Melko lupaavaa. Teippasitko johdon myös mitattavaan pintaan, se on ainakin to92-koteloiden kanssa aika tärkeää ?
Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Melko lupaavaa. Teippasitko johdon myös mitattavaan pintaan, se on ainakin to92-koteloiden kanssa aika tärkeää ?
K
korsteeni
Vieras
80cm johto alumiiniteipillä antureineen, panelin alalaidasta keskelle, missä anturi on, ja anturin yli jatkoin arviolta 5" targettina että tuo alumiini johtaa lämmön anturiin. Eihän tuossa mitään järkeä mutta harrastus teettää kaikkea.
Siksi tuo "tarkempi" mittaus kun havaitsin että joissain olosuhteissa nuo panelit oli hyvinkin reippaasti pakkasella ympäröivän ilman lämpötilan ollessa taasen reilusti plussan puolella, luulin nimittäin että vika on antureissa mutta eihän se näin ollut.
Mittaamasi lukemat ovat samansuuntaisia kuin mitä itsekin mittasin. Ketjussa aikaisemmin oli noista muutama kuva myös.
Sinulla on varmaan myös ir-mittari. Antaako se saman lukeman jos mittarin laittaa kiinni panelin pintaan ja mittaa sitten? Etu- ja takapuolelta sama lukema? Itse veikkailin aikaisemmin että antaa oikean lukeman.
K
korsteeni
Vieras
^
Se kalvohan siinä kuumenee, mikä on lasin takana, lasiin kiinnitetty. En ole edestä mitannut koska ero varmaan hyvinkin marginaalinen
Se kalvohan siinä kuumenee, mikä on lasin takana, lasiin kiinnitetty. En ole edestä mitannut koska ero varmaan hyvinkin marginaalinen
IR mittarin numerot perustuvat kappaleiden emissiivisyyteen ja se sitten vaihtelee.
Aikoinaan mittasin kymmenen astetta lämpimämmän alumiinisen siilin patterin päältä nököttämässä kuin itse patterin. On tollakin työkalulla paikkansa ja sillä löytää kylmiä ja lämpimiä asioita.
Aikoinaan mittasin kymmenen astetta lämpimämmän alumiinisen siilin patterin päältä nököttämässä kuin itse patterin. On tollakin työkalulla paikkansa ja sillä löytää kylmiä ja lämpimiä asioita.
Takapuolelta mittaaminen ei itsellä onnistu, siksi olisikin kiinnostanut saako ir-mittarilla "oikean" lukeman myös päältä mitattuna jo mittauspää on kohtisuorassa paneeliin ja kiinni siinä.
Tuttuja juttuja, sama homma lämpökameran kanssa.
Alumiiniteippi on aika ohutta johtamaan pitkiä matkoja - mutta se ds1820 mittaa nopeimmin liitäntäjohtojensa lämpötilaa, pelkän muovikuoren kautta mittaus toimii huonosti jos johdot ovat eri lämpötilassa.
K
korsteeni
Vieras
Mikä olisi sitten parempi vaihtoehto kun 80cm johtoa antureineen panelin takapintaa vasten alumiiniteipillä? minä en keksi parempaa
Ei siihen parempaa ole helppo keksiä, varsinkin kun sen pitää säitäkin kestää. Jäljellä oleva ongelma on anturin ja johdon metallin päällä oleva muovi. Tuossa ei lopulta varmaan ole edes niin asteen päälle, mutta putkien lämpötilaeroja mitatessa pieni lämpöeristys vaikutti vielä edullisesti.
K
korsteeni
Vieras
Johto on millin paksuinen, ydin 0.5mm, nythän tuossa on hieman eritilannekin kuin putken päältä mitatessa kun kattoa vasten olevan panelin ympäristönkin lämpötila on likimain sama kuin mitattavan kohteen ja kaapeli on 80cm matkan teipattuna mitattavan kohteen pintaan
K
korsteeni
Vieras
Nytkin panelin pinta -8°C kun ympäristön lämpötila parin asteen paikkeilla.
Juu, pintojen lämpötilat elävät omaa elämäänsä ja ilman lämpötila omaansa.
Pitkään jatkunut vesisateinen täyspilvinen (paksut pilvet matalalla) sää ja muutama aste lämmintä, niin yöllä saattaa pinnat ja ilma olla likimain samassa lämpötilassa.
Ei kai tuolla taida olla mitään merkitystä? Jääkö lappeelle lumiesteet vai saako lumet pudota maahan vapaasti?
