Euroopan energiakriisi

bungle

Vakionaama
Kiinassa käsittääkseni kuluttajankin täytyy ostaa sähkönsä samantyylisisllä ehdoilla, eli ostat kiinteän määrän sähköä ja maksat tuosta määrästä käytit tai et. Enempää et saa tai tulee sanktioita ainakin jälkitkäteen.

Käy minullekin. Antakaa vaikka 20 MWh vastaava teho tasaisena koko vuodeksi 5 sentin kWh hinnalla. Saako paljousalennusta? Sitoudun ja voin maksaa etukäteen. Lupaan käyttää kaiken. Satoi tai paistoi. Laitan kiukaan päälle vaikka keskellä kesäpäivää vaikka joka päivä ja automaatiolla hoidan että yölläkin kuluu kokoajan tasaiseen (ehkä myyn joskus osan typerille pörssiin), jotta en riko sopimustamme. Tällaisiäkö nämä teollisuuden diilit ovat? Kuluttajalle tarjotaan sitten määräaikaista vuodeksi 10x hinnalla ja erona vain, että toiselle myydään määrää/tehoa ja toiselle hintaa, joka täsmätään toteutuneen kulutuksen kanssa. Jos tämä on ainoa syy 10x hinnalle, niin mielellään ostan toisella tavalla. Jos se on ongelma, että olen yksityinen, niin voin toimia myös osakeyhtiön kautta. Myyn ensin asunnon firmalleni ja muutan sitten itse vuokralle.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Teollisuus on tarkka ja tarjoaa sen, millä prosessi vielä kannattaa. Jos hinta olisi liikaa, pannaan linja kiinni, jolloin sähkö voi hyvin jäädä ostamattakin.
Läheltä asiaa seuranneena voin todeta, että juuri näin on jo tänä alkutalvena toimittu useasti.

Suomen osalta siis muutama isompi tehdas, tms., joilla ei ole ohi pörssin sopimusta tai eivät ole tätä tuotantoa omistavaa poppoota?
Muutamalla isolla kuluttajalla on "ohi pörssin sopimus", josta ei nyt tule watin wattia, kun syöttövesipumpuissa on säröjä. Sen sijaan pitää sähkö haalia jostain muualta. Siitä maksetaan nyt kovempaa hintaa, mutta ei sentään ihan mitä tahansa - ennemmin seisotetaan tehtaita.
 

tet

Hyperaktiivi
Eikö näillä ole omistusta myös muissa laitoksissa ja mankaloissa?
No varmaankin on, mutta ei kai niissä mitään Olkiluodon kokoista reserviä ole ollut jemmassa käyttötarvetta odottamassa. Eiköhän siihen laitokseen ole lähdetty mukaan siksi, että päästään eroon markkinasähkön ostamisesta. Vielä viime vuoteen asti markkinasähkö ei ollut huono vaihtoehto "kolmosta" odotellessa, nyt se on aika huono.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Muutamalla isolla kuluttajalla on "ohi pörssin sopimus", josta ei nyt tule watin wattia, kun syöttövesipumpuissa on säröjä.
Eihän tuo ole sopimus, vaan omistus. Jos olisi sopimus, vastapuoli joutuisi hankkimaan sen sähkön jostain ja myymään sopimushintaan. Onkohan näitäkin OL3:n tuotannosta?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Namibiassa käydessä kävi kämpällä konkreettisesti ilmi sikäläinen systeemi - prepaid sähkö. Sähköt katkesivat ja sitten piti naputella kiusallisen pitkä koodi joka oli onneksi siellä valmiina vuokraisännän toimesta.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Mikä ilo on vaikkapa Fortumilla myydä muutama sata MWh lisää vs. 1 GW 10-kertaiseen hintaan?
Mulle ei aukee tää logiikka.

Miten vaikkapa Fortum voisi myyntihintaa muuttamalla vaikuttaa toteutuneeseen hintaan?

