Keskustelua aurinkopaneeleista

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Melko lupaavaa. Teippasitko johdon myös mitattavaan pintaan, se on ainakin to92-koteloiden kanssa aika tärkeää ?
80cm johto alumiiniteipillä antureineen, panelin alalaidasta keskelle, missä anturi on, ja anturin yli jatkoin arviolta 5" targettina että tuo alumiini johtaa lämmön anturiin. Eihän tuossa mitään järkeä mutta harrastus teettää kaikkea.
Siksi tuo "tarkempi" mittaus kun havaitsin että joissain olosuhteissa nuo panelit oli hyvinkin reippaasti pakkasella ympäröivän ilman lämpötilan ollessa taasen reilusti plussan puolella, luulin nimittäin että vika on antureissa mutta eihän se näin ollut.
 

fraatti

Hyperaktiivi
80cm johto alumiiniteipillä antureineen, panelin alalaidasta keskelle, missä anturi on, ja anturin yli jatkoin arviolta 5" targettina että tuo alumiini johtaa lämmön anturiin. Eihän tuossa mitään järkeä mutta harrastus teettää kaikkea.
Siksi tuo "tarkempi" mittaus kun havaitsin että joissain olosuhteissa nuo panelit oli hyvinkin reippaasti pakkasella ympäröivän ilman lämpötilan ollessa taasen reilusti plussan puolella, luulin nimittäin että vika on antureissa mutta eihän se näin ollut.
Mittaamasi lukemat ovat samansuuntaisia kuin mitä itsekin mittasin. Ketjussa aikaisemmin oli noista muutama kuva myös.
Sinulla on varmaan myös ir-mittari. Antaako se saman lukeman jos mittarin laittaa kiinni panelin pintaan ja mittaa sitten? Etu- ja takapuolelta sama lukema? Itse veikkailin aikaisemmin että antaa oikean lukeman.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
^
Se kalvohan siinä kuumenee, mikä on lasin takana, lasiin kiinnitetty. En ole edestä mitannut koska ero varmaan hyvinkin marginaalinen
 

kuumitta

Jäsen
IR mittarin numerot perustuvat kappaleiden emissiivisyyteen ja se sitten vaihtelee.

Aikoinaan mittasin kymmenen astetta lämpimämmän alumiinisen siilin patterin päältä nököttämässä kuin itse patterin. On tollakin työkalulla paikkansa ja sillä löytää kylmiä ja lämpimiä asioita.
 

fraatti

Hyperaktiivi
^
Se kalvohan siinä kuumenee, mikä on lasin takana, lasiin kiinnitetty. En ole edestä mitannut koska ero varmaan hyvinkin marginaalinen
Takapuolelta mittaaminen ei itsellä onnistu, siksi olisikin kiinnostanut saako ir-mittarilla "oikean" lukeman myös päältä mitattuna jo mittauspää on kohtisuorassa paneeliin ja kiinni siinä.

IR mittarin numerot perustuvat kappaleiden emissiivisyyteen ja se sitten vaihtelee.

