Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja wattis
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Ois ollut kiva kuulla asiantuntijoiden kommenttia tuohon minun edelliseen viestiin, eli teinkö mittauksen tuolla mikromanometrillä oikein?
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

En ole asiantuntija, mutta koititko työntää letkua vähän syvemmälle kanavan sisään?
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Mitkä oli venttiilen tyypit?
Käytitkö mittauksessa Fläktin ohjeen mukaista "koukkua".
Koukkua käytetään jottei kanavassa virtauksen mukana syntyvä
dynaaminen paine vaikuttaisi mittaustulokseen.
Kovin pienilla paineilla ei kannata yrittää mitata, koska silloin
paine-erot jää mitättömiksi ja mittausvirheet vastaavasti suurenee.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Juu, kannattaa säätää täysillä ja säädön jälkeen laittaa kone 'normiasentoon'
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

wattis sanoi:
Tom1s sanoi:
Wattis: Millä ilmanvaihtokoneen nopeudella mittasit että sait järkeviä arvoja?

Kukaan ei vielä ole kertonut miten koneen 2 nopeudella(60l/s) voi saada IV-suunnitelman mukaisia arvoja jotka yhteensä ovat (80l/s). Tämähän ei voi olla mahdollista. Eli lasketaan sitten kuutioista tarvittava ilmanvaihtomäärä säädetään sen mukaan ja laitetaan mittauspöytäkirjaan että on mitattu muka vastaavia lukemia vaikka mittaukset on tehty pienemmällä asetuksella? Mitä iv-suunnitelmalla sitten tekee?

Mulla siipipyöräanemometrissä myös "laatikko" että saadaan ilma menemään siipipyörän läpi mutta tosiaan joutuu liikuttelemaan hieman venttiilien edessä että masiina ottaa piikki arvoja..liekö sekään sitten oikein.

Itsellä konetta lähimpänä olevat kanavat saa olla ihan melkeen kiinni kun taas viimesessä nurkassa ei tahdo tulla riittävästi poistoa -10 on -8l/s.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minulla kone pyörii 50% teholla maksimista. Tuota ilmavirran ohjausta tarvii poistopuolella, tulopuolelle näyttää riittävän että mittari on vapaassa ilmavirrassa aivan venttiilin vieressä.

Tarkastelin vielä tuota poistopuolta tänään, näyttää että kun poistovirtaus on pieni on tuloksienkin saaminen vaikeaa, vaikutti jopa että tuolla mikromanometrillä sai vaikeammin tuloksia kuin anemometrillä & ämpärillä. n. 8l/s mittaustulokset olivat yhteneväiset anemometrillä ja mikromanometrillä. Tein mittaukset mikromanometrillä siten että mittasin paine-eron Pascaleina. Sitten kaavalla (paine-ero)^0.5 * k-arvo = ilmavirtaus. k-arvo löytyy venttiilikohtaisesti Fläktin manuaalista ja se riippuu siitä kuinka paljon venttiili on auki. Jos venttiili on paljon auki ei tahtonut saada yhtään paine-eroa, mutta kun pyöritti venttiiliä kiinni sai lopulta sen verran paine-eroa aikaiseksi että mittarikin sen huomasi.
Klikkaa laajentaaksesi...
mitä laskukaavassa tarkoittaa tuo ^0.5 ja mistä se tulee?
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Katsoin venttiilien tyypit LVI suunnitelmista ja k-arvot katsoin fläktin manuaalista vastaaville venttiileille. Käytin samannäköistä "koukkua" kuin fläktin kuvassa oli esitetty. Tein mittauksen 50% maksimista, eli aika hiljaisella teholla. Tuota asiaa eniten tuossa juuri mietinkin että meneekö pahasti metsään jos mittaa ainoastaan 50% teholla, sillä kun ei tosiaan meinannut juuri saada paine-eroa aikaiseksi, joten ruuvasin venttiiliä enemmän kiinni, jolloin paine-eroa alkoi syntymään. Tuo saattoi olla joko ratkaiseva virhe tai sitten ei ???

