Keskustelua aurinkopaneeleista

fraatti

Hyperaktiivi
Jäin tässä miettimään noiden kenttien kokoonpanoa. Pystyykö tuohon MPPT 1: een kytkemään 2 sarjaan kytkettyä kenttää rinnakkain kun nuo virrat on tuplana, mitä on 2:ssa?
Tuli mieleen, että pystyykö näihin lisäämään myöhemmin lisää paneleita esim päätyihin, tai väliin? 2 rivinen olisi alkuun esim 8 + 8 ja jännitteet luokkaa 250 V. Tehohan nousee jännitteiden noustessa, kun ketjuihin lisätään panelia. Eli voiko joku selventää tätä kohtaa enemmän. Vai olenko ihan hakoteillä homman kanssa. Lapetta kuitenkin riittäisi vetää 2:ta riviä enemmänkin tarvittaessa. Toinen Stringi menisi aumassa etelään. Tarkoittaako tuo 37,5 A ja 2+2 liitintä, että sen voi vetää juuri noin ja syöttää sinne ne 2 riviä rinnakkain? Jelppiä tarvitaan. Fronius vissiin lupaa, että takuu pysyy voimassa, vaikka syöttäisi 15 kW ulos tuosta 10 kW invertteristä.
”Max. array short circuit current (MPPT1/MPPT2) = 37.5 A / 18.75 A

Kuva lainattu tuolta.

Esim itä-länsi onnistuu rinnan samaan MPPT-tuloon. Tällöin paneeleita pitää olla molempiin suuntiin samanverran.

Tällä voi koittaa millaisia kombinaatioita invertterille kelpaa.

Omien kokemusten puolesta 1.2 - 1.3 kertoimella panelien määrä vs invertterin teho, ei juuri mitään tehoa leikkaannut oikein koskaan. Tämä koskee ainakin mun asennuspaikkaa pirkamaalla ja kun suunta on etelä.

Jos tilaustasi saa vielä mulkattua niin jätä bifacialit pois ja ota samalla summalla mieluummin normaaleita paneleita jos asennus on lappeensuuntainen tuuletusraolla.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Joo kiitos vastauksesta. Eli tähän saa siis 3 stringiä kiinni. Tämä oli vähän niinku mielessä, kun kyselin. Sama varmaan miten loppupeleissä niitä pareiksi laittaa, kunhan sama määrä tavaraa niissä kahdessa tulee. Tehothan niissä menee kaavan 10300 / 6000 / 10300 W mukaan, eli Fronius sallii käytännössä huipputehoina 12,5 / 7,5 / 15 kWpeak. Siis vaikka jatkuvana ajonakin sallitaan noilla kuormituksilla ja 150 % total. Kyllä tuolla saa jo jotain rakennettua. Ainoa harmittava juttu on, että etelään olevat aumakulma ja L siiven lape ovat melkein 15 m toisistaan, joten tuo MPPT 1 menee siihen ja niihin ei mahdu yhteensä tuosta kuin 12-14 panelia. Käsittääkseni tuollaisia kenttiä ei saa mitenkään sarjaan yli 10 m päässä toisistaan, joten ne pitää laittaa siihen ykkössyöttöön rinnankytkettyinä. Myöhemmin voi ottaa vielä Itälappeelle esim 20 panelia lisää ja laitta yhden pienemmän invertterin noille etelään osoittaville, tai toiselle pelkästään. No kattoo nyt ensin, kun sais edes ensimmäisen Watin tuolta ulos. Sähkökeskuskin alkoi yhtäkkiä painaa päälle 35 A nimellisvirrallaan ja kattellullu jo 63 A mittarikeskuksen vaihtoa. Kaikkea riesaa, mitä ei tullut huomioitua edes alkuunsa.
Edittinä vielä. Vai pitääkö noiden kaikkien kenttien olla identtisiä?
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Sähkökeskuskin alkoi yhtäkkiä painaa päälle 35 A nimellisvirrallaan ja kattellullu jo 63 A mittarikeskuksen vaihtoa. Kaikkea riesaa, mitä ei tullut huomioitua edes alkuunsa.
Huomasitko tuon itse vai joku muu?
Mulla oli sama juttu ja jonnekin tänne kirjoittelinkin siitä. Sain tuonne saman boksin sisälle vaihdettua romut niin että keskukseen tuli 50A leima. Osat eivät maksaneet paljoa ja osat sain tuolta keskusvalmistajalta tilattua.
 

roots

Hyperaktiivi
Huomasitko tuon itse vai joku muu?
Mulla oli sama juttu ja jonnekin tänne kirjoittelinkin siitä. Sain tuonne saman boksin sisälle vaihdettua romut niin että keskukseen tuli 50A leima. Osat eivät maksaneet paljoa ja osat sain tuolta keskusvalmistajalta tilattua.
Pitikö tuosta sisuskalujen vaihdosta tehdä minkälanen tanssi verkkoyhtiön suuntaan ja tuliko maksuja sinne suuntaan.
 

pelzi_

Vakionaama
Ei kai se keskuksen johdotus sinänsä verkkoyhtiötä kiinnosta, toki mittari pitää poistaa ja asentaa, katkosta ei ehkä tartte, pääsulakkeet vaan irti työn ajaksi.

Pääsulakkeen vaihto isompaan sitten useimmiten maksaa. Se on ihan oma asiansa kunhan keskus on muutettu.
 

roots

Hyperaktiivi
Ei kai se keskuksen johdotus sinänsä verkkoyhtiötä kiinnosta, toki mittari pitää poistaa ja asentaa, katkosta ei ehkä tartte, pääsulakkeet vaan irti työn ajaksi.

Pääsulakkeen vaihto isompaan sitten useimmiten maksaa. Se on ihan oma asiansa kunhan keskus on muutettu.
Varmasti kiinnostaa teknisesti/raha, vähintään rahanhimo iskee hinnaston mukaan...mutta odotetaan ao vastausta.