Aikoinaan mittasin kymmenen astetta lämpimämmän alumiinisen siilin patterin päältä nököttämässä kuin itse patterin. On tollakin työkalulla paikkansa ja sillä löytää kylmiä ja lämpimiä asioita.
Tuttuja juttuja, sama homma lämpökameran kanssa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
80cm johto alumiiniteipillä antureineen, panelin alalaidasta keskelle, missä anturi on, ja anturin yli jatkoin arviolta 5" targettina että tuo alumiini johtaa lämmön anturiin. Eihän tuossa mitään järkeä mutta harrastus teettää kaikkea.
Siksi tuo "tarkempi" mittaus kun havaitsin että joissain olosuhteissa nuo panelit oli hyvinkin reippaasti pakkasella ympäröivän ilman lämpötilan ollessa taasen reilusti plussan puolella, luulin nimittäin että vika on antureissa mutta eihän se näin ollut.
Alumiiniteippi on aika ohutta johtamaan pitkiä matkoja - mutta se ds1820 mittaa nopeimmin liitäntäjohtojensa lämpötilaa, pelkän muovikuoren kautta mittaus toimii huonosti jos johdot ovat eri lämpötilassa.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Alumiiniteippi on aika ohutta johtamaan pitkiä matkoja - mutta se ds1820 mittaa nopeimmin liitäntäjohtojensa lämpötilaa, pelkän muovikuoren kautta mittaus toimii huonosti jos johdot ovat eri lämpötilassa.
Mikä olisi sitten parempi vaihtoehto kun 80cm johtoa antureineen panelin takapintaa vasten alumiiniteipillä? minä en keksi parempaa
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mikä olisi sitten parempi vaihtoehto kun 80cm johtoa antureineen panelin takapintaa vasten alumiiniteipillä? minä en keksi parempaa
Ei siihen parempaa ole helppo keksiä, varsinkin kun sen pitää säitäkin kestää. Jäljellä oleva ongelma on anturin ja johdon metallin päällä oleva muovi. Tuossa ei lopulta varmaan ole edes niin asteen päälle, mutta putkien lämpötilaeroja mitatessa pieni lämpöeristys vaikutti vielä edullisesti.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Ei siihen parempaa ole helppo keksiä, varsinkin kun sen pitää säitäkin kestää. Jäljellä oleva ongelma on anturin ja johdon metallin päällä oleva muovi. Tuossa ei lopulta varmaan ole edes niin asteen päälle, mutta putkien lämpötilaeroja mitatessa pieni lämpöeristys vaikutti vielä edullisesti.
Johto on millin paksuinen, ydin 0.5mm, nythän tuossa on hieman eritilannekin kuin putken päältä mitatessa kun kattoa vasten olevan panelin ympäristönkin lämpötila on likimain sama kuin mitattavan kohteen ja kaapeli on 80cm matkan teipattuna mitattavan kohteen pintaan
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Nytkin panelin pinta -8°C kun ympäristön lämpötila parin asteen paikkeilla.
Juu, pintojen lämpötilat elävät omaa elämäänsä ja ilman lämpötila omaansa.
Pitkään jatkunut vesisateinen täyspilvinen (paksut pilvet matalalla) sää ja muutama aste lämmintä, niin yöllä saattaa pinnat ja ilma olla likimain samassa lämpötilassa.
 

-ww-

Jäsen
Tulikin suunnitelmiin muutos; ei mahtunu kaikki vaakaan. Laitan sitten 30 paneelia pystyyn.
Kysymys:

Voiko kaksi paneelia olla vaakassa jos muut on pystyssä? Olis kuistin päällä ehkä kahdelle tilaa.
1584553268857.png
 

Jolberious

Vakionaama
pajamäki.png


pajamäki1.png


Tälläistä tänään. Rupeaa toi toinenkin kenttä heräilemään jo, kun päivä pitenee.
65.95kWh 6:30-18:10

yli 1kW 07:00-17:05 (10h)
yli 3kW 7:50-16:15 (n. 8.5h)
yli 5kW 8:50-15:40 (n.7h)
yli 8kW 10:25-14:15 (n.4h)
Piikkiteho 9.7kW klo 12:15

Tähän verraten päivä on vajaassa viikossa pidentynyt selvästi:

Sellainen päivä tänään. 54kWh taivaalta ajalta 6:35-18:00.
Yli 1kW 7:00-16:55
yli 5kW 9:10-15:20 (ei huomioitu paria pilven aiheuttamaa droppia)
Piikkiteho 9,63kW klo 12:15
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Täälläkin kun usempikin on jo veivannut/veivaamassa panelit katolle niin laittakaas jotain kuvia lopputuloksesta myös muiden hämmesteltäväksi... Ja miksei vanhemmistakin järjestelmistä...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ensiviikolla koivuille vielä kyytiä ;D
Win-Win-sitsueissön. Kiuas saa puita ja paneelit aurinkoa.
Tuota meinasin kysyäkin että edessä taitaa olla vielä jotain kun kuvassa näkyy varjo. Mutta suunnitelmat olikin jo valmiina. :cool:

Sulla näyttää olevan profiilipelti katto. Ruuvattiinko kiinnikkeet vaan tuosta profiilin päällipuolelta läpi? Tuleeko väliin jotain tiivisteainetta vai ainostaan ruuvissa oleva tiiviste? Osuiko ruuvit kattotuoleihin vai ainoastaan ruoteisiin?
 
