Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

[Pretor]

Johtopäätelmänä voisi todeta, että Kamstrup mittaa jossakin määrin eri asiaa. Se jotenkin kerää jonkin verran lukemia ihan muustakin kuin sulatuksista.

Nyt kun itse saanut Panaan kyhäiltyä jonkinlaista sulatuksen seurantaa, niin tuossa omaa pohdintaa asian tiimoilta:

Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

Oli se varaaja selkeästi alle sen, missä normaalisti lämmitys käynnistyy. En myöskään usko, että sulatti, juurikin siitä syystä että oli päästänyt varaajan jo monta astetta alle normaalin. Varaajan vedellä Pana myös sulattelee...laskeehan sen lvaraajan ämpö oikeasta kohdasta mitattuna..

lampopumput.info

Vaikuttaa hyvinkin paljon lukemiin, että mistä kohtaa kiertoa mittaillaan.

 

[Adamooppeli]

Minulla ei ole mitään täsmällistä tietoa lattianeliöistä. Neliömäärä on kiinteistöveropäätöksestä eli käsittääkseni ulkomittojen mukaan. Aikaisemmin maitsemani tilavuus on jokin huonekorkeus x kerrospinta-alaa suurempi "rakennustilavuus", jota esim. vakuutusmiehet tuijottavat. Joku rakennusalan ammattilainen voi näitä ehkä selventää.

Ota ihmeessä rullamitta käteen, paperia ja kynä. Mittaa lattianeliöt, sillä se hyvin helposti selviää.
Ilmainen neuvo: Tähän lattianeliöt asiaan ei normaalisti tarvita "rakennusalan ammattilaista" selvittämään asiaa

Esimerkki kirjanpidosta mittaustapahtuman ajalle:

Yläkerta:
OH 4m*5 m = 20 m2
MH1 3m*4m = 12 m2
MH2
MH3
K
PH
S
WC
jne ..

Alakerta:
Autotalli 7*6 = 42 m2
Pannuhuone 6*6 = 36 m2
Varasto
jne ..

 

[Espejot]

Kun halutaan olla tarkkoja niin rullamitalla lasketut sisäneliöt vääristää tilanetta, valitettavasti. Ovat verailukelpoisia vain samalla tavalla mitattujen neliöiden kanssa. Minä en keksi muuta vakioitua ilmoitustapaa kuin e-luvun esitystapa tai rakennusluvasta napatut luvut... veikkaan että ensinmainittu olisi tarkempi, jos siis vertailukelpoisuus on se mitä haetaan. Mutta käyttipä mitä lukuja tahansa niin nimikkeet pitäisi olla "standardin" mukaisia, esim asuineliöt, kerrosala jne jne. Ammatilaiset voivat korjata.

 

[Pretor]

Ota ihmeessä rullamitta käteen, paperia ja kynä. Mittaa lattianeliöt, sillä se hyvin helposti selviää.

Ei muakaan jaksa oman purukuution todelliset neliöt yhtään sen enempää kiinnostaa. Paperilla ne on X-jotain ja käyttöalana Y-jotain. Todellisuudessa ne on Z-jotain ja Ö-jotain, mutta ei voisi vähempää kiinnostaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ota ihmeessä rullamitta käteen, paperia ja kynä.

No ei se nyt ihan niin yksinkertaista ole. Joutuisi mittaamaan monta muutakin suorakaiteen muotoista palaa, lisäilemään ja vähentelemään kun menevät päälläkkekin. Toisaalta väliseinien pinta-alalla tuskin on lämmittämisen kannalta merkitystä. Ulkoseinien paksuudella jo sitä vastoin kyllä. Oletan sinulla nyt kuitenkin olevan aika hyvä käsitys asiasta. Mitään vinoja seiniä tai kattoja ei ole.

1. Ennen kuin moiseen hölmölaisen hommaan ryhdyn, kysyn löytyisikö tähän jotain jako-avainta? Ei nuo kovin paljon voi poiketa normaalien talojen välillä eli lattiapinta-alaa lienee jokin X % rakennuspinta-alasta.
2. Kumpia tai paremminkin mitä pinta-alaa täällä nyt sitten yleensä käytetään, jos halutaan kertoa, minkä kokoista taloa lämmitetään?

Kuinkas se energiamittarin asennus? Onko siihen konkreettista korjausehdotusta, miten se pitäisi olla? Sitten kun semmoisen olen saanut, haluan vilelä kuulla, mitä muut ovat ehdotuksestasi mieltä. Se vika nyt tuskin voi olla siinä, että putkista puuttuu noin metri sitä lämmöneristettä vaan jokin muu.

 

[pökö]

Omalla kohdalla on tilaa vain 12 neliötä pannuhuoneessa ja melkoisen tiiviimmät asennukset.

"Vain 12 neliötä"

Tässä iskee jo tilakateus, oma on vain 1/4 tuosta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Minä en keksi muuta vakioitua ilmoitustapaa kuin e-luvun esitystapa tai rakennusluvasta napatut luvut...

Onhan tästä joku energiatodistuksenkin laatinut. Siinä on täsmälleen nuo samat neliöt kuin veroilmoituksessa ja terminä on "lämmitetty nettoala". Mitään mainintaa mistään muusta pinta-alasta siinä ei ilmene. Tuosta netto-termistä - sikäli kuin siihen kuuluvat ulkoseinät - en itse terminä pidä, koska yleensä nettopainolla ja nettotilavuudella tarkoitetaan hyödyllistä sisältöä poislukien pakkaus.

 

[pökö]

Kuinkas se energiamittarin asennus?

Ei siinä ole sanomista. Vesimäärää mittaavan osan molemmin puolin kun on suoraa putkea niin mittaa oikein.

 

[Lappanen]

Eikö tarpeeksi löhelle pääse kun mittaa talon ulkoseinistä (ulkopuolelta) kokonaisalan, mittaa/arvioi ulkoseinän paksuuden ja siitä sitten laskee sisäneliöt..

 

[Mikki]

Eikö tarpeeksi löhelle pääse kun mittaa talon ulkoseinistä (ulkopuolelta) kokonaisalan, mittaa/arvioi ulkoseinän paksuuden ja siitä sitten laskee sisäneliöt..

Joo... Täällä tehdään aina tiedettä asiasta kuin asiasta, vaikka hyvin yksinkertaisella tavalla pääsee 99% tulokseen.

 

[Espejot]

Onhan tästä joku energiatodistuksenkin laatinut. Siinä on täsmälleen nuo samat neliöt kuin veroilmoituksessa ja terminä on "lämmitetty nettoala". Mitään mainintaa mistään muusta pinta-alasta siinä ei ilmene. Tuosta netto-termistä - sikäli kuin siihen kuuluvat ulkoseinät - en itse terminä pidä, koska yleensä nettopainolla ja nettotilavuudella tarkoitetaan hyödyllistä sisältöä poislukien pakkaus.

Uusissa energiatodistuksissa on ilmoitettu rakennustilavuus, ilmatilavuus, maanpäällinen kerrostaso-ala, lämmitetty nettoala *. Veroilmoituksessa on sitten rakennusneliöt eli brutto-ala tms. Julkaisu SFS 5139 Rakennuksen pinta-alat. Suomen Standardisoimisliitto, 2011.SFS kertoo lisää ja yksiseliteisemmin asiat.

*) Lämmitetty nettoala (Anetto ) on lämmitettyjen kerrostasoalojen summa kerrostasoja
ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Vaihtoehtoisesti lämmitetty
nettoala voidaan laskea lämmitetystä bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien ra-
kennusosa-ala.

Uuden rakennuksen lämmitetty nettoala saadaan rakennuksen suunnitelmista tai ra-
kennuksen energiaselvityksestä.

Olemassa olevan rakennuksen lämmitetty nettoala selvitetään ajantasaisista asiakir-
joista, kuten rakennuksen piirustuksista tai tietomalleista, tai arvioidaan riittävällä
tarkkuudella rakennuksen tarkastuksen yhteydessä. Mikäli rakennuksen ajantasaisia
asiakirjoja ei ole, tai pinta-alojen arviointi mittaamalla osoittautuu vaikeasti toteutet-
tavaksi, rakennuksen lämmitetyn nettoalan voidaan arvioida olevan 90 % lämmite-
tystä bruttoalasta. Mikäli rakennuksen bruttoala ei ole tiedossa, se voidaan puolestaan
arvioida rakennuksen ulkomittojen ja kerrosluvun mukaan. Lämmitetty bruttoala saa-
daan vähentämällä bruttoalasta lämmittämättömien tilojen pinta-ala.

Jos energiatodistus laaditaan rakennuksen osalle, edellä esitettyjä sääntöjä sovelletaan
myöskin rakennuksen osan lämmitettyä nettoalaa määritettäessä

Joo... Täällä tehdään aina tiedettä asiasta kuin asiasta, vaikka hyvin yksinkertaisella tavalla pääsee 99% tulokseen.

Tärkeämpää olisi ilmoittaa yksiselitteisesti mistä luvusta kysymys

 

[pökö]

Eikö tarpeeksi löhelle pääse kun mittaa talon ulkoseinistä (ulkopuolelta) kokonaisalan, mittaa/arvioi ulkoseinän paksuuden ja siitä sitten laskee sisäneliöt..

Tämä tapa riittää minulle

 

[Adamooppeli]

No ei se nyt ihan niin yksinkertaista ole. Joutuisi mittaamaan monta muutakin suorakaiteen muotoista palaa, lisäilemään ja vähentelemään kun menevät päälläkkekin. Toisaalta väliseinien pinta-alalla tuskin on lämmittämisen kannalta merkitystä.

Sisäseinien pinta-alaa ei tarvitse vähentää. Riittää kun otat mitat talon sisältä seinästä seinään leveys ja pituussuunnassa.

Esimerkin omaisesti tein tarkemittauksen omaan taloon yllä olevalla menetelmällä:
Alakerta 115,8 m2, huonekorkeus 2,95 m. Sisälämpötila 22C-24C.
Yläkerta 115,8 m2, huonekorkeus 2,95 m. Sisälämpötila 22C-24C.
Lisäksi yläkerrassa korotettu kattoa 63 m2 alalla.

Sisälämpötilan pudotukset eivät ole sallittuja missään tilassa.
Kaikki tilat vähintään 22C sisälämpötilassa ympärivuoden ulkolämpötilasta riippumattomasti.

Lopputulos on 232 m2 / 750 m3
- väliseiniä ja välipohjaa ei ole vähennetty

 

[Arisoft]

Noin 32 asteisesta menoputkesta karkaa hiukan lämmintä pannuhuoneeseen ja 35-36 asteisesta VILPin lämpimästä paluuputkesta karkaa myös lämmintä pannuhuoneeseen.

Itse eristin suurimman osan pannuhuoneen putkista ja nykyisin siellä on itse asiassa viileää kun aiemmin se oli talon lämpimin paikka. Toki se vaikuttaa, että pannukin oli aiemmin kuumempi. Eristämättä jätin kaikki hankalat kohdat kuten venttiilit.

Tuumainen kupariputki, jossa on 9mm Armaflex karkaa noin 4 wattia per metri 32 asteisesta vedestä. Jos eristys puuttuu niin häviö on noin 17 wattia per metri kun huoneen lämpötila on 21 astetta. Tällaisia lukemia sain laskettu https://armawin.com sivulla. Eihän nuo mitään isoja lukemia ole ja usein häviö ei edes ole häviö, jos kyseinen tila vaatii itsekin lämmitystä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Sisäseinien pinta-alaa ei tarvitse vähentää.

No niin, ehdin taas perehtyä tähän sinun ongelmaasi.

@Espejot ansiokkaiden määritelmien perusteella sitten tutkin alkuperäisiä piirustuksia uudelleen, että mikä tämä kaikkiin papereihin kirjattu pinta-ala oikein on. Piirustukset ovat pitkiä haitareita ja olen niistä kiinnostavimmat valokuvannut ja nyt 10 vuotta noilla valokuvatuilla on pärjätty kun niitä voi tietokoneella tutkia. Tämä mittoja sisältävä kohta ei ollut tullut kuviin. Niinhän sieltä sitten löytyi strategisia mittoja pohjakuvien päästä. Tuo lämmitettävä nettoala jota myös energiatodistuksella käytetään täytyy olla ulkoseinien sisäpuolinen pinta-ala, koska piirustuksella on kerrottu myös ns. "rakennusala". Rakennusala on 14% suurempi (tai kääntäen kerroksen "huoneistoala" 87% rakennusalasta), mikä vastaa erittäin hyvin omaakin käsitystäni ulkoseinien pinta-alasta. Voit siis nukkua yösi ihan levollisin mielin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tammikuu oli keskimääräistä leudompi mutta sentään pakkasiakin oli ja jopa kattila piti laittaa tulille, jolloin se myös "keitettiin". Sulattelu otti takaisin 387 kWh (7,4% bruttotuotosta), joka on tietty vähennetty kuten aina. Mielenkiintoista on katsoa, kuinka tämä oikeasti mitattu sulattelu nyt sitten suhtautuu aikaisempiin arvioihin. Viime tammikuussa (vaalean vihreä pylväs) takaisinottoa kertyi luonnollisesti vähemmän, kun kattila hoiti sievoisen pätkän lämmitystä, samoin 2019 tammikuussa pakkaset lyhensivät Setän käyttöaikaa. Aikaisemmat arviot näyttävät osuneen siis kohtuullisen hyvin. Talvella kun kone käy, Kamstrupin lukemakin on peräisin juuri sulatuksista.

Sähkörintamalla SavonVoiman hinnankorotukset nostivat veron ja siirtohinnan jo yhteensä 8,03 s/kWh. Kaikkiaan muuttuvaksi osuudeksi jäi ~14,5 s/kWh, joka nyt tammikuun tapauksessa ei pörssihinnaksi silti järkyttävän paha ole. Ilmaisenergian osuudeksi kaikesta muodostui tasan 50%.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Helmikuu oli täällä reilut 2 astetta 8:n edellisen vuoden keskiarvoa leudompi. Suunnilleen samalla asteluvulla mentiin 2022 ja 2023, vain 2020 helmikuu oli oleellisesti lämpimämpi. Öljykattilaa käytetiin 4.2. vaikka Setä ei edes kyykännyt pakkaseen, kun keitin kattilan putkitöiden päätteeksi. Vettä kului 7,9 m³, "jonkin verran" rappujen ja loiskekivien sulatteluun haalistetulla vedellä ja autoakin joutui pesemään.

Prosessikehityksessä autotallin kautta kulkevan patteripiirin virtaussuunta vaihtui, joka vaikuttaa antavan paremman jäähtymän ja suuremman lämmitystehon.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Maaliskuu oli parisen astetta edellisen 8 vuoden keskiarvoa lämpimämpi ja vähät lumet sulivatkin jo mukavasti katoilta ja auratuilta paikoilta mutta ei kuitenkaan maasta. Niinpä lämpöäkin kului täpärästi vähiten, mitä maaliskuussa on kulunut. Vettä kului vain 6,8 m³. COPia rassasi muutamana päivänä, että joutui hillittömien päivähintojen vuoksi lepuuttelemaan ja pumppaaman yöaikaan korotetuilla lämpötiloilla. Silti lepuutukset eivät tainneet mennä ihan putkeen mutta jotain KV:ta kuitenkin saatu hillittömästä hintavaihtelusta huolimatta. Ensimmäistä kertaa 3:n COP maaliskuussa ja samalla vuoden 3:n ensimmäisen kuukauden kumulatiivinen COP nousi 2,5:een sisältäen veden ja tukilämmityksen, joka on paras tulos sitten edellisen leudon talven 2020. Sinällään aika herraskaista, kun täälläkään ei ole tarvinnyt kärsiä tänä talvena pakkasista eikä taistella valtavien lumimassojen kanssa. Nuo lumetkin jopa ymmärsivät ruveta sulamaan oikein urakalla jo maaliskuussa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Huhtikuussa sähkö oli suhteellisen edullista rajuista hintavaihteluista huolimatta. Huhtikuun keskihinta 3,76 s/kWh eli kuluineen ~4,2
s/kWh. Pumppailu olisi sujunut paremmin päiväsaikaan mutta sujui se näinkin. Vettä kului kaikkiaan tasan 8 m³.

Kamstruppi reksiteröi sulatuksia vain 87 kWh. Tämä on paljon vähemmän kuin koskaan aikaisemmin huhtikuussa. Samalla tuli ensimmäiset 12 täyttä kuukautta täyteen takaisinoton mittausta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toukokuussa satoi pörssisähköilijän laariin, vaikka hinnat ajoittain vaihtelivatkin rajusti. Korkeammat pumppauslämmöt veivät terävimmän terän COPeista. Vettä kului 11,1 m³ eli jotain merkittävää kulutusta täytyi olla jo puutarhan puolellakin. Sulatukset ottivat -45 kWh (~2%), joka on toukokuulle varsin tyypillinen lukema. Sekä sähköä että lämmintä kului sitä vastoin suurimmat koskaan toukokuulle mitatut kulutukset. Leuto talvi ja suhteellisen viileä toukokuu siivittivät alkuvuoden COP:n (pumppaus +vedentulistus + tukilämmitys) jo 2,7:ään joka on korkein toukokuun lopussa saavutettu vuoden alusta lukema.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kesäkuussa hiukan viileähköä ja sateista, mutta ei kylmiä päiviä ollenkaan. Tarve ja toteutuma aikalailla 1:1:een, eli aurinko ei niin kovin ole porottanut. NGE näkyy olevan aikeissa laskuttaa energiasta 24,33 €, joka tekee 2,39 s/kWh sisältäen kaikki myyntikulut. Lepuuttelut ovat hiukan rassanneet mutta muuten ihan OK. Mahtaako tällä päästä jatkosarjaan?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Heinäkuussa ILP jäähdytteli ahkeraan 13 ... 29 päivä ja tuotti lauhdevettä 225 litraa. Tarve loppui ennen kuin helteet, kun talo jäi tyhjilleen ja VILPikin sai levätä mahdollisen ukkosen pelossa. Merkillistä kyllä, ukkosista ei vaivaa ollut heinäkuussa.