Jos he asettavat oman myyntitarjouksesnsa 100 euron sijaan 600 euroon, voi tapahtua noin kaksi vaithoehtoa:

1. Toteutunut myyntihinta napsahtaa jonnekin 100 euron ja 600 euron välille, esim 300 euroon. Tällöin Fortum saa myydystä sähköstä nolla euroa (kun eivät saa kaupaksi).

2. Toteutunut myyntihinta napsahtaa 600 euron yläpuolelle. Tällöin Fortum saa sähköstään sen 600 egee. Mutta olisivat saaneet sen vaikka olisivat pitäytyneet 100 eurossa.

Kysymys: Mitä Fortum voi tehdä (yksin) nostaakseen saamaansa yksikköhintaa?
 

sran

Jäsen
Eikö tuo riski myymättä jättämisestä ole vain pienillä tuottajilla. Fortum lienee niin iso ettei ämpäri tule täyteen ilman heitä, joten voi pyytää mitä haluaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikä ilo on vaikkapa Fortumilla myydä muutama sata MWh lisää vs. 1 GW 10-kertaiseen hintaan?

Kukaan ei taida tietää miten tuo toimii. Ei tuo ole avoin pörssi. Kuinkahan monta ihmistä on, jotka saa nähdä kaikki tarjoukset? Ainakaan Fingridissä ei ole ketään. Tuskin koko Suomessa.
Eikös kaikki tarjoukset mene itse asiassa tuolle kuuluisalle algoritmille (en muista nimeä), joka valitsee hyväksytyt tarjoukset? Kai nuo pörssissä tietävät asiat, mutta tuskinpa kukaan asiakkaista tietää muuta kuin omat tietonsa? Ei tuo algoritmikaan mikään suuri salaisuus käsittääkseni ole, eli on ainakin periaatteessa akateemisten tutkijoiden saatavilla omien tutkimuksiensa lähtökohdaksi ainakin joillakin ehdoilla?

EI Fortum tai kukaan suuri sähkönmyyjä voi ottaa sellaista riskiä, että tarjoaa kaiken sähkönsä tiettyyn hintaan, jolloin riski sähkön jäämisestä käteen liian korkean tarjoushinnan takia muodostuisi kohtuuttomaksi. Sen sijaan tarjotaan eri hinnoilla erilaisia eriä, eri tyypillisesti varmasti kaupaksi menevä pääosuus halvalla (eli ydinvoimaloiden sähkö saadaan aina kaupaksi, tapahtui mitä hyvänsä) ja siitä sitten nousevin portain. Toki noilla äärimmäiseillä marginaalierillä voi hiukan yrittää spekuloida hintoja ylös, mutta ei kovin suuria eriä kannata riskeerata tuonne "häntään", koska kilpailuasetelma on kova, kun ollaan kilpailuasetelmassa vaikkapa teollisuuden säästöjen ja kaikenlaisten kunnallisten kaukolämpöyhtiöiden sun muiden, jotka voivat puristaa halutessaan hiukan lisää tuotantoa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mulle ei aukee tää logiikka.

Miten vaikkapa Fortum voisi myyntihintaa muuttamalla vaikuttaa toteutuneeseen hintaan?

Jos he asettavat oman myyntitarjouksesnsa 100 euron sijaan 600 euroon, voi tapahtua noin kaksi vaithoehtoa:
Tarjoavat osan halvalla, mutta varmistavat tuon osuuden olevan tarpeeksi pieni, ettei hinta juuri koskaan osu siihen. Sitten tarjoavat osan kalliilla tai hintarampilla. Koska Fortum on iso tuottaja sekä Suomessa että Ruotsissa se yksinkin voi varmistaa, ettei sähköä halvalla saa. Tietysti ei saa välttämättä kaikkea myytyä, mutta myy merkittävän osan hyvään hintaan.

Sitten muutkin näkevät käyrästä, että hei meidän tarjous oli 50 €, mutta olisi mennyt kaupaksi 500 €. Tarjotaan osa 500 €, niin varmistetaan hyvä hinta sille mikä saadaan kaupaksi.