Ei tietääkseni sulakekokoa vaihdettu...
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Huomasitko tuon itse vai joku muu?
Mulla oli sama juttu ja jonnekin tänne kirjoittelinkin siitä. Sain tuonne saman boksin sisälle vaihdettua romut niin että keskukseen tuli 50A leima. Osat eivät maksaneet paljoa ja osat sain tuolta keskusvalmistajalta tilattua.
Eikun sinä huomasit ja minä sitten noteerasin asian omalla kohdalla. Sulakkeilla raja vissiin olisi 17 kW laitoksen kohdalla. Kiskothan on 100 A luokiteltuja ja pääsulakkeet on ennen talon mittaria. Pääkytkin on myös ennen mittaria. Käsittääkseni meillä täytyy invertteri kytkeä suoraan kiskoihin. Tai miten tuon Smartmeterin kanssa sitten on. Onko se suora, vai epäsuora mittaus ? Täytyy varmaan vielä tarkastaa tuo, että pystyykö sulake pohjiin edes koskemaan, ilman verkkoyhtiön sähkömiestä ja saako edes sitä isompaa runkoa mahtumaan tuonne. Jonkunverran tilannetta helpottaisi, jos nousujohto tulisi suoraan nykyiselle pääkatkaisijalle. Sinetit tosin menisi kuitenkin uusintaan. No selvittelyyn menee jokatapauksessa.
Ja tämä löytyisi vaihtoehtona tilalle. Tukusta sitten noita merkkikaappeja saa kyllä muitakin.

 

roots

Hyperaktiivi
Eikun sinä huomasit ja minä sitten noteerasin asian omalla kohdalla. Sulakkeilla raja vissiin olisi 17 kW laitoksen kohdalla. Kiskothan on 100 A luokiteltuja ja pääsulakkeet on ennen talon mittaria. Pääkytkin on myös ennen mittaria. Käsittääkseni meillä täytyy invertteri kytkeä suoraan kiskoihin. Tai miten tuon Smartmeterin kanssa sitten on. Onko se suora, vai epäsuora mittaus ? Täytyy varmaan vielä tarkastaa tuo, että pystyykö sulake pohjiin edes koskemaan, ilman verkkoyhtiön sähkömiestä ja saako edes sitä isompaa runkoa mahtumaan tuonne. Jonkunverran tilannetta helpottaisi, jos nousujohto tulisi suoraan nykyiselle pääkatkaisijalle. Sinetit tosin menisi kuitenkin uusintaan. No selvittelyyn menee jokatapauksessa.
Ja tämä löytyisi vaihtoehtona tilalle. Tukusta sitten noita merkkikaappeja saa kyllä muitakin.

Onko sulla kuinka sovittu urakkaraja (mistä alkavat tarjoustaan duunaamaan) ja onko tekijä kuinka ajatellu asioita?
Vai oliko vain toimistohemmo joka vain anto hinnan spostilla ja sillä mennään, näkemättä kohdetta. ;)

Smartti on suora mittaus.

Mitens pirtaan sopis uusi mittarikeskus ulos, siihen sitten ryhmälähtöjä sopivasti, ei tartteis koskee tohon vanhaan keskukseen muuta kuin syötön osalta?
 

pelzi_

Vakionaama
Sulakkeet on aina ennen pääkatkaisijaa, ensimmäisenä. Vaihtelua on siinä että vanhoissa pääkytkin on ennen mittaria, uusissa mittarin jälkeen.

DIII pesään menee 63A asti mutta eiköhän 100A keskuksessa ole kahvat ja jotkut verkkoyhtiöt ei huoli 63A DIII -sulakkeita vaan vaatii myös 63A pääsulakkeelle kahvat.

Liittymän suurennus tuotannon vuoksi on muuten sitten eri hintainen kuin normaali liittymä joillain yhtiöillä.

Keskuksen uusinta ja siirto vaatii luultavasti mittarin irrotuksen ja asennuksen lisäksi jännitekatkon. Keskuksen sisuskalut sulakkeilta eteenpäin voinee vaihtaa ilman katkoja jos ei kajota liittymisjohtoon ym. ennen sulakkeita

Asennusliike tekee muutokset ja sopii verkkoyhtiön kanssa aikataulun heidän osuudelle. Ikävä yllätys voi olla maksavatko kuitenkaan sitä mitä verkkoyhtiö töistään pyytää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pitikö tuosta sisuskalujen vaihdosta tehdä minkälanen tanssi verkkoyhtiön suuntaan ja tuliko maksuja sinne suuntaan.
Elenia näyttää veloittaneen katkosta 160€ nimikkeellä "Mittarin asennustyö 3x63A tai pienempi". Kaveri joka hoiti asennustyöt sopi ajankohdan verkkoyhtiö kanssa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Liittymän suurennus tuotannon vuoksi on muuten sitten eri hintainen kuin normaali liittymä joillain yhtiöillä.
Ja muutenkin kannattaa olla siirtoyhtiöön jo nyt yhteydessä jos suunnittelee 10kW luokan panelistoa ettei tule yllätyksiä oikosulkuvirtojen kanssa.

Eikös tuotantoa varten kaapeli ainakin laiteta kuntoon ja siitä ei tule kustannuksia? Joku turbopaja ne tyylinen pykälä löytyy jostain mutta tuskin uusia johtoja kenellekään kaivetaan muutaman kilowatin takia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eli ne kävi ottaas mittarin irti ja takas ja blommit perään?
Nostitko pääsulakettakin?
Taisivat kääntää sähköt poikki hetkeksi, jotta sulakepesät ja mittarin väliset piuhat sai vaihdettua. Sinettejä ei tullut mittariin.

Pääsulakkeen kokoa ei tarvi kasvattaa koska verkkoyhtiöstä ei tarvi siirtää yhtään enempää sähköä asuntooni kuin aikaisemminkaan. Sulakepesät muuttui 63A ja niihin tuli ne adapterit jotta 25A nalli passaa paikoilleen. Tämä johtui siitä että 50A kaapissa tilanne on noin.
 

roots

Hyperaktiivi
Taisivat kääntää sähköt poikki hetkeksi, jotta sulakepesät ja mittarin väliset piuhat sai vaihdettua. Sinettejä ei tullut mittariin.

