Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Olet hakoteillä. Tuolla jossain ketjussa on juttua kuinka homma tehdään. Muistaakseni kirjoittelin siitä jotain stooria joskus. Kanavista ei säädetä normaalisti pientaloissa mitään muutakuin kuristuksia. Paineet tai ilmamäärä sitten mitataan venttiililtä. Paine-eromittarin lisäksi tarvii olla koukut ja tulkki venttiilin asentoa varten. Ja taulukot jotka kertovat paineen ja venttiilinasennon sekä tyypin mukaan paljonko sitä ilmaa oikein tulee.
Tuollainen kone missä puhaltimia voi rukata suuntaan ja toiseen on helpompi säätää kuin muut kun painetta saa tarvittaessa korotettu lisäämällä fööniin kierroksia.
Ja niin valloxin sivuilta löytyy myös pieni raapaisu aiheesta:
https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/ilmanvaihtojarjestelman_mittaus_ja_saato.html
Espejot sanoi:
Olet hakoteillä. Tuolla jossain ketjussa on juttua kuinka homma tehdään. Muistaakseni kirjoittelin siitä jotain stooria joskus. Kanavista ei säädetä normaalisti pientaloissa mitään muutakuin kuristuksia. Paineet tai ilmamäärä sitten mitataan venttiililtä. Paine-eromittarin lisäksi tarvii olla koukut ja tulkki venttiilin asentoa varten. Ja taulukot jotka kertovat paineen ja venttiilinasennon sekä tyypin mukaan paljonko sitä ilmaa oikein tulee.
Tuollainen kone missä puhaltimia voi rukata suuntaan ja toiseen on helpompi säätää kuin muut kun painetta saa tarvittaessa korotettu lisäämällä fööniin kierroksia.
Ja niin valloxin sivuilta löytyy myös pieni raapaisu aiheesta:
https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/ilmanvaihtojarjestelman_mittaus_ja_saato.html
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Kanavaan voi myls asentaa jonkinlaisen kiinteän mittarenkaan jolla voi mitata kerralla koko kanavan litrat. Saattaa olla ihan hyvä menetelmä. Näistä on toki jauhettu ennenkin: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=24567.0
Ittelle olisi kelvannut pelkkä kanaviston alkupään paine, lukema lienee vähän isompi kuin venttiililtä mitattuna, mikä olisi vähentänyt mittarin virheen vaikutusta. Tuo olisi kuitenkin ollut työläs tapa. Samalla vaivalla olisi jo laittanut tuollaiset mittarenkaat.
Kanavaan voi myls asentaa jonkinlaisen kiinteän mittarenkaan jolla voi mitata kerralla koko kanavan litrat. Saattaa olla ihan hyvä menetelmä. Näistä on toki jauhettu ennenkin: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=24567.0
Ittelle olisi kelvannut pelkkä kanaviston alkupään paine, lukema lienee vähän isompi kuin venttiililtä mitattuna, mikä olisi vähentänyt mittarin virheen vaikutusta. Tuo olisi kuitenkin ollut työläs tapa. Samalla vaivalla olisi jo laittanut tuollaiset mittarenkaat.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
https://yle.fi/uutiset/3-10392991 Mielenkiintoinen juttu mittaamisesta. Meillähän Swegonissa on valikossa paine-ero mutta kun varustetta ei ole niin eihän se näytä mitään. Olisi mielenkiintoinen tarkkailla koneen kautta.
https://yle.fi/uutiset/3-10392991 Mielenkiintoinen juttu mittaamisesta. Meillähän Swegonissa on valikossa paine-ero mutta kun varustetta ei ole niin eihän se näytä mitään. Olisi mielenkiintoinen tarkkailla koneen kautta.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Siis onks ton teston takkuus 0,1 hPa eli 10Pa?
Eihän sillä mitään tee sit.
http://www.humitec.fi/wp-content/uploads/2015/01/testo-510-fin.pdf
No ton mukaan, ois 3PA 0-30Pa välillä ja 5PA siitä ylöspäin...
