassa, että pyöriikö tuo kompleksi tosiaan kolmen hengen voimin.

 

[Intolento]

Miksi ne 500 henkeä olisivat suomalaisia? Luulen (en jaksa tutkia) että piuhoja pitkin Intiasta se datakeskuksen insinöörityö tehdään.

Olen tässä keskustelussa ollut siinä olettamuksessa, että keskustelemme juurikin kyseisen datakeskuksen "sisällä" tehtävästä (paikallisesta) työstä tai sitä työtä välillisesti tukevasta tai siihen suoraan liittyvästä työstä ja sitäkautta tarvittavasta työvoimasta jota datakeskus käyttövaiheessaan työllistää/tarvitsee.

Lisäksi muualla istuvat koodarit ja vastaavat.

 

[fraatti]

Muhoksen johtavaa rakennustarkastajaa uhkaavat potkut: epäilee kostoa Google-haastattelusta, kunta vetoaa koeaikaan​

Johtavan rakennustarkastajan ja kunnan näkemys mahdollisesta virkasuhteen purusta koeajalla eroaa toisistaan. Asiasta ei ole vielä virallisesti päätetty.

Muhoksen johtavaa rakennustarkastajaa uhkaavat potkut: epäilee kostoa Google-haastattelusta, kunta vetoaa koeaikaan

Johtavan rakennustarkastajan ja kunnan näkemys mahdollisesta virkasuhteen purusta koeajalla eroaa toisistaan. Asiasta ei ole vielä virallisesti päätetty.

yle.fi

Pienessä kunnassa ei välttämättä ole oikein osaamista tälläisiin juttuhin. Sitten vielä muut saattavat työntää junan alle. Sivusilmällä olen seurannut Hämeenkyrön sekoilua. Rahat loppu ja luottamus koko ympäristövirastoon oli kehno. Erilaisia asioita pompoteltiin vuosikausia ja näin sivullisen silmin homma vaikutti aivan sekoilulle. Ja virkamiehet siltä että eivät olleet lähimainkaan asioiden vaatimalla tasalla. Lopputuloksena koko ympäristöpuoli meni Sastamalan hoteisiin.

Tuollaisessa pienessä kunnassa äkkiä käy niin että on alistuttava täysin muiden painostettavaksi.

 

[wannabe]

Olen tässä keskustelussa ollut siinä olettamuksessa, että keskustelemme juurikin kyseisen datakeskuksen "sisällä" tehtävästä (paikallisesta) työstä tai sitä työtä välillisesti tukevasta tai siihen suoraan liittyvästä työstä ja sitäkautta tarvittavasta työvoimasta jota datakeskus käyttövaiheessaan työllistää/tarvitsee.

Lisäksi muualla istuvat koodarit ja vastaavat.

Eli näin. https://lampopumput.info/foorumi/threads/datakeskukset.33479/post-810006

 

[jsalmika]

Pienessä kunnassa ei välttämättä ole oikein osaamista tälläisiin juttuhin. Sitten vielä muut saattavat työntää junan alle.

Ketkä muut? Esim. nekö vielä osaaamattomammat, joiden huviloille on saunoja lupailtu ellei jopa jo ennen (mahdollisen tulevan datakeskuksen alueen) asemakaavan hyväksymistä rakennettu? Finlex on kaikkien käytettävissä ja seillä lukee aivan selvästi miten hankkeessa kuuluu ja toisaalta ei pidä toimia. Mikäli painostusta tulee "kaikilta suunnilta" ei ole syy tehdä virkarikkomusta, tai olla tekemättä mitänä vaikka lain mukaan kuuluisi.

 

[Tifo]

Pienessä kunnassa ei välttämättä ole oikein osaamista tälläisiin juttuhin. Sitten vielä muut saattavat työntää junan alle. Sivusilmällä olen seurannut Hämeenkyrön sekoilua. Rahat loppu ja luottamus koko ympäristövirastoon oli kehno. Erilaisia asioita pompoteltiin vuosikausia ja näin sivullisen silmin homma vaikutti aivan sekoilulle. Ja virkamiehet siltä että eivät olleet lähimainkaan asioiden vaatimalla tasalla. Lopputuloksena koko ympäristöpuoli meni Sastamalan hoteisiin.