Nyt on paneelit katolla
Laajennuksen pulpettikatolla siis lavoineen kaikkineen.
Kiskot sain kuitenkin jo asennettuahuomen aamuna paneelien kimppuun.
Kansa huutaa kuvia lopputuloksesta sitten...
Jolberious
Vakionaama
Tälläistä tänään. Rupeaa toi toinenkin kenttä heräilemään jo, kun päivä pitenee.
65.95kWh 6:30-18:10
yli 1kW 07:00-17:05 (10h)
yli 3kW 7:50-16:15 (n. 8.5h)
yli 5kW 8:50-15:40 (n.7h)
yli 8kW 10:25-14:15 (n.4h)
Piikkiteho 9.7kW klo 12:15
Tähän verraten päivä on vajaassa viikossa pidentynyt selvästi:
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Jos jollakin mennyt ohi, niin tuossahan niitä on.
Liitteet
Ensiviikolla koivuille vielä kyytiä
Win-Win-sitsueissön. Kiuas saa puita ja paneelit aurinkoa.
Tuota meinasin kysyäkin että edessä taitaa olla vielä jotain kun kuvassa näkyy varjo. Mutta suunnitelmat olikin jo valmiina.
Sulla näyttää olevan profiilipelti katto. Ruuvattiinko kiinnikkeet vaan tuosta profiilin päällipuolelta läpi? Tuleeko väliin jotain tiivisteainetta vai ainostaan ruuvissa oleva tiiviste? Osuiko ruuvit kattotuoleihin vai ainoastaan ruoteisiin?
Viimeksi muokattu:
Tuota meinasin kysyäkin että edessä taitaa olla vielä jotain kun kuvassa näkyy varjo. Mutta suunnitelmat olikin jo valmiina.
Sulla näyttää olevan profiilipelti katto. Ruuvattiinko kiinnikkeet vaan tuosta profiilin päällipuolelta läpi? Tuleeko väliin jotain tiivsteaineetta vai ainostaan ruuvissa oleva tiiviste? Osuiko ruuvit kattotuoleihin vai ainoastaan ruoteisiin?
K2 SpeedRail System + laitoin liimamassan pellin ja kiinnikkeen väliin.
Saa nähdä miten pysyvät
eivät tule kuin peltiin kiinni. Ei ruoteisiin, ei kattotuoleihin.Mitähän kuvan tapauksessa on tapahtunut?
Itse veikkaan paneliketjun ulkopuolella tapahtunutta oikosulkua syyksi eli katolta invertterille menevä johtoa tarkalleen ottaen. Tämä voisi sitten selittää sen miksi jokaisen liitäntäboksi on kärynnyt?
Boxissakaan ei ole oikein mitään - paitsi ehkä diodeja. Jospa liitokset on tehty jollain hohtimilla puristelluilla abikoilla ruuvin alla tms ja sitten on vaan alkanut paistaa..
Ai nuo tulevat vain tuolla tavalla kiinni. No tuossa ei kauaa mene kuin nuo ruuvaa paikalleen.K2 SpeedRail System + laitoin liimamassan pellin ja kiinnikkeen väliin.
Saa nähdä miten pysyvät
Kai ne siellä pysyy jos vain pellit pysyvät kiinni.
Noille kiinnitysruuveillekaan ei taida juurikaan tulla vettä kun paneelit ovat siinä päällä joten vuotoriskikin taitaa olla melko pieni.
Piuhat sulla taitaa tulla jossain kaapelikourussa tms tuonne kiskojen päihin?
Mutta se ei selitä sitä että miksi jokaisessa boksissa on kärynnyt. Jos kyse olisi ollut vain yksittäisestä boksista niin huono liitos olisi voinut olla syy?
Peltien pysyvyyttä tuli tietysti parannettua vielä kun se oli mahdollista. Mikä nuukuus lie peltien alkuperäisellä ruuvailijalla ollutAi nuo tulevat vain tuolla tavalla kiinni. No tuossa ei kauaa mene kuin nuo ruuvaa paikalleen.
Kai ne siellä pysyy jos vain pellit pysyvät kiinni.
Noille kiinnitysruuveillekaan ei taida juurikaan tulla vettä kun paneelit ovat siinä päällä joten vuotoriskikin taitaa olla melko pieni.
Piuhat sulla taitaa tulla jossain kaapelikourussa tms tuonne kiskojen päihin?
Johdot tulevat JAP25 pitkin räystään alta.
Asennuskiskot jätin tarkoituksella katkaisematta, katolle kun mahtuisi jatkoksi sopivasti vielä 6kpl paneeleja
Jos joka paneelin alla on samanlainen ohut kohta joka hehkuu punaisena virrasta mutta ei pala poikki voisi se muovisto lopulta kärähtää. Mikähän ero keskimmäisessä on ?
Tätä juuri itse ajattelin.
Voiko kyse olla vain sattumasta, tai siitä että virta on alhaisempi keskellä? Vaurioita voi olla syntynyt mutta muovi ei ole vain sattunut sulamaan niin paljoa että boksi olisi syttynyt?
Ei nuo kyllä voi mitenkään kestää pidempiaikaista oikosulkua kun tehoa voi huonossa paikassa(ketjujen päissä) olla vaikka 7 kW.
Muistelisin että myös joissain paneleissa oli jotain ongelmia että ne aiheuttivat paloja. Taisi olla Teslan paneleita.
Tuossa yksi kuva boksista joka on kärynnyt huonosta jousiliitoksesta liitoksesta johtuen.
Tulla on käyty tarkemmin noita mekanismeja läpi. Nää on kyllä sellaisia että näissä asennuksissa pitää olla huolellinen. Suuri osa paloista johtuu puutteelisesta tai huonosta asennuksesta.
Arcing and other causes of fires in photovoltaic systems - pvBuero
One type of fault that we have encountered quite often recently is that of open cell connectors on single solar modules in a module string. I have already described this issue in the article on the causes of reduced open-circuit voltage in solar generators, but I have now decided to revisit the...
Muutama muu käryäminen
Peltien pysyvyyttä tuli tietysti parannettua vielä kun se oli mahdollista. Mikä nuukuus lie peltien alkuperäisellä ruuvailijalla ollut
Jokainen ruuvinreikä on aina potentiaalinen vuotopaikka. Sehän tuossa on ainakin. Vieläkun nuo ruuvit ovat tuolla profiilin pohjassa.
Oma juttunsa voi olla myös lämpölaajenemisella. Esim rivipeltikaton kiinnitysruuveja ei saisi vääntää kiinni apinanraivolla sen takia että pelti pääsisi elämän kiinnityksissään(kiinnitys tulee viereisen pellin alle ja reijät pellissä ovat sellaiset että ne mahdollistava liikkeen).
Tuossa itse kun laitoin noita paneeleita ja avasin harjapeltejä niin huomasin siinä käytännössä kuinka paljon pellit elävät kun 3m harjapelti oli nitkutellut tuossa itseään noin 6 vuoden aikana niin paljon että ruuvin reikä oli kulunut sivuttaissuunnassa kaksinkertaiseksi. Laskemalla 3m teräs kasvaa pituutta -25 - +45 asteen välillä noin 2,5mm.
Viimeksi muokattu:
K
korsteeni
Vieras
Jospa nuo on vaikka oikein hyvin maadoitettu ja ukkonen sitten mennyt suorinta tietä maihin, yhden maadoitus jäänyt tekemättä niin säilynyt.
Tuossa koronakävelyllä ollessamme vaimo alkoi siunailemaan noita aurinkopaneeleita talojen katoilla ja äityi ihmettelemään, että kuka ja miten saa ne sammaleet, kuivaneet lehdet ym. roskat putsattua niiden alta pois, ettei koko katto niiden alla kärsi. Kokemusta kenellä tuollaisesta?
Enpä persketti sitten saanutkaan woimalaa vielä käyttökuntoon. AC-puolen turvakytkintä ei löytynytkään kätköistä
Piti nöyrtyä nyt väliaikaisesti asentamaan invertteri ulos.
Siirrän sen myöhemmin sisälle kunhan saan "aurinkohuoneen" tehtyä loppuun, eli yläkerran rappusten alla olevan "siivouskomeron"
Piti nöyrtyä nyt väliaikaisesti asentamaan invertteri ulos.
Siirrän sen myöhemmin sisälle kunhan saan "aurinkohuoneen" tehtyä loppuun, eli yläkerran rappusten alla olevan "siivouskomeron"
Enpä persketti sitten saanutkaan woimalaa vielä käyttökuntoon. AC-puolen turvakytkintä ei löytynytkään kätköistä
Piti nöyrtyä nyt väliaikaisesti asentamaan invertteri ulos.
Siirrän sen myöhemmin sisälle kunhan saan "aurinkohuoneen" tehtyä loppuun, eli yläkerran rappusten alla olevan "siivouskomeron"
Tuo turvakytkin pitää sitten olla nelinapainen eli katkaisee myös nollan.