Keskustelua aurinkopaneeleista

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Pohjois Euroopassa jatkossa myös auringon takia negatiivisia hintoja?
Varmaankin - vetymiehet kiittävät. Aurinkoa tulee sinne mihin ei myllyjä haluta - Helsingin myllytkin ovat Pohjanmaalla. Hinnat alkavat olla sillä tasolla että niitä alkaa tulla pitkin kattoja koska se kannattaa rahallisesti. Nykyisissä tuulivoimainvestoinneissa hinta on euron nimelliswatti, mutta tuulivoiman rakennus on vielä aika raskasta kymmenien megawattien kerta-asennusta. Aurinkosähköjä tulee pienemmissä erissä - ei taida enää juuri isompaa kauppaa nousta niin ettei katolla ole paneeleita kun niillä saa sitä kesäjäähyä tehtyä.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Pohjois Euroopassa jatkossa myös auringon takia negatiivisia hintoja?
Tuota aurinkoisten päivien laskevaa spot-hintakehitystä olen itse spekuloinut jo pidempään paneelihankintaa miettiessäni. Tma-laskelmissa ei kyllä kannata verkkoon myytävälle sähkölle pidemmällä aikavälillä antaa sitäkään vähäistä arvoa, joka sille yleensä merkataan. Mieluummin ohjaa ylijäämän vaikka väkisin vastuksille vedenlämmitykseen ja muutenkin panostaa mahdollisuuksien mukaan oman käytön osuuden kasvattamiseen maksimituottojen sijaan.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Tässä muutaman viikon viritellyt itsellekin aurinkopaneeleja katolle ja kun tuo saadaan toimimaan niin tarvisi varmaa sopparitkin tehdä. Ollaan Elenian verkossa kiinni joten sinne tuotantosoppari mutta miten tuo myynti kannattaa hoitaa? Vattenfall myy nyt pörssisähköä meille mutta tuotakin voi muutta. Mikä mahtaisi olla kustannustehokkain osto/myynti soppari jatkossa?

Järjestelmä on 19kpl Heckertin 330Wp niin että 7kpl tallin katolla itä-kaakkoon ja 12kpl etelä-lounaaseen yhteensä 6,3kWp. SMA Tripower 6.0 invertteri ja Elgrid Smart Meter mittaamaan tulevaa ja menevää virtaa.

Hain ARA tukea vilppiä varten viime kesänä ja samalla tällekin myönnetty vajaan kolmanneksen tuki. Itseasentaen kuten vilppikin, sähkäri toki tulee kytkemään tämänkin verkkoon aikanaan. Tallin katolla telineet jo valmiina, invertterikin paikallaan, talon katolla en ole vielä käynytkään. Sinne seuraavaksi telineitä nikkaroimaan kun ne tallin katolla jo harjoiteltu. Harjakorkeus n. 8,5m niin tallin katolla oli kivempi opetella.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Harvemmin muu kuin oma sähköyhtiö sitä suostuu ostamaan. Yleensä hyvitys tehdään sähkölaskulla ja harva sähkönmyyjä haluaa pelkkiä muutamien eurojen hyvityslaskuja laitella.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tässä muutaman viikon viritellyt itsellekin aurinkopaneeleja katolle ja kun tuo saadaan toimimaan niin tarvisi varmaa sopparitkin tehdä. Ollaan Elenian verkossa kiinni joten sinne tuotantosoppari mutta miten tuo myynti kannattaa hoitaa? Vattenfall myy nyt pörssisähköä meille mutta tuotakin voi muutta. Mikä mahtaisi olla kustannustehokkain osto/myynti soppari jatkossa?

Järjestelmä on 19kpl Heckertin 330Wp niin että 7kpl tallin katolla itä-kaakkoon ja 12kpl etelä-lounaaseen yhteensä 6,3kWp. SMA Tripower 6.0 invertteri ja Elgrid Smart Meter mittaamaan tulevaa ja menevää virtaa.

Hain ARA tukea vilppiä varten viime kesänä ja samalla tällekin myönnetty vajaan kolmanneksen tuki. Itseasentaen kuten vilppikin, sähkäri toki tulee kytkemään tämänkin verkkoon aikanaan. Tallin katolla telineet jo valmiina, invertterikin paikallaan, talon katolla en ole vielä käynytkään. Sinne seuraavaksi telineitä nikkaroimaan kun ne tallin katolla jo harjoiteltu. Harjakorkeus n. 8,5m niin tallin katolla oli kivempi opetella.
Itse myyn Väreelle sähkön. Maksavat tunnin spot -0.2 snt/kWh ja hyvitys kerran vuodessa. Eivät edellytä muuta sopimusta kyseiseen yritykseen.

Pikkurahojahan nuo ovat, katsoin juuri niin 39,96e on tullut hyvitystä tämän vuoden osalta. Keskimyyntihinta ylijäämälle on ollut 4,5 snt/kWh.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
DC-johtojen suojauksesta sellaista miettinyt kun nyt tallin katolta tuon johdot alumiinisessa JAPP putkessa suojattuna harjalta käytännössä suoraan alas tallin ja katoksen väliseen seinään tallinpuolella olevalle invertterille niin mitens talon puolelta.

Talon yläpohjaan mulla menee rosteriset putket jotka laitettiin rakennusaikana aurinkokeräin varaukseksi ja nyt niitä ei tule, niin voiko tuota rosterista putkea käyttää suojaputkena DC kaapelien alastuontiin katolta? Joudun joka tapauksessa tuomaan DC johdot sisälle kun yhteys tallilla olevaan invertterin menee talon sähkökaapin ja tallin mittakeskuksen välisen putkituksen kautta. Tuonne väliputkeen olen jo muutama kesä sitten kaapelit vetänytkin.

Tuo olisi helpoin toteuttaa ja DC turvakytkimellekin saan piston tehtyä ulkoseinään halutessa. Tai sitten jätän sen sisälle piiloon. Silloin siitä ei ole kyllä ulkopuolisille hyötyä, esim. tulipalon sattuessa. Invertterissä on kyllä kunnon mekaaninen suojakytkin niin lain ja asetuksen mukaan sekin riittäisi. Matka vaan on aika pitkä niin talon puolelle hyvä johonkin laittaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo olisi helpoin toteuttaa ja DC turvakytkimellekin saan piston tehtyä ulkoseinään halutessa. Tai sitten jätän sen sisälle piiloon. Silloin siitä ei ole kyllä ulkopuolisille hyötyä, esim. tulipalon sattuessa. Invertterissä on kyllä kunnon mekaaninen suojakytkin niin lain ja asetuksen mukaan sekin riittäisi. Matka vaan on aika pitkä niin talon puolelle hyvä johonkin laittaa.
Ei palokuntaa DC puolen turvakytkimet kiinnosta. Eihän se kuitenkaan estä kuin sen että sähkö on sieltä invertterin päästä kahdesta johdosta poikki. Käytännössä sammuttamiseen panelit eivät taida juurikaan vaikuttaa.
 

kariky

Jäsen
Päivätuotot välillä ihan kohtuullisia, yllättävän pilvisiä päiviäkin ollut välillä. Tämänvuotinen maksimi 31,8 kWh (toukokuu 30. pvä).
1626467856841.png
 

markok

Aktiivinen jäsen
Olen itsekin harkinnut aurinkopanelien asennusta, mutta mielenkiintoa on rajoittanut talon etelä-pohjois suuntainen harja. Onko tällaiseen taloon mitään järkeä laittaa aurinkopaneeleita? Lännen puolelta aurinko ei pääse paistamaan esteittä, mutta idän puolelta ei olisi mitään varjostavia tekijöitä. Eniten sähköä tulisi siis aamupäivästä ja luonnollinen kulutushan on silloin pienintä. Kuinka paljon tällaisessa tapauksessa nykyiset panelit pystyvät ottamaan sähköä etelän suunnasta viistosti?

Paras paikka paneeleille meillä olisi erillisen autotallin katto, jonka harjan suunta on kuitenkin sama kuin talossa. Vaatiiko paneleiden asennus tällaisessa tapauksessa jotain erityistoimenpiteitä? Pääkeskus on talossa, mutta talliin tulee 5x6mm2 kaapelilla sähköt ja siellä on oma ryhmäkeskus.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Olen itsekin harkinnut aurinkopanelien asennusta, mutta mielenkiintoa on rajoittanut talon etelä-pohjois suuntainen harja. Onko tällaiseen taloon mitään järkeä laittaa aurinkopaneeleita? Lännen puolelta aurinko ei pääse paistamaan esteittä, mutta idän puolelta ei olisi mitään varjostavia tekijöitä. Eniten sähköä tulisi siis aamupäivästä ja luonnollinen kulutushan on silloin pienintä. Kuinka paljon tällaisessa tapauksessa nykyiset panelit pystyvät ottamaan sähköä etelän suunnasta viistosti?

Paras paikka paneeleille meillä olisi erillisen autotallin katto, jonka harjan suunta on kuitenkin sama kuin talossa. Vaatiiko paneleiden asennus tällaisessa tapauksessa jotain erityistoimenpiteitä? Pääkeskus on talossa, mutta talliin tulee 5x6mm2 kaapelilla sähköt ja siellä on oma ryhmäkeskus.
Tuolta voit omilla tiedoilla arvioida tuottoja.

Itse asentelin aurinkovirran ohjaamana panelistot talon ja tallin katolle nyt keväällä. Omaa projektia mietin pitkään ja lopullisen päätöksen taisi ratkaista ARA energia-avustuksen saaminen VILP projektille, jonka kylkeen tuuppasin paneelit ja sain niille samalla hakemuksella vajaan kolmanneksen tuen kuluista. Aurinkovirtaa voin suositella itseasentajalle, Purolla pitkältä ajalta ymmärrystä ja kokemusta asennuksista ja ohjauksista. Itse harjoittelin matalammalle tallin itä-kaakkois lappeelle ensin 7 paneelin asennuksen ja sitten talon etelä-lounas lappeelle 12 panelin rivin. Talon katto aika optimi suuntaan mutta tuo harjoittelukohde oli tosi hyvä. Oppi rutiinit ennen kun meni 9m korkeuteen heilumaan. Itsellä korkeanpaikan kammoa ja 6m ylitys alkaa tuntumaan levottomuutena jaloissa... Kunta vaatii toimenpidelupa yli 20m2 panelistolle niin jakamalla panelit kahdelle katolle vältin sen. Säästyneillä varoilla otin yhden paneelin tallin katolle enemmän, jolla kompensoin (ja ylikin) huonomman kulman. Etu myös se että tuottohuippu ei ole niin terävä vaan levittäytyy pidemmälle ajalle jolloin sen hyötykäyttö helpompaa.
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Ohessa oman paneliston, 2x10 panelia 285W/paneli, tuottokäyrät parin päivän takaa.
Ryhmien suunnat itä-kaakko ja etelä-lounas, kallistuskulma 22 astetta.
Eri suuntiin olevat panelistot pidentää tuottoaikaa mikä on parempi kuin lyhyt ja suuri hetkellinen tuotto.
Aurinko_01.jpg
 

markok

Aktiivinen jäsen
Tuolta voit omilla tiedoilla arvioida tuottoja.

Itse asentelin aurinkovirran ohjaamana panelistot talon ja tallin katolle nyt keväällä. Omaa projektia mietin pitkään ja lopullisen päätöksen taisi ratkaista ARA energia-avustuksen saaminen VILP projektille, jonka kylkeen tuuppasin paneelit ja sain niille samalla hakemuksella vajaan kolmanneksen tuen kuluista. Aurinkovirtaa voin suositella itseasentajalle, Purolla pitkältä ajalta ymmärrystä ja kokemusta asennuksista ja ohjauksista. Itse harjoittelin matalammalle tallin itä-kaakkois lappeelle ensin 7 paneelin asennuksen ja sitten talon etelä-lounas lappeelle 12 panelin rivin. Talon katto aika optimi suuntaan mutta tuo harjoittelukohde oli tosi hyvä. Oppi rutiinit ennen kun meni 9m korkeuteen heilumaan. Itsellä korkeanpaikan kammoa ja 6m ylitys alkaa tuntumaan levottomuutena jaloissa... Kunta vaatii toimenpidelupa yli 20m2 panelistolle niin jakamalla panelit kahdelle katolle vältin sen. Säästyneillä varoilla otin yhden paneelin tallin katolle enemmän, jolla kompensoin (ja ylikin) huonomman kulman. Etu myös se että tuottohuippu ei ole niin terävä vaan levittäytyy pidemmälle ajalle jolloin sen hyötykäyttö helpompaa.
Täytyypä perehtyä tuohon laskuriin. Kiitos linkistä.