Pökö, se tarkoittaa potenssiin puoli = neliöjuuri.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

no neliöjuuripa tietenkin,en olisi itse älynnyt sitä noin esittää :D
ei se mene metsään ollenkaan vaikka mittaat puolella teholla,ei sitä täysillä tarvi mitata.
tee mittaus sillä teholla millä toteutuu normaalin käyttötilanteen ilmanvaihto,jäikö litrat vajaaksi 50% tehoilla?
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Simppeli konsti tarkastaa onko sisällä alipaine vai ylipaine on mitata tulo- ja poistohyötysuhteet. Eikä tarvi alkaa sählään noiden epätarkkojen mittareidenkaan kanssa ;)

Kun molemmat ovat saman suuruisia on tasapainotila, kun tulohyötysuhde on suurempi kuin poistohyötysuhde on talo alipainen. Tämä tapa näyttää toimivan ainakin Enerventin pyöriväkennoisissa laitteissa.

Tulohyötysuhde: (TuloLT - UlkoLT) / (PoistoLT - UlkoLT)

Poistohyötusuhde: (PoistoLT - JäteLT) / (PoistoLT - UlkoLT)

UlkoLT tarkoittaa tässä siis raikastailmaa joka tulee koneelle suoraan ulkoa.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

wattis sanoi:
Simppeli konsti tarkastaa onko sisällä alipaine vai ylipaine on mitata tulo- ja poistohyötysuhteet. Eikä tarvi alkaa sählään noiden epätarkkojen mittareidenkaan kanssa ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Millä se hyötysuhde sitten mitataan?
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Jos koneessa ei itsessään ole hyötysuhteen laskentaan niin viritä lämpötila-anturit vaikka koneen sisään. Sitten vaan katot ilmanvaihdon tulo lämpötinan, poistolämpötilan, raikasilmalämpötilan ja jäteilman lämpötilan (= ulos menevä ilma, siis kennon jälkeen mitattava ilman lämpötila). Sitten noilla kaavoilla jotka edellisessä viestissä kirjoitin voi laskea hyötysuhteet.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

wattis sanoi:
Simppeli konsti tarkastaa onko sisällä alipaine vai ylipaine on mitata tulo- ja poistohyötysuhteet. Eikä tarvi alkaa sählään noiden epätarkkojen mittareidenkaan kanssa ;)

Kun molemmat ovat saman suuruisia on tasapainotila, kun tulohyötysuhde on suurempi kuin poistohyötysuhde on talo alipainen. Tämä tapa näyttää toimivan ainakin Enerventin pyöriväkennoisissa laitteissa.

Tulohyötysuhde: (TuloLT - UlkoLT) / (PoistoLT - UlkoLT)

Poistohyötusuhde: (PoistoLT - JäteLT) / (PoistoLT - UlkoLT)

UlkoLT tarkoittaa tässä siis raikastailmaa joka tulee koneelle suoraan ulkoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
ihan kiva idea,mutta ei toimiva ;D.
jos näin koitetaan laskea ilmamääriä pitää kanavat eristää niin että mistään ei eriste vuoda lämpöä yhtään(täydellisesti eristettyjä kanavia ei ole yhdessäkään talossa) ,ja tähän ei riitä se normaali 100mm minimieristys (ja sekin itse huonosti tehtynä säästön takia).
ihan turhaa kikkailua koko touhu,tilaa nyt vaan ammattimiehet tekemään se säätö ;D
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

pökö, ei millään pahalla, mutta et esittänyt kyllä mitään todellista perustelua miksi tuo tapa on väärä. Annappas faktaa sanoillesi niin kommentoin sitten vähän kattavammin asiaa.