Kaikille joiden ei ole pakko myydä, on kannattavampaa myydä osa 10x hinnalla kuin kaikki 1x.

Jos joku ei tajua pelin henkeä, voi voimalaitosristeilyllä (järejestetäänkö vielä) tms. lasin ääressä keskustella, että eikös kaikkien kannattaisi tarjota osa kalliilla.

Jos minä nyt sattuisin omistamaan Meri-Porin tai jonkun vesivoimalan, tarjoaisin minimitehon vähän yli sen tuotantokustannuksen ja sitten loput reilusti yli. Edellisen päivän käyriä peilaten niin, että massaa tulee koville hinnoille, mutta kuitenkin saa tuotantoakin.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

French EDF further postpones nuclear plants restart​

French electric utility company Electricite de France S.A. (EDF) announced on Monday that it extended the shutdown of two of its nuclear reactors affected by stress corrosion by over four months.
 

bungle

Vakionaama
Tiedustelin asiaa tekoälyltä (ChatGPT) ja näin vastasi:

There are several steps that can be taken to address the energy crisis in Europe:

  1. Increase energy efficiency: One of the most effective ways to address the energy crisis is to use energy more efficiently. This can be achieved through improved building insulation, more energy-efficient appliances and equipment, and better transportation systems.
  2. Develop renewable energy sources: Europe has a significant potential for renewable energy, including solar, wind, hydroelectric, and geothermal power. Investing in these technologies can help to reduce the region's reliance on fossil fuels and reduce greenhouse gas emissions.
  3. Invest in energy storage: Energy storage technologies, such as batteries and pumped hydro storage, can help to balance the intermittent nature of renewable energy sources and make them more reliable.
  4. Enhance interconnections between countries: By improving the transmission and distribution infrastructure between countries, Europe can better share its energy resources and reduce the reliance on any single source of energy.
  5. Promote energy conservation: Encouraging individuals and businesses to conserve energy through education and incentives can also help to address the energy crisis.
  6. Diversify energy sources: Diversifying the energy mix to include a variety of sources, such as natural gas, nuclear power, and biofuels, can help to reduce the region's dependence on any single energy source and increase energy security.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jotenkin erikoinen näkemys. Mitä Ruotsissa on tapahtunut? Venäläistä maakaasua ei Ruotsissa ole koskaan ollutkaan. Pieni vaje sähkössä tuskin yhteiskuntaa kokonaisuutena suureemin häiritsee mutta saattaa toki aiheuttaa kiusaa monille yksityisille asukkaille. Parin tunin sähkökatko nyt ei kovin maailmaa mullista yksityisen elämässä.

Millaisiin ongelmiin Ruotsin sähöntuotanto voisi joutua?
 

maanma

Vakionaama
Säästettiin vähän liikaa kantaverkon ja ydinvoimaloiden kunnossa pidosta ja riski alkaa reaalisoitua ?

Toisin kuin Suomessa tavataan niin varoitetaan myös mahdollisuudesta avoimesti.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Mikael Marisa: Sähkökriisin syyt ja ratkaisut
Esitän tässä tekstissä diagnoosin sähkömarkkinoiden ongelmista, sekä ehdotukset mahdollisista ratkaisuista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Aika upea kirjoitus Mikaelilta. Melkolailla vastaansanomaton loppupäätelmä, mitä olisi järkevä tehdå.
Kirjoituksessa on paljon hyvää, mm 6 MW kurkkukasvattamo ja muutaman kW mummon mökki ja jousto yritetään repiä jälkimmäisestä ohjaamalla hinnalla.


Tuossa lopussa on myös yksi ongelma ja vastaavasta kirjoituksesta Lion Hirth sai kritiikkiä kun hän juhlisti ilosanomaa twitterissä kuinka hyvä on että teollisuus Euroopassa pistää ovensa kiinni energiakriisin takia. Myös sillä että teollisuus pistää ovensa kiinni on seurauksensa vaikka ehkä sähkön hinta pysyisikin kurissa paremmin. Hän katsoi asiaa vain energiakaupan kannalta joka on mielestäni vähän suppea näkemys asiasta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mutta tuohan on kuitenkin totta että kulutus joustaa jokatapauksessa ajan myötä. Mutta se jousto menee väärin jos se tapahtuu satunnaisesti sen mukaam kenen kiinteä sopimus päättyy ensin.

