Keskustelua aurinkopaneeleista

Agiles

Aktiivinen jäsen
Kyllähän noissa @korsteeni "3-vaihevertti-ajatuksissa" ihan ymmärrettävä pointti on, jos vaan haluaa ymmärtää.
Kyllä, jos asuu 60-luvun saneerattomassa kerrostalossa.
Tai työntää sen kaiken sähkön aina pelkästään varaajaan, jolloin päästään kysymykseen, että miksi sitten on maksanut turhaan ylimääräistä Grid-Tie invertteristä?


Paistoin tänään lettuja, keskustelun vaiheista välittämättä. Tiskikone, kahvinkeitin, televisio, kaksi kiertovesipumppua, vähän valoja ja kaksi Makitan akkua laturissa yhtäaikaa. Taisi Sanyokin tehdä lämpöä siinä jossain vaiheessa... tai siis kaikissa kolmessa vaiheessa. Luultavasti myös käyttöveden 1,5kW vastuskin käynyt päällä. Autotallin 1,5kW rakennuslämmittimestä en tiedä, jätetään se pois laskuista, aika harvakseltaan se hehkuu näillä keleillä.
Äkkiä laskettuna reilut 7kW yhteensä. Laittaa kuka laittaa yhden vaiheen taakse 25A liittymässä.

Niin ja taivaaltahan tuli siinä räntäsateessa 430W.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Noniin, tänään paistoi jo sen verran lumisateen välistä että huomasin että tehokerroin on kokoajan sen 1 ja kaikki teho tulee pätötehona eikä loistehoa tehdä ollenkaan. :cool:

Kannattaa varmistaa että invertterissä on viimeisin softa ja maa(verkko)valintana Suomi. Vanhemmissa asennuksissa lienee ainakin joissain asetuksena saksa.
G6iJ1iy.png

edit. -vaihdettu kuva parempaan-
 
Viimeksi muokattu:

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Kyllä, jos asuu 60-luvun saneerattomassa kerrostalossa.
Tai työntää sen kaiken sähkön aina pelkästään varaajaan, jolloin päästään kysymykseen, että miksi sitten on maksanut turhaan ylimääräistä Grid-Tie invertteristä?


Paistoin tänään lettuja, keskustelun vaiheista välittämättä. Tiskikone, kahvinkeitin, televisio, kaksi kiertovesipumppua, vähän valoja ja kaksi Makitan akkua laturissa yhtäaikaa. Taisi Sanyokin tehdä lämpöä siinä jossain vaiheessa... tai siis kaikissa kolmessa vaiheessa. Luultavasti myös käyttöveden 1,5kW vastuskin käynyt päällä. Autotallin 1,5kW rakennuslämmittimestä en tiedä, jätetään se pois laskuista, aika harvakseltaan se hehkuu näillä keleillä.
Äkkiä laskettuna reilut 7kW yhteensä. Laittaa kuka laittaa yhden vaiheen taakse 25A liittymässä.

Niin ja taivaaltahan tuli siinä räntäsateessa 430W.

Sehän on hienoa, pieni korjaus, asumme 1890 rakennetussa 2 kerroksisessa hirsitalossa.
Letut on yleensä hyviä mansikkahillolla, siinä(kin) olen laatuihminen, elikkä omalaatuinen, laitan väliin makkaraa ja silliä....nam. Juomana tietenkin Campari soodalla.
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Noniin, tänään paistoi jo sen verran lumisateen välistä että huomasin että tehokerroin on kokoajan sen 1 ja kaikki teho tulee pätötehona eikä loistehoa tehdä ollenkaan. :cool:

Kannattaa varmistaa että invertterissä on viimeisin softa ja maa(verkko)valintana Suomi. Vanhemmissa asennuksissa lienee ainakin joissain asetuksena saksa.
...
Mites niille variksille kävi? Laitatko käppyrän näkyviin?
 

oilman

The Cable Guy
Mistä suosittelette valmista aurinkosähkö järjestelmää (verkkoon 230v) hankittavaksi?
Asennus toki jäisi itselle.
 

Otso

Aktiivinen jäsen
Noniin, tänään paistoi jo sen verran lumisateen välistä että huomasin että tehokerroin on kokoajan sen 1 ja kaikki teho tulee pätötehona eikä loistehoa tehdä ollenkaan. :cool:

Kannattaa varmistaa että invertterissä on viimeisin softa ja maa(verkko)valintana Suomi. Vanhemmissa asennuksissa lienee ainakin joissain asetuksena saksa.

Otin tänään käyttöön eikä ollut Suomea, joten laitoin International 50Hz. Pitääpä hommata nuo softapäivitykset. Lisäksi minulla on vaikeuksia Solar Webin käyttöönotossa. Invertteriä lisätessä appi kaatuu aina viimeistelykohdassaKokeillu jo kahdella eri ompputuotteella, mutta molemmissa sama vika. Onko muilla ollut vastaavia ongelmia?
 

noble

Aktiivinen jäsen
Ei taida huhtikuusta huippukuukautta tulla, ainakaan täällä Etelä-Pohjanmaalla. Toista viikkoa pilvimassa päällä ja lunta sataa neljättä päivää. Yleensä illalla aina lumi sulanut paneelien päältä, mutta yöllä taas puskenut lisää lunta.
 

-ww-

Aktiivinen jäsen
Tarvis saada vielä maalämpöön sopivat säädöt että saadaan enemmän energiaa talteen.
Autoon tuota sähköä pitäs myös tankata lähiaikoina kun rajat aukeaa.
Muutenkin kun järjestelmän sai pikkurahalla niin miksipä ei, tuleepahan kelloon lisää tuottavia tunteja ja hämärässäkin painaa vielä kilowattia.
 

jmaja

Vakionaama
Tarvis saada vielä maalämpöön sopivat säädöt että saadaan enemmän energiaa talteen.
Mitäs tuossa voi tehdä? Lämmittää käyttövettä aurinkopainotteisesti? Talon lämmitystä ei kai voi noin painottaa, kun auringonpaiste lämmittää muutenkin taloa. Tietysti johonkin suureen varaajaan voi ladata lämpöä, mutta se vaatii shuntin joka piiriin ja COPin huononeminen vie merkittävän osan säästöstä.
 

roots

Hyperaktiivi
Tietysti johonkin suureen varaajaan voi ladata lämpöä, mutta se vaatii shuntin joka piiriin ja COPin huononeminen vie merkittävän osan säästöstä.
Teoriassa COP:sta sinänsä tulee oo jos saa auringon tuoton, pumpun tehon ja talon muun kulutuksen passattua tai pumpun käydessä sähöä menee silti verkkoon ja siltikin jos aurinko tuottaa puolet pumpun sähköstä niin yhteis-coppia se nostaa...
@-ww- keissistä en tiedä onko varastointikykyä, LV varmaan ainakin on.
 

-ww-

Aktiivinen jäsen
Näillä keleillä nyt saa lattioihin painaa reilusti lämpöö, varaaja on vain niben oma, ehkä 180L.
Se lämpiää verkkosähköllä normaalisti 36 - 42c. Auringolla 95c. Lattioihin menee auringolla +4 käyrää, talossa on huonetermarit millä saadaa liika lämpö ohjattua autotallin lattiaan, se toimii hyvänä varaajana. Kesällä sähköö onkin turhan paljon tarjolla, mut siinähän on. Tesla suunnitelmissa joten sinne sitä saa sitten tulevaisuudessa hukattua. Nämä siis on vasta työn alla, tuo lattian ylilämmitys on ollut kytkettynä vasta kaksi päivää, ja molempina päivinä lumet katolla. Viikon verran pelailtu ajastimella.

1586944580383.png
 

jmaja

Vakionaama
Teoriassa COP:sta sinänsä tulee oo jos saa auringon tuoton, pumpun tehon ja talon muun kulutuksen passattua tai pumpun käydessä sähöä menee silti verkkoon ja siltikin jos aurinko tuottaa puolet pumpun sähköstä niin yhteis-coppia se nostaa...
Jos lattialämmitystalossa vaikkapa riittäisi 30 C menovesi lämmityskaudella aurinkoenergiaa saadessa ja varastointi tehdään 50 C:hen. COP suunnilleen puolittuu eli kulutettiin tuplamäärä sähköä. 500 l varaajaan olisi saanut varattua 12 kWh tuolla. Paljonko säästää 12 kWh ostosähkön säästöllä vs. 24 kWh myyntisähkön vähentymä? Mikä on takaisinmaksu tuota varten tehdyillä investoinneilla (ylikokoinen varaaja, ylimääräinen shunttiryhmä + säätölogiikka ja aurinkosähkön käytön ohjaus)?
 

-ww-

Aktiivinen jäsen
Varaaja joo menee vastuksilla jostain 60c ylöspäin.
Sähkön ostohinta yhteensä n. 16c/kWh ja myynti pörssillä. Tässä kuussa ollut aika huikeeta 1-2 c/kWh.
Mielummin lämmitän vaikka rakentamatonta terassia infrapunalla kuin että möisin tohon rahaan yhtään ulospäin. Lattialämmön normi menovesi jossain 21-25c riippuen keleistä. Tallissa on vaffa 95m2 laatta mitä voi lämitellä "lämpimikseen".

Börs:
1586946457933.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ongelma:

F1255 käyttöveden luksustilan maksimilämpötila 70c.
Saisko tuon jollain jipolla ylemmäs?

Joissain MLP:ssa käyttöveden maks lämpö on määrätty joissain koneen sisäisissä parametreissä. Ei Viessmannissakaan onnistu tuon korkeampi veden lämpötila. Ellei ota riskiä ja peukaloi arvoja itse, riskeistä en osaa sanoa mitään.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Kyllä, jos asuu 60-luvun saneerattomassa kerrostalossa.
Tai työntää sen kaiken sähkön aina pelkästään varaajaan, jolloin päästään kysymykseen, että miksi sitten on maksanut turhaan ylimääräistä Grid-Tie invertteristä?

Onko parempia neuvoja hyödyntää aurinkovoimalla tuotettu sähkö kun työntää se auringonpaisteella varaajaa ja käyttää seuraavana yönä tai myöhemmin, kun meillä ei yöllä aurinko paista, sehän on silloin kaikki hyödynnetty toisin kuin sinun järjestelmässä, kun kirjoituksesi mukaan puolet menee hukkaan ja samalla ostat sen hyödyntämättömän sähkön.
Minulla ei (vielä) oikein tuo tuotto ja kulutus kohtaa kunnolla. Tuosta vähäisestäkin menee ~½ myyntiin.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi

Aren ja Fortumin yhteisprojekti S-ryhmälle, 10 MWp. Löysä liitos todennäköisesti jossain. Eikä tämä ole ainut s-ryhmä kohde missä on kärynnyt.

 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Nuista paloriskeistä tuli mieleen.

Aurinkopaneeli on luonteeltaan vakiovirtalähde (kuormitettuna). Normi verkkosähkö on vakiojännitelähde.

Vakiojännitelähteellä sulake/johdonsuoja on hyvä suojaväline. Verkko ei oo moksiskaan jos virta tipahtaa nollaan.

Vakiovirtalähteellä sama ilmiö on jännitteen puolella: Jos jännite pakotetaan (oikosulku) nollaan, ei paneli siitä ole moksiskaan. Lämpeneminenkin on vain sen verran mitä auringonvalon lämmittävä vaikutus on (tosin ehkä joitan paikallisia hot-spotteja löytyy).

Eli oisko ideaa jos panelikohtaisesti olisi laukeava ylijännitesuoja, joka vetää lähdön oikosulkuun mikäli jännite nousee liian ylös.

Mutta saako trippijännitteen tunattua sopivalle tasolle, toi virta-jännitekäyrä tippuu aika rajusti jännitteen noustessa, joten käryävän systeemin panelijännite saattaa olla vain muutamia prosentteja normijännitettä isompi.

Mutta palotilanteessa tosta voisi olla suurtakin hyötyä. Jos DC-turvakytkin katkaistaan, laukeaa jokaisen panelin ylijännitesuoja ja koko dc-ketju menee kertalaakista jännitteettömäksi.

Nykyasennuksillahan jos palo on sulattanut jonkun johdon sähköisesti kiinni maadoitettuun kiskoon, on paneliketjun toisessa päässä täydet jännitteet vaikka kuinka sitä DC-turvakytkintä räpläisi...

-Topi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nuista paloriskeistä tuli mieleen.

Aurinkopaneeli on luonteeltaan vakiovirtalähde (kuormitettuna). Normi verkkosähkö on vakiojännitelähde.

Vakiojännitelähteellä sulake/johdonsuoja on hyvä suojaväline. Verkko ei oo moksiskaan jos virta tipahtaa nollaan.

Vakiovirtalähteellä sama ilmiö on jännitteen puolella: Jos jännite pakotetaan (oikosulku) nollaan, ei paneli siitä ole moksiskaan. Lämpeneminenkin on vain sen verran mitä auringonvalon lämmittävä vaikutus on (tosin ehkä joitan paikallisia hot-spotteja löytyy).

Eli oisko ideaa jos panelikohtaisesti olisi laukeava ylijännitesuoja, joka vetää lähdön oikosulkuun mikäli jännite nousee liian ylös.

Mutta saako trippijännitteen tunattua sopivalle tasolle, toi virta-jännitekäyrä tippuu aika rajusti jännitteen noustessa, joten käryävän systeemin panelijännite saattaa olla vain muutamia prosentteja normijännitettä isompi.

Mutta palotilanteessa tosta voisi olla suurtakin hyötyä. Jos DC-turvakytkin katkaistaan, laukeaa jokaisen panelin ylijännitesuoja ja koko dc-ketju menee kertalaakista jännitteettömäksi.

Nykyasennuksillahan jos palo on sulattanut jonkun johdon sähköisesti kiinni maadoitettuun kiskoon, on paneliketjun toisessa päässä täydet jännitteet vaikka kuinka sitä DC-turvakytkintä räpläisi...

-Topi

Maailmalla on jonkinlaisia suojia jo olemassa. Lisäksi solaredge vetää panelikohtaisesti kaikki kylmäksi(oikosulkuun). En ole itse perehtynyt kumpaankaan tosin.

Oliko jossain maininta että tuo oli palanut DC puolelta? Itse näin kuvia yhdestä hiljattain sattuneesta vastaavasta ja se oli palanut AC-puolelta.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Oliko jossain maininta että tuo oli palanut DC puolelta? Itse näin kuvia yhdestä hiljattain sattuneesta vastaavasta ja se oli palanut AC-puolelta.

Jossain määrin epäolennaista kummalta puolelta nyt oli palanut. Väitän että palo voi tulla helposti kummalta vaan, mutta DC-puolelta jopa helpommin kun valokaaret ei tuppaa sammumaan nollavirran hetkellä.

Pohdittiin tota yhden elektroniikka-alan kaverin kanssa ja päädyttiin rakenteeseen:

- Jokaisessa panelissa on tehtaalta lähtiessä (tai jälkiasennettuna) suojaelektroniikka, joka suojaavassa tilassa vetää panelin oikosulkuun (noin kuuden sarjaankytkety diodin kautta).

- Jokaisessa panelissa on takaperin kuutisen diodia sarjassa.

- Kytkemätön paneli on oikosulussa, jolloin DC-kaapelien asennusta ei tartte tehdä jännitetyönä (kuten nykyään).

- Invertteri viestittää muutaman kilohertsin virtaviestillä paneeleille luvan että saavat käynnistyä. Mikäli kaikki panelit on suoja-tilassa, ni invertteri syöttää takaperoista jännitettä, jotta saa virran kulkemaan joka panelille.

- Jos invertteriltä tuleva viesti katoaa, paneeli vetää ittensä oikariin parin sekunnin sisällä.

Tämmoinen elektroniikka maksaa muutaman taalan per paneli, alle taalan jos määrät riittävän isoja.

