Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Alako minuakin kiinnostaa aihe...
Mutta vääntäkääpäs rautalangasta koneinssille miten tuo kytkentä ja logiikka toimii.
Paneelista tuleva DC muutetaan invertterissä ->220VAC, tämä selvä.
Onko torppa erotettu verkosta kun invertteri syöttää? Vai syöttääkö vain yhtä vaihetta ja
muut verkosta?
No, kun pimenee kytketäänkö "aurikovaihe" yöksi verkkoon jotenkin automaattisesti?
Mutta vääntäkääpäs rautalangasta koneinssille miten tuo kytkentä ja logiikka toimii.
Paneelista tuleva DC muutetaan invertterissä ->220VAC, tämä selvä.
Onko torppa erotettu verkosta kun invertteri syöttää? Vai syöttääkö vain yhtä vaihetta ja
muut verkosta?
No, kun pimenee kytketäänkö "aurikovaihe" yöksi verkkoon jotenkin automaattisesti?
D
Deleted member 1344
Vieras
Jos olet joskus leikkipuistossa pyörittänyt karusellia, niin se olisi hyvä analogia. Valtakunnanverkko on (lähes) äärettömän painava karuselli, jokainen kulutuslaite yrittää hidastaa sen pyörimistä ja jokainen tuottaja yrittää kiihdyttää sen pyörimistä. Voimajärjestelmän tilaa pitää koko ajan seurata ja säätää jotta tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa, eli pyörimisnopeus pysyy tasan 50 kierrosta sekunnissa tahdissa.
Tai sitten voit vain ajatella tuon invertterin sähkölaitteeksi jolla on negatiivinen sähkönkulutus tai teho, ja tehoa säätää auringonpaisteen voimakkuus.
Tai sitten voit vain ajatella tuon invertterin sähkölaitteeksi jolla on negatiivinen sähkönkulutus tai teho, ja tehoa säätää auringonpaisteen voimakkuus.
Haa, nyt selkis. Aina oppii uutta!!
Invertteri - Aurinkovirta.fi
Invertteri Invertteri muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön (DC, direct current) sähköverkossa käytettäväksi vaihtosähköksi (AC, alternating current). Tässä yhteydessä käytettävää invertteriä kutsutaan myös verkkoinvertteriksi. Suomen kielellä voidaan puhua myös vaihtosuuntaajasta...
www.aurinkovirta.fi
Joulu-tammikuussa on kyllä aika sama mitä niille lumille tekee, varo vaan ettei puhaltimen bensan tai sähkönkulutus syö tuottoja
. Tosin voi olla että jos sillon tällöin putsaa, niin ei ole metrin jää/lumikerros riesana kun aurinko lopulta alkaa paistaa.
Tehari
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #169
Eilen tuli 3h aikana 480w vaikka oli todella synkkää. Tälläkin hetkellä tulee vaikka aurinko on todella alhaalla ja paksujen pilvien takana. Huimat 8w tällä hetkellä
Se on 8w enempi mitä uskon että tällaisella kelillä voi edes tulla. Eiköhän se päivällä hieman nouse kun valoa tulee edes hiukan lisää.Edit: tuotto nousee koko ajan
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Millainen kenttä sun katolla on?Eilen tuli 3h aikana 480w vaikka oli todella synkkää. Tälläkin hetkellä tulee vaikka aurinko on todella alhaalla ja paksujen pilvien takana. Huimat 8w tällä hetkellä
pökö
Kaivo jäässä
Jus tota, paneelikenttää.
SMA:n invertteri kuluttaa datasheetin mukaan 2W lepotilassa, kuluu varmaan pitkälti siihen että tietoliikenneyhteydet ovat oletuksena kaikki ja aina päällä. Kyllä tämänkin kanssa voi elää
.
K
korsteeni
Vieras
D
Deleted member 1344
Vieras
Juu, heikkoa oli tänään. ~1.5 kWp paneeleista on viime aikoin tullut sellaista 1.5 - 2.5 kWh / vrk, tänään tuli 0.1 kWh. Keskipäivän tunnit antoivat noin 15W tehoa.
Olen noihin aurinkopaneleihin hieman alkanut paneutumaan. Sanokaapas viisaammat, että paljonko aurinkopanelin vuotuinen tuotto voisi olla noin suunnilleen etelä Suomessa. Eri weppisaiteilla puhutaan auringon säteilymääristä, joka lienee eri asia.
Tuommoinen n. 1 neliön aurinkopaneli maksaa n. 200,- euroa. Jos vuotuisen säteilymäärän n. 1.200 kWh saisi talteen, niin sen arvo olisi n. 120,- euroa. Eli sijoitetun pääoman tuotto olisi huikeat 60%. Eli kysymys onkin, että paljonko aurinkopaneeli voisi tuosta sätelymäärästä ottaa hyödyksi.
Tuommoinen n. 1 neliön aurinkopaneli maksaa n. 200,- euroa. Jos vuotuisen säteilymäärän n. 1.200 kWh saisi talteen, niin sen arvo olisi n. 120,- euroa. Eli sijoitetun pääoman tuotto olisi huikeat 60%. Eli kysymys onkin, että paljonko aurinkopaneeli voisi tuosta sätelymäärästä ottaa hyödyksi.
Jos olettaisi, että hyötysuhde olisi 15%, niin neliön säteilystä saisi n. 180 kWh vuodessa, eli raha-arvo olisi n. 18,- euroa. Sijoitetun pääoman tuotto olisi siten 18/200 x 100 = 9%. Paras tuotto taitaisi tulle siten, että mitoittaa paneliston kesäkauden pienimmän kulutuksen mukaan varaajaa lämmitettäessä. Iso varaaja on tässä eduksi. Isommalla panelisetillä alkaa kesäkauden tuotosta osa mennä hukkaan. Meilläkin näyttää kesälläkin kuluvan n. 1000 kwh kuukaudessa lämpötehoa. VILP tosin pienentää verkosta ottoa rajusti.
Laskimella jos yrittää aurinkopaneelien mitoitusta optimoida, niin kannattaa miettiä että vaiva ensimmäisen paneelin laittamisessa katolle ja kytkemisessä verkkoon on ylivoimaisesti suurin.
Siitä eteenpäin homma helpottuu. Se että ruuvaako katolle 6, 8, 12, vai 16 paneelia näkyy toki hinnassa mitä paneelit maksaa, mutta samoilla asennuskaljoilla niitä useampikin nousee katolle. Näin siis etenkin jos itse tekee likaiset työt sähkäriä varten.
TS. En ainakaan alimitoittaisi paneeleja. Vaikka myyntiin sähköä menisi kesällä, niin so not?
Siitä eteenpäin homma helpottuu. Se että ruuvaako katolle 6, 8, 12, vai 16 paneelia näkyy toki hinnassa mitä paneelit maksaa, mutta samoilla asennuskaljoilla niitä useampikin nousee katolle. Näin siis etenkin jos itse tekee likaiset työt sähkäriä varten.
TS. En ainakaan alimitoittaisi paneeleja. Vaikka myyntiin sähköä menisi kesällä, niin so not?
pelkällä paneelilla ei vielä tee yhtikäs mitään. Lisäksi tarvitaan invertteri ja läjä asennuskamppeita. Sen lisäksi se sähkö tulisi pystyä käyttämään itse 100%. Tähän tarvitaan joko älykästä ohjausta tai sitten järjestelmän tulee olla sopivasti mitoitettu omaan käyttöön. Jos katsot kesäajalta omia tuntikulutuksia, niin sieltä selviää millainen järjestelmä kannattaa hankkia.
D
Deleted member 1344
Vieras
Nyrkkisääntö on että hyvällä paikalla (ei varjostusta missään kohtaa päivää, parinkymmenen asteen kallistus ja parinkymmenen asteen tarkkuudella etelään) saat noin 0.8 - 1 kWh sähköä vuodessa per paneelin huipputehowatti. Eli jos on yksi 250 Wp paneeli, saadaan vuodessa noin 200 - 250 kWh sähköä. Saatu sähkö tietysti painottuu voimakkaasti valoisaan vuoden- ja vuorokaudenaikaan, jo pelkkä pilvinen sää pudottaa tuoton ihan minimiin.
Ehkä joskus saattaa olla että omankin talon katolta löytyy paneeleita. Ei kylläkään nyt aivan lähitulevaisuudessa mutta asioita voi joskus tuumailla jo etukäteen. Tähä liittyen joku varmaan osaa suoraan sanoa millasilla kiinnikkeillä näilä on laitettu rivi-/konesaumapeltikatolle?
D
Deleted member 1344
Vieras
Kiinnikkeillä jotka puristuvat saumaan, ks. http://www.aurinkovirta.fi/aurinkosahko/aurinkovoimala/kiinnitysteline/lukkosaumakatto/
Tuolla sivustolla on jatkuvasti yhteistilauksia joilla tilataan kamat Saksasta, asennushan voi muuten olla varsin tee-se-itse -tyylistä, ainoastaan varsinainen johtojen kytkentätyö ja ilmoitus verkkoyhtiölle pitää hoitaa sähkömiehen kautta.
Tuolla sivustolla on jatkuvasti yhteistilauksia joilla tilataan kamat Saksasta, asennushan voi muuten olla varsin tee-se-itse -tyylistä, ainoastaan varsinainen johtojen kytkentätyö ja ilmoitus verkkoyhtiölle pitää hoitaa sähkömiehen kautta.
D
Deleted member 1344
Vieras
Mittari mittaa, esim. Caruna sanoo näin: https://www.caruna.fi/ajankohtaista/kodissani-aurinkopaneelit-miten-sahkolaskuni-muodostuu
Saumakattoon telineet on varmaan helpoin kiinnittää, kun läpi katosta ei tarvitse mennä. Sopii hyvin tee-se-itse asennukseen.
Suurin homma on saada tavarat katolle ja ilman että se on ihan naarmuilla asennuksen jälkeen.
Näin aika näppärän tavan nostella paneelit katolle viime kesänä: höylätystä kakkosnelosesta oli tehty harjalta ränniin kattotikkaat: siten, että yläpinta oli sileä. Eli askelmat alaspäin. Rännistä maahan oli samanmoinen vinosti.
Toinen äijä oli katolla ja veti naruilla paneelit sitä sileää lankkua pitkin ylös. Nopeasti meni ja kulku katolle oli näppärämpi ja turvallisempaa, kuin normi kattotikkailla.
Suurin homma on saada tavarat katolle ja ilman että se on ihan naarmuilla asennuksen jälkeen.
Näin aika näppärän tavan nostella paneelit katolle viime kesänä: höylätystä kakkosnelosesta oli tehty harjalta ränniin kattotikkaat: siten, että yläpinta oli sileä. Eli askelmat alaspäin. Rännistä maahan oli samanmoinen vinosti.
Toinen äijä oli katolla ja veti naruilla paneelit sitä sileää lankkua pitkin ylös. Nopeasti meni ja kulku katolle oli näppärämpi ja turvallisempaa, kuin normi kattotikkailla.
Viimeksi muokattu:
Jotain tälläisiä ajattelinkin löytyvän jo valmiina. Näyttävät kiinnittyvän täysin samalla tavalla kuin lumiesteet ja kulkusillat. Joten tältä osin asennus erittäin helppo. Hankalin homma on saada johdot siististi katolta sisälle.
Mihin invertteri asennetaan? Katolle, yläpohjaan vai vasta lämpöiseen tilaan. Millaisella kaapelilla nuo tuodaan sisälle ja montako kaapelia tuohon tarvitaan? Turva-/erotuskytkin asennetaan invertterin ja keskuksen väliin, onko sijainnilla väliä? Tuohon riittänee 5x2,5mm2 johto? Talliin tarvisi viedä ethernetti kaapeli niin samallahan tuonne sitten sujauttasi nuo johdot valmiiksi niin olisi sitten piuhat valmiina tulevaisuutta varten. Mittauskeskus on siis tallin seinässä katoksessa ja mieluummin asentaisin kytkimen sen viereen kuin talon seinään.
Tuossa olisi odottamassa 200m2 kattoa 21,8 asteenkulmassa jotakuinkin suuntaan 175 astetta ilman minkäänlaista varjostusta...
D
Deleted member 1344
Vieras
Invertterin voi laittaa vaikkapa ulkoseinälle räystään alle, invertterin kaveriksi turvakytkin niin että se on sähköyhtiön saavutettavissa verkon vikatapauksissa. Kaapelointi esim. tuo 5x2.5mm2 sähkökeskukselta, se riittää 11 kW tehoon asti. Sähkökeskuksessa pitää olla vikavirtasuoja invertterille. Mulla mittauskeskus on erillisessä autotallissa, invertteri taas on kytketty talon sähkökeskukseen koska paneelit ovat talon katolla.
Katolta invertterille tulee vähintään yksi pari tasavirtakaapeleita, riippuu kentän koosta ja invertterin tukemien syöttöjen lukumäärästä. Tuo on yleensä 6mm2 kaapelia.
Tuohon kun vielä otat paneelit mustilla kehyksillä (sellaisiakin on) ja kiinnikkeillä, niin avot
Katolta invertterille tulee vähintään yksi pari tasavirtakaapeleita, riippuu kentän koosta ja invertterin tukemien syöttöjen lukumäärästä. Tuo on yleensä 6mm2 kaapelia.
Tuohon kun vielä otat paneelit mustilla kehyksillä (sellaisiakin on) ja kiinnikkeillä, niin avot
Tehari
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #194
Meillä invertteri autokatoksessa, sähkökeskuksen vieressä. Invertterin vieressä kaksi turvakytkintä. Toinen sulkee paneelien virran ja toinen sen ettei talon sähköverkkoon mene virtaa.
Mustat paneelit, mustilla reunoilla ja kiinnikkeillä. Tummaa tiilikattoa vasten erittäin tyylikäs.
Mustat paneelit, mustilla reunoilla ja kiinnikkeillä. Tummaa tiilikattoa vasten erittäin tyylikäs.
Mitä tommonen setti maksoi, eikös se ollut avaimet käteen?
Tehari
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #196
Avaimet käteen paketti ja hinta kotitalousvähennyksen jälkeen reipas 8k€. Markkinoilta olisi saanut halvemmallakin mutta halusin laadukkaat paneelit, enkä halpoja kiinalaisia.
Saatiin myös se isompi invertteri samaan hintaan kun pienempi loppu. Onpaha siis varaa laittaa lisää paneeleita aika reippaastikin.
Saatiin myös se isompi invertteri samaan hintaan kun pienempi loppu. Onpaha siis varaa laittaa lisää paneeleita aika reippaastikin.
Täytyykös nämä turvakytkimet olla molemmilla puolilla invertteriä? Vain verkonpuolen turvakytkin pitää olla niin että se on muiden saavutettavissa?