Menee vääriä firmoja konkkaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuon kirjoituksen aiempi versio oli jo esillä. Nyt on ainakin oppinut, ettei Forssassa ole maakaasuvoimalaa. En jaksanut lukea mitä muuta on korjattu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mutta tuohan on kuitenkin totta että kulutus joustaa jokatapauksessa ajan myötä. Mutta se jousto menee väärin jos se tapahtuu satunnaisesti sen mukaam kenen kiinteä sopimus päättyy ensin.

Menee vääriä firmoja konkkaan.
Mikä se oikea firma on? Se missä ei satu itse olemaan töissä?

Varmaan energiaintensiivinen teollisuus on ensimmäisenä liipasimella ja tuollaiset lienevät tehneet duunia paljon jotta saisivat energiaa vakaalla hinnalla.

Mutta se mikä tässä on mennyt pieleen on ollut se että tuohon naapuriin on luotettu niin paljon...
Enkä pidä sitäkään tavoiteltavaa asiana että jokatalvinen keskustelunaihe on että riittääkö sähkö. Keskustelu tehosta on käynyt jo ainakin 2015 vuodesta lähtien.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mikä se oikea firma on? Se missä ei satu itse olemaan töissä?

Siis tätä kohtaa tarkoitin:

1671780307818.png
 

repomies

Hyperaktiivi
On tuossa kirjoituksessa pointtinsa. Jos ajetaan Suomen teollisuus käyttämään pörssisähköä muuttamalla sopimuksia, ja kansallistetaan teollisuuden omat voimalat koska piru vie porvareilla on niitäkin (siis aivan sikamaista, että ne kehtaa myydä itselleen omista voimaloistaan halvalla) niin eiköhän muu Eurooppa ja Aasia lähetä joulukortin poikineen konjakkien kera. Win-win syntyy siitä, että teollisuuden nostettua kytkintä voimme lopultakin ajaa alas julkisen sektorin, koska konkurssi siitä seuraa. Onhan sitä jo odoteltukin aika kauan.

Jos vaikka vähän tsempattaisiin sen OL3 ajamisen kanssa, se auttaisi ehkä vähän siistimmin akuuttiin hätään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Taitaa ne rattaat noikin pysähtyä. Jotakuinkin kaikelle on paikkansa ja jos välistä joku lenkki pysähtyy niin markkinoille tulee häiriöitä.
Kuka määrittää että paljonko vaikka datakeskukset tuottavat arvonlisää, Suomeen/ulkomaille?

Varmaan sen datakeskuksen omistaja.

Mutta niin tai näin... kaikki tässä kulminoituu siihen, että pitäisi julistaa kansallinen hätätila sen suhteen, että oman säävarman energiatuotannon laiminlyönti uhkaa jo koko talouden perustuksia. Ei siitä yli eikä ympäri päästä, että jos kilpailukykyisenä halutaan pysyä, ei energia voi maksaa paljoa.