Tuollaisessa pienessä kunnassa äkkiä käy niin että on alistuttava täysin muiden painostettavaksi.

Hyvä veli porukka on paniikissa Muhoksella, harmi että tarkastajalla on vielä koeaika menossa. Taitaa olla ainoa, joka ymmärtää pykälien päälle. Ulkopuolisena ei ole ymmärtänyt kumarrella oikeisiin suuntiin. Mennyt sinne pääkaupunkiseudulta, jossa ollut mukana isommissa projekteissa. Pääkaupunkiseudulla ei rakennusvalvonta vapise isojenkaan toimijoiden edessä. Muhoksella isännät tietää miten homma toimii ja virkamiehet on kumileimasimia.
Tonne voisi lähettää valtiontarkastusviraston pöyhimään miten erilaiset avustukset on hoidettu.

 

[Espejot]

Sinänsä hauskaa että kaikki tietävät mitä tapahtuu datakeskusten myötä mutta jälkikäteen kukaan ei osaa sanoa mitä tapahtui ja miksi. Joskus sitten kun taloushistoriaa kirjoitaan tiedetään iso kuva mutta silloin erimieltä olevat ovat jo eläkkeellä tai kuolleet.

 

[Husky]

Orpo sanoi radiouutisissa: pitää ottaa datakeskus [koska mitään muuta investointia ei ole tänne tulossa] tai viimeinen sammuttaa valot.

Täytyy valitettavasti olla tuosta eri mieltä - nimittäin ainakin meillä hinnan noustessa lämmitys pitää lopettaa paljon aikaisemmin, kun ei tuo valaistus niin paljoa kuluta. Se takaraivossa kun sanotaan, että neljä keskusta vie saman sähkömäärän kuin 2,2 miljoonaa alkuasukasta

 

[Aurinko Aarne]

Olen tässä keskustelussa ollut siinä olettamuksessa, että keskustelemme juurikin kyseisen datakeskuksen "sisällä" tehtävästä (paikallisesta) työstä tai sitä työtä välillisesti tukevasta tai siihen suoraan liittyvästä työstä ja sitäkautta tarvittavasta työvoimasta jota datakeskus käyttövaiheessaan työllistää/tarvitsee.

Lisäksi muualla istuvat koodarit ja vastaavat.

En tiedä tämän ketjun keskusteluista, mutta noin yleensä jos iso korporaatio ilmoittaa että datakeskuksemme työllistää 500 ihmistä niin itse kyllä skeptisenä mietin että jos asiaa nimenomaan ei erikseen mainita "datakeskuksessa fyysisesti töissäolevia suomalaisia", niin työllistävä vaikutus suomalaisille on jotain 30-50 hengen välillä. Kaikkialla "työllisyys" ja "työllistäminen" ovat taikasanoja valtion/kunnan ilmaiselle rahan jaolle

 

[jsalmika]

YLE:n A-studiossa käsitellään parhaillaan Muhoksen tragediaa tragikomediaa ja kuullaan miten kolmen puolueen edustajat asettelevat sanansa nyt kun eduskuntavaaleihin on vajaat puoli vuotta.

Edit: Jälleen kerran keskitytään pelkästään YVA-arviointiin tai siis sen puuteeseen eikä todennäköisesti mainita sitä ettei asemakaavaakaan ole eikä poikkeuslupaa saatu. Tällöin ei ole väliä onko rakennuspaikaksi suunniteltu alue yhden vai yli 150 jalkapallokentän kokoinen.

 

[wannabe]

En tiedä tämän ketjun keskusteluista, mutta noin yleensä jos iso korporaatio ilmoittaa että datakeskuksemme työllistää 500 ihmistä niin itse kyllä skeptisenä mietin että jos asiaa nimenomaan ei erikseen mainita "datakeskuksessa fyysisesti töissäolevia suomalaisia", niin työllistävä vaikutus suomalaisille on jotain 30-50 hengen välillä. Kaikkialla "työllisyys" ja "työllistäminen" ovat taikasanoja valtion/kunnan ilmaiselle rahan jaolle

Kysyin tekoälliltä esimerkkiä muista Suomessa olevista datakeskuksista ja niiden henkilöstömääristä.

Spoileri

Esimerkiksi Tuusulassa toimiva saksalainen Hetzner Finland Oy työllistää 62 henkilöä, ja Nebiuksen (ent. Yandex) nykyinen datakeskus Mäntsälässä työllistää noin 50 henkeä. Myös Mäntsälään nousevan Vernen uuden datakeskuksen on arvioitu työllistävän valmistuttuaan noin 30 henkilöä. [1, 2, 3]
Yksittäiset yhtiöt eivät liikesalaisuuksien vuoksi julkaise tarkkaa prosentuaalista työntekijäjakaumaa IT- ja kiinteistöhenkilöstön välillä, mutta alan yleinen henkilöstörakenne on selvä: suurin osa datakeskusten paikan päällä työskentelevästä vakituisesta väestä keskittyy kiinteistötekniikkaan, fyysiseen ylläpitoon ja tukitoimiin, ei korkean tason IT-suunnitteluun. [1, 2]
Asiantuntija-arvioiden (kuten Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Mannerin) mukaan datakeskukset eivät työllistä satoja IT-koodareita, vaan tyypillinen operatiivinen henkilöstö jakautuu seuraavasti: [1, 2]

1. Kiinteistötekniikka, olosuhteiden hallinta ja tukityö (Suurin osa)
Datakeskuksen kriittisin tehtävä paikan päällä on varmistaa, että virta ei katkea ja laitteet pysyvät viileinä 24/7/365. Siksi merkittävä osa henkilöstöstä on: [1, 2]

• Kriittisen infratun tekniikan osaajia: Sähköinsinöörejä, sähköasentajia ja LVI-/automaatioteknikkoja, jotka huoltavat varavoimageneraattoreita, UPS-laitteistoja ja massiivisia jäähdytysjärjestelmiä. [1, 2]
• Tukipalveluita (usein ulkoistettu): Jopa puolet datakeskuksen päivittäisestä työvoimasta voi tulla kumppaniyritysten kautta. Tämä sisältää jatkuvan ympärivuorokautisen vartioinnin, kulunvalvonnan ja puhtaanapidon/siivouksen. [1, 2, 3]

2. Paikan päällä oleva IT-ammattihenkilöstö (Vähemmistö)
Datakeskuksissa sijaitsevia ohjelmistoja ja pilvipalveluita hallitaan pääosin täysin etänä globaaleista pääkonttoreista. Paikan päällä työskentelevät IT-ammattilaiset ovat pääasiassa konesaliteknikoita (Data Center Technicians), joiden arki on hyvin käytännönläheistä: [1]

• Palvelinlaitteistojen fyysistä asennusta räkkeihin ("rack & stack").
• Kaapelointia (valokuitu- ja kuparikytkennät).
• Rikkoutuneiden komponenttien, kuten kiintolevyjen tai emolevyjen, fyysistä vaihtamista (break-fix). [1]

 

[wannabe]

Kysyin myös työntekijämäärän suhdetta Hamina vs yllämainitut.

Spoileri

Vaikka konesalien tehokkuutta mitataan useimmiten megawateissa (MW), henkilöstötarpeen ratkaisee ennen kaikkea se, mitä konesalin sisällä tehdään. Datakeskukset voidaankin jakaa henkilöstösuhteeltaan kahteen eri maailmaan:

1. Massiiviset "Hyperscale"-keskukset (Esim. Google Hamina)

• Koko ja teho: Googlen Haminan datakeskus on jättiläismäinen hyperscale-keskus, jonka sähköteho on eri vaiheiden myötä arvioitu olevan jo 100–150 megawattia (MW). [1, 2]
• Suhdeluku: Jos keskus työllistää noin 500 henkeä, se tarkoittaa noin 3,3–5 työntekijää per megawatti. [1]
• Miksi suhdeluku on pieni? Google omistaa itse koko infran, palvelimet ja ohjelmistot. Kaikki laitteet ovat identtisiä standardiräkkejä, ja niiden hallinta, päivitykset sekä vikadiagnostiikka on pitkälle automatisoitu. Yksi konesaliteknikko pystyy huoltamaan poikkeuksellisen suurta määrää palvelimia, koska prosessit ovat liukuhihnatavaraa.

2. Monen asiakkaan "Colocation"- ja palvelinkeskukset (Esim. Hetzner Tuusula)

• Koko ja teho: Saksalaisen Hetzner Onlinen Tuusulan kampus koostuu useista pienemmistä konesaliyksiköistä, joiden kokonaisteho on tällä hetkellä noin 12–24 megawattia (MW). [1, 2]
• Suhdeluku: Noin 62 työntekijällä Hetzner työllistää noin 2,5–5 työntekijää per megawatti – eli suhdeluku on hyvinkin lähellä Googlea tai jopa tiheämpi, vaikka keskus on sähköteholtaan vain murto-osa Haminasta.
• Miksi työntekijöitä tarvitaan suhteessa enemmän? Hetzner myy vuokrapalvelimia ja konesalitilaa ("colocation") tuhansille eri asiakkaille. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat, laiteräkit ovat erilaisia ja asiakaspalvelua, fyysisiä asennuksia, räätälöintiä sekä "Remote Hands" -laitetukea tarvitaan jatkuvasti. Tämä vaatii huomattavasti enemmän ihmistyötä megawattia kohden kuin suljettu yhden toimijan tehdas. [1]

3. Supertietokone- ja tekoälykeskukset (Esim. Nebius Mäntsälä)

• Koko ja teho: Nebiuksen (ent. Yandex) Mäntsälän keskuksessa toimii Euroopan tehokkaimpia kaupallisia tekoäly-supertietokoneita. Keskuksen sähköteho on perinteisiin palvelimiin verrattuna pienempi, mutta sen laskentateho ja laite-arvo ovat valtavia. [1, 2]
• Suhdeluku: Keskus työllistää noin 50 henkeä. Koska kyseessä on erittäin erikoistunut GPU-supertietokoneympäristö, laitteiston hienosäätö, nestejäähdytyksen valvonta ja huipputason ylläpito vaativat jatkuvaa asiantuntijoiden läsnäoloa. Työntekijämäärä suhteessa fyysiseen tonttiin tai puhtaaseen megawattikuormaan on huomattavasti tiheämpi kuin Haminan kaltaisessa massavarastossa. [1]

---

Yhteenveto: Jos Tuusula ja Mäntsälä työllistäisivät samassa suhteessa kuin Google Hamina (joka on noin 10 kertaa suurempi teholtaan), niissä pitäisi olla vain kourallinen työntekijöitä (esim. Hetznerillä noin 30–40 ja Mäntsälässä vielä vähemmän). Pienemmät ja erikoistuneemmat keskukset ovat kuitenkin paljon työvoimavaltaisempia, minkä vuoksi niiden työntekijämäärät ovat keskuksen kokoon nähden yllättävän korkeat.

Mitä mieltä olet, haluatko vertailua siitä, miten nämä eri keskukset hyödyntävät hukkalämpöään (kuten Mäntsälän ja Haminan kaukolämpöprojektit) vai kiinnostaako datakeskusten rakennusvaiheen työllisyysvaikutus? [1, 2, 3]

 

[Husky]

YLE:n A-studiossa käsitellään parhaillaan Muhoksen tragediaa tragikomediaa ja kuullaan miten kolmen puolueen edustajat asettelevat sanansa nyt kun eduskuntavaaleihin on vajaat puoli vuotta.

Kuten sanottu jo aiemminkin, niin odottelen mielenkiinnolla vaalikeskusteluja tästä aiheesta. Oletin, että vasemmisto jo hyökkäisi enempikin, mutta fiksumpina ehkä säästelevät ja seuraavat hiljaa, kuinka esim kiiskeltä viedään tietokone ja kännykkä kädestä vääränlaisen puheenvuoron jälkeen ja nostavat näistä kaikista äläkän vasta lähempänä vaaleja. Erittäin todennäköisesti erinäisistä häärimisistä ja "sopimuksista" löytyy vielä vaikka mitä aukkoa lähikuukausina.

