Joko talvirenkaat alla?

[-Teme-]

Olisi mielenkiintoista nähdä vertailu että miten talvien aikana tie kuluu kitkojen aiheuttamasta kuormasta vs nastojen.
Ainoa todellinen tapa mitata se käytännössä, että kaksi rinnakkaista väylää jossa toisessa ajetaan vain nastoilla ja toisessa vain kitkoilla.
Oman epäilyni mukaan kitkoillla ajettavalla tiellä olisi lumi/jää kertymää enemmän, kuin nastoilla ajettavassa. Samalla asfaltti suojautuisi paremmin.

 

[Lappanen]

Olisi mielenkiintoista nähdä vertailu että miten talvien aikana tie kuluu kitkojen aiheuttamasta kuormasta vs nastojen.
Ainoa todellinen tapa mitata se käytännössä, että kaksi rinnakkaista väylää jossa toisessa ajetaan vain nastoilla ja toisessa vain kitkoilla.
Oman epäilyni mukaan kitkoillla ajettavalla tiellä olisi lumi/jää kertymää enemmän, kuin nastoilla ajettavassa. Samalla asfaltti suojautuisi paremmin.

Homma menisi plörinäksi heti siinä vaiheessa, kun omalla kaistallaan liukastelevat kitkakuskit vaihtaa pitävämmälle viereiselle kaistalle Samalla se "kitkakaista" tietenkin kuluisi entistä vähemmän.

 

[pröö]

olishan tossa ollut vielä se aliexpres ja teen ite vaihto ehto eli kooduslaite ja anturit yhteensä saksasta 140 € ja renkaan raotus menetelmä mistä raosta (tasapainotus pysyis ennallaan ja ei tarvitsis ottaa rengasta pois vanteelta) olis koplannut anturin paikoilleen (you tuubista löytyy opetus videoita) ja sitten toivotaan toivotaan että auton älli keskustelee kyseisten anturien kanssa

 

[Ton1A]

Mukavin kyllä nostaa ensin joko perä tai nokka apurungon tai vastaavan runkopalkin keskeltä ilmaan ja se pää pukeille, ja sitten toinen pää samalla tavalla, joskus vaikka peräkoukun alta. Sivusta nostamalla menee helposti keikkumiseksi jos toinen sivu jo pukeilla ja auto heijaa toisen pukin ja vastakkaisessa kulmassa olevan tunkin varassa, mutta kaikissa autoissa ei aina löydy sopivaa paikkaa nostaa keulasta tai perästä, tai sitten ei vaan tunkki mahdu moottoritilan alle.

Oon nähnyt sitäkin, että takapää tunkataan kerralla ylös yhdystukiakselista. Sitä nimenomaan ei saisi tehdä, se ei välttämättä kestä.

Pösö 308 takapyöräkin nousee ilmaan, kun nostaa vähän tavallista ylemmäs etupään nostopisteestä Renkaanvaihto menee kahdella nostolla.

 

[Lappanen]

Pösö 308 takapyöräkin nousee ilmaan, kun nostaa vähän tavallista ylemmäs etupään nostopisteestä Renkaanvaihto menee kahdella nostolla.

Tuo toimii useammassakin autossa, joissakin pitää vähän nostokohtaa taaempaa nostaa, jos vaan paikka löytyy (pari uudempaa autoa tulltu vastaan niin ei sieltä kyllä löydy kuin muovia eikä hajuakaan mitä sen alta löytyy, niin tyydyttävä virallisiin nostokohtiin..). Mitä lyhyempi auto niin sitä helpommin tietenkin nousee peräpääkin etusen mukana.

 

[pökö]

Pösö 308 takapyöräkin nousee ilmaan, kun nostaa vähän tavallista ylemmäs etupään nostopisteestä Renkaanvaihto menee kahdella nostolla.

Tätä tapaa tullut käytettyä. Siinä olen laittanut ensiksi irtoitetun renkaan auton alle varoiksi jos vaikka tapahtuu jotain niin ei rojahda maahan asti.

 

[Tifo]

Oon nähnyt sitäkin, että takapää tunkataan kerralla ylös yhdystukiakselista. Sitä nimenomaan ei saisi tehdä, se ei välttämättä kestä.

Pösö 308 takapyöräkin nousee ilmaan, kun nostaa vähän tavallista ylemmäs etupään nostopisteestä Renkaanvaihto menee kahdella nostolla.

Siinä vaiheessa kun helma painuu kasaan niin tietää että mätähitsausta on edessä.

 

[Tifo]

Talvirenkaissa on pakollinen lumipitomerkintä eli kolme vuorenhuippua. En tiennyt että on myös olemassa jääpitomerkintä, joka perustuu ISO 19447 -jääpitotestiin, jossa renkaan pitää päihittää standardirengas vähintään 18 %

Rengasmerkinnät

Tärkein renkaassa oleva tieto on sen koko, joka ilmaistaan numero- ja kirjainyhdistelmällä, kuten 205/55 R 16 92 H XL. Esimerkkikoon numeroiden ja kirjainten selitykset: 205 renkaan leveys…

autonrengasliitto.fi

 

[Wespa]

Joo itsellekin tuo tuli uutena asiana viimetalvena uusia talvirenkaita katsellessa. Löytyy siis myös kunnollisista kitkarenkaista.

 

[janti]

Tänään meni toiseen autoon nastat alle.

 

[Arisoft]

Homma menisi plörinäksi heti siinä vaiheessa, kun omalla kaistallaan liukastelevat kitkakuskit vaihtaa pitävämmälle viereiselle kaistalle

Miksi ne liukastelisi? En ole huomannut kitkarenkailla erityistä liukastelua lumisellakaan tiellä. Täällä eteläisessä Suomessa ilman lämpötila yleensä pitää tiet sulana mutta uskon että nastoista on siihen apua vähänkin pohjoisemmassa.

 

[Lappanen]

Miksi ne liukastelisi? En ole huomannut kitkarenkailla erityistä liukastelua lumisellakaan tiellä. Täällä eteläisessä Suomessa ilman lämpötila yleensä pitää tiet sulana mutta uskon että nastoista on siihen apua vähänkin pohjoisemmassa.

Luminen tie on eri asia kuin kovaksi/jäiseksi pakkautunut ja siloittunut tie, jollaiseksi epäilemättä tien pinta talvella muokkautuu jos sitä ei nastarenkailla säännöllisesti karhenneta. Jos siis nastat saavat asfaltin karheaksi, niin sitä ne varmasti myös tekevät jäälle ja pakkautuneelle lumelle. Jotkut tosiaan joutuu ajelemaan muuallakin kuin siellä eteläisessä Suomessa, jossa pärjää kesärenkailla lähes ympäri vuoden.

 

[Husky]

Joo, mä tunnustan pudottaneeni auton kerran hallitunkilta. Autokatoksen betonilattiassa on sen verran pahaa suolan aiheuttamaa rokonarpea, että tunkki ei rullannut auton noustessa. Peltikorjaamoreissuhan siitä sitten tuli, eli aika hyvä vekki helmassa, onneksi ei käynyt sen pahemmin.

Tuosta on jo yli 10 vuotta, opin siitä että aina jos on vähänkin täysin sileätä ja kovaa alustaa huonompi paikka, niin joku vahva levy tunkin pyörien alle.

Täällä on sopiva levy hakusessa. Filmivaneri ja sen päällä paksu peltilevy, olisiko 3mm, mutta huolestuttavaa kuoppaa tulee, että mietityttää joko estää rullaamisen.

Hallitunkki lähes auton suuntaisesti ja autosta käsijarru ja vaihde pois niin tunkki vetää auton päällensä jos se ei itse pääse liikkumaan.

Hmmm, tuo on kaikkien ohjeiden vastaista. Muuten hyvä, mutta täytyy tiirailla alustaa todella huolellisesti, ettei auto sitten keksi lähteä enempikin rullailemaan ja tunkin pyörätkin menosuuntaan.
Nimim. kerran unohtui käsijarru ja auto lähti valumaan saksitunkin päällä, mutta nopealla refleksillä ehti viskata renkaan eteen eikä tipahtanut.

 

[pökö]

Hmmm, tuo on kaikkien ohjeiden vastaista.

No ei ole. Täytyy miettiä miten laitteet toimii ja miten niitä voi käyttää.

 

[Ton1A]

Täällä on sopiva levy hakusessa. Filmivaneri ja sen päällä paksu peltilevy, olisiko 3mm, mutta huolestuttavaa kuoppaa tulee, että mietityttää joko estää rullaamisen.

Mä olen käyttänyt ihan vaan noin sentin paksua filmivaneria sen rokonarpisen betonin päällä. Hyvin se toimii.

 

[Harrastelija]

Muutaman millin metallilevy on mulla ollut. Jotain 30x30 niin pumpun eturenkaat saa siihen päälle.
Aika kovalla pohjalla (mm asvaltti) tullut käytettyä mutta silti levy on taipunut hieman kourulle.

 

[Luukku]

Tänään kitkat alle molempiin autoihin, toiseen myös huolto ja molempien pohjasta kuvat talteen.

 

[Husky]

Sähköauton pohja on epäilemättä hyvä aika-ajoin kuvata. Ainakin ennen huoltoja ja katsastusta syynättävä tarkkaan, jotta ei yllätys tule housut kintussa

 

[fraatti]

Perjantaina kävin ruuvauttamassa Hakkapeliitta 01 alle. Yllätti kun nastojenropina puuttui maantiellä ainakin tälläisellä kelillä.

 

[pökö]

Perjantaina kävin ruuvauttamassa Hakkapeliitta 01 alle. Yllätti kun nastojenropina puuttui maantiellä ainakin tälläisellä kelillä.

Kerro miltä tuntuu kun tiedät miltä nuo tuntuu

 

[fraatti]

Haiskahtaa mielestäni joltain sellaiselta että koitetaan kiertää määräyksiä nastaulkonemista nastojen mukamas sisäänmenolla. Pakkohan ne nastat on oikeasti ulkona olla kaiken aikaa niillä keleillä kun tie voi välillä varjopaikoissa jäässä ja toisaalla reilusti plussalla.

Vaatimukset nastarenkaita kohtaan on kasvaneet ja jokainen valmistaja lienee esitellyt oma syömähampaansa taklaamaan uuden lainsäädännön haasteet. Nastarenkaat pitää kuluttaa entistä vähemmän tiedä. Tuossa Nokilaisessa taitaapi nastanaluskumi muuttaa ominaisuuksia lämpötilan mukaan.

Spoileri: Toiminta julkaisuiden mukaa

Miten Hakkapeliitta 01:n nastat toimivat?

Nastat eivät liiku mekaanisesti. Toiminta perustuu nastan alla olevaan, lämpötilaan reagoivaan kumikerrokseen, jota Nokian kutsuu nimellä Double Action Stud Technology.

• Pakkasella: Adaptiivinen pohjakerros pitää kiinni nastan alalaipasta. Kun lämpötila on nollassa tai sen alle, kerros jäykistyy ja työntää nastan ulos, jolloin jääpito on suurimmillaan.
• Lämpimällä: Kun tienpinta lämpenee, seos pehmenee ja nasta painuu syvemmälle pintapalaan. Paljas asfaltti kuluu vähemmän ja melu vähenee.

Kuljettajan ei tarvitse tehdä mitään. Siirtymä tilojen välillä on nopea, ja siihen vaikuttavat kosteus, tienpinnan lämpötila ja ajon kesto. Nokianin kehityspäällikön mukaan eron kuulee, kun jäiseltä tieltä tullaan moottoritielle: nastat painuvat sisään eivätkä enää aiheuta ilmataskumelua. Pohjakerroksen rakenteesta on jätetty 10 patenttihakemusta. Tarkkaa kytkeytymislämpötilaa tai nastan ulkoneman millimäärää ei ole julkisesti kerrottu.

Nastojen sijoittelu
Keskialueen nastat on optimoitu kiihdytykseen ja jarrutukseen, olkapään nastat sivupitoon kaarteissa ja kaistanvaihdoissa.

Nokianin ilmoittamat erot Hakkapeliitta 10:een

• jopa 30 % vähemmän tien kulumista
• jopa 10 % parempi jääpito
• jopa 5 % parempi märkäpito
• jopa 1 dB pienempi sisämelu

Nimi 01 viittaa binäärikieleen: 0 tarkoittaa pois päältä ja 1 aktiivista.

Lähteet:

• Tire Review: How Nokian Built an Adaptive Studded Winter Tire
• Car and Driver / AOL: Nokian's Latest Winter Tires Automatically Extend and Retract Their Studs
• Auto123: Nokian Hakkapeliitta 01 First Test

 

[pröö]

TM testasi kohdassa: 1.59 kirjoitettu tulos videolla. eli kusetusta. Hakkapeliitta 01

 

[fraatti]

Kerro miltä tuntuu kun tiedät miltä nuo tuntuu

Vaimo sano että kun kesärenkailla ajaisi.

Omasta mielestä ei nyt ihan. Kesärenkailla auto menee kun mikroauto ja talvirenkailla on aina se tietynlainen hitaus reagoinnissa ohjaukseen. Parkkihallissa kuulee hiukan ropinaa jos avaa ikkunaa, mutta maantiellä tälläisillä keleillä se ei kuulu ainakaan sisälle. Ei noista mitään ulinaakaan tunnu lähtevän. Pehmeästi muutenkin rullailee.

Saa nähdä kun tulee kylmempiä kelejä ja oikeat talvikelit.

 

[fraatti]

TM testasi kohdassa: 1.59 kirjoitettu tulos videolla. eli kusetusta. Hakkapeliitta 01

Taitaapi pistovoima olla ominaisuus ja tienkuluminen olla lopputulos. Lopputulos määrittää renkaan laillisuuden eli puhutaan hiukan eri asioista. Aikojan saatossa nastojen sallittua massaa on laskettu, jolla on saatu laskettua kulumaa. Ratkaisevaa on yliajokokeen tulos, ei nastan massa tai muukaan ominaisuus. Valmistaja voi päästä rajan alle keventämällä nastaa, pienentämällä ulkonemaa, muuttamalla kärjen muotoa, vähentämällä nastojen määrää tai muuttamalla kumiseosta ja rakennetta...... jne... Esim Goodyear 2021 Arctic 2:ssa nastat olivat 10 % pienempiä ja 21 % kevyempiä. Usein valmistajat eivät mainitse moisista asioista mitään.

Spoileri: Yliajokokeesta

Tienkulutusta mitataan yliajokokeella. Se on suomalainen menetelmä, jota VTT alkoi kehittää vuonna 1985. Nykyään se on standardoitu (SFS 7503:2022, kansainvälisesti ISO 24469:2023), ja sen tulos ratkaisee nastarenkaan tyyppihyväksynnän Suomessa.

Miten koe tehdään

• Koekappaleet: Kappaleet ovat Kurun harmaasta graniitista sahattuja, yläpinnaltaan uritettuja laattoja (noin 20 × 75 × 90 mm, noin 300 g). Urat jäljittelevät asfaltin kiviainesta. Kurun graniitti valittiin, koska se on erittäin tasalaatuista ja kulutuskestävyydeltään suomalaisten kivien keskitasoa. Kappaleita on 15, viisi kappaletta kolmessa rivissä.
• Ajo: Koerenkailla varustettu auto ajaa kappaleiden yli 200 kertaa maantienopeudella, ja kappaleet punnitaan ennen koetta ja sen jälkeen. Nopeus on 100 km/h. Koeautona on uusi rengas, jota ei saa sisäänajaa ennen koetta. Testirenkaat ovat vasemmalla puolella edessä ja takana.
• Märkyys: Kappaleet pidetään märkinä koko kokeen ajan. Se tasaa olosuhteiden vaikutusta ja lisää kulumaa samaan tapaan kuin tiellä, 1,5–3-kertaisesti kuivaan verrattuna.
• Referenssikorjaus: Koska kulunut massa on vain milligrammoja, punnituksen kosteusero on kriittinen. Siksi mukana on referenssikiviä, joita käsitellään samoin mutta joiden yli ei ajeta. Niiden massanmuutoksella korjataan varsinaiset tulokset.
• Tulos: Tulos on rivikohtaisen kuluman keskiarvo grammoina. Koe on nopeutettu: kuluma on noin kymmenkertainen tien kulumaan nähden, koska kappaleiden reunat lohkeilevat, kiviaines on valittu tarkoituksella, kappaleet ovat märkiä, renkaat uusia ja nopeus korkea.
• Olosuhteet: Raporttipohjan mukaan ulkolämpötilan pitää olla +2…+20 °C ja radan lämpötilan +2…+25 °C.

Mikä on kiristynyt

Raja-arvoja on kiristetty vaiheittain. Ensimmäiset rajat otettiin käyttöön 2011 ja niitä tiukennettiin 2013. Siitä lähtien rajat ovat olleet alle 600 kg kantavuudella 0,9 g, 600–800 kg:lla 1,1 g ja yli 800 kg:lla 1,4 g. Uusi vaihe on A+ (Traficomin EU:lle notifioidun määräysluonnoksen mukaan):

• Raja riippuu kuormitusindeksistä. A+-vaiheessa raja lasketaan kaavalla raja [g] = 0,0152 × LI − 0,4848, ja se sovelletaan epäedullisimpaan rengasvaihtoehtoon. Esimerkiksi LI 91 (205/55R16) saa rajaksi noin 0,90 g aiemman 1,1 g:n sijaan, eli noin 18 % tiukempi raja. LI 103 saa noin 1,08 g aiemman 1,4 g:n sijaan. Traficomin perustelumuistion mukaan rajoja laskettiin keskimäärin noin 15 % kaikissa kantavuusluokissa.
• Testiauton on oltava etuvetoinen.
• Testattava rengas valitaan pahimman mukaan. Ensisijaisesti testataan koko, jossa on eniten nastoja vierintäkehän metriä kohden.
• Nastan suurin sallittu massa laskee henkilöautoilla 1,1 g:sta 1,0 g:aan. Tyyppihyväksytyn nastan keskimääräinen ulkonema saa olla enintään 1,4 mm.
• Marginaalivaatimus: Tuloksen pitää olla vähintään 10 % rajan alla. Muuten kahden peräkkäisen kokeen tulosten pitää alittaa raja.
• Aikataulu: A+-rajat ovat pakollisia uusille henkilöautonrenkaiden rengas–nasta-yhdistelmille 1.1.2025 alkaen haetuissa hyväksynnöissä. Lisäksi niitä sovelletaan kaikkiin 1.1.2027 tai myöhemmin valmistettuihin henkilöautonrenkaisiin.