Tukemalla kuluttajia velkarahalla ei saada kuin hetken lämmin tunnelma lahkeeseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo kirjoitushan tiivistää varsin hyvin sen, mistä on täällä yritetty pitkään paasata. Omasta mielestäni ehdotus kiinteähintaisten sähkösopimusten purkamisesta toki olisi oikea lääke asioiden saattamiseksi teknisesti raiteilleen, mutta sopimusyhteiskunnan kannalta liian radikaali ratkaisu. Toistanpa taas yhden paasaamani pääsanoman, eli kiukku kasvaa taas, kun ajattelee sähköyhtiöiden taannoista tuottamuksellista typeryyttä sitoa melkein kaikki sähkökauppa pitkiin kiinteähintaisiin johdannaissopimuksiin, toki suurelta osin kuluttajien mieltymysten ajamana (ja toisaalta sähköstä kriittisesti riippuvan tuotantoelämän kaukoviisauden takia -- näkivät, mitä tuleman pitää). Tuo on sotkenut sähkömarkkinoita jo vuosien ajan ja estänyt luonnollisten markkinataloudelle ominaisten korjausmekanismien toiminnan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ei siitä yli eikä ympäri päästä, että jos kilpailukykyisenä halutaan pysyä, ei energia voi maksaa paljoa.
Se on selvä energiaintensiivisen teollisuuden osalta. Toisaalta Saksa on ollut varsin kilpailukykyinen, vaikka siellä sähkö ei ole halpaa ollut. Kaasu oli halpaa. Kai UK on myös ollut kilpailukyvyltään OK. Pahempi peikko voi olla nyt koko Eurooppa vs. muu maailma.

Mutta piisaahaan Suomessa halpaa sähköä ja Ruotsista saadaan lisää. Ei vain aivan kaikille juuri nyt.
 

jmaja

Hyperaktiivi
kun ajattelee sähköyhtiöiden taannoista tuottamuksellista typeryyttä sitoa melkein kaikki sähkökauppa pitkiin kiinteähintaisiin johdannaissopimuksiin, toki suurelta osin kuluttajien mieltymysten ajamana
Taitaa olla varsin tuottajalähtöistä pyrkimys pitkiin suojauksiin. Ainakin täysin turha kuluttajia tässä syylistää. Ostavat mitä tarjolla on, ovat varsin pieni osuus sähkön kulutuksesta ja mahdollisuus vaikuttaa sähkönkulutukseen on pieni.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ainakin täysin turha kuluttajia tässä syylistää.
Olen samaa mieltä. Sähköyhtiöt ovat asiantuntijoita ja heidän pitäisi itse osata arvioida, mitkä ovat terveitä ja mitkä vähemmän terveitä tapoja toimia liiketoimissaan. Tuottajat ovat todellakin olleet ajamassa tilannetta samaan suuntaan. Esillä olevassa kirjoituksessa korostettu sähköpörssin säännöstö, joka nimenomaan kieltää tyypilliset ajateltavissa olevat hintojen manipulaatiomuodot tavallaan perustelee tuon jopa suositeltavaksi toimintaperiaatteeksi, eli sähkön alkutuottaja myy sähkönsä kohtuullisilla ja suhteellisen lähellä todellisia tuotantokustannuksia olevalla hinnalla. Tuosta on kuitenkin seurauksena, että tuotanto on melko heikosti kannattavaa lukujen valossa, eikä uutta kapasiteettia sitten ole tullut markkinoille. Laitosten omistajakunta on myös ollut hyvin turvallisuushakuista (kuntaomisteiset sähköyhtiöt, kilpailijoiden yhteisesti omistamat mankala-tuotantoyhtiöt jne.), mikä on osaltaan jäädyttänyt uuden kehittämisen. Mutta mikään tästä ei velvoita sähkön myyntiyhtiöitä tarjomaan pääosan tarjonnastaan jopa 2...3 vuoden pituisina kiinteähintaisina sopimuksina avoimella kaupalla, jolla sähkän ostaja päättää täysin myyjästä riippumatta, miten paljon milloinkin kuluttaa sähköä liittymänsä pääsulakkeiden asettamissa rajoissa.
 

maanma

Vakionaama
Jos niitä pitkiä sopimuksia ei tarjota niin ennustettavuus heikkenee, mikä heikentää investointihalukkuutta entisestään. Edes pitkät sopimukset eivät takaa sijoitusyhtiöiden tapauksessa investointihalukkuutta, jos mukana on vähänkään lyhyen elinkaaren riskirahoittajia. Jopa konsernilainayhtiöt ovat melko useins sellaisia.

