Euroopan energiakriisi

fraatti

Hyperaktiivi
montakos kauppapaikkaa oikein on kun Nord Poolissa hinta on samalle tunnille 12.12.2022 1846€?
Suomen hinta on kummassakin sama. (ok on siinä näköjään 0,02€ ero)
Ei harmainta aavistustakaan. Epex ei taida olla käytössä kovin monessa maassa.
1670780073437.png

 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Sähkön kulukatto valuu miljonääreille Ruotsissa, pienituloinen ei saa mitään​

Ruotsi järjesti kiireellä kulukaton sähkölle, mutta nyt hallitus huomasi myös sähkön säästämisen olevan välttämätöntä.
 

jmaja

Hyperaktiivi

Jos hinnan ei anneta joustaa (ylöspäin, jotta kulutus joustaa alaspäin), ni mistä se jousto on ajateltu otettavan - töpselistäkö?
Mistä se nyt tulee? Pörssisähkön käyttäjiä oli vuodenvaihteessa 10% kuluttajista. Nyt arvauksena vaikkapa 30%. He kuluttavat ehkä 1,5 GW kokonaiskulutuksen ollessa 11 GW. Kulutuksen tiputus vaikkapa 20% tuhoaa kyllä asumismukavuuden, mutta ei pelasta tätä pientä osaa maksamasta moninkertaista hintaa kaikkiin muihin sähkönkäyttäjiin verrattuna.

No poislukien toistaiseksi sopimuksilla olevat, jotka myös maksavat kovaa hintaa, mutta joilla jousto ei vaikuta hintaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos hinnan ei anneta joustaa (ylöspäin, jotta kulutus joustaa alaspäin), ni mistä se jousto on ajateltu otettavan - töpselistäkö?
Sähköä tarjotaan saataville lyhyempi osuus vuorokaudesta. Jos sähköt ovat esimerkiksi poikki 3x2tuntia, sitä on saatavilla vain 18 tunnin ajan. Sähköpatterit ja varavastukset tietenkin rupeavat haukkaamaan enemmän, mutta sitten voidaan laittaa katkoa ensin 5x2tuntia, jolloin sähköä saa vain 14 tuntia ja kun jatketaan tätä rataa, lopulta sähkö alkaa riittää, koska pääsulakkeet eivät enää yleensä salli entisen vuorokausikulutuksen siirtoa tölliin niiden muutaman tunnin aikana, kun sähköä yleensäkään verkosta tulee.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Mistä se nyt tulee? Pörssisähkön käyttäjiä oli vuodenvaihteessa 10% kuluttajista. Nyt arvauksena vaikkapa 30%. He kuluttavat ehkä 1,5 GW kokonaiskulutuksen ollessa 11 GW. Kulutuksen tiputus vaikkapa 20% tuhoaa kyllä asumismukavuuden, mutta ei pelasta tätä pientä osaa maksamasta moninkertaista hintaa kaikkiin muihin sähkönkäyttäjiin verrattuna.
Puhutaanko eri asiasta?

Mä puhun siitä kun kallein tuotantomuto on jo viimeisiä mahdollisia ennenkuin tuotantoa ei voi nostaa ylöspäin. Jos sähkön hinta pakotetaan alle tuon kalleimman tuotantomuodon hinnan, ni mikse ne laittaisivat tulta kattilan alle? Ja jos ei laita ni silloin ollaan tilanteessa että sähkö maksaa valtion määräämän määrän, ja halukkaita ostajia on enemmän kuin mitä tuotanto antaa periksi. Kuka päättää kenelle annetaan?

Ei tässä ole kysymys pörssisähköstä, vaan siitä että jos ostokysyntää on enemmän kuin tuotantokapasiteettia ni jotain pitää tehdä. Ja siinä tilanteessa hinnan pakkosäännöstely (alaspäin) on kun kusisi sukkiinsa - nestemäistä typpeä.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Tietääkö joku mikä osuus ongelmasta juontaa juurensa sähkön hetkellisestä riittävyydestä? Ja mikä osuus vuorokautisen energiamäärän riittävyydestä?
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Sähköä tarjotaan saataville lyhyempi osuus vuorokaudesta.
Tätä tarkoitin. Nää älypäättömät avaukset hintasäännöstelystä vain pahentaa tilannetta. Poislukien ehkä tarkoituksellinen hinnoittelumuutos teollisuuskuluttajien ja talonlämmityskuluttajien välillä (talonlämmittäjien eduksi).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kelaakin on ehdotettu sähkölaskujen maksajaksi. Tässä toisenlainen ehdotus.
Miksi näissä puhutaan satasista, jotka olisivat viellä jotenkin siedettäväiä useimmille? Tonni menee monella rikki, jos on pörssisähkö tai näitä 40+ snt/kWh toistaiseksi. Eikä 2 tonniakaan ole vielä lainkaan ihmeellinen, ainakaan siirtoineen ja veroineen.
 