Normi-invertterin eteen voi laittaa purkin joka generoi ton "lupa syöttää sähköä" viestin. Tämmoinen maksanee kympin pari kun tarttee koteloinninkin. Virtaviestin voi injektoida DC-kaapeliin virtamuuntajalla, jolloin aparaatti saadaan helposti kestämään kymmeniä ampeereita eikä siihen oikein voi tulla fataalia vikaa.

Noi kuudehkot sarjadiodit paneleihin sitä varten että jättää nelisen volttia jännitettä diodien yli, josta panelissa oleva elektroniikka saa sähkönsä.

Lisäksi paneleissa voisi olla myös valokaarentunnistustoiminto, joka vian havaittuaan pistää sellaiseen suojatilaan, että pitää tulla spesiaaliviesti invertterin suunnalta joka kuittaa vian, eli ei automaattisesti palautuva (eeprommiin tieto että valokaarivika odottaa kuittausta). En ole tutustunut miten noi valokaaritunnistimet toimii, mutta eiköhän se suurtaajuista pörinää yritä haistella.

Tällainen systeemi mene DC-puolelta jännitteettömäksi jos mistä tahansa syystä dc-ketju katkeaa.

-Topi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jossain määrin epäolennaista kummalta puolelta nyt oli palanut. Väitän että palo voi tulla helposti kummalta vaan, mutta DC-puolelta jopa helpommin kun valokaaret ei tuppaa sammumaan nollavirran hetkellä.

Pohdittiin tota yhden elektroniikka-alan kaverin kanssa ja päädyttiin rakenteeseen:

- Jokaisessa panelissa on tehtaalta lähtiessä (tai jälkiasennettuna) suojaelektroniikka, joka suojaavassa tilassa vetää panelin oikosulkuun (noin kuuden sarjaankytkety diodin kautta).

- Jokaisessa panelissa on takaperin kuutisen diodia sarjassa.

- Kytkemätön paneli on oikosulussa, jolloin DC-kaapelien asennusta ei tartte tehdä jännitetyönä (kuten nykyään).

- Invertteri viestittää muutaman kilohertsin virtaviestillä paneeleille luvan että saavat käynnistyä. Mikäli kaikki panelit on suoja-tilassa, ni invertteri syöttää takaperoista jännitettä, jotta saa virran kulkemaan joka panelille.

- Jos invertteriltä tuleva viesti katoaa, paneeli vetää ittensä oikariin parin sekunnin sisällä.

Tämmoinen elektroniikka maksaa muutaman taalan per paneli, alle taalan jos määrät riittävän isoja.

Normi-invertterin eteen voi laittaa purkin joka generoi ton "lupa syöttää sähköä" viestin. Tämmoinen maksanee kympin pari kun tarttee koteloinninkin. Virtaviestin voi injektoida DC-kaapeliin virtamuuntajalla, jolloin aparaatti saadaan helposti kestämään kymmeniä ampeereita eikä siihen oikein voi tulla fataalia vikaa.

Noi kuudehkot sarjadiodit paneleihin sitä varten että jättää nelisen volttia jännitettä diodien yli, josta panelissa oleva elektroniikka saa sähkönsä.

Lisäksi paneleissa voisi olla myös valokaarentunnistustoiminto, joka vian havaittuaan pistää sellaiseen suojatilaan, että pitää tulla spesiaaliviesti invertterin suunnalta joka kuittaa vian, eli ei automaattisesti palautuva (eeprommiin tieto että valokaarivika odottaa kuittausta). En ole tutustunut miten noi valokaaritunnistimet toimii, mutta eiköhän se suurtaajuista pörinää yritä haistella.

Tällainen systeemi mene DC-puolelta jännitteettömäksi jos mistä tahansa syystä dc-ketju katkeaa.

-Topi

Kaliforniassa taitaa jonkinlainen kylmäksi pistävä laite olla pakollinen jos olen oikein ymmärtänyt. En kuitenkaan löytänyt sitä värkkiä mistä olin joskus lueskellut. Tuossa taitaa olla käsitelty tuota velvoitetta.


Silmille hyppäsi selaillessa SMA:n sivulta myös tälläinen.
Siellä noista paloista on todettu näin eli iso osa on suunnittelu/asennusvirheitä.
Z1esGkH.png


Samoin joskus silmiin osui juttu missä oli mainittu että muistaakseni briteissä yllättävän suuri osa paloista oli lähtenyt DC-puolen erottimesta/turvakytkimestä. Eräs asentaja mainitsikin että mitä ehyempi tuo puolen kaapelointi on niin sitä parempi ja siksi hänkään ei asenna turvakytkintä DC-puolelle jos sellainen katkaisulaite löytyy jo invertteristä.

En tiedä harrastetaanko lämpökamerakuvausta näissä kuinka paljon mutta mulla on sellainen käry että taitaa olla yleistymään päin...
Meillä töissä ainakin kuvaillaan noita kaikkia kaappeja säännöllisesti juuri tälläisten takia.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Samoin joskus silmiin osui juttu missä oli mainittu että muistaakseni briteissä yllättävän suuri osa paloista oli lähtenyt DC-puolen erottimesta/turvakytkimestä. Eräs asentaja mainitsikin että mitä ehyempi tuo puolen kaapelointi on niin sitä parempi ja siksi hänkään ei asenna turvakytkintä DC-puolelle jos sellainen katkaisulaite löytyy jo invertteristä.

Tarkoitat varmaan että turvakytkimen kontaktit on riski käryämiskohteena? (Eikä ruuviliitokset)

-Topi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tarkoitat varmaan että turvakytkimen kontaktit on riski käryämiskohteena? (Eikä ruuviliitokset)

Täytyi tarkistaa oliko tuossa mainintaa että mistä oli tarkalleen ottaen kyse. Huonosta suunnittelusta ja asennuksesta DC-kytkimien osalta on tuossa mainittuna. Asennuksen piikkiin ehkä enemmän se ruuviliitos. Suunnittelu on sitten varsin laaja käsite että mitä se voi tarkoittaa(itse laitetta ja sen toteutusta, sijoitusta yms... )? Toiseksi yleisin syy oli dc-puolen liitin.

It was found that direct current (DC) isolators presented the greatest fire risk as the probable cause of 26 of the 80 fires, which the report said were due to poorly designed and installed isolators. DC connectors were the second major fire risk, the cause of five probable and seven possible fires.
https://www.power-technology.com/news/uk-solar-panel-fires-report/

Yleisestiottaen jokainen liitos/katkos kai sitä riskiä kasvattaa verrattuna ehjään johtoon? Ja dc-kytkimissä kontaktien osalta ikä ja varmaan myös olosuhteet kuten kosteus, lämpötila yms..

mjfiMUF.png

Tuossa saksalaisten tutkimuksessa on dc-kytkimistä juttua sivusta 63 ->

Osa näyttää käryävän tunnistamattomaan kuntoon
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Luulen, epäilen, melkein tiedän, että noissa suuremmissa yksiköissä nuo jännitteet tekevät osuutensa noihin käryihin, pienemmissä yksiköissä harvemmin 1000V looppeja, siinä on jo valokaarella pituutta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Luulen, epäilen, melkein tiedän, että noissa suuremmissa yksiköissä nuo jännitteet tekevät osuutensa noihin käryihin, pienemmissä yksiköissä harvemmin 1000V looppeja, siinä on jo valokaarella pituutta.

Joskus selailin tuota yllä mainittua lappua ja siinä oli mainittu valokaarista sivulla 40 näin. Eli jostain 60 V tietämiltä jo 2 A riittää valokaareen kun kyseessä on kupari elektrodit.
Dil2KQX.png


4:llä paneelillakin käryää jo hyvin.
 

sundanic

Jäsen
Joskus selailin tuota yllä mainittua lappua ja siinä oli mainittu valokaarista sivulla 40 näin. Eli jostain 60 V tietämiltä jo 2 A riittää valokaareen kun kyseessä on kupari elektrodit.
Dil2KQX.png


4:llä paneelillakin käryää jo hyvin.
Kyllähän tuolla melkein 1,6mm puikolla hitsais jotain peltiä.
 
Ylös Bottom