Olen ollut todistamassa järjestelmällistä investointihaluttomuutta 30% tuottoa tahkoavan järjestelmän suhteen. Kun tarkoitus on vain rahastaa ja lopettaa tuotteet ...
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos niitä pitkiä sopimuksia ei tarjota niin ennustettavuus heikkenee
Mitä se sellainen ennustettavuus on, että tarjotaan avoimella sopimuksella sähköä jopa kolmeksi vuodeksi tietyllä hinnalla, eikä kulutusprofiilille ja käytetylle määrälle ole oikeastaan mitään ehtoja? Tuollaisen sopimuksen tehnyt asiakas voi muuttaa kulutustaan (esimerkkinä öljylämmityksen korvaaminen ilmavesilämpöpumpulla tai sähkökattilan ja vastakohtana kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä). Tilastollisesti toki on jonkinlainen vastaavuus, on sähkön toimittaja on sitoutunut paljon tiukemmin erityisesti toimitettaviin määriin. Tuollaiset epävarmuudet ne tällä hetkellä heiluttelevat sähkön tukkuhintaa ylös ja välillä vielä ylemmäs.

Tuollainen suhde olisikin terve, jos kauppa ei olisi avoin, vaan sitouduttaisiin myös määriin puolin ja toisin. Tuulisähkön tapaisen tuotteen myyminen kiinteällä hinnalla pysyy arveluttavana joka tapauksessa, kun tuottajakaan ei voi siihen todellisuudessa sitoutua. Tuollaisia tuotteita pitäisikin myydä suoraan sen tyyppisillä muuttuvahintaisilla kytköksillä kuin äskettäin tarjolle tulleet Helenin ja Fortumin sähkösopimustyypit, eli tuulisähköä voisi myydä energiapohjaisesti tietyn määrän vaikka sitten kiinteään hintaan, mutta rinnalle pitäisi ottaa vaikkapa pörssisidonnainen osuus liian tyynten ajanjaksojen tehonkulutuksen kattamiseksi. Ilman tuota jälkimmäistä, sähköt vain poikki ajoittain kuluttajalta etäluettavalle mittarille lähetetyllä komennolla niukkatuulisina jaksoina riippuen sopimusten kokonaismäärästä, jotka on tuollaisin ehdoin tehty.
 

maanma

Vakionaama
Myyjälle esimerkiksi vesivoiman tuotantokustannus on ennustettu, jos on hankkinut futuurin kattamaan. Tuottajalle se ennustaminen perustuu menneeseen tuotanto ja huolto historiaan sekä huolto-osien sopimushintoihin.
 

burmanm

Vakionaama
Mitä se sellainen ennustettavuus on, että tarjotaan avoimella sopimuksella sähköä jopa kolmeksi vuodeksi tietyllä hinnalla, eikä kulutusprofiilille ja käytetylle määrälle ole oikeastaan mitään ehtoja? Tuollaisen sopimuksen tehnyt asiakas voi muuttaa kulutustaan (esimerkkinä öljylämmityksen korvaaminen ilmavesilämpöpumpulla tai sähkökattilan ja vastakohtana kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä).

Koska sillä ei ole merkittävää merkitystä kokonaisuudessa. Kun myy tuhannelle asiakkaalle sähköä, niin siitä kertyy jonkinmoinen keskiarvo, joka ei vaihtele sen perusteella vaihtaako yksi ILPpiin vai ei.

Tässä yritetään nyt sitten taas tappaa ihan oikeaa liiketoimintaa, eli myynnin ja oston ennustettavuutta. Kyllähän se on yksi tapa sähköyhtiölle tuottaa kun oppivat oikein ennustamaan ja siten suojaamaan liiketoimintaansa. Jos kaikki on vain pörssisähköä, niin tapat tuon kilpailuedun niiltä jotka sen homman oikeasti osaavat.

Ei sähkö ole tässä mitenkään sen kummallisempi kuin montako maitotölkkiä K-Citymarket ostaa hyllylleen. Ainahan se yksittäinen asiakas voi päättää ettei laitakaan kahviinsa tänään maitoa. Ei se homma voi siitä kiikastaa, se on yksi kauppojen valtti voittoa tehdessä, miten hyvin onnistuvat inventaarionsa kierrossa. Samoin pitää sähkön myyjien kyetä, jos haluavat markkinoilla olla.

Ei sähkö eroa mistään muusta myytävästä sen enempää. Tuulella myyty sähkökin onnistuu jossain vaiheessa itsensä naulitsemaan kyllä, jos aina kun tuulee he eivät saa mitään. Kuka nyt ostaisi sellaiselta tuottajalta, joka ei pystyisi sitä joka päivä varmasti tuomaan? Mielummin ostaisi sitten vaikka siltä Fortumilta sen 5GW joka päivälle, kun myyvät vuodeksi eteenpäin sähköä. Siinähän sekä tuottaja että ostaja voittaisi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Koska sillä ei ole merkittävää merkitystä kokonaisuudessa. Kun myy tuhannelle asiakkaalle sähköä, niin siitä kertyy jonkinmoinen keskiarvo, joka ei vaihtele sen perusteella vaihtaako yksi ILPpiin vai ei.
Mikä puolestaan ei pidä ollenkaan paikkaansa, sillä erittäin huomattava osa kulutuksesta on sähkölämmitystä, jonka kulutus puolestaan seuraa lämmitystarvetta, eli säätä. Esimerkiksi kuvaamani muutokset ovat yksittäisen kuluttajan päätöksinä kokonaisuuden osalta vähäisiä ja hukkuvat kohinaan, mutta massojen tekeminä kaikkea muuta kuin tilastollisesti riippumattomia ja aivan tunnetusti keikuttavat laivaa, eli Suomen sähköverkon kestokyvyn rajoja ajoittain. Ei juuri voi tulla muuhun päätelmään kuin, että sähkön tuottajilta ja myyjiltä on ollut huomattava vaje todennäköisyyslaskennan ja statistiikan perusteiden ymmärryksessä, kun ovat päätyneet vallinneisiin sähkömyyntituotteiden painotuksiin.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Mellunmäessä piilee nuorison hulppea kimppakämppä – Siellä pohditaan, miksi aikuiset heräsivät sähkökriisiin vasta nyt​

Mellunmäessä kimppakämpässä asuvat nuoret elivät sähkönsäästön suhteen lähes oppikirjamaisesti jo ennen energiakriisiä. Heille on selvää, että keskiluokkaisesta elintasosta on tingittävä ilmastonmuuton hidastamiseksi.

Kerrostalossa lämpötilaan on kuitenkin usein hankala vaikuttaa, pyykin peseminen yöllä voi häiritä naapureita, eikä kaikista asunnoista edes löydy saunaa. Toisaalta kerrostaloasujien sähkönkulutus on hyvin vähäistä verrattuna vaikkapa sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin.

Näin on myös Mellunmäen kämppisten kohdalla. Heillä sähköä kului esimerkiksi viime viikolla noin viisi kilowattituntia päivässä. Vuositasolla tämä tarkoittaisi noin 1 825 kilowattituntia, kun sähköllä lämpiävässä omakotitalossa sähköä saattaa kulua vuodessa reippaasti yli 20 000 kilowattituntia.

Eikä heidän ole energiakriisin aikana edes tarvinnut juuri kiinnittää asiaan huomiota, kun elämäntyyli oli jo valmiiksi säästäväinen. Pyykkiä pestään harvoin, vettä ei tuhlata turhaan ja saunaa tai autoa ei ole.

Suurin sähkösyöppö on astianpesukone, jonka kulutuspiikit näkee seurannasta selvästi. Sekin tosin laitetaan usein päälle vasta myöhään illalla. ”Olemme olleet tietoisia ilmastonmuutoksesta ja siitä, että energiaa pitää säästää. Siksi kulutus on ollut jo valmiiksi pientä, eikä nykytilanne vaikuta meihin hirveästi”, Allonen sanoo.


Koko juttu ehkä maksumuurin takana: www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009261510.html
 
Back
Ylös Bottom