maanma

Vakionaama
Vastauksena "kuka päättää kenelle sähköä jaetaan tehopulassa ?"
Fingrid päättää määrän ja alueen - verkkoyhtiö paikallisen irtikytkennän.

Miksi köyhien pitäisi olla tässä ensisijaisia kärsijöitä ? Hintakatto jyvittää ongelmaa tasaisemmin, mutta voi viedä tuotantoa ulkomaille.
 

tet

Hyperaktiivi

Hyvä että nähdään konkreettisia ehdotuksia, tämän kaiken puskista huutelun ohessa. Itse asiassa tuossa ehdotuksessa pyöritellään useampaa versiota samasta systeemistä, erilaisilla prosenttiosuuksilla pay-as-clear vs. pay-as-bid. Niin pitkä dokkari, ettei ollut nyt aikaa syventyä. Sellainen asia putkahti kyllä mieleen, että tuottajat saisivat tuossakin mallissa kyllä vähintään pyyntinsä verran rahaa, mutta mitenkäs tuo ostajapuoli? Nykymallissa ostajat tarjoutuvat maksamaan tietyn hinnan, ja maksavat lopulta korkeintaan sen. Mitenkä tässä mallissa kävisi, voiko ostotarjoukseen enää laittaa hintaa lainkaan, vai ostetaanko sika säkissä? Ja jos voi, niin saako vielä tarjotulla hinnalla, vai voiko joutua maksamaan enemmän?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mä puhun siitä kun kallein tuotantomuto on jo viimeisiä mahdollisia ennenkuin tuotantoa ei voi nostaa ylöspäin. Jos sähkön hinta pakotetaan alle tuon kalleimman tuotantomuodon hinnan, ni mikse ne laittaisivat tulta kattilan alle?
Mikähän esimerkiksi nyt olisi niin kallista, ettei kannata käynnistää?

Maakaasun pörssihinta on nyt 138 €/MWh ja CO2 päästöt 200 kg/MWh, joista tulee 90 €/ton hinnalla yhteensä 156 €/MWh.

Kaasukombilla hyötysuhde 60% paikkeilla ja ilman kombikattilaa 40% paikkeilla. Noista saa 260 ja 390 €/MWh. Suomessa noilla tehdään myös kaukolämpöä tai teollisuuslämpöä, joka laskee sähkön hintaa.

Mistä tulee 400-600 €/MWh puhumattakaan yli 1000 €/MWh hinnat? Ei ainakaan tuotantokustannuksista.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mistä tulee 400-600 €/MWh puhumattakaan yli 1000 €/MWh hinnat? Ei ainakaan tuotantokustannuksista.

Miksi pyytää vähemmän kun voi pyytää enemmänkin. Konsensus lienee löytynyt markkinaosapuolille, että talvella voi pyytää sen verran kuin kehtaa ja sitten kuunnellaan vähän julkista mielipidettä ja säädetään seuraavaa päivää sen mukaan alemmas tai ylemmäs.

Hyvinhän tuo on toiminut... nyt tuntuu jo 0,20€ hinnat halvoilta, joten mitä järkeä olisi asettaa hinta niin edes niin alas, kun talvella voi pyytää enemmänkin.

Täysin rikki tuo on ja ei korjaannu ilman poliittista väliintuloa ja esimerkiksi rankkoja syytteitä markkina-aseman väärinkäytöstä ja perusteettomien voittojen ulosmittausta.
 

bungle

Vakionaama
Mistä tulee 400-600 €/MWh puhumattakaan yli 1000 €/MWh hinnat? Ei ainakaan tuotantokustannuksista.
Tulisiko siitä, että kun viimeisiä myydään, niin jonkun pitää todella siitä maksaa tai toisen pitää lopettaa kulutus ja laittaa vaikka tehdas kiinni. Eli ei puhuta enää välttämättä sähköntuotannon kannattavuudesta vaan ehkä jonkun muun ja siellä voi olla, että jossain tapauksessa pitää tehdä myös tappiolla, jotta vältettäisiin suuremmat tappiot esim. sopimusrikkomuksen takia). Ts. on vähän pakko maksaa melkein maksoi mitä maksoi? Uniperin piti Saksassa hankkia kaasua, maksoi mitä maksoi.
 