Viimeksi muokattu:

Agiles

Aktiivinen jäsen
Tuota meinasin kysyäkin että edessä taitaa olla vielä jotain kun kuvassa näkyy varjo. Mutta suunnitelmat olikin jo valmiina. :cool:

Sulla näyttää olevan profiilipelti katto. Ruuvattiinko kiinnikkeet vaan tuosta profiilin päällipuolelta läpi? Tuleeko väliin jotain tiivsteaineetta vai ainostaan ruuvissa oleva tiiviste? Osuiko ruuvit kattotuoleihin vai ainoastaan ruoteisiin?
K2 SpeedRail System + laitoin liimamassan pellin ja kiinnikkeen väliin.

Saa nähdä miten pysyvät :D eivät tule kuin peltiin kiinni. Ei ruoteisiin, ei kattotuoleihin.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Itse veikkaan paneliketjun ulkopuolella tapahtunutta oikosulkua syyksi eli katolta invertterille menevä johtoa tarkalleen ottaen. Tämä voisi sitten selittää sen miksi jokaisen liitäntäboksi on kärynnyt?
Boxissakaan ei ole oikein mitään - paitsi ehkä diodeja. Jospa liitokset on tehty jollain hohtimilla puristelluilla abikoilla ruuvin alla tms ja sitten on vaan alkanut paistaa..
 

fraatti

Hyperaktiivi
K2 SpeedRail System + laitoin liimamassan pellin ja kiinnikkeen väliin.

Saa nähdä miten pysyvät :D eivät tule kuin peltiin kiinni. Ei ruoteisiin, ei kattotuoleihin.
Ai nuo tulevat vain tuolla tavalla kiinni. No tuossa ei kauaa mene kuin nuo ruuvaa paikalleen.

Kai ne siellä pysyy jos vain pellit pysyvät kiinni. :D

Noille kiinnitysruuveillekaan ei taida juurikaan tulla vettä kun paneelit ovat siinä päällä joten vuotoriskikin taitaa olla melko pieni.

Piuhat sulla taitaa tulla jossain kaapelikourussa tms tuonne kiskojen päihin?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Boxissakaan ei ole oikein mitään - paitsi ehkä diodeja. Jospa liitokset on tehty jollain hohtimilla puristelluilla abikoilla ruuvin alla tms ja sitten on vaan alkanut paistaa..
Mutta se ei selitä sitä että miksi jokaisessa boksissa on kärynnyt. Jos kyse olisi ollut vain yksittäisestä boksista niin huono liitos olisi voinut olla syy?
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Ai nuo tulevat vain tuolla tavalla kiinni. No tuossa ei kauaa mene kuin nuo ruuvaa paikalleen.

Kai ne siellä pysyy jos vain pellit pysyvät kiinni. :D

Noille kiinnitysruuveillekaan ei taida juurikaan tulla vettä kun paneelit ovat siinä päällä joten vuotoriskikin taitaa olla melko pieni.

Piuhat sulla taitaa tulla jossain kaapelikourussa tms tuonne kiskojen päihin?
Peltien pysyvyyttä tuli tietysti parannettua vielä kun se oli mahdollista. Mikä nuukuus lie peltien alkuperäisellä ruuvailijalla ollut :confused:

Johdot tulevat JAP25 pitkin räystään alta.

Asennuskiskot jätin tarkoituksella katkaisematta, katolle kun mahtuisi jatkoksi sopivasti vielä 6kpl paneeleja ;D
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mutta se ei selitä sitä että miksi jokaisessa boksissa on kärynnyt. Jos kyse olisi ollut vain yksittäisestä boksista niin huono liitos olisi voinut olla syy?
Jos joka paneelin alla on samanlainen ohut kohta joka hehkuu punaisena virrasta mutta ei pala poikki voisi se muovisto lopulta kärähtää. Mikähän ero keskimmäisessä on ?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos joka paneelin alla on samanlainen ohut kohta joka hehkuu punaisena virrasta mutta ei pala poikki voisi se muovisto lopulta kärähtää. Mikähän ero keskimmäisessä on ?
Tätä juuri itse ajattelin.