EDIT: Mittarit ovat LTO:n sisällä.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Pökö, en halua provosoida mitenkään nyt. Edellisissä viesteissä et tiennyt miten k-arvon kanssa lasketaan ilmamäärä ja nyt viimeisessä viestissä naureskelet hyötysuhdelaskelmille. Siksi pitää kysyä että osaatko ylipäätään mitään laskelmia ilmanvaihdon saralta? ???
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

älä nyt vedä hernettä nenään,ei tämä niin vakavaa touhua ole ;).
tiedän kyllä miten k-arvon kanssa toimitaan koska se tulee ammatissani eteen tämän tästä.
en missään tapauksessa naureskele noille hyötysuhdelaskelmille,juuri noinhan ne lasketaan mutta ilmamääriä niistä EI VOI LASKEA.
ilmamäärien laskeminen ei onnistu koska lämpötilat sisällä ja ulkona muuttuu jatkuvasti ja näin myös hyötysuhde LTO:ssa muuttuu mutta ilmamäärät ei muutu koska iv-kone käy samalla teholla koko ajan.
jos lämpötila olisi aina vakio laskeminen voisi onnistua mutta siinäkin vuotoilma tekee kiusaa,sitä on kaikissa iv-laitoksissa varsinkin pyöriväkennoisissa.
matemaattinen lahjakkuus en ole,siinä olet wattis taatusti minua etevämpi ;D
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Kirjoitin aikasemmin että noista voi tarkastaa onko talossa ylipaine vai alipaine, en kirjoittanut että niistä näkisi ilmamäärät.

Kun asiaa viitsii miettiä hiukan niin tuolle löytyy ihan järkeen käypä selityskin. Ja höpö höpö noihin lämpötilojen muuttumusiin, ei lämpötilat tietenkään mitenkään radikaalisti muutu esim. 10minuutin sisällä, jona aikana ehtii käydä pyöräyttämässä muutaman tulon täysin kiinni ja poistot auki. Hyötysuhteet sen sijaan käyttäytyvät tuossa tapauksessa juuri kuivailemallani tavalla. Kun olen noita hyötysuhteita tarkkaillut niin ne pysyvät kyllä tuntikausia stabiilisti muutaman yksikön sisällä.

Selitän nyt kuitenkin tätä juttua vähän. Ajatellaanpa että poistopuolella virtaa ilmamäärä X ja tulopuolella ilmamäärä X/2. Nyt poistopuolella ilmaa siis virtaa tuplaten tulopuoleen nähden ja täten poistopuolella on tuplat enemmän energiaa lämmittämässä (kennossa) tulopuolen ilmaan. Siitä seuraa se, että tulopuoli lämpenee reilustu ja poistopuoli taas ei kylmene paljoakaan. Hyötysuhteina tämä tarkoittaa sitä, että poistopuolella on huono hyötysuhde ja tulopuolella hyvä. Eli poistopuolela otetaan enemmän ilmaa ja sen puolen hyötysuhde laskee (talossa alipaine).

Pökö, tuo asia on testattu kahdessa talossa ja molemmat toimivat samalla tavalla.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Tässäpä vielä kommentti tähän asiaan, että kun tulo- tai poistopuolta rajoittaa niin se näkyy hyötysuhteissa. Joten hyötysuhteita seuraamalla voi miettiä onko talo yli- vai alipaineinen.

Vaihdon LTO:n suodattimet, laitoin tulopuolelle EU-7 suodattimen ja poistopuolelle EU-5 suodattimen. Noiden ero on se että EU-7 on "tiiviimpi" eli se poimii pienempiä hiukkasia kuin EU-5 ja näin olleen myös ilma menee huonommin sen läpi.

Hyötysuhteissa näkyi välittömästi tuo, tulopuolen hyötysuhde pomppasi reilusti isommaksi poistopuoleen nähden tuon suodattimen vaihdon seurauksena.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Talon yli tai alipaineisuuteen vaikuttaa ulkolämpötila enemmän kuin ilmanvaihtolaite. Esim kaksikerroksisessa talossa yläkerrassa on talvella ylipaine ilmanvaidosta riippumatta.
Jos lämmöntalteenotossa ei tapahdu kondensoitumista, niin ulkoilman lämpenemisestä ja poistoilman jäähtymisestä voi
nähdä ilmamäärien suhteet. Lämpötilamittaus on suht tarkka verrattuna ilma määrämittauksiin, kun kysymyksessä on pienet paine-erot.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Rutja sanoi:
Talon yli tai alipaineisuuteen vaikuttaa ulkolämpötila enemmän kuin ilmanvaihtolaite. Esim kaksikerroksisessa talossa yläkerrassa on talvella ylipaine ilmanvaidosta riippumatta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Käytännössä voi monesti olla näin, mutta jos poistoilmamäärä on huomattavasti tuloilmamäärää suurempi ja talo on suhteellisen tiivis, niin kyllä yläkertakin on alipaineinen. Tämän voi todeta (== todistaa), jos yläkerran katon tasolla sattuu olemaan ulos johtava tuloilmaventtiili tai vastaava ja sieltä puhaltaa kovalla pakkasellakin sisäänpäin (oletetaan, että venttiilin ulkopää on suojattu tuulelta niin, että mahdollinen tuuli ei vaikuta tilanteeseen). Ellei tilanne taasen ole tämä, ovat kattorakenteet vaaravyöhykkeessä, ellei yläpohjan hyvä tuuletus pysty kompensoimaan tilannetta.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Ilmamäärien mittaaminen vaikutti työläältä myös meillä. Mitattiin ja säädettiin mikromanometrillä lvi suunnitelmien mukaiset venttiilikohtaiset ilmamäärät. Lopuksi tehty yhteenlasku osoitti kuitenkin ettei litramäärien perusteella saavutettu riittävää alipainetta (suunnitelmissa 5% ero tulo ja poistoilmamäärissä). Onneksi Enerventissä saa portaattomasti säätää tulo ja poisto puhaltimia, joten tilanne korjaantui sillä. Sopiva alipaine meillä näyttää olevan 15 Pa. Suuremmalla alipaineella alkaa hormista tulla kitkerä noen haju sekä yläkerran wc haista viemärille. Tuosta päätelle talo on tiivis.

Testasin ja "säädin" alipaineen lopuksi vielä seuraavalla tavalla.Hormit auki ja tulitikulla katsoin mihin päin savu lähtee (tulee sisälle vaikka piippu on 9m).

Sopivan ilmanvaihdon testasin perinteisella tavalla. Talouspaperi poistoventtiilin päälle ja jos se pysyy siinä niin ilma ainakin vaihtuu. Tuosta sitten tehostukset tarvittaessa +30%. Jos ollaan pitkään poissa niin pienennetään -60%. Tähän sopiva arvo löytyy parhaiten nenällä. Jos kotona haisee tunkka, niin ilmanvaihto on ollut liian pienellä. Automaattisia tehostuksia ei kannata ottaa käyttöön ennen kuin sopiva taso normaalille ilmanvaihdolle on löytynyt. Suunnitelmissa mainittu litramäärä on monesti turhan suuri.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Jos on mikromanometri ja pitotputki käytössä, niin paras paikka mitata ilmamäärien suhde on ulkoilmakanava koneelle ja jäteilmakanava ulos.
Riittävät suorat osuudet ennen mittausta (10xd) ja mitauspisteen jälkeen (5xd) tarvitaan, ja lisäksi lämpötilojen tulisi on samaa luokkaa. +-5% tarkkuuden saavuttaminen venttiilikohtaisilla mittauksilla on mahdotonta. Ei ole järkeä pyrkiä juuri suunnitelman mukaisiin arvoihin, koska se johtaa turhiin painehäviöihin venttiileissä tai sitten venttiilit ovat rumasti auki ja menettävät säätöominaisuutensa. Tärkeää on että suunnitelman mukaiset suhteet ilmamäärissä säilyvät. Tällöin suunnitelman mukaiset arvot voivat olla esimerkiksi 2 ja 3 nopeuden välissä, mutta eihän talon ilmanvaihtotarvekaan ole vakio.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Kaivetaas vanhaa juttua ylös

Itsellä kävi ammattilainen säätämässä venttiileistä ilmamäärät, paperilla tulo 61l/s ja poisto 69l/s koneen 60% tehoilla (tulo 60% ja poisto 60%). aikaa käytti säätämiseen noin pari tuntia, venttiilit kävi pariin kertaan läpi. Näillä asetuksilla talossa tuntuu olevan aivan tajuton alipaine, ja vetää selvästi savuhormista korvausilmaa, eli noki haisee.

Avasin kokeeksi takan korvausilmakanavan luukun, ja pudotin koneen poistopuhaltimen nopeutta aluksi 10%, jolloin minun laskutaidoilla ilmavirrat olisi 62l poisto ja 61tulo. Erittäin runsaasti puskee silti ilmaa takan korvauskanavasta vasta kun suhde on poisto 40% ja tulo 60% (nurinpäin) alkaa olemaan ylipainetta ja ilmaa mennä kanavasta väärään suuntaan eli ulospäin.

Talo on rakennettu erittäin tiiviiksi. Onkohan venttiilien säädöt nyt ihan kunnossa? mistä tuommoisen litramittarin saisi ostettua?
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Kuulostaa vähän siltä etteivät nuo mitatut arvot pidä paikkaansa. Olen säätänyt paljon erilaisten kohteiden tulo- ja poistoilmamääriä, eikä normaalilla 10-20% suuremmalla poistoilman määrällä ole törmätty kuvailemiisi ongelmiin. Tulo 61l/s ja poisto 69l/s säädöillä poistoilmaa lähtee 13,1% enemmän joten säätöjen ptäisi olla kohdillaan mikäli mittaus on suoritettu oikein. Millaisella menetelmällä ilmanvaihtonne on mitattu?
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Paljonko sen paine-eron sisällä vs tyynessä NTP ulkoilmassa pitäisi olla, vaikkapa hehtopascalleina tai millibaareissa mitattuna?
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Eikö muutaman huoneen rakennuksen alipaineesuutta vois säätää vaan koneen moottoreiden pyörimiserolla? Jos moottorin tehot on portaattomasti säädettävissä. Kysehän on paine-erosta niin mitataan sitten paine-eromittarilla ulko ja sisätilan paine-ero. Koneesta kauimmaiset poisto ja tulo-venttiilit annetaan olla ihan auki ja kuristellaan sitten tarvittavan verran muita jotta jokaisessa olisi haluttu virtaus siipipyöräanemometrillä mitaten.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Meillä uuteen taloon kävi iv mittaaja säätämässä iv määrät. Poistoa oli paperin mukaan +3 enemmän mitä tuloa. Ja pyh. Ihan päin peetä säätänyt. Tulo venttiilit oli melkein kiinni (3 kierrosta vain auki, eli ei paljon mitään tuloilmaa!). Takka ei vetänyt yhtään, paitsi savut sisälle. No käskin säätämään uudestaan, niin sääti kyllä ihan päin honkia vieläkin. Nyt sääti monta tuloventtiiliä auki peräti 14 kierrosta. Ihan hatusta oli kyllä vetänyt nuo arvot tohon todistukseen tai sen mittalaite oli viallinen. Tuolla oli ihan asialliset laitteet millä mittasi, mutta ammattitaito tai mittari ei ollut kunnossa Ei edes lukinnut säätöjä venttiilissä. Esim. isoimpaan makkariin oli laittanut tuloa vain 7l/s kun vähän pienempään makkariin 14l/s. Miten ihmeessä tollaset saa tehdä töitä kun ihan hatusta säädetään. Eikä käynyt venttiilejä useampaan kertaan läpi. Vuokrasin laitteen ja säädin itse, kun on kokemusta iv säätämisestä. Nyt on nokan ja säätömittarin mukaan hyvin säädöissä ja iv koneen anturitietojen mukaan säädöt on hyvät. Talossa on hyvä ilma. Iv on säädetty sopivasti alipaineiseksi. Kuinkahan monen talon on säätänyt pieleen tuo lvi ukkeli.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

SPL sanoi:
Meillä uuteen taloon kävi iv mittaaja säätämässä iv määrät. Poistoa oli paperin mukaan +3 enemmän mitä tuloa. Ja pyh. Ihan päin peetä säätänyt. Tulo venttiilit oli melkein kiinni (3 kierrosta vain auki, eli ei paljon mitään tuloilmaa!). Takka ei vetänyt yhtään, paitsi savut sisälle. No käskin säätämään uudestaan, niin sääti kyllä ihan päin honkia vieläkin. Nyt sääti monta tuloventtiiliä auki peräti 14 kierrosta. Ihan hatusta oli kyllä vetänyt nuo arvot tohon todistukseen tai sen mittalaite oli viallinen. Tuolla oli ihan asialliset laitteet millä mittasi, mutta ammattitaito tai mittari ei ollut kunnossa Ei edes lukinnut säätöjä venttiilissä. Esim. isoimpaan makkariin oli laittanut tuloa vain 7l/s kun vähän pienempään makkariin 14l/s. Miten ihmeessä tollaset saa tehdä töitä kun ihan hatusta säädetään. Eikä käynyt venttiilejä useampaan kertaan läpi. Vuokrasin laitteen ja säädin itse, kun on kokemusta iv säätämisestä. Nyt on nokan ja säätömittarin mukaan hyvin säädöissä ja iv koneen anturitietojen mukaan säädöt on hyvät. Talossa on hyvä ilma. Iv on säädetty sopivasti alipaineiseksi. Kuinkahan monen talon on säätänyt pieleen tuo lvi ukkeli.
Klikkaa laajentaaksesi...

ei niitä kukaan saa kohdalleen, ne mittaukset on täyttä kusetusta olleet aina, ja tulevat aina olemaan.
pykälien viilaajien keinotekoista työllistämistä ja niiden kyttääjien tavallisen kansalalaisen narsistista kyykytystä.
pelkästään ulkoilman ja sisäilman lämpötilojen ero on jo yksi muuttuja, mkä saa mittaukset ja säädöt kertaheitolla 'persiilleen' ja sitten kaikki muut muuttujat päälle. ja se räppänä on aina sen 'kolme kierrosta auki'
heh, siis muka litraa/s
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Ei se nyt ihan noinkaan ole mitä lorvi väittää. Samoin voisi sanoa kaikesta mittailusta ja loggailusta mitä myös lorvi itse harrastaa
Mittareilla se mitataan ja mittareihin luotetaan, säätömies lienee suurin muuttuja niissä on kyllä paljon eroja .
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

pökö sanoi:
Ei se nyt ihan noinkaan ole mitä lorvi väittää. Samoin voisi sanoa kaikesta mittailusta ja loggailusta mitä myös lorvi itse harrastaa
Mittareilla se mitataan ja mittareihin luotetaan, säätömies lienee suurin muuttuja niissä on kyllä paljon eroja .
Klikkaa laajentaaksesi...

kuten sanoit 'Ei se nyt ihan' . en minä mittareita epäillytkään, enkä mittaajia, vaan tuloksien luotettavuutta muuttujista johtuen
mitä omiin mittauksiini tulee, niin....ne ny vaa on näitä, taloudellista hyötyä tavoitelemattomia 110% harrastusta.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Kun samasta talosta kaksi eri ukkoa mittaa ilmamäärät ne saa melkoisella varmuudella eri tulokset, jos ulkona on kova tuuli kukaan ei ehkä saa oikeaa tulosta vaikka olisi kuinka taitava työssään. Valitettavasti se on tuollaista "sinnepäin" touhua.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

pökö sanoi:
Kun samasta talosta kaksi eri ukkoa mittaa ilmamäärät ne saa melkoisella varmuudella eri tulokset, jos ulkona on kova tuuli kukaan ei ehkä saa oikeaa tulosta vaikka olisi kuinka taitava työssään. Valitettavasti se on tuollaista "sinnepäin" touhua.
Klikkaa laajentaaksesi...

sitähän minä, että kun se tiedetään, miksi sitten on pakko olla ne kirjalliset, eikö se ole kuten edellä vuodatin.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

lorvi sanoi:
sitähän minä, että kun se tiedetään, miksi sitten on pakko olla ne kirjalliset, eikö se ole kuten edellä vuodatin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi mitään ylipäänsä kirjallisena tehdään? Siksi että on joku todiste siitä että edes jotain on tehty. Vaikka pieleen olisi tehtykin...
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

jarkki sanoi:
Aiheeseen liittyen, olisiko tämä TSI Airflown LCA301 mittari sopiva ja riittävän tarkka ilmanvaihdon säätämiseen sekä tulo- että poistoventtiileille? Kartiot näyttäisi löytyvän sekä pyöreille että neliskanttisille venttiileille.

http://www.tsi.com/airflow-instruments-rotating-vanes-lca301/
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ole sopiva.

Hommaa kunnollinen paine-eromittari.

Ebeyssä löytyy kolmella kymmenellä eurolla vaikka hakusanalla: Digital Manometer Differential Air Pressure Meter
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Miten tommoisella paine-eromittarilla mitataan esim. poiston ilmamäärät?

Itse satsaisin kyllä kuumalanka-anemometriin, jos kerran pientalon ilmamääristä on kyse. Se on riittävän herkkä pientalon mitättömille ilmamäärille ja tunteeton paine-eroille.

Saatan toki olla väärässäkin, maallikko kun olen.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Just noita näkyy säätömiehillä olevan. Mihin rahaan sen saa maailmalta, Suomessa taitaa pelkkä mittari maksaa n. 400e korvissa ja suppilot mukavasti yli satasen kappale.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

dessan sanoi:
Miten tommoisella paine-eromittarilla mitataan esim. poiston ilmamäärät?
Klikkaa laajentaaksesi...

Koukulla tai putkella päätelaitteen/tms. valmistajan ohjeiden mukaisesti.
 
Vs: Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

Minä säädin mittaamalla virtaukset koneen päästä. Lähdöistä.

Poisto hitusen suurempi kuin tulo, niin homma kondiksessa...

Venttiileissä on sitten virtauksia mitä on. Ketä se oikeasti kiinnostaa, mitä siellä virtaa kun ei niitä niin tarkasti ole aina edes kyetty mittamaan kunnolla muutenkaan. Tarpeetkin muuttuvat....

Pesuhuoneeseen laitoin tietenkin isompaa poistoa kuin muualle, mutta muuten en alkanut tyhjiä homman kanssa hifistelemään.

Pääasiahan on, että talo on lievästi alipaineinen - ja että kämpästä poistuu ilmaa vaadittu litramäärä sekunnissa. Muulla ei ole juuri väliä.

Järkyttävää mitenkä jengi kuluttaa aikaa mittailemassa ja välillä jopa "mittailemassa" sellaista, mitä eivät edes pysty mittamaan?

kaupamees sanoi:
Koukulla tai putkella päätelaitteen/tms. valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Poiston mitoitus 3 l/s ja virtausnopeus suunnitelman mukaan alle 0,2 m/s. Milläs diffa-mittarilla koukun kera se mittaus onnistuu edes +-20% virheen kera? Ei tietääkseni millään...

Mitäs järkeä tossa koko touhussa muuten on?

OK-talossa kun pääasiassa löytyy sitä kunnollista mitattavaa virtaamaa vain sieltä koneen päästä noille "rough"- mittareille?

Kuumalanka-anemometrejä en ole juuri IV-mittamiehillä nähnyt ja se on käsittääkseni ainoa järjellisen hintainen mittalaite, jolla kenttäkäytössä kyetään mittamaan edes jotenkuten hönkäyksen kokoisia OK-talon ilmavirtoja.

Koko OK-talojen "mittailu ja säätely" on suuren luokan K. Varmaan tulee angstista ragea tätä mielipidettä vastaan (joillakin oma lehmä ojassa myös), mutta pystyn mielestäni aika hyvin perustelemaan kantani.

Ei sillä, itsekin olin aikani mukana tuossa mittailuhölmöilyssä kunnes eräs kokenut IV-konkari "herätteli" tajuamaan faktat.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom