Keskustelua aurinkopaneeleista

juu-zo

Aktiivinen jäsen
Oma projektini edistyy aika vauhdilla kun nyt pääsin asiaan vähän paremmin kiinni. Jäin vielä miettimään parin paneelin sijoittamista toiselle eri lappeelle kun aamupäivästä alkaen aurinkoa saisi ihan kohtalaisesti julkisivun puoleltakin. Myöhemmin iltapäivällä sen puolen lape jää sitten enimmäkseen varjoon. Onko asia siis käytännössä niin, että laittamalla eri suunnan paneelit omaan MPPT:n kiinni, saadaan tuosta suurin hyöty pienillä menetyksillä, vai leikkaako jako 10+2/12+2 iltapäivän huipputehoja kohtuuttomasti?
Ota huomioon että sen invertterin käynnistymiseen tarvitaan noin 4-6 paneelia sarjassa minimissään eli 12 paneelin sarjalla se jako pitää olla jotain luokkaa 8+4 tai 6+6 riippuen paneeleiden jännitteistä. Ja tietysti tuohon järkevyyteen vaikuttaa jokaisen oma kulutusprofiili eli miten se sähkönkäyttö jakautuu vuorokaudessa.

Meillä paneelit lännen puoleisella lappeella ja ne heräilevät tuossa aamu 9 aikaan jo tuottamaan näin kesäaikaan. Aamukahveja ei siis vielä aurinkosähköllä keitellä, mutta maksimitehot (2,5-3kW) taas on käytössä iltapäivästä noin klo 17 aikoihin, joten silloin on mukava latailla autoa ja tehdä ruokaa kun paneelistosta otetaan kaikki irti mitä saadaan.

Kuva tältä päivältä.
1628154618867.png
 

puuteknikko

Vakionaama
Kiitos, tuo minimijännite olikin hyvä tieto. Tuolla mallilla ei ole kannattavaa lähteä jakamaan noita, varsinainen asennuslape on 240 asteen suuntaan ja tuo toinen sitten 60 astetta.
 

Lappanen

Vakionaama
Pahoittelen sotkuista pihapiiriä, kuva ei ole näköjään hetkeen Google Mapsissa päivittynyt..

Kuva etelä-pohjoissuunnassa, ylempänä talousrakennus ja alempana asuinrakennus.

Molemmat katot sileää betonitiiltä ja niiden kaltevuus myös sama 1:3. Kummallekaan katolle ei tule missään vaiheessa varjoja, koska rakennukset ovat 2-kerroksisia eli korkeimmat puut asuinrakennuksen lähellä ovat harjan tasalla ja iha talousrakennuksen lähellä ei ole puita. Lappeet on muistaakseni noin 17 metriä pitkiä molemmissa rakennuksissa.

Tuuli yleensä puhaltaa sen verran hyvin, että roskaa ei koskaan ja lunta senttiä paria enempää ei katoilla usein näe. Joskus keskellä pimeintä talvea vasta alkaa lunta kertyä katoille ja kevättä kohti se sulaa taas nopeasti.

Pohjakulutus tällä hetkellä 300-350W ja nyt kesäkuukausina kokonaiskulutukset 550-700 kWh keskimäärin. Lämmitysaikaan menee 1100-1300 kWh kuussa. Kulutus jakautuu pitkin vuorokautta melko tasaisesti, päivällä kuitenkin vähän enemmän kuin illalla. Talousrakennukseen tulossa vielä maalämpö ja jotain autonrukkausvermettä sekä yläkertaan harrastetila (jääkaappi asennuskaljoille!) joten pohjakulutus saattaa 100-200W vielä parin vuoden sisällä kasvaa.

Tulevaisuudessa pohjakulutus siis voisi olla siis 450-550W haarukassa. Tulevaisuudessa vuoden kokonaiskulutus voisi olla luokkaa 14-15 MWh kun nyt sen on 10-11 MWh.

Tallissa teknisessä tilassa sähköpääkeskus josta lähtee syöttö asuinrakennukselle tekniseen tilaan omalle keskukselleen.

Mihin asentaisin paneelit ja minkä tehoiset jotta tulevaisuudessa saisin ainakin tuon pohjakulutuksen mahdollisimman hyvin katettua?

Screenshot_20210805-122841.png
 

roots

Hyperaktiivi
Kiitos, tuo minimijännite olikin hyvä tieto. Tuolla mallilla ei ole kannattavaa lähteä jakamaan noita, varsinainen asennuslape on 240 asteen suuntaan ja tuo toinen sitten 60 astetta.
Jos lappeet repsottaa sinne tänne ja niihin paneeleita ajattelee kevyehkön määrän niin mikroinvertterit on yksi mahdollisuus...
 

roots

Hyperaktiivi
Pahoittelen sotkuista pihapiiriä, kuva ei ole näköjään hetkeen Google Mapsissa päivittynyt..

Kuva etelä-pohjoissuunnassa, ylempänä talousrakennus ja alempana asuinrakennus.

Molemmat katot sileää betonitiiltä ja niiden kaltevuus myös sama 1:3. Kummallekaan katolle ei tule missään vaiheessa varjoja, koska rakennukset ovat 2-kerroksisia eli korkeimmat puut asuinrakennuksen lähellä ovat harjan tasalla ja iha talousrakennuksen lähellä ei ole puita. Lappeet on muistaakseni noin 17 metriä pitkiä molemmissa rakennuksissa.

Tuuli yleensä puhaltaa sen verran hyvin, että roskaa ei koskaan ja lunta senttiä paria enempää ei katoilla usein näe. Joskus keskellä pimeintä talvea vasta alkaa lunta kertyä katoille ja kevättä kohti se sulaa taas nopeasti.

Pohjakulutus tällä hetkellä 300-350W ja nyt kesäkuukausina kokonaiskulutukset 550-700 kWh keskimäärin. Lämmitysaikaan menee 1100-1300 kWh kuussa. Kulutus jakautuu pitkin vuorokautta melko tasaisesti, päivällä kuitenkin vähän enemmän kuin illalla. Talousrakennukseen tulossa vielä maalämpö ja jotain autonrukkausvermettä sekä yläkertaan harrastetila (jääkaappi asennuskaljoille!) joten pohjakulutus saattaa 100-200W vielä parin vuoden sisällä kasvaa.

Tulevaisuudessa pohjakulutus siis voisi olla siis 450-550W haarukassa. Tulevaisuudessa vuoden kokonaiskulutus voisi olla luokkaa 14-15 MWh kun nyt sen on 10-11 MWh.

Tallissa teknisessä tilassa sähköpääkeskus josta lähtee syöttö asuinrakennukselle tekniseen tilaan.

Mihin asentaisin paneelit ja minkä tehoiset jotta tulevaisuudessa saisin ainakin tuon pohjakukutuksen mahdollisimman hyvin katettua?

katso liitettä 72573
Molemmille lappeille, kaakko ja lounas, semmonen 5-7kWp jos noin makiat paikat :cool: sanois lahkoa edustava myyntitykki... ;D

Itse asiassa noin, mutta vain semmonen määrä mitä tuottoa tarvitsee/tavoittelee, sähköbirssii onko tulossa esim.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mihin asentaisin paneelit ja minkä tehoiset jotta tulevaisuudessa saisin ainakin tuon pohjakulutuksen mahdollisimman hyvin katettua?

Esimerkillisen hyvät asennuspaikat. :)

Asuinrakennuksen lounaaseen suuntautuvalle lappeelle laittaisin ensimmäisen paneliston. Ja jos nälkä kasvaa syödessä niin sitten myöhemmin vielä kaakon lappeelle toinen patteristo mahdollisesti.

Järjestelmään sen verran kokoa ettei heti harmita että miksi ei tullut laitettua enempää. Sillä kun ei loppujenlopuksi ole kovin paljon väliä työn kannalta laittaako niitä paneleita 2 vai 12 kpl. Tulevaisuuden kulutusta voisi olla sitten se sähköauto vaikka.
 

Lappanen

Vakionaama
Hyvinkin mahdollista, että ainakin yksi sähköpirssi löytyy pihasta kunhan niiden ranget myös vetohommissa alkaa vastata vaatimuksiin. Ja jos myös sähkön varastointiin tulee mullistuksia, niin sillonkaan tuskin paneeliston ylikapasiteetista haittaa on.

Samantapaisia ajatuksia on itsellä ollut asennuspaikkojen suhteen.

Asuinrakennuksen yläkerran terassille lounaan lappeen alle vielä tulossa kate joka 3x10 metriä, tuohon olisi käytännössä helpoin rakentaa paneelistolle jo valmiiksi kiinnityspaikat, sähköt saisi yläpohjan kautta tuotua myös yläkerran tekniseen tilaan jossa nyt iv-laite. Tuo olisi kauimpana kaikesta joten tuonne se invertteri voisi olla myös paras asentaa jos se jotain hurinaa pitää? Suoraan alapuolella olisi alakerran teknisessö tilassa sähkökeskus.

Helppo ainakin tuolla tavalla testata, mihin kapasiteetti riittää ja jos ei riitä, niin sitten talousrakennukseen lisää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hyvinkin mahdollista, että ainakin yksi sähköpirssi löytyy pihasta kunhan niiden ranget myös vetohommissa alkaa vastata vaatimuksiin. Ja jos myös sähkön varastointiin tulee mullistuksia, niin sillonkaan tuskin paneeliston ylikapasiteetista haittaa on.

Samantapaisia ajatuksia on itsellä ollut asennuspaikkojen suhteen.