No kait sil jotain tekee, mut ton saa 160€:lla omaksi eli kait kannata vuokrata?
https://www.elfadistrelec.fi/fi/paine-eromittari-testo-testo-510-set/p/30050177?channel=b2c&price_gs=159.96&source=googleps&ext_cid=gpgooaqfifi-mmpn&kw=%7Bkeyword%7D&ext_cid=gpgooaqfifi-mmpn&kw=testo%20510%20set&gclid=EAIaIQobChMI7NOkoMG33QIVlB0YCh2kKgnDEAAYASAAEgICaPD_BwE
fraatti sanoi:
Siis onks ton teston takkuus 0,1 hPa eli 10Pa?
Eihän sillä mitään tee sit.
http://www.humitec.fi/wp-content/uploads/2015/01/testo-510-fin.pdf
No ton mukaan, ois 3PA 0-30Pa välillä ja 5PA siitä ylöspäin...
No kait sil jotain tekee, mut ton saa 160€:lla omaksi eli kait kannata vuokrata?
https://www.elfadistrelec.fi/fi/paine-eromittari-testo-testo-510-set/p/30050177?channel=b2c&price_gs=159.96&source=googleps&ext_cid=gpgooaqfifi-mmpn&kw=%7Bkeyword%7D&ext_cid=gpgooaqfifi-mmpn&kw=testo%20510%20set&gclid=EAIaIQobChMI7NOkoMG33QIVlB0YCh2kKgnDEAAYASAAEgICaPD_BwE
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Joskus luin täältä, että säkkiä olisi käytetty määrän mittarina. Taitaa riittää 20 senttiä budjettihinnaksi. Säkkiä voi käyttää molempiin suuntiin. Kännykällä vain aikaa ottamaan. Itse olen säätänyt talteenoton ulos / sisään puhallussuhteen mukaan. Tuon saa mitattua tavallsilla lämpömittareilla ja samalla saa LTO:n hyötysuhteen selville. Huonekohtaisesti varmaan tuo säkki on halvin ja tarkin menetelmä.
Joskus luin täältä, että säkkiä olisi käytetty määrän mittarina. Taitaa riittää 20 senttiä budjettihinnaksi. Säkkiä voi käyttää molempiin suuntiin. Kännykällä vain aikaa ottamaan. Itse olen säätänyt talteenoton ulos / sisään puhallussuhteen mukaan. Tuon saa mitattua tavallsilla lämpömittareilla ja samalla saa LTO:n hyötysuhteen selville. Huonekohtaisesti varmaan tuo säkki on halvin ja tarkin menetelmä.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
No eihän se nyt noin mene, on siinä paljon muutakin kuin se että saako työn tehtyä. Ammattilaisen kannattaa ostaa vaikka 1000€ kalliimpi mittari jos sillä työ tulee tehtyä nopeampaa, ainakin jos urakkahinnoittelu. Myös laitteen toimintavarmuus, huollon tarve ja käyttöikä ovat tärkeitä valintakriteereitä.
Harrastelija voi sitten ostaa sen halvan, vaikka sillä mittaamiseen menisi monta tuntia enemmän aikaa ja mittari kestäisi vain 100 mittauskertaa, kun sitä tuskin noin montaa kertaa tarvitsee.
Scroll sanoi:
No eihän se nyt noin mene, on siinä paljon muutakin kuin se että saako työn tehtyä. Ammattilaisen kannattaa ostaa vaikka 1000€ kalliimpi mittari jos sillä työ tulee tehtyä nopeampaa, ainakin jos urakkahinnoittelu. Myös laitteen toimintavarmuus, huollon tarve ja käyttöikä ovat tärkeitä valintakriteereitä.
Harrastelija voi sitten ostaa sen halvan, vaikka sillä mittaamiseen menisi monta tuntia enemmän aikaa ja mittari kestäisi vain 100 mittauskertaa, kun sitä tuskin noin montaa kertaa tarvitsee.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Juurihan tuossa totesin, että halvalla ei saa yhtä hyvää laatua kuin kalliilla, kyselin vain että onko joku kokeillut halvalla mittarilla säätämistä, että en turhaan ostaisi itse, että voin kokeilla. Eikä tämä nyt mitään loputonta jossittelua ole ollut "Scroll":lla taitaa olla vähän hermot kireällä?
Tämä on ihan hyvää keskustelua kiinnostavasta aiheesta, jos niin ärsyttää ja ei voi vastata asiallisesti niin jätä lukematta.
Aika monella sähkärilläkin on useamman sadan euron fluke, vaikka parin kympin mittarillakin saa mitattua samoja asioita.
Scroll sanoi:
Juurihan tuossa totesin, että halvalla ei saa yhtä hyvää laatua kuin kalliilla, kyselin vain että onko joku kokeillut halvalla mittarilla säätämistä, että en turhaan ostaisi itse, että voin kokeilla. Eikä tämä nyt mitään loputonta jossittelua ole ollut "Scroll":lla taitaa olla vähän hermot kireällä?
Tämä on ihan hyvää keskustelua kiinnostavasta aiheesta, jos niin ärsyttää ja ei voi vastata asiallisesti niin jätä lukematta.
Aika monella sähkärilläkin on useamman sadan euron fluke, vaikka parin kympin mittarillakin saa mitattua samoja asioita.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Jos ihan virallisillakin mittalaitteilla on haasteita mittauksessa niin saati mitä tuloksia saa tuollaisela tötteröllä & ropelilla. Ei herätä kyllä luottamusta. Lisäksi jos tuloilmaventtiili peitetään laidoilta niin ilmanvirtaus/heittokuvio ei ole enää sama mikä se on normaalisti ja luulen että tämä saattaa vaikuttaa myös tuloksiin. Painehan tuloilmaventtiileissä on varsin heikko.
Itsehän hommasin tuon analogisen kinukkimittarin. Se tarkkuutta on epäilty mutta eipä kukaan muukaan täällä ole esitellyt mittareitaan tai saati sitten niiden kalibrointitodistuksia. Kinkkimitarin painealue on varsin pieni ja tarvittaessa tietysti voi ostaa toisen jossa on mitta-asteikko joka piisaa pidemmälle.
Täällä oli siitä taulukosta puhetta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25006.msg323877.html#msg323877
Ja kinkkimittarista.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25006.msg324127.html#msg324127
Jos ihan virallisillakin mittalaitteilla on haasteita mittauksessa niin saati mitä tuloksia saa tuollaisela tötteröllä & ropelilla. Ei herätä kyllä luottamusta. Lisäksi jos tuloilmaventtiili peitetään laidoilta niin ilmanvirtaus/heittokuvio ei ole enää sama mikä se on normaalisti ja luulen että tämä saattaa vaikuttaa myös tuloksiin. Painehan tuloilmaventtiileissä on varsin heikko.
Itsehän hommasin tuon analogisen kinukkimittarin. Se tarkkuutta on epäilty mutta eipä kukaan muukaan täällä ole esitellyt mittareitaan tai saati sitten niiden kalibrointitodistuksia. Kinkkimitarin painealue on varsin pieni ja tarvittaessa tietysti voi ostaa toisen jossa on mitta-asteikko joka piisaa pidemmälle.
Täällä oli siitä taulukosta puhetta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25006.msg323877.html#msg323877
Ja kinkkimittarista.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25006.msg324127.html#msg324127
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Laitteen ideahan on, että suuttimen ulkopuolelle toteutetaan kammio, jonka paine- ja virtausolosuhteet pyritään pitämään aivan vastaavina kuin kohdetilassakin. Kammion muoto pyrkii pitämään virtauskuvion luonnollisena ja painetta mitataan tarkalla paineanturilla. PID-säädin sitten ohjaa tuuletinta ja pyrkii pitämään kammion paineen kohdetilaa vastaavaana.
Itse olen monestikin mietiskellyt rakennetta, jossa "tötteröön" liittyisi säkki, jonka mjuotoa tarkkailtaisiin optisesti vastaavan PID-säätimen ohjaustiedon pohjaksi.
Viittaako tuohon videoon? Siinähän tarkin mittari oli juuri "tötterö ja (aktiivisesti kompensoitu) tuuletin". Juuri tuollainen mittari on ainoa, mihin itse ainakin luottaisin ja tuollaisilla normin mukaiset virtausmittaukset tehdään. Normimittauslaitteilla vaan tuo mittauskammio ("tötteröä" vastaava) on tyypillisesti suhteessa paljon suurempi.fraatti sanoi:
Laitteen ideahan on, että suuttimen ulkopuolelle toteutetaan kammio, jonka paine- ja virtausolosuhteet pyritään pitämään aivan vastaavina kuin kohdetilassakin. Kammion muoto pyrkii pitämään virtauskuvion luonnollisena ja painetta mitataan tarkalla paineanturilla. PID-säädin sitten ohjaa tuuletinta ja pyrkii pitämään kammion paineen kohdetilaa vastaavaana.
Itse olen monestikin mietiskellyt rakennetta, jossa "tötteröön" liittyisi säkki, jonka mjuotoa tarkkailtaisiin optisesti vastaavan PID-säätimen ohjaustiedon pohjaksi.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Tarkoitin tuota espejotin vekotinta minkä hän oli linkittänyt. Videoo en jaksanut katsoa.
Mittalaitteita myyvällä Pietikolla ei näyttäisi olevan myynnissä ollenkaan mitää ropeleihin perustuvia mittareita. Kartiomittauslaittessa näyttää olevan kuumalankamittaus. Miksi yleensä venttiilit säädetään paine-eromittausta käyttämällä, kai siihen joku syy on? Sehän on paljon hankalampi tapa kuin tuollainen kartio.
Mulla venttiilit oli säädetty tälläisellä:
Tosin oli laite mikä tahansa niin jos säätäjä ei ymmärrä mitä hän tekee niin perseelleen se lopputulos menee. Kuten kävin myös mulla vaikka ukot oli niin viimesenpäälle asiallisen oloisia ja laitteet viimosen päälle.
Tarkoitin tuota espejotin vekotinta minkä hän oli linkittänyt. Videoo en jaksanut katsoa.
Mittalaitteita myyvällä Pietikolla ei näyttäisi olevan myynnissä ollenkaan mitää ropeleihin perustuvia mittareita. Kartiomittauslaittessa näyttää olevan kuumalankamittaus. Miksi yleensä venttiilit säädetään paine-eromittausta käyttämällä, kai siihen joku syy on? Sehän on paljon hankalampi tapa kuin tuollainen kartio.
Mulla venttiilit oli säädetty tälläisellä:
Tosin oli laite mikä tahansa niin jos säätäjä ei ymmärrä mitä hän tekee niin perseelleen se lopputulos menee. Kuten kävin myös mulla vaikka ukot oli niin viimesenpäälle asiallisen oloisia ja laitteet viimosen päälle.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Flukelta löytyy mittareita ihan samoilla toiminnoilta kuin Bilteman mittarissakin, kumpaakin olen käytyänyt ja tiedän erot. Halpoja mittareita löytyy todella huonoja, mutta on myös hyviä joilla pärjää hyvin monessa tarpeessa. Yleismittaria käytän lähes päivittäin.
Eli olet siis mitannut halvalla mittarilla, kyselin tuossa kommenttia sellaisilta jotka ovat niitä kokeilleet, millaisia lukemia esim. tuo halpa 150€ testo näyttää, muuttuuko mittarin näyttämä ollenkaan vaikka venttiiliä säätää? Näyttääkö pahasti väärin talon alipaineisuutta mitatessa? Vai mitä halpaa mittaria olet kokeillut?
Scroll sanoi:
Flukelta löytyy mittareita ihan samoilla toiminnoilta kuin Bilteman mittarissakin, kumpaakin olen käytyänyt ja tiedän erot. Halpoja mittareita löytyy todella huonoja, mutta on myös hyviä joilla pärjää hyvin monessa tarpeessa. Yleismittaria käytän lähes päivittäin.
Eli olet siis mitannut halvalla mittarilla, kyselin tuossa kommenttia sellaisilta jotka ovat niitä kokeilleet, millaisia lukemia esim. tuo halpa 150€ testo näyttää, muuttuuko mittarin näyttämä ollenkaan vaikka venttiiliä säätää? Näyttääkö pahasti väärin talon alipaineisuutta mitatessa? Vai mitä halpaa mittaria olet kokeillut?
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Mä huomasin kun vuokrasin saman mittarin kun meidän alkuperäinen (väärin mennyt, liian isot ilmamäärät) mittaus, että toi kartiomittari häiriintyy jopa siitä kummin päin laitat sen suhteessa meidän paneelikattoon. Sehän on ihan luonnollista. Toisinpäin paneelin ja kartion väliin jää enemmän tilaa mistä paine pääsee pois. Ero oli muistaakseni litran luokkaa, konehan antoi arvon l/s kun sääti vaan sen kertoimen kuntoon sen mukaan oliko tulo tai poisto.
Lisäksi mua hämäsi siinä kartiossa se mittarin kiinnityskohta, siinä oli ihan selvä sellainen jousto osa joka jätti kuitenkin raon siihen kohtaan mistä kartio supistui eniten eli paine on kovimillaan. Sen painelu kiinni/auki vaikutti muistaaaksnei 0,5 l/s.
Eli noi kartiot on vähän sellasia kivoja tarkistelumittareita jolla voi vertailla saman asunnon eri pääte-elimiä keskenään ja todeta että ero on jotakuinkin sinnepäin samaa luokkaa tai sitten se ei ole. Mittari oli AirFlow LCA301
fraatti sanoi:
Mä huomasin kun vuokrasin saman mittarin kun meidän alkuperäinen (väärin mennyt, liian isot ilmamäärät) mittaus, että toi kartiomittari häiriintyy jopa siitä kummin päin laitat sen suhteessa meidän paneelikattoon. Sehän on ihan luonnollista. Toisinpäin paneelin ja kartion väliin jää enemmän tilaa mistä paine pääsee pois. Ero oli muistaakseni litran luokkaa, konehan antoi arvon l/s kun sääti vaan sen kertoimen kuntoon sen mukaan oliko tulo tai poisto.
Lisäksi mua hämäsi siinä kartiossa se mittarin kiinnityskohta, siinä oli ihan selvä sellainen jousto osa joka jätti kuitenkin raon siihen kohtaan mistä kartio supistui eniten eli paine on kovimillaan. Sen painelu kiinni/auki vaikutti muistaaaksnei 0,5 l/s.
Eli noi kartiot on vähän sellasia kivoja tarkistelumittareita jolla voi vertailla saman asunnon eri pääte-elimiä keskenään ja todeta että ero on jotakuinkin sinnepäin samaa luokkaa tai sitten se ei ole. Mittari oli AirFlow LCA301
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Niin tätä tässä itsekin mietin. Lisäksi tuloilmaventtiilissä saattaa olla asennettuna ohjaimet jolloin ilmaa ei välttämättä ohjata kuin 180 asteen sektoriin. Jos tuossa päällä on huppu/kartio niin mahtaako se sitten haitata ilman vapaata virtausta? Voisi ihan mutulla kuvitella että hupulla voisi saada liian pieniä lukemia? Voin olla toki väärässäkin.
Tämän perusteella heittoetäisyydet ovat jotakuinkin tälläisillä hehtaareilla.
Jolah sanoi:
Niin tätä tässä itsekin mietin. Lisäksi tuloilmaventtiilissä saattaa olla asennettuna ohjaimet jolloin ilmaa ei välttämättä ohjata kuin 180 asteen sektoriin. Jos tuossa päällä on huppu/kartio niin mahtaako se sitten haitata ilman vapaata virtausta? Voisi ihan mutulla kuvitella että hupulla voisi saada liian pieniä lukemia? Voin olla toki väärässäkin.
Tämän perusteella heittoetäisyydet ovat jotakuinkin tälläisillä hehtaareilla.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Joku mainosti aiemmin tutkineensa talon ilmamäärien suhdetta mittaamalla lämpötiloja LTO kennon eri puolilta. Onko kukaan tehnyt käytännön vertailua, miten tarkasti tuo menetelmä toimii? Siis jos verrataan ilmanvaihdon suunniteltuun tulo/poistosuhteeseen normaalin venttiilisäädön jälkeen? Jos tuo menetelmä kerran toimii, eikö sen luulisi olevan ihan ylivertainen OKT-asujalle? Huonekohtaisen jaon voi sitte itse soveltaa oman nokan avulla, siinä ei varmaan isoja virheitä pysty tekemään, jos tulon ja poiston kokonaissuhde vaan pysyy oikeana ja koko talo on samaa osastoa.
Joku mainosti aiemmin tutkineensa talon ilmamäärien suhdetta mittaamalla lämpötiloja LTO kennon eri puolilta. Onko kukaan tehnyt käytännön vertailua, miten tarkasti tuo menetelmä toimii? Siis jos verrataan ilmanvaihdon suunniteltuun tulo/poistosuhteeseen normaalin venttiilisäädön jälkeen? Jos tuo menetelmä kerran toimii, eikö sen luulisi olevan ihan ylivertainen OKT-asujalle? Huonekohtaisen jaon voi sitte itse soveltaa oman nokan avulla, siinä ei varmaan isoja virheitä pysty tekemään, jos tulon ja poiston kokonaissuhde vaan pysyy oikeana ja koko talo on samaa osastoa.