Miten toteutit käytännössä paneleiden kytkennän kun ne sijaitsevat kahdella eri katolla? Onko molemmissa rakennuksissa omat invertterit? Asennuksen saisin kyllä tehtyä itse niin pitkälle kuin vain luvat antaa myöden. Meillä on matalat rakennukset niin se helpottaa asiaa. Paneleiden nostoon katolle pitäisi kyllä apuvälineitä kehitellä, mutta muuten liikkuminen katolla ei ole ongelma.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Täytyypä perehtyä tuohon laskuriin. Kiitos linkistä.

Miten toteutit käytännössä paneleiden kytkennän kun ne sijaitsevat kahdella eri katolla? Onko molemmissa rakennuksissa omat invertterit? Asennuksen saisin kyllä tehtyä itse niin pitkälle kuin vain luvat antaa myöden. Meillä on matalat rakennukset niin se helpottaa asiaa. Paneleiden nostoon katolle pitäisi kyllä apuvälineitä kehitellä, mutta muuten liikkuminen katolla ei ole ongelma.
Mulla on invertteri autotallissa, mittakeskus katoksessa seinän toisella puolella ja suojaputki talon keskukseen, josta menee sähköt ja tulee talon panelien johdot tallille. Invertterissä kaksi sisääntuloa eli molemmimme kentille omansa. Paneelit nostettiin tallin katolle sellaisessa kehyksessä minkä nikkaroin ihan naruilla tikkaita liukuna käyttäen ja talon katolle vuokrasin henkilönosturin jonka koriin kehys kiinnitettiin ja sillä nosteltiin ylös. Alhaalla oli kaksi nostamassa kyytiin, korissa kuski ja kaksi katolla laittamassa paikalleen. Meni aika kivuttomasti.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Mulla on invertteri autotallissa, mittakeskus katoksessa seinän toisella puolella ja suojaputki talon keskukseen, josta menee sähköt ja tulee talon panelien johdot tallille. Invertterissä kaksi sisääntuloa eli molemmimme kentille omansa. Paneelit nostettiin tallin katolle sellaisessa kehyksessä minkä nikkaroin ihan naruilla tikkaita liukuna käyttäen ja talon katolle vuokrasin henkilönosturin jonka koriin kehys kiinnitettiin ja sillä nosteltiin ylös. Alhaalla oli kaksi nostamassa kyytiin, korissa kuski ja kaksi katolla laittamassa paikalleen. Meni aika kivuttomasti.
Tuo laskuri oli kyllä todella hyvä ainakin jos pitää edes kohtuu hyvin paikkaansa. Yllätyin siitä miten vähän tuotto putoaa minun asennussuunnalla suoraan etelään asennettuun verrattuna. Nyt kun tarkan suunnan katsoin niin -66° se oli laskuriin syötettävänä arvona. Suunta siis idän ja kaakon välillä. Mietin jossain vaiheessa olisiko paneleita mahdollista saada asennettua talon päätyyn lähes suoraan etelään päin, mutta laskurin mukaan tuotto paneli pystyyn asennettuna on huonompi vaikka ilmansuunta olisi parempi. Tuon vaihtoehdon voi siis unohtaa suoraan. Vielä kun laskurista näkisi miten asennussuunta vaikuttaa eri aikaan saatavaan tuottoon niin olisi hyvä. En ainakaan itse löytänyt tuollaista valintaa.

Pitääkö invertteriltä mennä kaapelointi suoraan sähkömittarille vai voisiko sen minun tapauksessa kytkeä autotallin keskuksen yhteyteen?
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Minulla vastaava systeemi eli paneelit tallin katolla ja tallissa oma sulaketaulu jonka viereen asensin invertterin ja siitä piuhat sulaketaululle.Minulla myös siinä mielessä tämä on parempi paikka invertterille kun varastossa on aina viileämpää mitä olisi talon teknisessä tilassa (lämmityslaitteet ja mm. aurinkokeräimen varaaja) jonne tulee sähkönsyöttö ja jossa itse päätaulu ja sähkömittari sijaitsevat.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Moro

Minulla vastaava systeemi eli paneelit tallin katolla ja tallissa oma sulaketaulu jonka viereen asensin invertterin ja siitä piuhat sulaketaululle.Minulla myös siinä mielessä tämä on parempi paikka invertterille kun varastossa on aina viileämpää mitä olisi talon teknisessä tilassa (lämmityslaitteet ja mm. aurinkokeräimen varaaja) jonne tulee sähkönsyöttö ja jossa itse päätaulu ja sähkömittari sijaitsevat.
Tällainen asennus se sitten varmaan itsellekin tulisi kun panelit päätyy hankkimaan. Meillä invertterin sijoitusta autotalliin puoltaa myös se, että talon pääkeskus on tuulikaapissa ja siinä ei juuri ole tilaa sijoittaa invertteriä järkevästi.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Ja vielä yksi + autotalliasennukselle,saa vertti pitää omat flektihurinansa siellä ihan oman itsensä ja auton kanssa.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Jos tallilta on tarpeeksi paksu kaapeli sekä tallin kuorman kannalta että invertterin niin ei minusta mitään ongelmaa kytkeä invertteriä talliin. Inverterin kautta tuleva virta on vielä vastakkaista tallin muuhun kuormaan nähden niin ei pitäisi sitä kauttakaan olla tarpeen kasvattaa kaapelikokoa. Toki tuo pitää sähkäriltä varmistaa, mutta uskoisin että onnistuu.

Mulla invertteriltä ihan 5x2,5 mmj ja invertteri on 6,0kW vehjes ja panelisto siis 19x330W eli 6,2kWp. Mietin 5x6:stakin ja sellaista itseasiassa pätkän hankinkin invertterin ja keskuksen väliin mutta lopulta siihen tuo pienempi sitten meni. Se oli niin paljon helpompi vetää turvakatkaisimelle yms. ja riittävä kuitenkin 11kW saakka. Erillinen 6mm2 KeVi menee invertteriltä mittakeskukseen myös.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Niin ja samoin meillä ei talolla ole erillistä teknistä tilaa niin talli oli oikeastaan ainoa järkevä sijoituspaikka vaikka olisin kaikki paneelit laittanut talon katolle.
 

siwer

Vakionaama
Ihan kohtisuoraan itään tai länteen hukkaa kyllä niin paljon tuottoja että kannattavuus on kyseenalainen, mutta jos talo ei ole aivan tuossa linjassa, tai jos saat asennustelineet kallistettua, niin esim. 70 astetta etelään nähden on jo kohtalainen kompromissi ja 60 astetta alkaa olla varsin OK. Toki takaisinmaksuaika jää siitä mitä se optimaalisella olisi. Tuplapanelointi esim. +/- 60 astetta aika hyvä tasaamaan tuotantoa pitkin päivää, toki tuplainvestoinnilla.

Tuo laskuri on todella hyvä, kannattaa käyttää aikaa sen kanssa leikkimiseen.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Ihan kohtisuoraan itään tai länteen hukkaa kyllä niin paljon tuottoja että kannattavuus on kyseenalainen, mutta jos talo ei ole aivan tuossa linjassa, tai jos saat asennustelineet kallistettua, niin esim. 70 astetta etelään nähden on jo kohtalainen kompromissi ja 60 astetta alkaa olla varsin OK. Toki takaisinmaksuaika jää siitä mitä se optimaalisella olisi. Tuplapanelointi esim. +/- 60 astetta aika hyvä tasaamaan tuotantoa pitkin päivää, toki tuplainvestoinnilla.

Tuo laskuri on todella hyvä, kannattaa käyttää aikaa sen kanssa leikkimiseen.
Löytyihän tuosta laskurista myös tuoton vuorokausikohtainen tuntiarvio mitä aikaisemmin kaipailin. Niinkuin vähän epäilin niin minun tapauksessa tuotto olisi vahvasti aamupäivä painotteinen ja silloin kulutuskin on pienintä. Meillä ei ole oikeastaan muita laitteita kuin lämminvesivaraaja mihin aamulla tuotettua sähköä voisi hyödyntää. On kyllä talon harjan suunta todella huono aurinkosähköä ajatellen.

Miten pitkälle panelit pystyy asentamaan itse jos mennään ihan pykälien mukaan? Onko kellään antaa arviota paljonko asennuskustannuksia tulee jos asennuksesta tekee kaiken mahdollisen itse?
 

pelzi_

Vakionaama
Itse saat tehdä juuri sen verran kuin asentajan kanssa sovit, ja asentaja vastaa riittävästä opastuksesta ja jäljen tarkastamisesta.

Käytännössä siis paneelien kiinnitys, liittimellä varustettujen piuhojen kytkentä toisiinsa ja kaapelin kiinnitys seinään voi tulla kyseeseen. Kytkennät ja uppoasennukset yleensä ei, kun opastus on työläämpi kuin tehdä itse ja tarkistus samaten.

Jos on varjoja tai kulutus ei osu lainkaan tuotantotunneille, niin ikävä kyllä aurinkovoimala ei ole taloudellisesti kannattava, mutta toki hyvää hyvyyttään voi sähköä silti verkkoon myydä. Mutta kyllä aina on jääkaappi, varaaja, viilennys, ilmanvaihto ym. joihin sähköä menee muttei välttämättä kauhean paljoa. Varaaja nyt on helppo ohjata vaikka mekaanisella kellolla haluttuun aikaan jos tilavuus riittää siihen että vesi ei lopu muuna aikana.
 

puuteknikko

Vakionaama
Paneelien mitoituksesta vähän kysymystä. Tuonne komponenttikeskusteluun laitoinkin jo aiemmin, että on suunnitelmia laitattaa paneelit katolle ensi keväänä muun remontin yhteydessä kun naapuri hävitti yllättäen tontiltaan melkein kaikki päiväsaikaan auringon eteen sattuneet korkeat männyt.

Tarkoitus ei ole mikään rahallisen tuoton maksimointi vaan pienimuotoista varautumista tulevaisuuteen - seuraava auto (5-10 vuoden sisällä?) on melko varmasti ladattavaa mallia ja toisaalta on mukava napsia harrastuksen nimissä kulutuksen peruskuormaa "ilmaisen" sähkön piiriin. Sähkön hintakin lienee tulevaisuudessa nousussa sitä mukaa kun päästövähennysvelvoitteita tipahtelee, Olkiluodosta huolimatta.

Isoin kysymys on tietysti se, minkä verran paneeleja kannattaa hankkia. Sunenergia.fi:n mallinnus ehdotti pienintä nippua eli taisi olla n. 3kW ja seuraava koko ~4kW näytti lyhintä takaisinmaksuaikaa. Suurempi määrä ei liene enää kovin järkevä omaa kulutusta katsellen. Olisiko tähän mitään hyvää perusteltua vastausta? Olettaisin, että työn määrä ei kasva aivan paneelien määrän suhteessa. Entä invertteri, onko fiksumpi ottaa kerralla järeämpi tyyliin 6kW vai miten tuon kanssa kannattaa toimia?