Voiko kyse olla vain sattumasta, tai siitä että virta on alhaisempi keskellä? Vaurioita voi olla syntynyt mutta muovi ei ole vain sattunut sulamaan niin paljoa että boksi olisi syttynyt?
Ei nuo kyllä voi mitenkään kestää pidempiaikaista oikosulkua kun tehoa voi huonossa paikassa(ketjujen päissä) olla vaikka 7 kW.
Muistelisin että myös joissain paneleissa oli jotain ongelmia että ne aiheuttivat paloja. Taisi olla Teslan paneleita.

Tuossa yksi kuva boksista joka on kärynnyt huonosta jousiliitoksesta liitoksesta johtuen.


Tulla on käyty tarkemmin noita mekanismeja läpi. Nää on kyllä sellaisia että näissä asennuksissa pitää olla huolellinen. Suuri osa paloista johtuu puutteelisesta tai huonosta asennuksesta.

Muutama muu käryäminen


 

fraatti

Hyperaktiivi
Peltien pysyvyyttä tuli tietysti parannettua vielä kun se oli mahdollista. Mikä nuukuus lie peltien alkuperäisellä ruuvailijalla ollut :confused:
Jokainen ruuvinreikä on aina potentiaalinen vuotopaikka. Sehän tuossa on ainakin. Vieläkun nuo ruuvit ovat tuolla profiilin pohjassa.

Oma juttunsa voi olla myös lämpölaajenemisella. Esim rivipeltikaton kiinnitysruuveja ei saisi vääntää kiinni apinanraivolla sen takia että pelti pääsisi elämän kiinnityksissään(kiinnitys tulee viereisen pellin alle ja reijät pellissä ovat sellaiset että ne mahdollistava liikkeen).

Tuossa itse kun laitoin noita paneeleita ja avasin harjapeltejä niin huomasin siinä käytännössä kuinka paljon pellit elävät kun 3m harjapelti oli nitkutellut tuossa itseään noin 6 vuoden aikana niin paljon että ruuvin reikä oli kulunut sivuttaissuunnassa kaksinkertaiseksi. Laskemalla 3m teräs kasvaa pituutta -25 - +45 asteen välillä noin 2,5mm. :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Jospa nuo on vaikka oikein hyvin maadoitettu ja ukkonen sitten mennyt suorinta tietä maihin, yhden maadoitus jäänyt tekemättä niin säilynyt.
 

roots

Vakionaama
Kyllä tuo lämpö on syntynyt paneelien boxeissa ja salama olis katellu jotain muuta reittiä maahan...paneelien maadotus kehyksen ja kiskojen kautta jos salama olis kulkenu voimalla maadotusten kautta niin musta ehostus olis muualla.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Tuossa koronakävelyllä ollessamme vaimo alkoi siunailemaan noita aurinkopaneeleita talojen katoilla ja äityi ihmettelemään, että kuka ja miten saa ne sammaleet, kuivaneet lehdet ym. roskat putsattua niiden alta pois, ettei koko katto niiden alla kärsi. Kokemusta kenellä tuollaisesta?
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Enpä persketti sitten saanutkaan woimalaa vielä käyttökuntoon. AC-puolen turvakytkintä ei löytynytkään kätköistä o_O
Piti nöyrtyä nyt väliaikaisesti asentamaan invertteri ulos.
Siirrän sen myöhemmin sisälle kunhan saan "aurinkohuoneen" tehtyä loppuun, eli yläkerran rappusten alla olevan "siivouskomeron" :D
 

fraatti

Hyperaktiivi
Enpä persketti sitten saanutkaan woimalaa vielä käyttökuntoon. AC-puolen turvakytkintä ei löytynytkään kätköistä o_O
Piti nöyrtyä nyt väliaikaisesti asentamaan invertteri ulos.
Siirrän sen myöhemmin sisälle kunhan saan "aurinkohuoneen" tehtyä loppuun, eli yläkerran rappusten alla olevan "siivouskomeron" :D
Tuo turvakytkin pitää sitten olla nelinapainen eli katkaisee myös nollan.
 
Ylös Bottom