tet

Hyperaktiivi
Mistä tulee 400-600 €/MWh puhumattakaan yli 1000 €/MWh hinnat? Ei ainakaan tuotantokustannuksista.
Tähän vastaukseksi laitan lainauksen eräästä kommentista Osmo Soininvaaran sähkönhintaa koskevan blogikirjoituksen kommenttiosiosta.

Korkeat hinnat syntyvät näinä päivinä useimmiten niin, että ollaan hinta-alueella, jossa tarjontakäyrä on pystysuora eli tuotantoa ei ole enää lisättäväksi, vaikka hinta miten nousisi. Silloin kaikki loput hintaportaat ovat ostajien asettamia... Näin ollen se on ostajan joustokyky eikä tuottajan tarjous, joka hinnan määrää.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tähän vastaukseksi laitan lainauksen eräästä kommentista Osmo Soininvaaran sähkönhintaa koskevan blogikirjoituksen kommenttiosiosta.

Korkeat hinnat syntyvät näinä päivinä useimmiten niin, että ollaan hinta-alueella, jossa tarjontakäyrä on pystysuora eli tuotantoa ei ole enää lisättäväksi, vaikka hinta miten nousisi. Silloin kaikki loput hintaportaat ovat ostajien asettamia... Näin ollen se on ostajan joustokyky eikä tuottajan tarjous, joka hinnan määrää.
Ei se ainakaan huomenna näytä noin menevän, vaan pystysuora tarjontaosuus alkaa vasta 1000 €/MWh paikkeilta eikä välttämättä ole aivan pystysuora 1000-4000 väliäkään.

Jotenkinhan tänne pitäisi se 14 GW:kin saada. Miten silloin voi olla pystysuoraa jo 11 GW kohdalla ja välillä ollut 10 GW kohdallakin? Manipulaatiolta kuulostaa!

Noissa on suuria maakohtaisia eroja. Vaikkapa Puolassa käyrät ovat aivan eri ja hinnat halpoja. Puola ei taida olla Nord Poolissa. Mitä nuo Nord Poolin Puolan käyrät kuvaavat?

 

bungle

Vakionaama
Näin ollen se on ostajan joustokyky eikä tuottajan tarjous, joka hinnan määrää.
Voiko tässä hintaporrasmallissa käydä niin, että se myös haittaa joustoa. Eli ehkä joku toimija olisi voinut joustaa jo aiemmin. Sanotaan, että esim. Suomessa kuluttajat voisivat ilmoittaa, että mökeiltä vaan joustoa kehiin, jos alkaa menemään kireäksi ja hinnat alkaa nousemaan korkeammille portaille (esim. minun mökistäni voi etäkatkaista sähköt, jos sähkön hinta kohoaa yli 30c/kWh ja tässä mittarin käyttöpaikka ja kulutukset teillä jo onkin tai esim. tehtaat voisi vaihtaa sähköstä agregaattiin tai jotain sellaista). Varmaan monenlaista signalointia voisi olla, mutta koska tarjoukset ovat sitovia, niin ei niistä uloskaan pääse ja lopullisen hinnan näkee vasta kaupankäynnin suljettua? Ts. jos pyydetään joustoa, niin rakennetaan joustolle edellytykset.
 
Viimeksi muokattu:

huugo

Aktiivinen jäsen
1670938957413.png

Ruotsissa muuten huomenna puolen päivän aikaan todella tiukka tilanne. Tasapaino löytyy juuri siitä kohtaa, josta hinnat lähtee pystysuoraan ylöspäin. Vapaata kapasiteettia ei oikeastaan ole - ehkä 100MW.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itse asiassa tuossa ehdotuksessa pyöritellään useampaa versiota samasta systeemistä, erilaisilla prosenttiosuuksilla pay-as-clear vs. pay-as-bid.
Se tuosta asiantuntijaorganisaation tekemästä arviosta selviää, että ehdotettu malli on aika herkkä valituille parametreille ja sitähän selvityksessä on simuloitu eri variaatioilla. Kun lisätään malliin (tyypillisesti lakimiehen tapaan) erilaista klausuulia ja poikkeusmenettelyä, kyllähän tuo jossakin tilanteessa saadaan vaikuttamaan lopputulokseen, mutta entä sitten? Jossakin toisessa tilanteessa vaikutus voi olla puolestaan haitallinen, eli esimerkiksi teollisuuden säästöä tai varavoimaa ei tuon seurauksena tarjota lainkaan markkinoille. Nykysysteemi on joka tapauksessa yksinkertaisempi ja itse asiassa paljon oikeudenmukaisempi, minimoi intressin keinotella vedätetyillä ja spekulatiiviseilla tarjouksilla, koska systeemi korjaa tilanteen tasapuolisesti. Tuollaiset ehdotukset lähinnä yrittävät korjata teknisen ongelman, eli todellisen varavoiman puutetta kikkailulla, joka raportin mukaan saattaa johtaa siihen, että olemassakaan olevaa varavoimaa ei saada sähköverkkoon hyödyksi silloin, kun tarve olisi suurin.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Ei se ainakaan huomenna näytä noin menevän, vaan pystysuora tarjontaosuus alkaa vasta 1000 €/MWh paikkeilta eikä välttämättä ole aivan pystysuora 1000-4000 väliäkään.

Jotenkinhan tänne pitäisi se 14 GW:kin saada. Miten silloin voi olla pystysuoraa jo 11 GW kohdalla ja välillä ollut 10 GW kohdallakin? Manipulaatiolta kuulostaa!

Noissa on suuria maakohtaisia eroja. Vaikkapa Puolassa käyrät ovat aivan eri ja hinnat halpoja. Puola ei taida olla Nord Poolissa. Mitä nuo Nord Poolin Puolan käyrät kuvaavat?

Toi olikin hyvin informatiivinen sivu.

Esim tää käppyrä
1671134312242.png


En ymmärrä miten tässä voi olla pelaamista, ellei merkittävä osuus tuotannosta pelaa yhteiseen pussiin (kartelli).

Tuotantotarjonnasta se osuus mikä jää myymättä (7.7 GW:sta ylöspäin), jos edes se osuus mikä on kohtuu vaakasuoraa (noin 8.1 GW asti) olisi omakustannukseltaan (tuotantokustannusten muuttuva osuus) merkittävästi halvempaa (esim 30%), ni pistämällä hinnan alemmas ois saanu myytyä edes jotain, positiivisella katteella. Nyt eivät myy mitään.

Jos tuotantokustannus olisi ollut (sillä joka ei myynyt ko tunnin aikana) esim 100 €/MWh, ja olisivat laittaneet tarjoushinnakseen 101 €/MWh (350 €/MWh sijaan), ni olisivat saaneet myytyä 250 €/MWh. Eli se tarjoushinta hyvin harvoin vaikuttaa siihen paljonko saa myyntihintana. Mutta sillä on 100% vaikutus siihen saatko ylipäätänsä myytyä.

En ymmärrä sellaista pelilogiikkaa missä jätetään kokonaan myymättä vaikka olisi voinut myydä voitolla.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Ei se ainakaan huomenna näytä noin menevän, vaan pystysuora tarjontaosuus alkaa vasta 1000 €/MWh paikkeilta eikä välttämättä ole aivan pystysuora 1000-4000 väliäkään.

Jotenkinhan tänne pitäisi se 14 GW:kin saada. Miten silloin voi olla pystysuoraa jo 11 GW kohdalla ja välillä ollut 10 GW kohdallakin? Manipulaatiolta kuulostaa!

Noissa on suuria maakohtaisia eroja. Vaikkapa Puolassa käyrät ovat aivan eri ja hinnat halpoja. Puola ei taida olla Nord Poolissa. Mitä nuo Nord Poolin Puolan käyrät kuvaavat?

Toinen mielenkiintoinen havainto päivän tarjouksesta on että kysynnästä on 6.5 - 8 GW sellaista josta ollaan valmiita maksamaan yli 4000 €/MWh.

Onkohan toi osuus toimitusvelvollisuutta ja fuutureiden realisoitumista?

Kuinkakohan kalliina ensimmäinen 100 MW arvostetaan...
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jos tuotantokustannus olisi ollut (sillä joka ei myynyt ko tunnin aikana) esim 100 €/MWh, ja olisivat laittaneet tarjoushinnakseen 101 €/MWh (350 €/MWh sijaan), ni olisivat saaneet myytyä 250 €/MWh. Eli se tarjoushinta hyvin harvoin vaikuttaa siihen paljonko saa myyntihintana. Mutta sillä on 100% vaikutus siihen saatko ylipäätänsä myytyä.
Mikä ilo on vaikkapa Fortumilla myydä muutama sata MWh lisää vs. 1 GW 10-kertaiseen hintaan?

Kukaan ei taida tietää miten tuo toimii. Ei tuo ole avoin pörssi. Kuinkahan monta ihmistä on, jotka saa nähdä kaikki tarjoukset? Ainakaan Fingridissä ei ole ketään. Tuskin koko Suomessa.

Helppohan tuossa on myös kokeilemalla löytää yhteispeliä. Kaikki tarjoavat vähän korkeampia pyyntejä lopulta, koska se on tuottajien etu.

Ei menisi normaalisti läpi, mutta nyt menee. Syyhän on Putinin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Toinen mielenkiintoinen havainto päivän tarjouksesta on että kysynnästä on 6.5 - 8 GW sellaista josta ollaan valmiita maksamaan yli 4000 €/MWh.

Onkohan toi osuus
Kai se on sitä, joka on pakko saada eli siitä tarjotaan oli se sitten sentti tai miljoona €/MWh. Mitä väliä sillä on pörssisähkömyyjällä tai hintansa suojanneelle mikä on hinta, kun ei sitä oikeasti itse maksa?

Se hyvin pieni osa, joille pörssihinta oikeasti on kriittinen eli oikeasti sen maksaa, ei taatusti tarjoa 4 000 €/MWh.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toinen mielenkiintoinen havainto päivän tarjouksesta on että kysynnästä on 6.5 - 8 GW sellaista josta ollaan valmiita maksamaan yli 4000 €/MWh.
Nykyjärjestelmä on sähkön jälleenmyyjälle kannalta helppo, kun voi tarjota maksimihintaa, jos kerta kaikkiaan tarvitsee tietyn määrän pörssisähköä (mahdollisesti muualla tavoin hankitun lisäksi), mutta luultavasti sähkön saa roimasti halvemmalla, kun laskenta valmistuu. Sähköä kuluttajille kiinteähintaisella sopimuksella tai edes pörssihinnalla myyvälle sähkönenergian myyjälle ei ole mahdollista hilata kulutusta lähellekään nollaa, sillä vaikka jotkut asiakkaat säästäisivät merkittävästi, toiset näistä eivät ainakaan paljon ja keskiarvohan tässä ratkaisee.
 

bungle

Vakionaama
Se hyvin pieni osa, joille pörssihinta oikeasti on kriittinen eli oikeasti sen maksaa, ei taatusti tarjoa 4 000 €/MWh.
Siis onko niin, että ylivoimaisesti suurin osa pörssin ostotarjouksista (myytävästä määrästä) menee maksimihinnalla. Mitä ovat ne loput, jotka tämän lopullisen hinnan sitten asettaa? Keitä he/ne ovat ja mitä varten tai keitä varten hankkivat?
 

kotte

Hyperaktiivi
Siis onko niin, että ylivoimaisesti suurin osa ostotarjouksista (myytävästä määrästä) menee maksimihinnalla. Mitä ovat ne loput, jotka tämän lopullisen hinnan sitten asettaa? Keitä he/ne ovat ja mitä varten tai keitä varten hankkivat?
Sähkön jälleenmyyjät käsittääkseni hankkivat maksimitarjoushinnalla, koska tarvitsevat sähkön (tietenkin porrastavat ostotarjouksensa niin, että pääosa maksihinnalla ja sitten aina laskevin pienemmin portain halvemmilla hinnoilla, koska jos hinta laskee, sitä menee enemmän kaupaksi ja kaikki on toimitettava, mitä ostajat kuluttavat).

Teollisuus on tarkka ja tarjoaa sen, millä prosessi vielä kannattaa. Jos hinta olisi liikaa, pannaan linja kiinni, jolloin sähkö voi hyvin jäädä ostamattakin.