Tässä on viimeisimmät kuukausittaiset kulutustiedot ja sen alla tuon PVGIS-laskurin tulokset. Katon (tiilikatto, kaltevuus 1:3) suunta on jossain lännen-lounaan välillä, kännykästä katsoin, että kompassi näyttää n. 240 astetta. Aurinko nousee kesäaikaan nopeasti idän-etelän suunnassa olevien puiden yläpuolelle ja pääsee paistamaan melko esteettä jonnekin klo 18 asti.

heinä '20
773​
elo
750​
syys
743​
loka
826​
marras
888​
joulu
1034​
tammi '21
1062​
helmi
989​
maalis
1004​
huhti
849​
touko
732​
kesä
654​

sola.png
 

markok

Aktiivinen jäsen
Onko joku saanut PVGIS-laskurista tietoa kuinka iso tuotto mihinkin vuorokauden aikaan saadaan? Yritin käyttää tuota "hourly data" raporttia, mutta se antaa aina samat arvot vaikka raportin ajaa eri ilmansuuntiin asennetuille paneleille. Enkö vain osaa vai onko tuossa joku virhe?
 

siwer

Vakionaama
Kyllä ne parhaat takaisinmaksut tulee n. 3.5-4kW systeemeillä ja ei-ylimitoitetulla perinteisellä invertterillä. Mielestäni invertteriä ei kannata ylimitoittaa, jos meinaa "myöhemmin lisätä paneeleita" niin ne kannattaa kyllä ostaa heti koska sen asentajaukon tuleminen ylipäänsä on kallein osa, samalla vaivalla sinne katolle tulee pari lisää, itse paneelithan on halpoja. Mullahan on ylimitoitettu invertteri mutta se onkin edellisen omistajan idea, olisi vaan ottanut katolle enemmän paneeleita kun tilaakin on.

Mutta ei sitä alimitoittaakaan kannata mitä joskus on myös harrastettu.

Tuota isommat järjestelmät sitten tarvitsisi taloudellisesti perustella sillä että miten pystyt käyttämään itse sähköä. Jos esim. sähköautoilee kaikki yöt ja latailee päivät... Tai tykkää aina saunoa kun aurinko paistaa!
 

pelzi_

Vakionaama
Kyllä lisäpaneelit voi olla järkeviä suurentamatta invertteriä, kunhan ei mene överiksi. Alun alkujaan ei kannata hirveemmin alimitoittaa, tästäkään syystä.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Itse pistin vähän enemmän paneeleja kun pohjakulutuksen verran mutta näihin nyt sain ARA tuen ja sen voi hakea vain kerran. Invertteri kestää kyllä vielä muutaman paneelin lisää vaikka ei varsinaisesti jätetty varausta. 6kW invertteri vaan makso tarjouksessa saman mitä 5kW...
 

puuteknikko

Vakionaama
Käytännössä siis sopivan tarjouksen osuessa kohdalle, ei isommasta invertteristä ole mitään haittaakaan ja jopa järkevämpi laittaa sitten enemmän paneeleja? Katolla on kyllä hyvin tilaa, kaikki läpiviennit on toisella lappeella.

Eipä tuo ylimääräinen tuotto varmaan muuhun käyttöön menisi kuin takaisin verkkoon. En ainakaan keksi mitään suurempaa kulutusta kuin auton lataaminen sitten joskus. Toki akkuteknologia voi tuoda siirrettyyn sähkön käyttöön ratkaisuja aikanaan.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Ei kait siitä hieman isommasta ole muuta haittaa tai huomioitavaa kuin että yhden kentän paneelien minimimäärä voi kasvaa invertterin kasvaessa. Ja samoin maksimimäärä tietty kanssa. Mulla Heckert 330W paneeleja (~40V) ja SMA Tripower 6.0kW, noita sieti min. 7kpl ja max. 17kpl (vai olikohan 18kpl). Tämä määräsi itsellä harjoituskohteen eli tallin katolle laitettavien paneelien määrän seitsemäksi.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Eipä tuo ylimääräinen tuotto varmaan muuhun käyttöön menisi kuin takaisin verkkoon. En ainakaan keksi mitään suurempaa kulutusta kuin auton lataaminen sitten joskus. Toki akkuteknologia voi tuoda siirrettyyn sähkön käyttöön ratkaisuja aikanaan.
Kyllä akkuteknologia on ratkaisu vain vielä kallis. Se on kuitenkin tosi hauska kun aurinko ladata akkuja päivän aikana ja koko vuorokausi talo toimi auringolla:

Eli ensin kun aurinko paistaa on sähkön kulutus+akkun lataus:
Lataus31072021.JPG


ja myöhemmin sähkön kulutus ilmaiseksi:):

System31072021.JPG

Hetkellinen kulutus on 729 W, akkun taso 96% illalla riittää helposti seuravan päivän latamisen auringosta taas
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Olisiko immeiset huomanneet laskiessaan aurinkovoiman tuottoja että sijoittamalla hankittavaan aurinkovoimalaan vähän enemmän kuin mitä aluksi on ajateltu että ylijäämäsähköstä saakin jonkinlaisen koron sijoitetulle pääomalle tekemättä mitään (ei esim. pörssin seurailua ja sijoituksien mullaamista) .

Hyvä artikkeli mutta uutisena se että tänä vuonna tuotettu aurinkosähköä ennätysmäärä ei nyt niin ihmeellistä ole kun tiedetään että paneeleita on asennettu paljon ja aurinkoisia päiviä on myös ollut paljon.

Näyttää tästäkin päivästä tulevan ernomanen aurinkosähköpäivä :)
 

Mekaniker

Vakionaama
Oma projekti paneelien katolle saamiseksi takkuilee lähinnä kuumuuden takia, katto oli kumminkin maalattu jo ennen +30 lämpötilojen saapumista
Kannakkeet on mitä on mutta katto on kaikkea muuta kun suora, noin 4cm "kuoppa" keskellä ja sen joutuu tasaamaan välipaloilla. Huokaus...
Paneelithan ei kestä liian paljon epätasaista kiinnitystä, nehän muuttaa muotoaan lämpötilan vaihtuessa

Onko kukaan nähnyt myytävänä haponkestävästä pellistä tehtyjä välipaloja missä on väkäset paneelirungon ja kiskon väliin parantamaan maadoitusta??


Toinen asia mitä vaikuttaa potentiallitasauksen eli paneeliryhmän maadoitukseen on paneelirungon musta eloksointi, se EI johda sähköä kunnolla eli jokaisesta paneelista pitää hioa pois pinta sisäpuolella että hammastettu prikka saa otteen alumiiniin maadoitusliitosta varten

Tuosta erinomaisesta aurinkoisesta päivästä minä olen erimieltä kun palaa iho kun koskettaa kattopeltiin katolla keskipäivällä,
vintillä on lämpömittari ja se on ollut +60<->+70 asteessa koko heinäkuun= Sauna
Haittaa tekemistä:huh2:
Ja sateella muuttuu vaaralliseksi...
 

roots

Hyperaktiivi
Moro

Olisiko immeiset huomanneet laskiessaan aurinkovoiman tuottoja että sijoittamalla hankittavaan aurinkovoimalaan vähän enemmän kuin mitä aluksi on ajateltu että ylijäämäsähköstä saakin jonkinlaisen koron sijoitetulle pääomalle tekemättä mitään (ei esim. pörssin seurailua ja sijoituksien mullaamista) .
Ehkä on hyvä jos immeiset ei ole tuota huomanneet ainakaan näihin päiviin saakka...on se ylijäämäkorvaus sen verran huono pelkästään sen varaan laskea 'voittoja', kestää iäisyyden edes saada sitä panostettua lisärahaa takaisin siinä ajassa kun paneelit finaalissa. Tarvitaan rajua sähkönhinnan nousua ja systeemin hintojen jäädytystä että jotain järjellistä korkoa saisi.
 

puuteknikko

Vakionaama
Oma projektini edistyy aika vauhdilla kun nyt pääsin asiaan vähän paremmin kiinni. Jäin vielä miettimään parin paneelin sijoittamista toiselle eri lappeelle kun aamupäivästä alkaen aurinkoa saisi ihan kohtalaisesti julkisivun puoleltakin. Myöhemmin iltapäivällä sen puolen lape jää sitten enimmäkseen varjoon. Onko asia siis käytännössä niin, että laittamalla eri suunnan paneelit omaan MPPT:n kiinni, saadaan tuosta suurin hyöty pienillä menetyksillä, vai leikkaako jako 10+2/12+2 iltapäivän huipputehoja kohtuuttomasti?
 
Back
Ylös Bottom