Asuinrakennuksen yläkerran terassille lounaan lappeen alle vielä tulossa kate joka 3x10 metriä, tuohon olisi käytännössä helpoin rakentaa paneelistolle jo valmiiksi kiinnityspaikat, sähköt saisi yläpohjan kautta tuotua myös yläkerran tekniseen tilaan jossa nyt iv-laite. Tuo olisi kauimpana kaikesta joten tuonne se invertteri voisi olla myös paras asentaa jos se jotain hurinaa pitää? Suoraan alapuolella olisi alakerran teknisessö tilassa sähkökeskus.

Helppo ainakin tuolla tavalla testata, mihin kapasiteetti riittää ja jos ei riitä, niin sitten talousrakennukseen lisää.

Invertterin laittaisin tasalämpöiseen paikkaan ja missä se ei ole tiellä tai näkyvillä sen kummemmin. Tuottotiedot yms tulee kuitenkin katsottua muualta kuin laitteen näytöltä. Aktiivituuletuksella olevaa en laittaisi asuintiloihin vaan jonnekin sellaiseeen missä se saa hurista itsekseen ilman että se haittaa mitään. Toki tuo tuottaa varmaan jonkinverran myös lämpöä. Paikkojen puutteessa sitten itse laittaisin ulos varjoisaan paikkaan ja mieluusti sateelta suojaan.

Jos invertterin yhteyteen haluaa myös kiinteistön sähkökulutuksen mittauksen niin tällöin tämä mittari täytyy asentaa mittauskeskukseen missä on muutenkin siirtoyhtiön mittari. Toki invertteri voi olla muualla mutta karva täytyy mennä mittarin ja invertterin välissä. En ole varma onko langattomiakin vaihtoehtoja olemassa.

Ilman mittaria nuo ympäröidyt jää näkymättä ilman muita virityksiä. Eipä nuo nyt pakollisia ole mutta joskus ihan mukavia seurata.
1628170528342.png
 

Lappanen

Vakionaama
Onkos se sitä suoraa lattamalli Ormaxia vai? Siihen taitaa olla yhteensopivaa Virolaisten paneelia, ehkä jos mallit ei oo muuttunu.

Nää taisi olla ennen kuin Ormax osti brändin tai jotain, olisiko ollut A-tiilikate Aava -nimellä nämä silloin. No Ormaxilla hyvinkin samanlainen tiili nykyään markkinoilla, luulisi kiinnikkeiden käyvän kyllä kunhan ovat kyseisenmalliselle katteelle tarkoitetut.
 

Lappanen

Vakionaama
Invertterin laittaisin tasalämpöiseen paikkaan ja missä se ei ole tiellä tai näkyvillä sen kummemmin. Tuottotiedot yms tulee kuitenkin katsottua muualta kuin laitteen näytöltä. Aktiivituuletuksella olevaa en laittaisi asuintiloihin vaan jonnekin sellaiseeen missä se saa hurista itsekseen ilman että se haittaa mitään. Toki tuo tuottaa varmaan jonkinverran myös lämpöä. Paikkojen puutteessa sitten itse laittaisin ulos varjoisaan paikkaan ja mieluusti sateelta suojaan.

Jos invertterin yhteyteen haluaa myös kiinteistön sähkökulutuksen mittauksen niin tällöin tämä mittari täytyy asentaa mittauskeskukseen missä on muutenkin siirtoyhtiön mittari. Toki invertteri voi olla muualla mutta karva täytyy mennä mittarin ja invertterin välissä. En ole varma onko langattomiakin vaihtoehtoja olemassa.

Ilman mittaria nuo ympäröidyt jää näkymättä ilman muita virityksiä. Eipä nuo nyt pakollisia ole mutta joskus ihan mukavia seurata.
katso liitettä 72580

Tuo yläkerran tekninen tila on siis asuinkerroksessa kauimmaisessa nurkassa asuintiloista mutta kuuluu siis osaksi sisätiloja, samassa tilassa kevyen väliseinän takana wc ja tiiliseinän takana sauna/kylpytila.

Tilassa oma poisto, joten lämpö ei ongelma. Eikä ääni, mutta jos noita saa passiivisella jäöhdytyksellä niin mukavampihan sellainen olisi kuitenkin.

Tuo mittarointi onkin sitten varmaan vähän kinkkisempi, kun sähköyhtiön mittari on talousrakennuksessa. Ehkä pelkkä tuottotieto kuitenkin riittäisi, saako sen tiedon invertterin kautta vai vaatiiko oman mittaroinnin?

Minkä tehoisia / montako paneeleita kannattaisi miettiä tuollaiselle ~500W pohjakulutukselle?
 

roots

Hyperaktiivi
Nää taisi olla ennen kuin Ormax osti brändin tai jotain, olisiko ollut A-tiilikate Aava -nimellä nämä silloin. No Ormaxilla hyvinkin samanlainen tiili nykyään markkinoilla, luulisi kiinnikkeiden käyvän kyllä kunhan ovat kyseisenmalliselle katteelle tarkoitetut.
Joku tuon näkönen on tuo Ormax:

aurinkopaneelit-tiilikatolle-2560x1440.jpg
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo yläkerran tekninen tila on siis asuinkerroksessa kauimmaisessa nurkassa asuintiloista mutta kuuluu siis osaksi sisätiloja, samassa tilassa kevyen väliseinän takana wc ja tiiliseinän takana sauna/kylpytila.

Tilassa oma poisto, joten lämpö ei ongelma. Eikä ääni, mutta jos noita saa passiivisella jäöhdytyksellä niin mukavampihan sellainen olisi kuitenkin.

Tuo mittarointi onkin sitten varmaan vähän kinkkisempi, kun sähköyhtiön mittari on talousrakennuksessa. Ehkä pelkkä tuottotieto kuitenkin riittäisi, saako sen tiedon invertterin kautta vai vaatiiko oman mittaroinnin?

Minkä tehoisia / montako paneeleita kannattaisi miettiä tuollaiselle ~500W pohjakulutukselle?

Jotkut väittävät että aktiivinen jäähdys olisi parempi ja lämpötilat kriittisissä paikoissa alhaisemmat. Tiedä sitten. Mulle asialla ei ollut oikeastaan väliä.

Invertteri tarjoaa itse tiedon siitä mitä se tuottaa eikä se vaadi ylimääräisiä mittareita. Jos ylijäämän mukaan haluaa jotain ohjauksia niin niissä mittarille voi olla jotain todellista käyttöä. Tosin pelkän tuotonkin perusteella oleva ohjaus lienee jo tarpeeksi "sinnepäin".
Meneekö talousrakennuksen ja talon välillä putkitusta? Itse laitoin invertterin talousrakennukseen ja paneelit talon katolle. Ei ollut mikään helpoin juttu sähkövetojen takia mutta kyllä se niinkin onnistui.

Itse en viitsisi alkaa näpertelemään millään muutaman sadan watin pohjakulutuksen tappo viritelmällä. Vaiva on miltei asennuksen osalta miltei yhtä suuri kuitenkin. > 3 kWp itse laittaisin. Harvoin nuo kuitenkaan edes tuottavat lähes nimellistään.
 

Lappanen

Vakionaama
Jotkut väittävät että aktiivinen jäähdys olisi parempi ja lämpötilat kriittisissä paikoissa alhaisemmat. Tiedä sitten. Mulle asialla ei ollut oikeastaan väliä.

Invertteri tarjoaa itse tiedon siitä mitä se tuottaa eikä se vaadi ylimääräisiä mittareita. Jos ylijäämän mukaan haluaa jotain ohjauksia niin niissä mittarille voi olla jotain todellista käyttöä. Tosin pelkän tuotonkin perusteella oleva ohjaus lienee jo tarpeeksi "sinnepäin".
Meneekö talousrakennuksen ja talon välillä putkitusta? Itse laitoin invertterin talousrakennukseen ja paneelit talon katolle. Ei ollut mikään helpoin juttu sähkövetojen takia mutta kyllä se niinkin onnistui.

Itse en viitsisi alkaa näpertelemään millään muutaman sadan watin pohjakulutuksen tappo viritelmällä. Vaiva on miltei asennuksen osalta miltei yhtä suuri kuitenkin. > 3 kWp itse laittaisin. Harvoin nuo kuitenkaan edes tuottavat lähes nimellistään.

Menee yksi ylimääräinen 50mm tai 75mm suojaputki talon ja talousrakennuksen välillä. Menisi kuitenkin vähän hankalaksi vedellä lisäkaapelointia, ehkä...

Saattoi olla huonosti ilmaistu, mutta hain sitä että huonoimmillaankin saisin tuon pohjakulutuksen tapettua kunhan paneelit ei ole kinoksen alla. Ja se vaatinee jonkin X kWp suuruisen ratkaisun, tuon varmaan pystyy arpomaan vain kokemuksien kautta että mikä se X voisi olla? Tietenkin sitten kesällä se saisi riittää kaikkeen kulutukseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Menee yksi ylimääräinen 50mm tai 75mm suojaputki talon ja talousrakennuksen välillä. Menisi kuitenkin vähän hankalaksi vedellä lisäkaapelointia, ehkä...

Saattoi olla huonosti ilmaistu, mutta hain sitä että huonoimmillaankin saisin tuon pohjakulutuksen tapettua kunhan paneelit ei ole kinoksen alla. Ja se vaatinee jonkin X kWp suuruisen ratkaisun, tuon varmaan pystyy arpomaan vain kokemuksien kautta että mikä se X voisi olla? Tietenkin sitten kesällä se saisi riittää kaikkeen kulutukseen.
Sinne ne kaapelit mullakin sujahti vanhojen sekaan. :) Mittarin ja invertterin välinen liikenne menee modbussissa eli yhden ethernetkaapelin tuo vaatisi. Tai toisiinsa kiedotunparikaapelin oikeastaan.

Laitoin sulle yv:tä niin voit katsella mun järjestelmän tuottoja linkistä 6,2kWp & 5kW invertteri. Voin myös aikani kuluksi tehdä simulaation jonkinlaisesta järjestelmästä sulle jos haluat.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Minkä tehoisia / montako paneeleita kannattaisi miettiä tuollaiselle ~500W pohjakulutukselle?
....
Saattoi olla huonosti ilmaistu, mutta hain sitä että huonoimmillaankin saisin tuon pohjakulutuksen tapettua kunhan paneelit ei ole kinoksen alla. Ja se vaatinee jonkin X kWp suuruisen ratkaisun, tuon varmaan pystyy arpomaan vain kokemuksien kautta että mikä se X voisi olla? Tietenkin sitten kesällä se saisi riittää kaikkeen kulutukseen.
Jos haluat että pohjakulutus tule auringosta mahdollisimman pitkän aikan vuodessa, ja myös jokaisen päivän, sitten vain sun katto on rajoitus eli niin monta paneleita kun katolle mahtuu. Siihen tietysti tarvitset myös sopiva inverteri. Kesän aikana taas se iso systeemi tuotta paljon ylimääräistä energia joka menee sähköverkon ja tästä saat vähän raha. Kun jokaisen yön aikana, talven aikana jne, sun pohjakulutus joka tapauksessa tule sähköverkosta voi isanoa että ylimääräinen sähkötuotanto kesän aikana kompensoida se (ei rahallisesti kun myytävästä sähköstä saat puhdas pörssi energia hintan ja kun ostat maksat veroja). Kokonaisuudessa ihmiset ajattelevat usein ekologian puolelta vuositasolla eli aurinkosähkön vuosi tuotanto vasta sähkön koko- tai tietyn osan kulutuksen vuositasolla.

Ajatus pohjakulutsesta on sopiva kun järjestelmässä on oikeasti mitoitettu akusto. Eli jos vuorokauden kulutus on esim. 12 kWh sitten systeemissa pitäisi olla akku jolle voi varastoida se 12 kWh ja aurinkopaneleiden määrä niin että ladatavat akku täyteen päivän aikana. Jopa tässä tapauksessa paneleiden määrä riippu kuinka pitkä kevän ja syksyn aikana ja pilvissä säässä täydellinen lataus voi tapahtua eli enemmän paneleita on parempi . Lisä ominaisuus on jos aurinkoa ei ole riitävästi sitten akuston lataus tapahtu verkosta yön aikana kun pörssisähkön hinta on edullisin. Se kaikki tomii loistavasti no akusto on vielä hyvin kallis ja se sopii vain harrastajille.

Suomen olosuhteissa indikaatori numero: 100W aurinkopaneelin tuotto on max 100 kWh vuodessa.
 

Lappanen

Vakionaama
Kiitoksia vastauksista! Tämä ei vielä ajankohtainen homma kun muu rakennusprojekti vielä kesken, mutta ehkä jo ensi vuonna voi alkaa tarkemmin suunnittelemaan systeemeitä. Näillä eväillä pääsee jo eteenpäin ja pyytelen lisäapuja viimeistään sitten kun oikeasti saa alkaa paneeleita ja muita vermeitä miettimään.
 

puuteknikko

Vakionaama
Scamofficen paketeissa on Sofarin invertteri, näyttää olevan passiivijäähdytetty.

Itse kun olen näitä tässä pyöritellyt niin järkevin minimi on tällaisessa normaalikokoisessa ei-sähkölämmitystorpassa jossain 3 kWp:n paikkeilla. Laitteita on kaikenlaisia ja nelihenkinen perhe, jossa vanhemmat etätyössä tai vuorotyössä, käyttää aika laajalti taloussähköä päiväsaikaankin. Katsoin seurantatietoja niin meillä pohjakulutus on ollut nyt 600W luokkaa, tuosta voi ottaa PC:n käyttämän 200-300W pois niin saa sen todellisen normikulutuksen.
 

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Mulle tuli SMA:n 6,0kW:n invertterin kaveriksi tuollainen Elgris Smart Meter sähkökaappiin mittaamaan kiinteistöltä lähtevää ja tulevaa virtaa. Tuo osaa paukuttaa kotiverkkoon SMA:n ymmärtämiä paketteja jotka se nappaa kiinni ja kertoo omalla seurannallaan myös tietoja. Lisäksi tuossa Elgrisissä on oma seuranta ja voin vaikka Home Assistenttiin napata dataa talteen ja tehdä sen mukaan ohjauksia, jos vaikka vahingossa on verkkoonpäin menossa sähköä. Lisäksi tuo on halvempi mitä SMA:n oma mittari. Alareunasta Wifi antennilla oleva koteloitu DIN malli. Virtamittarit johtojen päässä.

SMA:n inverrterissä mulla on tuuletin mutta ei se kovaa ääntä pidä, eikä pyöri kokoajan. Ainakaan siihen ei tallin seinässä kiinnitä mitään huomiota, sisätiloissa ehkä enemmän.
 

puuteknikko

Vakionaama
Jatkan vielä paneelikonfiguraatiosta parilla kysymyksellä..

Onko yleisesti kannattavampaa latoa suunnilleen sama wattimäärä useammalla paneelilla? Jos laitan 3 kWp:n invertterin, olisi järkevin paneelimäärä jossain 3,8-4 kWp nurkilla ja voisi tehdä vaikka yhdistelmän 10 x 390 tai 12 x 335. Keskipäivällä tuohon päässee paistamaan aika hyvin, lähempänä iltaa tulee pari mäntyä eteen ja varjostaa ainakin osin. Tarvisi jonkun AR-appin, jolla voisi simuloida kännykän kameran läpi auringon paikkaa eri ajankohtina ;D

Entä kannattaako samalla lappeella olevat paneelit laittaa aina samaan MPPT:n kiinni vai jakaa 6+6 tms.?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mulle tuli SMA:n 6,0kW:n invertterin kaveriksi tuollainen Elgris Smart Meter sähkökaappiin mittaamaan kiinteistöltä lähtevää ja tulevaa virtaa. Tuo osaa paukuttaa kotiverkkoon SMA:n ymmärtämiä paketteja jotka se nappaa kiinni ja kertoo omalla seurannallaan myös tietoja. Lisäksi tuossa Elgrisissä on oma seuranta ja voin vaikka Home Assistenttiin napata dataa talteen ja tehdä sen mukaan ohjauksia, jos vaikka vahingossa on verkkoonpäin menossa sähköä. Lisäksi tuo on halvempi mitä SMA:n oma mittari. Alareunasta Wifi antennilla oleva koteloitu DIN malli. Virtamittarit johtojen päässä.

SMA:n inverrterissä mulla on tuuletin mutta ei se kovaa ääntä pidä, eikä pyöri kokoajan. Ainakaan siihen ei tallin seinässä kiinnitä mitään huomiota, sisätiloissa ehkä enemmän.
Millaista käppyrää SMAn omaan seurantaan saa omasta kulutuksesta sekä PV tuotosta?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jatkan vielä paneelikonfiguraatiosta parilla kysymyksellä..

Onko yleisesti kannattavampaa latoa suunnilleen sama wattimäärä useammalla paneelilla? Jos laitan 3 kWp:n invertterin, olisi järkevin paneelimäärä jossain 3,8-4 kWp nurkilla ja voisi tehdä vaikka yhdistelmän 10 x 390 tai 12 x 335. Keskipäivällä tuohon päässee paistamaan aika hyvin, lähempänä iltaa tulee pari mäntyä eteen ja varjostaa ainakin osin. Tarvisi jonkun AR-appin, jolla voisi simuloida kännykän kameran läpi auringon paikkaa eri ajankohtina ;D

Entä kannattaako samalla lappeella olevat paneelit laittaa aina samaan MPPT:n kiinni vai jakaa 6+6 tms.?

Nuo tehokkaammat paneelit saattavat olla jo fyysiseltä kooltaan suurempia. Kannattaa tarkistaa se.
Jos ulkonäöllä ei ole väliä niin halvin Wp/euro taitaa olla sinänsä kannattavin. Toki mieluusti tunnettu paneli valmistaja. Joillain vastaan saattaa tulla myös käytettävissä oleva tila. Välttämättä itse en laittaisi enää katolla esim 275Wp paneleita. Meinaavat olla vähän museo kamaa.

Invertteristä riippuu miten siihen voi kytkeä paneleita. Kaikissa ei ole kahta MPPT tuloa. Yhdellä oleva taitaa olla hiukan edullisempi.
Puhtaasti hyötysuhteen puolesta parempi on ratkaisu jossa jännite on korkein eli kaikki sarjassa. Itsellä rivit ovat lappeella aivan eri korkeuksilla niin laitoin ne kahteen sarjaan ja kahteen MPPT tuloon. Nyt keväällä alalappeen ketju oli lumen peitossa huomattavasti pidempään kuin ylempi. Se pienikin tuotto olisi jäänyt saamatta jos nuo olisivat olleet sarjassa.

Varjoja ajatellen kaksi mppt tuloa on tietysti parempi. Toki invertterin jännittealueet pitää ottaa huomioon myös.

Tuolla voi tehdä simulointia.
 

siwer

Vakionaama
Jatkan vielä paneelikonfiguraatiosta parilla kysymyksellä..

Onko yleisesti kannattavampaa latoa suunnilleen sama wattimäärä useammalla paneelilla? Jos laitan 3 kWp:n invertterin, olisi järkevin paneelimäärä jossain 3,8-4 kWp nurkilla ja voisi tehdä vaikka yhdistelmän 10 x 390 tai 12 x 335. Keskipäivällä tuohon päässee paistamaan aika hyvin, lähempänä iltaa tulee pari mäntyä eteen ja varjostaa ainakin osin. Tarvisi jonkun AR-appin, jolla voisi simuloida kännykän kameran läpi auringon paikkaa eri ajankohtina ;D

Entä kannattaako samalla lappeella olevat paneelit laittaa aina samaan MPPT:n kiinni vai jakaa 6+6 tms.?

Olettaen että se tehokkaampi paneeli on samankokoinen:

No se samankokoinen mutta tehokkaampi paneeli on modernimpi ja parempi hyötysuhteeltaan, mutta ei tehottomammassa mitään muuta vikaa ole kuin että vaatii enemmän pinta-alaa saman kokonaistehon tuottamiseksi.

Jos kokonaisuudesta tarjous on about sama, niitä kannattaa tietystikin ottaa niitä tehokkaampia. Mutta jos saat hieman heikompitehoiset paneelit (mutta kokonaismääränä saman tehon) halvemmalla, ainoa miinus on isompi tilantarve. Jos sulla sitä tilaa on niin valitsisin sen ihan rahansäästömielessä.

Eri suuntiin osoittavat paneelit oltava ehdottomasti eri ketjuissa (omat string-invertterit tai usealla MPPT-ryhmätulolla oleva invertteri). Samaan suuntiin osoittavat voit toki myös jakaa eri ketjuihin vaikkei siitä kauhean suurta hyötyä olekaan jos ketjutuloja on invertterissä vapaana, mutta tarkista huolella se minimijännitevaatimus että paneelien tuotto ei mene nollaan vähemmässä valossa. Moni invertteri ei 6:lla paneelilla herää kunnolla.

Näihin on invertterivalmistajilla mitoitustyökaluja, en ole itse käyttänyt mutta vahva suositus.
 

puuteknikko

Vakionaama
Kiitos, taitaa olla sitten 10 x 390 Wp fiksuin valinta. Ajattelin tuolla määrällä 10 vs 12 lähinnä sitä, että saako laajemmasta kentästä ei-optimiolosuhteissa paremmin irti kuin paria paneelia pienemmästä.

Esim. näitä olen tsekkaillut, Q Cells on tietääkseni laadukas valmistaja.
 

korsteeni

Vakionaama
laspekin tuotto

lähteny tuotto 35min myöhemmin päälle kun minun monikide vaikka mainostavat että pienemmässä valossa toimii yksikide
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Kiitos, taitaa olla sitten 10 x 390 Wp fiksuin valinta. Ajattelin tuolla määrällä 10 vs 12 lähinnä sitä, että saako laajemmasta kentästä ei-optimiolosuhteissa paremmin irti kuin paria paneelia pienemmästä.

Esim. näitä olen tsekkaillut, Q Cells on tietääkseni laadukas valmistaja.
12x390 olisi vielä fiskumpi:)
 

siwer

Vakionaama
No nuo linkatut paneelit ovat vähän isompia kuin se "totuttu" koko. Hyötysuhde on tämän päivän standardilla keskinkertainen, iso teho ei tule sen erinomaisuudesta.

No tässä oli muutaman vuoden ajan sellainen meininki että melkein vakioitui sellainen de facto yleiskoko (60 kennon paneeli, n. 168 x 100 cm tai jotain sinne päin), mutta se aika on selvästi ohi ja nyt kaikki tarjonta on erilaisia kokoja. Tietysti siinä kävi niin että koon yleensä ollessa vakio ihmiset alkoivat olettaa että isompi teho tarkoittaa parempaa hyötysuhdetta, joten kukapa valmistaja ei hyödyntäisi tilannetta tekemällä vähän isompaa paneelia. Vähän niinkuin Saludo-kahvin pakkauskokoa vähennettiin 500 grammasta 450:een, ihminen yhä ajattelee hintaa "per paketti".

Jos hyötysuhde (eli tilankäytön tehokkuus) on ostopäätöksen kannalta merkittävä niin laskee itse W/m^2 annetuista luvuista. Jos tilaa on eikä se ole niin oleellista, ottaisin sen systeemin missä edullisin EUR/kWp ja mahdollisimman paljon kerralla. Eri asia jos on oikeaa ja luotettavaa tietoa siitä että joku paneeli on luultavasti huono ja toinen on varmempi valinta kestoiän kannalta, mutta useinhan näin ei ole, harva ostaa niitä muutamaa todella tunnettua pitkän linjan brändiä, joten arpapeliä se kuitenkin on. Mainospuheissahan kaikki paneelit ovat erinomaista huippua.
 

siwer

Vakionaama
Toisaalta jos esim. kyse on siitä että johonkin yhteen paneeliin osuu joku piipun varjo pienen osan vuorokaudesta, niin se voi olla samassa sarjassa muiden kanssa eikä huononna koko sarjan toimintaa ohitusdiodien ansiosta, mutta osallistuu tuotantoon silloin kun ei ole varjoa. Tämä on yleensä kokonaistaloudellisin tapa, mikroinvertterillä voisi siitä yhdestä paneelista saada sitten muutaman kymmenen prosenttia enemmän tuottoa.

Sitten jos varjoja on koko systeemin yllä vähän siellä sun täällä niin kannattaa vakavasti harkita koko järjestelmän kannattavuutta (tai moottorisahan käyttöä). Tai sitten tosiaan suosiolla pienempi systeemi sinne missä varjoja ei ole.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, no mulla esim. kattolyhtyjen takia on varjoja ja lopulta aika pienikin ero paneelien mitoissa ratkaisee tuleeko ne varjon kohdalle vai ei. Jos siis alkaisi laittaa paneeleita lappeille, valitsen luultavasti juuri sen ratkaisun että kaikki paneelit on eteläisemmän kattolyhdyn päällä, toisaalta saa siihenkin alaan sitten taas enemmän varjotonta tuotantoa mitä parempi hyötysuhde ja mitä paremmin paneelien koko sattuu koko tarjolla olevan alan kokoiseksi. Mutta aika hinkkaamiseksi se menee, kun ostohintakin pitää huomioida.
 

siwer

Vakionaama
Sijoittelun miettimiseen kannattaa käyttää vähän vaivaa, nyt kun on vielä kesä ja aurinko kaartaa ylhäällä, ottaa vaikka parin tunnin välein valokuvat katolta missä varjostumat näkyy. Sitten parin kuukauden päästä kun aurinko tekee kaaren matalammalta, sama homma, noista kuvaseteistä saa varsin hyvän käsityksen missä varjot pahimmillaan käy.

Sitten oikeilla paneeleilla tilanne on kuvia hieman parempi kun ne tulevat irralleen katosta ja varjot eivät osu niin "syvälle".
 

puuteknikko

Vakionaama
Sijoittelun miettimiseen kannattaa käyttää vähän vaivaa, nyt kun on vielä kesä ja aurinko kaartaa ylhäällä, ottaa vaikka parin tunnin välein valokuvat katolta missä varjostumat näkyy. Sitten parin kuukauden päästä kun aurinko tekee kaaren matalammalta, sama homma, noista kuvaseteistä saa varsin hyvän käsityksen missä varjot pahimmillaan käy.

Sitten oikeilla paneeleilla tilanne on kuvia hieman parempi kun ne tulevat irralleen katosta ja varjot eivät osu niin "syvälle".
Sen verran olen tarkkaillut tuota auringon elämää jo aiemmin, että ei tuossa ole kuin yksi oikea paikka paneeliriveille. Sillä saa sen muutenkin tehokkaimman ajan parhaiten hyödynnettyä ja kenttä pysyy illan tullen mahdollisimman pitkään pois varjoista.

On esim. noille paneeleille laskennallinen hyötysuhde vähän yli 20%, mikä on ymmärtääkseni se mitä keskimäärin saadaan nykyisin ulos. Tilan kannalta on ihan sama, onko yksi paneeli 1 x 1,6 m vai vähän enemmän. Lapetta on kuitenkin 6 x 20 metriä käytössä.
 

korsteeni

Vakionaama
Enpä ole ottanut selvää, minkälainen halli ja missä ympäristössä heillä sattuu olemaan.
moni asia vaikuttaa
heitin siksi että ei siinä hirveä ero voi olla onko moni vai yksikide, tarkoitan ettei sillä käytännössä juurikaan merkitystä mutta ainahan jokin on parempi ja sitä käytetään myynnissä houkuttimena
kun aurinko paistaa, kaikista tulee hyvin virtaa, kun ei paista, ei mistään tule kuin nimellisesti eikä sillä erolla ole käytännön merkitystä
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Tuossa näyttäisi Laspekin hallit olevan ja vino pino paneeleita katolla,länteen ihan hyvä mutta itä suunnan paneelit aamulla varjossa.Paneelit itään niin heräävät aikaisin vaikkei tuottoa paljon olekkaan ja osa länteen niin tulee sähköä aika myöhään eli auringon laskuun asti.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom