Keskustelua aurinkopaneeleista

jannu93

Jäsen
Tuli sitten paikalliselta rakennusvalvojalta kysästyä aurinkopaneelien laitosta kaava-alueella, niin toimenpideilmoitus voimalasta olisi tehtävä kun 5m2 ylittyy. Hintaa ilmoitukselle tulee 65€. Siinä meni sitten jo kolmannes tulevan vuoden säästöstä.
 

fraatti

Vakionaama
Vertailunvuoksi
Itäänpäin olevan ketjun teho tunneittain. (10 x 310 Wp), asennuskulma 22 astetta. Huipputeho noin klo 10


Samankokoinen ketju länteen. Huipputeho noin klo 14-15


Etelään korkeimmalla oleva ketju. Etelään huippu noin klo 12


matalammalla oleva ketju etelään päin oleva ketju. Aavistuksen heikompi tuotto loppuvuodesta varjostuksen takia.


Ketjujen tuotot eri asennuspaikoissa. Ylimmällä etelän lappeella on paras tuotto. Näyttäisi että kahteen ketjuun jako kannattaa. Keltainen länsi, sininen itä.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Oliko sulla siis lappeita 'Itäänpäin' ja 'Länteenpäin' kin olemassa?

Millä ohjelmalla tuota nyt tarkastelit ylempänä?
 

fraatti

Vakionaama
Kaikki nämä viimeisimmät kuvat on samasta softasta, PV-SOL premiumista. Tuon trial versiota voi näplätä ilmaiseksi 30 pv ajan. Tuolla softalla voi aloittaa niin että ottaa satelliittikuvasta suuntaviivat jonka päälle piirustelee sitten 3D objekteja kuten talon, yms... Paikan mukaan se myös käyttää tietysti paikallista säädataa. Invertteri, paneli mallit näyttää myös ymmärtävän automaattisesti ja osaa myös laskea johtojen häviöt yms.

Puiden korkeudet otin etäisyyslaserilla joten nekin on sinnepäin. Sijainti tuli helposti tuosta google karttapohjasta.

Softan saa haettua täältä: http://www.valentin-software.com/en/products/photovoltaics/57/pvsol-premium

Mulla on siis kaksi rakennusta tontilla, talousrakennus/talli/katos/varasto sekä talo. Talossa lappeet pohjois - etelä suunnassa ja tallirakennuksessa itä-länsi. Kaikissa pulpettikatto.


Tässä on pieni video siitä miten ohjelma tekee simulaatiota tunti tunnilta silloin kun aurinko on ylhäällä. Tässä esimerkkinä syyskuun 1. pv jolloin varjot alkavat jo hiukan pitenemään ja heittävät jo pientä varjoa paneleiden päälle illalla.

Nyt täytyy kokeilla venyttää savupiipun mittaa hiukan niin että se alkaa varjostamaan paneleita. Tehdä simulointi ja katsoa tulokset. Sitten tehdä simulointi uudesta niin että paneleissa olisi "optimoijat". Haluan nähdä tuleeko rahoille katetta.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Tuli sitten paikalliselta rakennusvalvojalta kysästyä aurinkopaneelien laitosta kaava-alueella, niin toimenpideilmoitus voimalasta olisi tehtävä kun 5m2 ylittyy. Hintaa ilmoitukselle tulee 65€. Siinä meni sitten jo kolmannes tulevan vuoden säästöstä.
Hmm... käytännöt näyttävät eroavan kunnittain..
 

fraatti

Vakionaama
Tälläinen ominaisuus tuosta löytyy myös eli automaattinen kaapelointi. Itse olisin johdottanut nuo niin että kentän toisessa päässä olisi plussa ja toisessa miinus. Tämä onkin fiksumpi tapa jos vain johtojen mitta piisaa.


Ja lisää vain yllätyksiä. Softa imaisee sisäänsä myös vuotuisen tunnittaisen kulutusdatan suoraan minkä voi imaista siirtoyhtiön sivuilta... ;D
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Taloudellinen puoli kahdella 20 panelin ketjulla.


Mihin paneliston tuotto menee(vuoden 2018 kulutuksen perusteella)


Mistä kulutukseen tulee sähkö


Simuloinnin yhteenveto


Taloudellista puolta lisää






Hiukan teknisempää puolta sitten, eli aikaisemmin tuossa oli maininta että varjostuksen takia tuotosta lähtee 6% pois. Tässä sitten aika että koska tuota tuottoa jää tulematta. Näyttäisi että tuossa on tammi-maalikuun puoliväli väliltä päiviä missä pudotus on tunneittain 1,5kW mutta tuo aika on joka tapauksessa sitä kun on kuitenkin vielä lunta katolla niin ei tuolta mitään kummiskaan tulisi...
 

fraatti

Vakionaama
Sitten testi pitkällä piipulla.


Varjostus %


kaksi stringiä:


Yksi stringi: Kyllä se vaan näyttää olevan niin että tuo näyttää toimivan paremmin yhdellä ketjulla ja korkealla jännitteellä. Toki erot eivät ole suuret... 100 kWh vuodessa. Mahtaako sitten johtua siitä että potkasee paremmin invertterin käyntiin korkeammalla jännitteellä? Toki kaapelihäviötkin ovat perskarvanverran pienemmät. No erot niin pieniä että pääasia että saa edes katolle ne joskus.


Tässä näyttäisi että varjosta tulee aina välillä noin 450W-900W tehonmenetys klo 10-16 väliin.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Nuota kaikkia kippuroita nyt ehtiny pureksimaan....jos olit vaikka tätä jo simuloinut:

Kun kerran on lappeita tarjolla aika mukavasti, niin olisko järkee ajatella rahavivulla niin että laitat nämä kamat nyt itä-länsi talousrakennukseen jolloin kokonaissaanto pienennee mutta omasaanto kasvaa eli sitä 12c/kWh korviketta tulee eniten koska tuottotunnit venyy pidemmiksi...tappiota tulee ainoastaan siitä myyntiosuudesta.
Sitten joskus kun laitat e-vehiclee niin laita lisää sinne etelän suuntaan...

Riippuu tietysti mikä sopii parhaiten omaan kulutusprofiiliisi...
 

fraatti

Vakionaama
Nuota kaikkia kippuroita nyt ehtiny pureksimaan....jos olit vaikka tätä jo simuloinut:

Kun kerran on lappeita tarjolla aika mukavasti, niin olisko järkee ajatella rahavivulla niin että laitat nämä kamat nyt itä-länsi talousrakennukseen jolloin kokonaissaanto pienennee mutta omasaanto kasvaa eli sitä 12c/kWh korviketta tulee eniten koska tuottotunnit venyy pidemmiksi...tappiota tulee ainoastaan siitä myyntiosuudesta.
Sitten joskus kun laitat e-vehiclee niin laita lisää sinne etelän suuntaan...

Riippuu tietysti mikä sopii parhaiten omaan kulutusprofiiliisi...
Oikeastaan yksi syy miksi koitin laittaa paneleita myös lännen suuntaiselle lappeelle oli se että halusin nähdä millainen tuotto sieltä tulisi ja paljonko se siirtäisi tuottoa ajallisesti eteenpäin(ajatustasolla siis suunnittelin osan paneleita asentamista etelän suuntaan ja osan länteen). Mielessä ei kuitenkaan käynyt tämä juttu eli pulpetti varjostaa puoleenpäivään asti paneeleita jolloin tuotto on jotakuinkin nolla.


Myös tässä näkyy sama asia eli tuotto alkaa vasta joskus 11-12 maissa riippuen hiukan auringon korkaudesta. Ja onhan tuo luonnollista koska pulpetin harjan suunta on 175 astetta.


Olin kirjoittanut tästä vahingossa että keltainen on itään päin olevien panelien tuotto. Ei suinkaan. Se on nuo länteen päin olevat panelit. :hmm: Käytännössä voi siis sanoa että tuo lape ei sovellu kovin hyvin aurinkopaneleille. Pari kolme tuntia sillä saa lykättyä tuottoa pidemmälle mutta kokonaistuotto putoaa reilusti. Jos pulpetti olisi toisinpäin niin sitten tilanne olisi paljon parempi kun toisesta lappeesta tulevaa varjoa ei tulisi ja panelit olisivat noin 2m korkeammalla muutenkin.
Tässä keltainen oli siis lännen tuotto(korjasin sen tuonne ylemmäksi). Sininen itä ja kaksi muuta etelän suuntaisia.


Näin ajateltuna varsin hyvä tilanne olisi sitten jos paneleita olisi kaakon ja lounaan suuntaan. Harva kuitenkaan sihtaa taloaan sen mukaan mihin suuntaan tulisi aurinkopaneleilta paras tuotto. :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

jannu93

Jäsen
Hmm... käytännöt näyttävät eroavan kunnittain..
Selvyydeksi, että toimenpidelupaa ei vaadita vaan toimenpideilmoituksen, joka ei ole todellakaan niin Byrokraattinen. Ja niin taidetaan just tuossa linkkaamassa tekstissä sanoa. Siinä vaan ei tuosta ilmoituksesta puhuta mitään. Ainakin puolet halvempi on tuo ilmoitus.
 

fraatti

Vakionaama
Selvyydeksi, että toimenpidelupaa ei vaadita vaan toimenpideilmoituksen, joka ei ole todellakaan niin Byrokraattinen. Ja niin taidetaan just tuossa linkkaamassa tekstissä sanoa. Siinä vaan ei tuosta ilmoituksesta puhuta mitään. Ainakin puolet halvempi on tuo ilmoitus.
Ok. Tuo näyttää olevan kuntakohtaista. Täällä kunnassa toimenpideilmoitus sanaa ei löydy rakennusviraston sivuilta ollenkaan.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Tulipa sitten hankittua 5 paneelia, kiskot ja vähän oheissälää. Koko systeemin pitäisi jäädä noin touhutonniin kun asentelee itse ja soittaa lopuksi sähkärin paikalle. 1,5kwp ja etelän lappeelle. Omien laskelmien mukaan ja vähän niben kulutusta ohjaamalla omaan käyttöön pitäisi säädä kohtuullinen siivu ja verkkoon siirtyä lähes minimaalinen osuus tuotosta.
 

prelude

Vakionaama
Tilasin myös tänään paneelit, tulevat kun tulevat, mutta yhtä asiaa en keskustelusta löytänyt ja verkossakin on ristiriitaista inffoa.
Maadoitatteko paneelit? Jos kyllä niin kuinka paksulla kaapelilla? Maadoitus keskukseen vai puristusliittimeen joka on maadoitus kaapelissa kun se nousee maasta ylös?
Itselleni tulee telineet kestopuusta (pitää koittaa, vaihdetaan alumiiniksi jos tarvii) ja jos paneelit maadoitetaan tuo tämä oman pikku haasteensa kun jokainen paneeli pitää erikseen maadoittaa.
 

noble

Aktiivinen jäsen
Tilasin myös tänään paneelit, tulevat kun tulevat, mutta yhtä asiaa en keskustelusta löytänyt ja verkossakin on ristiriitaista inffoa.
Maadoitatteko paneelit? Jos kyllä niin kuinka paksulla kaapelilla? Maadoitus keskukseen vai puristusliittimeen joka on maadoitus kaapelissa kun se nousee maasta ylös?
Itselleni tulee telineet kestopuusta (pitää koittaa, vaihdetaan alumiiniksi jos tarvii) ja jos paneelit maadoitetaan tuo tämä oman pikku haasteensa kun jokainen paneeli pitää erikseen maadoittaa.
Mitä paneeleita tilasit?
 

fraatti

Vakionaama
Tilasin myös tänään paneelit, tulevat kun tulevat, mutta yhtä asiaa en keskustelusta löytänyt ja verkossakin on ristiriitaista inffoa.
Maadoitatteko paneelit? Jos kyllä niin kuinka paksulla kaapelilla? Maadoitus keskukseen vai puristusliittimeen joka on maadoitus kaapelissa kun se nousee maasta ylös?
Itselleni tulee telineet kestopuusta (pitää koittaa, vaihdetaan alumiiniksi jos tarvii) ja jos paneelit maadoitetaan tuo tämä oman pikku haasteensa kun jokainen paneeli pitää erikseen maadoittaa.
Minä maadoitan, 6 mm2 ulkokäyttöön soveltuvalla kevillä (useasäikeinen, ei monisäikeinen kaapeli), MK 6 KEVI. Asunnon päässä kiinnitys potentiaalintasauskiskoon. Kiskoon kaapelikengällä. Alle olisi hyvä laittaa tähtialuslaatta.




Saksassa valtaosa on kelluvia, ei maadoitettuja asennuksia. Täällä siitä lisää, sivut 49 ja 50.
Guideline - Assessing Fire Risks in Photovoltaic Systems and Developing Safety Concepts for Risk Minimization

Itse paneelien asennusohjeissa viitataan kansallisiin säädöksiin.


Suomessa:


Kuvat ja teksti täältä: Harri Rannikko Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu rakennukseen
Täällä oli myös jotain maadoituksesta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/261157/Nurmio_Juuso.pdf?sequence=2
 
Nykyään kuuluu maadoitukset tehdä 16 mm2 kaapelilla...ja vähimmäisvaatimuksena on että rakennuksen korkein metallinen osa on ainakin maadoitettava...yleensä kuitenkin kaikki isommat osat...
 

prelude

Vakionaama
sama kuin fraatti, musta 300W PERC. 24kpl Thermosunilta. Black friday hintaan sain kun en perhesyistä päässyt tuolloin tilaamaan. Varmaan voi muutkin vielä saada kun kehtaa kysyä.
 

noble

Aktiivinen jäsen
fraatti taisi hankkia Heckert Solarin panelit. Meinaisin kanssa tarttua tuohon Amerisolarin PERC -paneleihin, mutta Amerisolatista ei oikein löytynyt tietoa, millaisia sen paneelit on ollut. Sitten tuli vastaan tämä, että Australian hyväksyntä on syksyllä poistettu:

“The non-conformances identified include the power rating being significantly below the minimum power rating in the specification and the use of components that are outside the scope of the certificate,” states the CEC. “The connectors used also differ from those advised on the datasheet, leading to potential safety issues with mismatched connectors at the time of installation.”
www.solarquotes.com.au/blog/amerisolar-panels-delisting-mb1199/amp/
 
Ylös Bottom