 

[kotte]

Ketkä muut? Esim. nekö vielä osaaamattomammat, joiden huviloille on saunoja lupailtu ellei jopa jo ennen (mahdollisen tulevan datakeskuksen alueen) asemakaavan hyväksymistä rakennettu? Finlex on kaikkien käytettävissä ja seillä lukee aivan selvästi miten hankkeessa kuuluu ja toisaalta ei pidä toimia. Mikäli painostusta tulee "kaikilta suunnilta" ei ole syy tehdä virkarikkomusta, tai olla tekemättä mitänä vaikka lain mukaan kuuluisi.

Koko juttu on pääasiassa suomalaisen koukeroisen lupabyrokratian aiiheuttama kupru. Kukaan ei oikeastaan ole osannut vielä sanoa varmasti, onko jotakin sääntöä rikottu ja kuinka paljon on menty rajan yli. Kuten suomalainen ympäristölainsäädäntö yleensä, kaikki on niin lepsua, ettei vaikka olisi rikottukin, ministerikin jo totesi, että rikkomuksia ei ole säädetty rangaistaviksi. Suomalainen lainsäädäntö on suunniteltu niin, tavallista kansalaista ja pienyrittäjää voidaan kyykyttää, mutta isot pojat hoitavat yleensä asiansa kunnollisten lakiasiantuntijoiden avustamana ja teettävät vaadittavat perusteluopukset asiaan erikoistuneilla konsulttiyrityksillä. Tässä tapauksessa kansalaiset ja pienyrittäjät sitten maksavat vain tuon turhan byrkratian kustannukset, jolla on varsin vähän vaikutusta lopputulokseen.

On ymmärrettävää, että LVV pysätti hommat, kun kansalaiset median yllyttämänä nostivat suuren haloon. Jutusta ei kaikesta huolimatta ole tullut esille mitään, joka estäisi Googlea toteuttamasta hanketta haluamallaan tavalla, kunhan byrokratian edellyttämät (tekoälyn laadittavaksi soveltuvat) jutut on kerätty satasivuiseksi pumaskaksi. Suomi on täynnä vastaavaa metsämaata, jota iloisesti kaadetaan teiden, ruuhka-Suomessa markettien, asuntoalueiden, raitioteiden pohjaksi. Ns. kuravedet valuvat (ainakin Muhoksella) Oulujokeen, missä ne aivan varmasti laimenevat kuten muukin hakatusta metsästä, tie- ja rakennustyömailta valuvat pintavedet, jolloin pinnan muokkaus irrottaa massaa muokatusta pinnasta (jokin järven samentaminen olisikin jonkinmoinen ongelma). Projekti tietenkin viivästyy epämääräisesti ja kansa on saanut polemisoida kaikkea aiheeseen littyvää, vaikkei mitään saakaan aikaiseksi. Korkeintaan seuraava eduskunta säätää taas uutta keskenään ristiriitaista lainsäädäntöä, jolla asiat saadaan tulevaisuudessa entistä enemmän solmuun, lakitoimistoille lisää työtä ja oikeuasteet tukkoon niin, että tavallisen kansalaisen rikottuihin oikeuksiin ei pysty saamaan mitään korjausta alle vusrikymmenen.

 

[jsalmika]

Talouselämä uutisoi eilen mm.

”Muhoksen kunnan rakennusvalvontaviranomainen on 5.6.2026 antanut Tuike Finland Oy:lle kirjallisen viestin, jossa on todettu rakentamislain 109 §:ssä tarkoitettujen valmistelevien toimenpiteiden olevan mahdollisia kyseisen säännöksen mukaisesti”, kunta kirjoittaa, mutta toteaa heti perään, ettei kyseinen kannanotto ollut ”rakentamislain mukainen lupapäätös” tai viranomaispäätös ylipäätään.

Kunnan mielestä kannanotto koski vain valmistelevien toimien ”mahdollisuutta”.

Maisematyölupaa ei siis ole vieläkään myönnetty kunnan taholta mutta voihan sitä silti kirjoitella mikä kaikki on "mahdollista"...
"Kyseisen säännöksen mukaisesti" tarkoittanee nimenomaan sitä että on mahdollista kunhan edellytykset täyttyvät ja ne eivät täyttyneet.
Muhoksen kunnan raennusvalvontaviranomaisen - olkoon sitten herra Airaksinen tai joku muu - viesti on aivan kuin Googlen sanelema siten että sen voi tulkita luvaksi vaikkei lupaa olekaan annettu.