Lisätäänpä tähän, että tästäpä samalla ilmenee, miksi sähköpörssin tarjouksia ei voida julkistaa: Niistähän selviäsi teollisuuden tuotantokustannukset, eli keskeinen liikesalaisuus tulisi heti kilpailijoiden tietoon ...
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Teollisuus on tarkka ja tarjoaa sen, millä prosessi vielä kannattaa. Jos hinta olisi liikaa, pannaan linja kiinni, jolloin sähkö voi hyvin jäädä ostamattakin.
Suomen osalta siis muutama isompi tehdas, tms., joilla ei ole ohi pörssin sopimusta tai eivät ole tätä tuotantoa omistavaa poppoota?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Siis onko niin, että ylivoimaisesti suurin osa pörssin ostotarjouksista (myytävästä määrästä) menee maksimihinnalla. Mitä ovat ne loput, jotka tämän lopullisen hinnan sitten asettaa? Keitä he/ne ovat ja mitä varten tai keitä varten hankkivat?
Mistäs sen tietää, kun tarjoukset ovat suuri salaisuus. Arvailla voi, että ne 4000 tarjoavat ovat jo sitoutuneet sen ottamaan vastaan eli pörssikauppa on heidän osaltaan vain näytelmä.

Jos Fortum suojaa jo kuukausia ennen tuotannostaan 80%, sen on se pakko myydä ja ostajan on pakko se käydä tuolta ostamassa.

Suurin osa sähköstä menee muualle kuin kuluttajille, mutta kuluttajat lienevät ylivoimaisesti suurin osuus siitä, joka oikeasti maksaa sähköstä enemmän kuin n. 5 snt/kWh.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Suomen osalta siis muutama isompi tehdas, tms., joilla ei ole ohi pörssin sopimusta tai eivät ole tätä tuotantoa omistavaa poppoota?
Mistäs noista tietää. Suurin osa pörssisähköstä on jo etukäteen sovittua eli ei käytännössä vaihda omistajaa pörssihinnalla. Näin on pakko olla, koska on paljon paljon enemmän suojattuja tai muuten sovittuja hintoja kuin pörssin ulkopuolista sähkömyyntiä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Suomen osalta siis muutama isompi tehdas, tms., joilla ei ole ohi pörssin sopimusta tai eivät ole tätä tuotantoa omistavaa poppoota?
Ainahan on mahdollista myydä tuotantoon tarvittava sähkö tuotannon tuloksen sijasta, jos sitä tulee markkinoille omasta tuotannosta saadun säästön tai peräti koneiden sammutuksen sijaan (jos koneet ovat vajaakäytöllä, sähkönkulutusaikataulua voi justeerata, eikä tuotantokaan välttämättä lopu kokonaan). Esimerkiksi Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja (UPM) on talouslehtien mukaan tehnyt moista hyvin hanakasti.
 

jalittam

Aktiivinen jäsen
Foliohatut kireelle...

Mikä on se teollisuuden/muu ala, mikä haluaisi maksaa 100x hinnan parinvuoden takaiseen?
Sähköala?

Tai katteet ollu kohillaan, et ei kustannuksilla väliä?

Google?

Putler?

Krypto?

Sopeuttavat tahot tuskin, ku liitu loppuu, eikä voi enää piirtää nii värikkäästi.

Vai millä perusteella tarjoukset tehään?
Tai mikä/kuka niitä tekee?

Suomes kateus voittaa kiiman.
Kiima sähköön hinnalla mitä hyvänsä missä maassa tahansa oudoksuttaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Näin on pakko olla, koska on paljon paljon enemmän suojattuja tai muuten sovittuja hintoja kuin pörssin ulkopuolista sähkömyyntiä.
On pakko ollakin, koska kuluttajat ovat niin kelvottomia sähköasiakkaita: Ostavat sähköä miten sattuvat, joskus enemmän ja joskus vähemmän ja vielä kimpassa (esim. kovilla pakkasilla) kuin kiusaa tehdäkseen ja jättävät ostamatta, kun sää lauhtuu ja tuulet voimistuvat. Teollisuuden ja palveluiden asiakkaat sitoutuvat ostamaan sopimansa sähkömäärän tiettynä ajankohtana satoi tai paistoi, ei enempää tai vähempää, mikä olisikin sopimusrikkomus. Kiinassa käsittääkseni kuluttajankin täytyy ostaa sähkönsä samantyylisisllä ehdoilla, eli ostat kiinteän määrän sähköä ja maksat tuosta määrästä käytit tai et. Enempää et saa tai tulee sanktioita ainakin jälkitkäteen.
 
Back
Ylös Bottom