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
No eipä toisaalta ilmanpainesensorikaan paljon maksa. Boschin BMP280 on $1.4 per kpl kotitallaajalle, senkus mittaa ulkoilmasta ja sisäilmasta mitä näyttää. Kaipa tuosta ainakin suurimmat paine-erot pitäisi noinkin löytyä, onhan noi aika tarkkoja.
blobbo sanoi:
No eipä toisaalta ilmanpainesensorikaan paljon maksa. Boschin BMP280 on $1.4 per kpl kotitallaajalle, senkus mittaa ulkoilmasta ja sisäilmasta mitä näyttää. Kaipa tuosta ainakin suurimmat paine-erot pitäisi noinkin löytyä, onhan noi aika tarkkoja.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Jotain tämän suuntaista epäilinkin.
Njaa, laitteella on hyvät speksit, tarkkuus 0,5Pa (0...15PA). Kysymys on vain voikohan tohon luottaa...
janti sanoi:Pietikko tekee nuo ilmeisesti itse
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/131765/Messo_Juha.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jotain tämän suuntaista epäilinkin.
Njaa, laitteella on hyvät speksit, tarkkuus 0,5Pa (0...15PA). Kysymys on vain voikohan tohon luottaa...
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?
Suurimmat paine-erot, juu-u... Nämä anturit on tarkoitettu fitness-kellojen korkeudenmuutosmittareiksi ja tarkkuus on sitä mukaa. Kokeilin itse asiassa hiljattain mitä kyseinen sensori puhelimeen asennettuna näyttää, kun 1) ilmanvaihto on pois päältä ja ikkunat auki 2) lävet kiinni, ilmanvaihto päällä ja huippuimuri kiskoo täysillä. Kyllä siinä niukin naukin kohinasta erottuva muutos tuntui olevan...
Yksittäisen anturin toistotarkkuudeksi (eli kun kanniskelet sitä samaa anturia ylä- ja alakerran välillä) luvataan +/- 12 Pa, lämpötila-alueella +25..+40. Mutta useamman anturin keskinäistä vertailua ei oikein kannata ajatellakaan ilman hyvin huolellisia kalibrointi- ja korjausmittauksia:
Absolute accuracy +/- 1hPa ... 1.7hPa lämpötila-alueen mukaan.
Long term stability (12 months) +/- 1hPa.
Solder drifts -0.5hPa...+2hPa.
Lämpötilakerroin 1.5Pa/K luvataan niinikään +25..+40 - mitähän tapahtuu talvipakkasessa?
Jos siis ajattelee jatkuvaa mittausta koneen automaattiseen säätöön, tarvitaan jotain muuta.
Edit:
Joku muu voisi olla esimerkiksi SDP616 johon Miran perustuu, nelisenkymppiä kappaleelta.
Toimivan pitkäikäisen säätöjärjestelmän tekeminen ei silti välttämättä mene lonkalta ensiyrittämällä... Tuon anturin läpi esimerkiksi virtaa pieni määrä ilmaa. Miten mahtaakaan ajan myötä käydä talvisin ison lämpötila/kosteuseron kanssa?
burmanm sanoi:
Suurimmat paine-erot, juu-u... Nämä anturit on tarkoitettu fitness-kellojen korkeudenmuutosmittareiksi ja tarkkuus on sitä mukaa. Kokeilin itse asiassa hiljattain mitä kyseinen sensori puhelimeen asennettuna näyttää, kun 1) ilmanvaihto on pois päältä ja ikkunat auki 2) lävet kiinni, ilmanvaihto päällä ja huippuimuri kiskoo täysillä. Kyllä siinä niukin naukin kohinasta erottuva muutos tuntui olevan...
Yksittäisen anturin toistotarkkuudeksi (eli kun kanniskelet sitä samaa anturia ylä- ja alakerran välillä) luvataan +/- 12 Pa, lämpötila-alueella +25..+40. Mutta useamman anturin keskinäistä vertailua ei oikein kannata ajatellakaan ilman hyvin huolellisia kalibrointi- ja korjausmittauksia:
Absolute accuracy +/- 1hPa ... 1.7hPa lämpötila-alueen mukaan.
Long term stability (12 months) +/- 1hPa.
Solder drifts -0.5hPa...+2hPa.
Lämpötilakerroin 1.5Pa/K luvataan niinikään +25..+40 - mitähän tapahtuu talvipakkasessa?
Jos siis ajattelee jatkuvaa mittausta koneen automaattiseen säätöön, tarvitaan jotain muuta.
Edit:
Joku muu voisi olla esimerkiksi SDP616 johon Miran perustuu, nelisenkymppiä kappaleelta.
Toimivan pitkäikäisen säätöjärjestelmän tekeminen ei silti välttämättä mene lonkalta ensiyrittämällä... Tuon anturin läpi esimerkiksi virtaa pieni määrä ilmaa. Miten mahtaakaan ajan myötä käydä talvisin ison lämpötila/kosteuseron kanssa?
Laitoin nyt IV koneen sisälle onewire anturit, ja olen nyt tovin ihmetellyt tuota. En tiedä toimiiko mittaukset oikein, mutta vaikuttaa ainakin siltä että tuollaista kuutiokonetta, jossa puhaltimien nopeuksia ei pysty säätämään, on käytännössä mahdoton saada ylipaineiseksi... Anturit on tosiaan koneen sisällä siten, että ovat kunkin kanavalähdön kohdalla. Varmaan jonkin verran lämpötilat sekoittuu, kun eihän tuo kone ole sisältä mitenkään tiiviisti osastoitu. Otin mm. kokeeksi kaksi tuloventtiiliä kokonaan irti - silti tuloilman ja ulkoilman ero pieneni ehkä vain noin puoli astetta ja oltiin siis silti reilusti alipaineen puolella. Kone on vallox 130E ja speksien mukaan poistopuhallin on tehokkaampi kuin tulopuhallin. Pitäisi melkein testata vielä onko niissä puhaltimissa oikeasti mitään eroa, vai tuleeko ero pelkästään tuosta hienosuodattimesta, joka varmasti kuristaa tuloilmaa. Suodattimet on uudet ja jälkilämmitysvastus säädetty pois päältä. Pitäisi vielä virittää kunnollinen loggaus noiden hetkellisarvojen sijaan. Tämä on talo, jossa ilmamääriä ei taatusti ole koskaan säädetty oikein. Pöytäkirja toki on olemassa, mutta pöytäkirjassa ei todellisuuden kanssa täsmää oikeastaan muu kuin osoite.. Huonemääräkin on väärä, venttiilien määrästä puhumaattakaan
En tietenkään yritä päätellä talon ja ulkoilman välistä painesuhdetta, pelkästään sen miten ilmanvaihtojärjestelmä toimii (yli/alipaine). Tuo taulukossa oleva ulkoilma on siis mitattu koneen sisältä raitisilmakanavan suulta.
En tosiaan tiedä voiko tuosta päätellä mitään. Jotenkin vain maalaisjärjellä ajattelin, että jos ulkoilman ja tuloilman lämpötilaero on suurempi kuin poistoilman ja jäteilman, tarkoittaa se silloin sitä että poistopuolen läpi ilmaa kulkee läpi selvästi enemmän -> alipaine. Voihan tosiaan olla, että ilmat sekoittuvat koneen sisällä siten, ettei tuota noin voi mitata.
tässä tämänaamuinen tilanne:
lateshow77
Jäsen
Perustuuko tämä siihen että delta T pitäisi olla sama molemmilla puolilla, ja ilmaa virtaisi enemmän sillä puolella, jossa delta T pienempi. Kyllähän tuo toki jotain kertoo, mutta usein menee anturien epätarkkuuden piikkiin. Itsellä nuo lämpötilaerot menee keskimäärin aika tasan kun olen säätänyt ilmanvaihdon niin tarkasti tasapainoon kun pystyi. Tai ehkä ihan vähän alipaineiseksi.
Päädyin tähän samaan lopputulokseen. En saanut lämpötilojen perusteella aikaan ylipainetta, vaikka tukin lähes kaikki poistoventtiilit. Myöskään tuolla tulopuolen hienosuodattimella ei tuntunut olevan kuin muutamien asteen kymmenysten vaikutus, vaikka kaiken järjen mukaan sen pitäisi rajoittaa virtausta melko lailla. Eikös joissain koneissa ole nuo lämpötilat ihan laitteen itsensä mittaamina näkyvillä, niistähän varmaan saisi paremmin kuvan siitä, onko ne missään suhteessa siihen miten ilmanvaihto on ammattilaisten toimesta säädetty.