Pääsulakkeen kokoa ei tarvi kasvattaa koska verkkoyhtiöstä ei tarvi siirtää yhtään enempää sähköä asuntooni kuin aikaisemminkaan. Sulakepesät muuttui 63A ja niihin tuli ne adapterit jotta 25A nalli passaa paikoilleen. Tämä johtui siitä että 50A kaapissa tilanne on noin.
Joo, adapterit on täälläkin 63A pesissä >> 25A.

Tämä oli siis vain kun se keskus oli nimellinen 25A ja suurennus 50A:iin, olikos se omasta päästä vai vaatiko joku tuota?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Joo, adapterit on täälläkin 63A pesissä >> 25A.

Tämä oli siis vain kun se keskus oli nimellinen 25A ja suurennus 50A:iin, olikos se omasta päästä vai vaatiko joku tuota?
Omasta päästä, kyllä tuosta on pitkä keskustelu jossain tuolla viesteissä. Jos sattuisi palamaan niin jotain tahoa saattaisi kiinnostaa asia.

Nimellisvirta ei saa ylittyä kun keskusta voidaan syöttää kahdesta suunnasta.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tarkoitus ei ole muuttaa liittymän kokoa, vaan 3 x 25 A liittymä riittää hyvin nykyiseen sähkölämmitystaloon, vaikka neliöitä onkin 350. Plug in autokin menee 6 kW latausteholla ja talossa ei ole yhtään vuorottelukytkintä, eikä muuta releistöä. Kaappi on kyllä nyt jo niin täynnä, että on kyllä aika tuo keskus uusiakin. Maalämmöllä on oma keskus ja samoin laitoin myös autotalliin. Terassilla vielä yksirivinen lisäksi. 50 A keskuksella saa liittää jo 17 kW paneliston, ilman liittymäkaapelin vaihtoa joka paikkaan vaikka olisi pääsulakkeet 3 x 25 A. Al 25 ja Cu 16 taitaa olla minimivaatimus talokaapelille, mitä saa laittaa. No odottelen tässä yhteydenottoja, että miten mennään. Ehkä tuo 50 A muutoskin vanhaan voi tulla kyseeseen vielä.
 

pelzi_

Vakionaama
Ei nyt vieläkään näytä menneen perille mistä on puhe. Jos liittymästä tulee 25A jonka talo kuluttaa, niin naiivisti ajatellen keskus ei kestä milliampeeriakaan aurinkovoiman antamaa kuormaa, ja jos talo kuluttaakin 30A josta 5A tulee auringosta ja 25A pääsulakkeen kautta verkosta, ei pääsulake ikinä pala ja virta ylittää sallitun. Tämä ei vaadi yhdessä vaiheessa kuin yli 5.75kW kuormaa että 25A ylittyy.

Oikeasti kuitenkin on melkoinen oikeusmurha jos on pääsulakepesiä myöten vaihdettu kaikki, koska mittarin johdotuksen, pääkatkaisijan ym. ei kyllä tarvitse kestää yhtään enempää kuin pääsulakkeiden koko, pääsulake suojaa niitä.

Ainoastaan kiskot + johdotus kiskolta toiselle, joissa voi kulkea yhteensä aurinkovoimalan ja verkon antama virta, pitää tarkastella tilanteessa missä aurinkovoimala tuottaa maksimivirran ja lisäksi pääsulakkeiden kautta tulee se mitä ne kestää. Useimmiten kisko kestää 40A tai 63A, isoissa keskuksissa tällaiseen kiskoon syötetään vaikka 125A keskelle kiskoa oletuksella että vasen puoli kiskoista ei ota yli 63A (sulakkeiden virtojen summa + joku kerroin taulukosta jolla kompensoidaan sitä ettei ne kaikki ole täydellä kuormalla) ja myöskään oikea puoli ei ota yli 63A.

Samaten yleensä kojeiden (automaattisulake/vvsk/pääkytkin) liittimestä kiskoon saa siirtyä 63A, isompi virta vaatii yleensä erillisen syöttöliittimen. Eipä tule kodeissa vastaan.

Ainoa todellinen ongelma on, jos suoraan kiskolta lähtee ketjutus alakeskukseen, johto sinne on 6mm2, ja silloin alakeskus voi saada 6mm2 johdon kautta 25A + voimalan tuoton, eli alakeskukselle on lisättävä 25A sulake joka oli ihan turha ennen voimalaa koska pääsulake suojasi.

1-vaiheisilla pienehköillä voimaloilla voi virta yhdessä vaiheessa olla pienillä tehoillakin suuri ja tämä ongelma pahenee. Mutta usein se ei ole ongelma ollenkaan, mutta riippunee asentajasta laskeeko keskuksen eri osien virtaa ja kestoa, vai katsooko vaan arvokilvestä mitä valmistaja sanoo (se lukema on mittarin johdotuksen ym. osista ohuimman lukema.) Ja siihen en ota kantaa, onko sitten joku määräys joka kuitenkin pakottaa vaihtamaan koko keskuksen osat, asentaja voi sen myös haluta tehdä että vastuu pysyy valmistajalla jonka ohjeen mukaan toimitaan.

Luulenpa myös että Suomessa on jo aika paljon aurinkovoimaa joka on asennettu vähät välittäen tästä asiasta, ja jos voimala ei ole kovin suuri, on riski kyllä varsin mitätön.

Kuitenkin jos on 1-vaiheinen 32A sähköauto tms. alakeskuksessa jota syötetään pääkeskuksen kiskosta suoraan 6mm2 johdolla, ja iso 1-vaiheinen voimala tai tosi iso 3-vaiheinen, tämä on ihan realistinen riski ja yksi vaiheista voi saada aika ronskisti ylivirtaa. Muissa tapauksissa aika teoreettista, ei ne keskuksen sisäiset johdotukset pala, eristeet ruskistuu ja kovettuu rumaksi jos ylivirta jatkuu kauan mutta ne langat menee vapaasti ilmassa ja jäähtyy ja Suomen kesä on niin lyhyt, etten oikein usko että yhtään tapausta saadaan missä keskuksen johdot edes aistinvaraisesti kovettuu ja rapistuu. Palo vaatisi sitten kaapelin missä hiiltynyt eriste alkaa johtaa ja lämmittää itse itseään, keskuksessa ilma eristää vaikka muovit sulaisi pois, tai jos langat on puristuksissa, sulamisen kohdalla aika varmasti osuvat yhteen ja oikosulku polttaa sulakkeen ja se räsähdys tuskin metallisesta keskuksesta leviää. Mutta tietysti kun ollaan sääntö-Suomessa, ei ole koskaan kyse muusta kuin teoreettisista riskeistä.

Käytännössä kuitenkin voimalan kunnon tuotannon aikana tilannehan on tyypillisesti se että energiaa menee verkkoon, ja tilannetta missä otetaan verkosta sen mitä sulakkeet kestää ja aurinko paistaa täysillä, varsin harvoin tulee. Tietenkään sähköasennusten mitoitusta ei tällä perusteella tehdä, paitsi että mm. tuo yllä oleva taulukosta otettava arvo jolla otetaan huomioon vain osuus yhden kiskon sulakkeiden virtojen summasta, on kyllä hyvinkin esimerkki siitä että joskus juuri näin tehdään, oletetaan vaan että erittäin epätodennäköistä tilannetta ei tule tapauksessa, missä sen tapahtuminen hetkellisesti ei räjäytä maailmaa vaan ainoastaan kuumentaa hieman virtakiskoa joka kestää sitä kyllä viikkokausia, mutta eriste toki vanhenee jos ylikuorma on jatkuva. Eli siis eriste ei kestä enää esim. sitä 50 vuotta mitä alle 75 asteessa PVC:kin kestää aivan notkeana ja uudenveroisena.

Mutta tällainen järkevä ajattelu on oikeusmurhan kerjäämistä kunnes se kirjataan jonain Yleispätevänä Totuuden Taulukkona määräyksiin ja sitten "kelvoton ja heti talon polttava ranen viritys" yhtäkkiä muuttuukin Viralliseksi Pyhäksi Hyväksytyksi Totuuden mukaiseksi asennukseksi.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Ei nyt vieläkään näytä menneen perille mistä on puhe. Jos liittymästä tulee 25A jonka talo kuluttaa, niin naiivisti ajatellen keskus ei kestä milliampeeriakaan aurinkovoiman antamaa kuormaa, ja jos talo kuluttaakin 30A josta 5A tulee auringosta ja 25A pääsulakkeen kautta verkosta, ei pääsulake ikinä pala ja virta ylittää sallitun. Tämä ei vaadi yhdessä vaiheessa kuin yli 5.75kW kuormaa että 25A ylittyy.

Oikeasti kuitenkin on melkoinen oikeusmurha jos on pääsulakepesiä myöten vaihdettu kaikki, koska mittarin johdotuksen, pääkatkaisijan ym. ei kyllä tarvitse kestää yhtään enempää kuin pääsulakkeiden koko, pääsulake suojaa niitä.

Ainoastaan kiskot + johdotus kiskolta toiselle, joissa voi kulkea yhteensä aurinkovoimalan ja verkon antama virta, pitää tarkastella tilanteessa missä aurinkovoimala tuottaa maksimivirran ja lisäksi pääsulakkeiden kautta tulee se mitä ne kestää. Useimmiten kisko kestää 40A tai 63A, isoissa keskuksissa tällaiseen kiskoon syötetään vaikka 125A keskelle kiskoa oletuksella että vasen puoli kiskoista ei ota yli 63A (sulakkeiden virtojen summa + joku kerroin taulukosta jolla kompensoidaan sitä ettei ne kaikki ole täydellä kuormalla) ja myöskään oikea puoli ei ota yli 63A.

Samaten yleensä kojeiden (automaattisulake/vvsk/pääkytkin) liittimestä kiskoon saa siirtyä 63A, isompi virta vaatii yleensä erillisen syöttöliittimen. Eipä tule kodeissa vastaan.

Ainoa todellinen ongelma on, jos suoraan kiskolta lähtee ketjutus alakeskukseen, johto sinne on 6mm2, ja silloin alakeskus voi saada 6mm2 johdon kautta 25A + voimalan tuoton, eli alakeskukselle on lisättävä 25A sulake joka oli ihan turha ennen voimalaa koska pääsulake suojasi.

1-vaiheisilla pienehköillä voimaloilla voi virta yhdessä vaiheessa olla pienillä tehoillakin suuri ja tämä ongelma pahenee. Mutta usein se ei ole ongelma ollenkaan, mutta riippunee asentajasta laskeeko keskuksen eri osien virtaa ja kestoa, vai katsooko vaan arvokilvestä mitä valmistaja sanoo (se lukema on mittarin johdotuksen ym. osista ohuimman lukema.) Ja siihen en ota kantaa, onko sitten joku määräys joka kuitenkin pakottaa vaihtamaan koko keskuksen osat, asentaja voi sen myös haluta tehdä että vastuu pysyy valmistajalla jonka ohjeen mukaan toimitaan.

Luulenpa myös että Suomessa on jo aika paljon aurinkovoimaa joka on asennettu vähät välittäen tästä asiasta, ja jos voimala ei ole kovin suuri, on riski kyllä varsin mitätön.

Kuitenkin jos on 1-vaiheinen 32A sähköauto tms. alakeskuksessa jota syötetään pääkeskuksen kiskosta suoraan 6mm2 johdolla, ja iso 1-vaiheinen voimala tai tosi iso 3-vaiheinen, tämä on ihan realistinen riski ja yksi vaiheista voi saada aika ronskisti ylivirtaa. Muissa tapauksissa aika teoreettista, ei ne keskuksen sisäiset johdotukset pala, eristeet ruskistuu ja kovettuu rumaksi jos ylivirta jatkuu kauan mutta ne langat menee vapaasti ilmassa ja jäähtyy ja Suomen kesä on niin lyhyt, etten oikein usko että yhtään tapausta saadaan missä keskuksen johdot edes aistinvaraisesti kovettuu ja rapistuu. Palo vaatisi sitten kaapelin missä hiiltynyt eriste alkaa johtaa ja lämmittää itse itseään, keskuksessa ilma eristää vaikka muovit sulaisi pois, tai jos langat on puristuksissa, sulamisen kohdalla aika varmasti osuvat yhteen ja oikosulku polttaa sulakkeen ja se räsähdys tuskin metallisesta keskuksesta leviää. Mutta tietysti kun ollaan sääntö-Suomessa, ei ole koskaan kyse muusta kuin teoreettisista riskeistä.

Käytännössä kuitenkin voimalan kunnon tuotannon aikana tilannehan on tyypillisesti se että energiaa menee verkkoon, ja tilannetta missä otetaan verkosta sen mitä sulakkeet kestää ja aurinko paistaa täysillä, varsin harvoin tulee. Tietenkään sähköasennusten mitoitusta ei tällä perusteella tehdä, paitsi että mm. tuo yllä oleva taulukosta otettava arvo jolla otetaan huomioon vain osuus yhden kiskon sulakkeiden virtojen summasta, on kyllä hyvinkin esimerkki siitä että joskus juuri näin tehdään, oletetaan vaan että erittäin epätodennäköistä tilannetta ei tule tapauksessa, missä sen tapahtuminen hetkellisesti ei räjäytä maailmaa vaan ainoastaan kuumentaa hieman virtakiskoa joka kestää sitä kyllä viikkokausia, mutta eriste toki vanhenee jos ylikuorma on jatkuva. Eli siis eriste ei kestä enää esim. sitä 50 vuotta mitä alle 75 asteessa PVC:kin kestää aivan notkeana ja uudenveroisena.

Mutta tällainen järkevä ajattelu on oikeusmurhan kerjäämistä kunnes se kirjataan jonain Yleispätevänä Totuuden Taulukkona määräyksiin ja sitten "kelvoton ja heti talon polttava ranen viritys" yhtäkkiä muuttuukin Viralliseksi Pyhäksi Hyväksytyksi Totuuden mukaiseksi asennukseksi.
Tuolla paikkeilla asiaa puitiin joskus aikoinaan.


Itse sain asian kuntoon ja nyt kilvessä lukee se mitä pitääkin. Tuota kylttiä ei saa ellei sisukalut ole juuri sitä mitä valmistaja on tuonne kaappiin laittanut.
1641906239511.png


Todennäköisesti aennusten yhteydessä suomessakin on jos jonkinlaista ranetusta olemassa.
 

pelzi_

Vakionaama
Juu, ja taitaa olla niin ettei kaikkien asentajien oikeudet riitä keskuksen muuttamiseen muuten kuin valmistajan ohjeilla ja osilla, kaikilla ei taida niilläkään.
 

pelzi_

Vakionaama
Eli sieltä aiempaa: "Sulakepesät + kosketussuoja ja pääpiirin johdotus pitäisi vaihtaa niin keskus olisi vastaava kuin 50A keskus. "

Eli keskuksesta vaihdettiin ne osat, joita pääsulake suojaa ja joiden vaihto oli täysin turhaa.

Sähköturvallisuuden fossiilit ovat nyt tyytyväisiä.

Kuten sanoin, loppuosa keskuksesta käytännössä aina kestää väh. 40A. Niin tässäkin.

Toki, saattaa olla että jos "pääpiiri" sisälsi myös hypyn kiskolta toiselle jos keskuksessa on monta riviä, sen vaihdosta oli hyötyä.

* * *

Noiden sähköasennusstandardien laatijoiden kanssa olen jonkin verran asioinut, ja oma mielipiteeni on että siellä eletään aivan irti todellisuudesta ja aika usein ei myöskään osata laskea eikä ymmärretä fysiikkaa (perinteinen ongelma, osataan muodostaa täysin vääriä hienoja kaavoja ja niihin sijoitettuja lukuja sanallisesta tehtävästä ja saadaan aivan mitä sattuu tuloksia).

Ajattelu keskittyy kaikenlaisten teoreettisten riskien välttelyyn, ettei vaan itseä voitaisi syyttää ikinä mistään. Tosimaailma ei toimi näin, rahaa on rajallisesti ja se kannattaa käyttää sellaiseen millä on edes teoriassa turvallisuutta parantava vaikutus, rahan poltto roviolla on pois muusta mahdollisesti hyödyllisestä toiminnasta ja vahingoksi yhteiskunnalle.
 

pelzi_

Vakionaama
Tässä siis itse olen sitä mieltä, että keskusvalmistajan pitäisi:

1) alkaa tehdä kiskojen väliset hypyt paksummalla johdolla pientalojen keskuksissa koska aurinkovoimaa tulee ja kyse on yhteensä luokkaa puolesta metristä piuhaa.
2) ilmoittaa kilvessä erikseen virrat kiskoille ja hyppyjohdoille, ja syöttöpiirille (liittymisjohdosta kiskoihin asti) joka voi olla ohuempi.

Kuparin tuhlaus vaihtamalla kaikki johdot turhaan paksumpiin, että vain yksi numero on tarpeeksi iso, on järjetöntä asiakkaan rahojen ja luonnonvarojen tuhlausta siksi että ei osata ajatella ja laskea yksinkertaisia piirin virtoja Kirchhoffin lain mukaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Juu, ja taitaa olla niin ettei kaikkien asentajien oikeudet riitä keskuksen muuttamiseen muuten kuin valmistajan ohjeilla ja osilla, kaikilla ei taida niilläkään.
Siihen liittyy muutakin. Suurimmasta osasta ei tarvise välittää, boldasin oleellisimman. Tuossa kuitenkin muutosta pidetään kannattamattomana vaikka siinä kuitenkin kävi niin että tuo oli omassa tapauksessa loppuviimein järkevin tehdä vaihtamalla hiukan sälää tuonne kaappiin.

Hei,

Melkoisen uskomaton tuo keskusvalmistajan vastaus. Pääsulakkeet ovat todella suojaamassa nousukaapelia, mutta keskuksen nimellisvirta pitää olla vähintään myös niiden mukainen. Eli nyt tulee syöttö kahta kautta ja keskuksen ylikuormitus on todella mahdollinen.

Selektiivisyyden toimimattomuus ei tässä tapauksessa ole niin kovin suuri ”murhe” ja suojalaitteiden valinnoilla voidaan siihen vaikuttaa. Sinänsä tuon invertterin suojalaitteilla ei tässä ole merkitystä sillä, millainen kokonaisvirta (vaiheittain) keskukseen voi päästä syötöstä + invertteristä.

Tuon Enstopro-aineisto on minun aikoinaan tekemää ja Enston keskusexperttien hyväksymää (taustana tuon aikainen keskusstandardikäsikirja). Keskuksen nimellisvirran suurentaminen edellyttäisi sen sisäisten johdotusten, pääkytkimen yms. mahdollista muuttamista (kalliimpi työ kuin uuden keskuksen vaihto, varsinkin, kun vanhoissa keskuksissa saattaa esim. johdonsuojakatkaisijat vanhentua). Sen lisäksi muutettu keskus pitäisi testata (keskusstandardin mukaisesti) ja muuttajasta tulee keskuksen valmistaja vastuineen. Eli keskuksen nimellisvirran suurentamisessa ei ole mitään järkeä.

STEK:n palstan vastaus on ihan oikein; jos ”sähköalan ammattilainen” ei osaa selvittää virtojen suuruuksia, niin ehkä hänen on syytä olla tekemättä näitä hommia.

Mutta siis asia selkeästi vaatii ”oppaan”; yritetään pistää hanke tästä pystyyn.

1641907396516.png
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, kuitenkin keskusten muita osia (kuin syöttöpiiriä) kyllä muutetaan asentajien toimesta joka päivä. Siitä kai periaatteessa pitäisi lisätä arvokilven viereen tarra tekijän nimellä ja päiväyksellä, monestiko sellaisia näkyy?

Ja en tiedä mikä keskusvalmistajan "uskomaton vastaus" on ollut mutta kuvassa olevista osista suurin osa nimenomaisesti on pääsulakkeen suojaamaa, ja niissä osissa ei voi tulla ylikuormitusta ja uskomattomampana pidän jos joku "asiantuntija" niin väittää.

Se on mahdollista, että huonosti kirjoitettujen sääntöjen takia on sitten jonkin kirjaimen takia jonkun mielestä pakko muuttaa nuo kaikki osat, joiden kautta ei voi kulkea enempää kuin pääsulake antaa myöten. Mutta itse näkisin että tällainen virheellisesti kirjoitettu säännöstö kannattaisi korjata.

Kokemukseni mukaan noiden kaikenlaisten "aineistojen" laatijat taas pyrkivät tällaisessa tapauksessa laatimaan lisää ohjeita joissa neuvotaan aivan järjettömiin, ylimitoitettuihin toimiin jotka tulee vielä kalliimmaksi kuin sen virheellisen säännön kirjaimen tarkka noudattaminen edes vaatisi.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Selvitys etenee meilläkin. Pääpropoujen rungot onkin 63 A/500 V, eli niiden ruuvit ja tilanvaraus on siten OK. Sen jälkeen pääkytkin lienee myös OK. Pääkytkimeltä älymittarille on verkkoyhtiö tehnyt vedot ja niiden lienee myös oltava tuon max 63 A mukaisia. Mittarilta lähtevät johdot päätyvät keskelle 100 A leimattuja kiskoja, joita siis on 3 riviä päällekkäin taulussa eri vaiheille. Tässä tuntuisi siis siltä, että ainoastaan mittarilta lähtevät ja kiskoille päätyvät langat pitää tarkastaa/vaihtaa.
Kävin tarkastamassa ja 10 neliön johdotus menee mittarilta kiskoille.
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Ei mittarille voi kulkea tuota mainittua summavirtaa. Se kulkee vain kiskossa, jolloin mittarilta kiskoon tulevassa johdossa tulee se mitä pääsulake kestää ja loppu virta tulee siitä pientuotannosta joka on myös liitetty kiskoon.

Jos keskus on vielä ajalta ennen näitä saivartelu-standardeja, niin ei kun asentamaan - mutta toki siis jos pääsulake on 63A, ja kiskot 100A, niin kiskojen väliset johdot voi vielä ylikuormittua, jos ne kestää vain 63A ja aurinko on yhdessä rivissä ja toisessa rivissä kulutetaan yli 63A (todennäköisyys: mitätön, mutta eipä ne 20 sentin piuhat ole iso asia vaihtaakaan.)

Jos pääsulake on alle 63A, niin silloinhan kaikissa johdoissa varmasti on varaa 63A - pääsulakkeen koko, jos keskus on 63A keskus.
 

roots

Hyperaktiivi
Omasta päästä, kyllä tuosta on pitkä keskustelu jossain tuolla viesteissä. Jos sattuisi palamaan niin jotain tahoa saattaisi kiinnostaa asia.

Nimellisvirta ei saa ylittyä kun keskusta voidaan syöttää kahdesta suunnasta.
Joo kyllä muistan tuosta keskustelua olleen ja tässäkin uudestaan näköjään tähän väliin muodostuneen jo monta viestiä. :cool:
 

roots

Hyperaktiivi
Selvitys etenee meilläkin. Pääpropoujen rungot onkin 63 A/500 V, eli niiden ruuvit ja tilanvaraus on siten OK. Sen jälkeen pääkytkin lienee myös OK. Pääkytkimeltä älymittarille on verkkoyhtiö tehnyt vedot ja niiden lienee myös oltava tuon max 63 A mukaisia. Mittarilta lähtevät johdot päätyvät keskelle 100 A leimattuja kiskoja, joita siis on 3 riviä päällekkäin taulussa eri vaiheille. Tässä tuntuisi siis siltä, että ainoastaan mittarilta lähtevät ja kiskoille päätyvät langat pitää tarkastaa/vaihtaa.
Kävin tarkastamassa ja 10 neliön johdotus menee mittarilta kiskoille.
Mitä lukee keskuksen leimassa 50A vai 63A, joku kilpi siellä on, sen mukaisesti tehty vähintään?
 

bungle

Vakionaama
6 MW kelluvan aurinkovoimalan rakennus minuutissa Alankomaissa hiilivoimalan viereen. Luulisi että vedestä ja sähköstä seuraisi ongelmia mutta ei kai sitten. :hmm:
Laajojen pintojen peittämisestä voi seurata ongelmia. En väitä, että seuraa, mutta voi seurata. Todennäköisesti vähemmän seuraa ongelmia valmiiden rakennelmien katoilla/päällä (eli valmiiksi peitetyillä alueilla), kuin luontoon levitettynä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Laajojen pintojen peittämisestä voi seurata ongelmia. En väitä, että seuraa, mutta voi seurata. Todennäköisesti vähemmän seuraa ongelmia valmiiden rakennelmien katoilla/päällä (eli valmiiksi peitetyillä alueilla), kuin luontoon levitettynä.
Tuossa muutaman minuutin dokkarissa on käyty asiaa läpi suurimman kelluvan voimalan osalta. Tuo peittää 300 hehtaaria alleensa ja sijaitsee kiinassa.
 

pelzi_

Vakionaama
Mulla on onneksi niin vanha keskus että siinä ei lue IN:ää joten asia katsotaan siitä että johdotus on 16mm2 ja pesät DIII -> 63A, jos verkkoyhtiö huolii 63A DIII-sulakkeet. No, eipä tässä tapauksessa ole väliä, koska pääsulakkeet on paljon pienemmät.

Jos IN = 35A niin oletettavasti sitten on jossain kohtaa 10mm2 johdotus tai jopa 6mm2? Kuulostaa erikoiselta jos muualla on paksumpaa, ellei sitten tosiaan ole vain mittarin johdot ohuemmat että mahtuisi pieneen mittariin?

Tuolla on huomattavasti tietoa asiasta: https://moodle.amk.fi/mod/book/tool/print/index.php?id=3020

Erityisesti, jos In saa olla eri piireille erilainen, niin itse kyllä tulkitsisin asiaa niin, että keskusstandardikin mahdollistaa sen että syöttöpiiri on pääsulakkeiden kokoinen ja kiskot + loppu keskus voi olla paksumpaa ja jopa ilman muutoksia kestää pääsulakkeet + mikrotuotannon.

Standardi pitäisi ehdottomasti korjata niin että siinä on mittarin/syötön johdotuksen ja kiskojen virrat erikseen ja tarrassa molemmat. Käsittääkseni valmistaja voisi nytkin sellaisen tarran tulostaa, mutta ei ymmärrä sitä tehdä. Esim. "Syöttö In = 25A, Kiskot In = 40A" voisi tulostaa suoraan moneen keskukseen ja sen jälkeen yhtäkkiä se ei olekaan enää välittömässä vaarassa syttyä palamaan vaikka osat on yhä samat jos aurinkoa tulee max. 3x15A.

Jos tästä vielä lisätään varoitusmerkintä "Mikrotuotantoa yht. 15A, pääsulake 25A, syötöt yht. 40A" jotta kukaan myöhempi keskuksen muuttaja tai laajentaja ei voi erehdyksessä olettaa että kiskosta tulee enint. 25A joka on syötön In, ja asentaja tarkistaa että keskuksen nykyiset kiskot ja niiden yhdistysjohdot kestävät esim. 40A, niin tästä voidaan sitten taas tietysti byrokraattien kanssa vääntää onko olennainen asia se numero siinä tarrassa vai todellisuus. On kuitenkin selvä seuraavan asentajan virhe, jos varoituksesta huolimatta jatkaa asennusta kiskoilta olettaen että niistä tulee vain 25A. Jos taas vaan keskusta suurennetaan vaikka In=35A, voi seuraava asentaja suurentaa pääsulakkeet 35:ksi ja taaskaan ei auringolle jäänyt varaa, eli varoitus on sinänsä paikallaan ja vain yksi In-numero ei nyt vaan oikein riitä enää.

Tervetuloa Suomeen, miten sitä pärjätäänkään muualla missä vaan sähköasentaja valitsee tarpeeksi paksut johdot ja sopivat keskuksen osat ja elämä jatkuu.
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Kai näissä nyt jotain tasauskertoimia sentään kuormien suhteen käytetään, eli järkeä...:cool: eli todellisuutta.
Kuten ilman aurinkoakin käytetään.
Mistä sinne keskukseen yhtäkkiä ilmestyisi jotain suunnittelematonta ylikuormaa kun PV:t otetaan käyttöön, jos nyt joku lisäkuorma kuten vaikka EV sinne ilmestyy 11kW laturilla niin se sitten on se määräävä juttu jonka takia sitten ryhtyä toimeen ja IN pitää varmistaa tai rempata asiaankuuluvalla tavalla.
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Niin, kyllähän sen ylikuorman reaalisessa maailmassa luulisi ilmenevän ja polttavan pääsulakkeet hermoraunioon asti ennenkö kevät tulee. Yhden kesän sitä voisi, teoriassa, jatkua jos se kuorma ymmärtää aina lakata kun aurinko menee pilveen tai laskee.

Vaan, esim. sisään tulevaa virtaa mittaava ja sen max. pääsulakkeen virtaan ohjaava 1-vaiheinen 32A auton laturi voisi toimia juuri täsmälleen näin, se on oikein patologinen kuorma, ottaa kaiken mitä aurinko antaa ja päälle mitä pääsulake kestää muttei ikinä yhtään enempää.

Kuitenkin käytännössä kaikki keskukset kestää kesän ajan sen 35-40A, eli oleellisempi huoli olisi se mahdollinen ilman sulaketta pk:n kiskolta syötetty autotallin 25A alakeskus, tai lähinnä sen keskuksen 6mm2 syöttöjohto, jonka perässä se auton laturi on.

Mutta myös 35A pääsulake ja varsin iso aurinkovoimala voisi kyllä saada In=35A keskuksen sisäiset kiskojen yhdistysjohdot jo yllättävän lämpimiksi, tarvittais vaan jo kaksi autoa samassa vaiheessa kuormana.
 

roots

Hyperaktiivi
Niin, kyllähän sen ylikuorman reaalisessa maailmassa luulisi ilmenevän ja polttavan pääsulakkeet hermoraunioon asti ennenkö kevät tulee. Yhden kesän sitä voisi, teoriassa, jatkua jos se kuorma ymmärtää aina lakata kun aurinko menee pilveen tai laskee.

Vaan, esim. sisään tulevaa virtaa mittaava ja sen max. pääsulakkeen virtaan ohjaava 1-vaiheinen 32A auton laturi voisi toimia juuri täsmälleen näin, se on oikein patologinen kuorma, ottaa kaiken mitä aurinko antaa ja päälle mitä pääsulake kestää muttei ikinä yhtään enempää.

Kuitenkin käytännössä kaikki keskukset kestää kesän ajan sen 35-40A, eli oleellisempi huoli olisi se mahdollinen ilman sulaketta pk:n kiskolta syötetty autotallin 25A alakeskus, tai lähinnä sen keskuksen 6mm2 syöttöjohto, jonka perässä se auton laturi on.

Mutta myös 35A pääsulake ja varsin iso aurinkovoimala voisi kyllä saada In=35A keskuksen sisäiset kiskojen yhdistysjohdot jo yllättävän lämpimiksi, tarvittais vaan jo kaksi autoa samassa vaiheessa kuormana.
Enempi ja vähempi mielikuvituksen tuotetta tai sitten juuri puuttuu se asianmukainen suunnittelu+toteutus jos tommosia muutosten jälkeen kohalle sattuu...
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Niin, kyllähän sen ylikuorman reaalisessa maailmassa luulisi ilmenevän ja polttavan pääsulakkeet hermoraunioon asti ennenkö kevät tulee. Yhden kesän sitä voisi, teoriassa, jatkua jos se kuorma ymmärtää aina lakata kun aurinko menee pilveen tai laskee.

Vaan, esim. sisään tulevaa virtaa mittaava ja sen max. pääsulakkeen virtaan ohjaava 1-vaiheinen 32A auton laturi voisi toimia juuri täsmälleen näin, se on oikein patologinen kuorma, ottaa kaiken mitä aurinko antaa ja päälle mitä pääsulake kestää muttei ikinä yhtään enempää.

Kuitenkin käytännössä kaikki keskukset kestää kesän ajan sen 35-40A, eli oleellisempi huoli olisi se mahdollinen ilman sulaketta pk:n kiskolta syötetty autotallin 25A alakeskus, tai lähinnä sen keskuksen 6mm2 syöttöjohto, jonka perässä se auton laturi on.

Mutta myös 35A pääsulake ja varsin iso aurinkovoimala voisi kyllä saada In=35A keskuksen sisäiset kiskojen yhdistysjohdot jo yllättävän lämpimiksi, tarvittais vaan jo kaksi autoa samassa vaiheessa kuormana.
Mulla menee autotallin keskukseen 4 x 10 + 10. Auton sisäinen laturi on 6,6 kW ja se syö mukavasti jo 30 A yksi vaiheisen, jos lyö normaalin laturin seinään. Mulla on kuitenkin siellä Accelev 6 kW laturi, joka ottaa muuntajaan 2-vaiheisen , eli 400 V ja muuntaa sen 250 V, joka käy autolle. Tämä latauslaite ei polta 25 A pääsulakkeita, vaikka antaa autoon 24 A virtaa. Siinä on myös sisäinen kuormavahti, joka osaa väistää kuormaa tarvittaessa ja se vieläpä toimii hyvin. E asennustapa, eli vapaana ilmassa johto sallii 10 neliön johdolle 63 A virran, eli keskuksen sisällä käsittääkseni.
 

roots

Hyperaktiivi
Mulla menee autotallin keskukseen 4 x 10 + 10. Auton sisäinen laturi on 6,6 kW ja se syö mukavasti jo 30 A yksi vaiheisen, jos lyö normaalin laturin seinään. Mulla on kuitenkin siellä Accelev 6 kW laturi, joka ottaa muuntajaan 2-vaiheisen , eli 400 V ja muuntaa sen 250 V, joka käy autolle. Tämä latauslaite ei polta 25 A pääsulakkeita, vaikka antaa autoon 24 A virtaa. Siinä on myös sisäinen kuormavahti, joka osaa väistää kuormaa tarvittaessa ja se vieläpä toimii hyvin. E asennustapa, eli vapaana ilmassa johto sallii 10 neliön johdolle 63 A virran, eli keskuksen sisällä käsittääkseni.
Mikä on 'sisäinen kuormavahti'?
Niin tuo 6kW@400V latauksesi tarkoittaa alle 16A virtaa seinästä, max.

Keskuksissa yleensä käytellään, olikos se nyt 'nyrkkiarvauksena' pari pykälää pienempiä lankoja... varmaan löytyy taulukot keskusvalmistajille.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Mikä on 'sisäinen kuormavahti'?
Niin tuo 6kW@400V latauksesi tarkoittaa alle 16A virtaa seinästä, max.

Keskuksissa yleensä käytellään, olikos se nyt 'nyrkkiarvauksena' pari pykälää pienempiä lankoja... varmaan löytyy taulukot keskusvalmistajille.
Accelev seuraa vaiheiden jännitealenemaa ja ilmeisesti päättelee ja oppii siitä, että milloin antaa täyden virran autoon. Max virta on luokkaa 25 A ja jännite 240 V hujakoilla. Ja asetus siis 24 A ja booster asetus päällä. 3 kW paineilmakompressorin käynnistyminen oli liikaa vahdille ja poltti pääsulakkeen joskus vuosi sitten. Muutoin ei kertaakaan ole napsahtanut nallit. Accelev syö n 13 A/vaihe ja syöttää sen 24 A ja + autoon kahdesta vaiheesta. Sähköautoissahan löytyy 22 kW latureita ihan yleisesti jo ja ne syö 3 x 32 A, jos ei rajoita latausvirtaa. 11 kW on peruskauraa kaikissa sähköautoissa ja 3 x 16 A saa varautua. Mulla on siis plug in RAV4, jossa ei pysty kuin max 6,6 kW tehoihin latauksessa. Tuollakin teholla riittäisi jo mihin tahansa täyssähköiseen autoon virrat kotona. Aika harva ajaa esim yli 300 km joka päivä autolla.
 
Back
Ylös Bottom