ILPin kuluttamaa sähköä ei mitattu tänä vuonna ollenkaan. Sähkön kulutus oli heinäkuulle selvästi kaikkien aikojen suurin, toisaalta vain noin 60 kWh suurempi kuin kesäkuussa, jolloin jäähdytystä ei tarvittu lainkaan. Aikaisemman mittaushistorian perusteella lahdevettä lirisi 1,2 l / kulutettu kWh eli tämän perusteella jähdyttelyn kulutus olisi ollut ehkä jotain alle 200 kWh. Joka tapauksessa jäähdytys tuli kovasti tarpeesen ja se myös toimi ILPillä oikein hienosti.

Kellarin lämmitys oli kellon perässä eli päällä vain noin puolet ajasta ja korotetulla pyynnillä, jolloin VILP pysähtyi noin 40 °C tuottolämpötilalla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Elokuuta riivasi korkeat pörssisähkön hinnat. Jäähdystarvetta ei enää ollut ollenkaan.
Vettä kului 8,3 m³.

 

[Espejot]

En ala nyt ollenkaan, sulla on parempi COP kuin mun maalämöllä (4.1)

 

[Kellarinlämmittäjä]

Syyskuuta riivasi edelleen pomppivat pörssihinnat ja piti pumpata kylminä öinä. Sulattelukin alkoi jo nostaa päätään, kaikkiaan 17 kWh rekisteröityä takaisinottoa. Vettä kului 8,4 m³.
.

• Kumulatiivinen pumppaus COP alkaa olla tämän vuoden maksimissaan, 3,2:ssa
• Pumppaus+vesi+öljy+tukilämmityssähkö antaa alkuvuoden kertymäksi COP 2,9. Jos talvi tulee ajallaan, paremmaksi ei tämäkään enää muutu.

En ala nyt ollenkaan, sulla on parempi COP kuin mun maalämöllä (4.1)

Mutta onko kuitenkin niin, että tuossa on sinulla vesikin mukana? Setä pääsee siinä suhteessa helpolla mutta se kyllä kostautuu jo sitten heti kun laskee tulistuksen yli. Kiinteähintaisella päiväpumppausta käyttäen tuohon voisi viileänä elokuuna tai syyskuuna päästä. Tänä vuonna syyskuussakin oli "liian" lämmintä, eli tuotto jäi kovin pieneksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Lokakuussa ulkorakennuksen ILP unohtui päälle kolmeksi päiväksi ja touhutupa lämpeni oikein kunnolla. Kulutus noina päivänä oli kaksinkertainen normaaliin. Muuten VILP hiukan joutui kärsimään sähkön hinnan vaihteluista (enemmän sulattelua, korkeampi tuottopyynti). Sulattelun takaisinotto oli jo 75 kWh. Vettä kului 9,3 m³.

Vuoden alusta COPeihin tuli vielä pientä kertymää:
pumppaus ..........COP 3,30
+vesi .....................COP 3,02
+tukilämitys ......COP 2,97
+kiertopumput COP 2,87

 

[Kellarinlämmittäjä]

Marraskuu oli leuto ja sähkön kulutus oli vaihteluvälin alarajoilla. Vettäkin kului vain 8,1 kuutiota. Vuodenalusta COPit kääntyivät hiuksen hienoon laskuun mutta lasku oli lämpimähkön kuukauden ansiosta pientä, vain yksittäisiä sadasosia.

Pörssisähkössä kun ollaan, kuukauden toteumaksi tuli 5,76 s/kWh sisältäen myyntipalkkiot ja kk-maksun. Työllä ja tuskalla ansaittu KV siis meni melkein kokonaan "kuluihin". Sinällään rajusti vaihtelevasta hinnasta huolimatta, eipä kummoista KV:ta saanut aikaiseksi.