ESS simulointi ja kannatavuus

[Espejot]

Juttelin yhden asennusfirman kanssa joka sanoi että Victron on kallis ja suositeli Froniusta... kun sitten iskin hinnat laskuriin niin sen minkä Fronius voittaa inuhinnoissa niin hävitään akkujen hinnoissa. Sain Froniuksen himpun verran kalliimaksi 10kW akulla... ero tietysti kasvaa jos haluaa akkuja lisää. Mutta Fronius ja sen tyyliset syteemillä on paljon parempi hyötysihde mutta akkuvalikoima rajattu ja akut kalliimpia. Mysö softa rajatumpaa. Suo siellä vetelä täällä.

Ihmetelen ettei Fronius/Kostal/SAM ole lähtenyt spot optimoinnin tielle. Onko tästä kuulunut mitään huhuja tms?

 

[fraatti]

Ihmetelen ettei Fronius/Kostal/SAM ole lähtenyt spot optimoinnin tielle. Onko tästä kuulunut mitään huhuja tms?

Froniukselta vastaavat ainakin asiakaspalvelusta hyvin. Kokeile lähettää meiliä ja katso mitä vastaavat.

 

[-Teme-]

Juttelin yhden asennusfirman kanssa joka sanoi että Victron on kallis ja suositeli Froniusta... kun sitten iskin hinnat laskuriin niin sen minkä Fronius voittaa inuhinnoissa niin hävitään akkujen hinnoissa. Sain Froniuksen himpun verran kalliimaksi 10kW akulla... ero tietysti kasvaa jos haluaa akkuja lisää. Mutta Fronius ja sen tyyliset syteemillä on paljon parempi hyötysihde mutta akkuvalikoima rajattu ja akut kalliimpia. Mysö softa rajatumpaa. Suo siellä vetelä täällä.

Ihmetelen ettei Fronius/Kostal/SAM ole lähtenyt spot optimoinnin tielle. Onko tästä kuulunut mitään huhuja tms?

En tiedä miten laskettu että Victronin paketti on kallis verrattuna Froniukseen?

Spoiler: ei kuulu ESS keskusteluun

Ihan Suomen kauppojen hinnalla 3* MP-II 3000/48 n.750€/kpl + 2* SmartSolar MPPT 150/60 Tr 375-420€/kpl ja Cerbo GX v2 299€ = n.3300-3400€ ja Fronius Symo GEN24 Plus 10kW 3400-3600€ eli sama kustannus molemmissa. Paneelistot molemmissa 18 paneelia eli se ei vaikuta hintaan.
Kun päästään akkuihin valmiita matalajännite LFP akustoja ei Suomesta oikeastaan löydy, joten niissä pitää suunnata katse Eurooppaan ja vain valmiina ostettaviin paketteihin. Jakiper (Orient Power) 11,7kWh akusto 2800€+rahti n.200€, Gobel Power 15kWh saman verran.
Froniukseen sopii vain BYD akut ja siitä esim. HVM 11kWh hinnat on 6500-7500€ (suomi) ja 5300-5700€ euroopasta, jolloin tuo akusto nostaa hinnan julmetusti kalliimmaksi.

Tietty jos Fronius Symo GEN24 myydään ilman plussaa, hinta on muutaman satasen halvempi, mutta se plussa päivitys (eli ESS) maksaa upgradena enemmän kuin suoraan aluksi mukaan.
Edit: nyt muistin, myyjä saa tosi hyvän cash backin jokaista kolmea myytyä Froniusta kohden - siksi se on parempi diili kuin Victron

Se, miksi pörssisähkön optimointeja ei ole juuri tarjolla johtunee? Energiapörssien määrästä ja lisenssimaksuista. Nord Pool kun on vain yksi pörssi jonka mukaan energiakauppaa käydään. Sen lisäksi Euroopan alueella on ainakin EPEX, OMIE, GME, OPCOM, OTE, HUPX, SEEPEX, BSP SouthPool, PXE, EEX... Eli valmistajien pitää ostaa n+1 lisenssiä joilla tarjota optimointia eri markkinoilla
Edit: EPEX Spot taitaa olla suurin noista mainitusta https://www.epexspot.com/en/exchangemembers

 

[mokin]

Onko sitä muuten laskettu että mikä hyöty olisi kiinteällä sopparilla? Käytännössä perustuu siihen että pörssisähkön hinta olisi hieman korkeampi kuin ostosähkö+siirto.

 

[Hegsa]

Onko sitä muuten laskettu että mikä hyöty olisi kiinteällä sopparilla? Käytännössä perustuu siihen että pörssisähkön hinta olisi hieman korkeampi kuin ostosähkö+siirto.

En ole nyt koneen äärellä, mutta tuo olisi helppo pyöräyttää kun määrittelee ostohinnan kiinteäksi ja myyntihinnan spotin mukaan. Todennäköisesti nykyhinnoilla kesäaikainen paneelituoton varastointi omakäyttöön lisää kannattavuutta, mutta talvella omakäytön aikasiirron poistuminen vastaavasti heikentää. Pyörittelin joskus puhtaan myyntiakun (=talviaikainen kiinteä sopimus akulla) ja tuotot oli aika onnettomat.

Mikäli kulutus ei ole todella joustamatonta akkuja parempaa tuottoa saa älykkäämmästä kulutuksen ohjauksesta.

 

[Espejot]

PV + akku + kiinteä... ei koska yksi akun ansaintalogiikka on hyötyä hinnan vaihtelusta.
PV + kiinteä... ehkä sillä saa laskettua talvikauden keskihintaa useammalla sentillä verratuna pörssiin ja kun samaan aikaan paneelit lähes nollaa kesäkulutuksen niin siitä voi hyötyä useammalakin tavalla, joo rahaa mutta myös kellon kyttäily vähenee.

 

[Hegsa]

Lomalla tuli oltua pidempään pois kotoa niin sai samalla kerättyä dataa pohjakulutuksesta paneelien kanssa. Ylituoton kuormanohjaukset oli poissa käytössä enkä loman ajaksi jaksanut rakentaa ohjelmallista kuristusta paneelien tuotolle miinushintojen ajaksi eli kaikki luvut bruttotuottoa.

Tuoton osalta surkein päivä oli 17.7. (9,6 kWh 4,3 kWp kentästä) käyrällä:

Ostettavaa jäi reilut 2 kWh ja myytävää vajaa 7 kWh:

Nykyinen kenttä on vain yhteen suuntaan, joten paneelilla tai parilla vastakkaiseen suuntaan voisi illan omakäytön täyttöä venyttää tunnin-pari. Yöaikaisen omakäytön osalta kuvio ei kauheasti muuttuisi eli ~2 kWh siellä olisi katettavaa kesäyönä. Suurimmat käyttökohteet on Nilanin PILP:n IV-kone sekä erilliset jääkaappi ja pakastin. Nuo pitäisi vielä mittaroida erikseen, mutta todennäköisesti jakautuu 50-50 IV:n ja koneiden välillä.

Näillä luvuilla ei isoa, koko talon sähköihin kytkettävää akkua saa kannattamaan millään, mutta ~1 kWh siirrettävä point-of-use akkupaketti (Bluetti, Jackery yms) alkaa olla siedettävyyden rajamailla kylmälaitteiden suhteen varsinkin jos akkupaketille on jokin muukin funktio olemassa. Bonuksena saisi samalla kylmälaitteet akkuvarmistuksen piiriin, joka ei ilman verkonvaihtokytkintä onnistuisi koko talolle. Miinuksena tietysti menettää mahdollisuudeen myydä takaisin verkkoon, mutta sen hyöty kokonaisuudessa on melko marginaalinen.

Pitää laittaa kylmälaitteet ainakin hetkeksi energiamittaroinnin piiriin. Vinkkejä luotettavista HA:aan integroituvista wifi/zigbee-plugeista saa antaa.

 

[Hegsa]

Muualla oli hieman vääntöä mitä akkujen hyötysuhde tekee kannattavuudelle. Nappasin Victronin mitatuista datoista hyötysuhteita ja plottasin 1- ja 3-vaiheisena:

Sovittelin tuohon kaiken näköisiä viivoja ja joku logaritminen siihen istui parhaiten. Sovite seuraa aika hyvin 3-vaihekytkennän kaarta, mutta antaa hyvin pienillä tehoilla ylioptimistisia arvoja.
Nappasin tuon yhtälön solar-battery-optimizeriin ja otin laskentaan mukaan tuntienergian perusteella korjauskertoimen

(2.88 * np.log(adjusted_net_consumption) + 71) /100)

missä " adjusted_net_consumption = net_consumption_kwh * 1000 if net_consumption_kwh > 0 else 200". Korjauskerrointa käytetään pelkästään akusta omaan kulutukseen purettaessa eli " discharge_within_consumption_revenue" kanssa.

Tuloksia yleisellä 98 % purkuhyötysuhteella ja käyrän mukaan laskettuna omaan kulutukseen:

Tässä skenaariossa 5 kWh akun tuotto oli noin 250 € eli noin 15% tulee takkiin. Samassa % luokassa näytti olevan myös 10 ja 20 kWh akuilla mitä pyörittelin.

Tämä on melko karkea, mutta suuntaa antava laskelma. Tehon osalta käytössä on tuntikeskiarvo mikä antaa vähän ylioptimistia lukemia käyrältä laskettuna. Muiden lataus- ja purkusuuntien osalta käytössä on kiinteät kertoimet, joiden vaihto dynaamisiin todennäköisesti söisi lisää käyrältä laskettua kannattavuutta. Tuntumalla sanoisin hyvä- ja huonohyötysuhteisen akkujärjestelmän eron olevan noin 20 % vuosittaisissa euroissa.