K
korsteeni
Vieras
Kyllä boxien kohta lämpenee enempi, olen huomannut, taitaa olla aiemmin täälläkin kuvaa, oliko vieläpä lämpökameralla.
Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Missäs tuo määräys on ilmaistu?
Taitaa tarjontaskaalassa olla nykyisin molempia, 3 ja 4 napaisia...
Standardia en ala kaivamaan, mulle riitti pelkästään tuo. Tuosta on tainnut olla maininta näissä ketjuissa jo pariin kertaan.
Joo, linkki on tuolla aikaisemmassa keskustelussa: https://lampopumput.info/foorumi/th...lmän-komponenteista-höpinää.29251/post-401466
Juu samaan tulokseen tullut, en ole missään löytänyt vaadetta 4 napaisesta... siksi sen määräyksen perään kyselin...
ABB:n yms esimerkkikytkennässä oli käytetty nelinapaista(löytyy aikaisemmasta linkistä). Samoin löysin tuon aikaisemmin laittamani maininnan. Siitä syystä laitoin itse nelinapasen enkä jaksanut selvittää asiaa sen pidemmälle.
Monessa eri laitteen kytkentäohjeessa puhutaan "kaikkinapaisesta" irtikytkennästä myös.
esim tässä jotain tuloksia: https://www.google.com/search?q=kai...69i61j69i60.2235j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Täytyy kuitenkin katsoa että löytyykö asiasta mitään mustaa valkoisella...
On aivan selvää, että tiettyjen harvinaisempien vikojen tapauksessa paneelien täysi jännite voi vuotaa 0-johtoa pitkin maata vastaan kohti verkkoa ja jos samalla on maadoitusvikoja, verkkoon päin voi aiheutua vaaratilanne. Itse laittaisin kaikkinapaisen erotuskytkimen.
Montako piuhaa siellä sähköverkon puolella on .. meillä nolla yhdistyy talon omiin maihin vikureiden tuolla puolen, kaupunki ei maata tuo.
K
korsteeni
Vieras
Jos kaupunki ei tuo, ei tuo täällä maallakaan sähkölinjan viimeisessä taloudessa minne ei edes ilmaisjakelulehdet tule.
3 vaihetta ja nolla, joka viimeisessä pylväässä maadoitettu, tulee pääkeskukseen, siitä sitten TN-S
AXMK 4x25mm2 on kaapeli....
Kysyin myös itse kytkimen valmistajalta (Katko) mutten saanut kyllä sieltä mitään irti koko asiasta(3/4-napainen)
Keskustelin asiasta myös SAMKin opettajan kanssa ja en saanut kyllä mitään täysin selkeää vastausta asiaan. 4 napaisen poisjättämistä voisi puoltaa se että katkaisemalla nolla jännite voisi alkaa "kellumaan". Asentamista esim Koten mainitsema asia.
Hän kävi läpi standardit ja seuraavista vaatimusta ei löydy:
sfs 6000-7-712-2017
sfs-en 50380_2017
sfs-en 61829_2016
sfs-en 62466-1_2016_A1_2018
sfs-en IEC 62485-2_2018
Hän sanoi ettei hänellä ole pääsyä standardiin ” IEC 62548:2016:fi” josta ei voi mennä täysin varmuuteen. Jos joku jaksaa pöyhiä asiaa vielä lisää niin tuota voisi vilkaista.
"• SFS-EN 60204-1 kohta 5.3 laitteet tehon syötöstä erottamista varten" löytyy maininta että jos syöttöjärjestelmä on TN niin nollaa ei ole pakko katkaista. Kuitenkaan tämä koneenrakennusstandardi ei päde asennuksiin hänen mukaansa.
TEKNINEN LIITE 1 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN ENINTÄÄN 100 kVA LAITOKSEN LIITTÄMINEN löytyy seuraava maininta. Tuosta voi joku koittaa porautua noista standardeista pidemmälle jos haluaa.
https://www.oulunenergia.fi/sites/default/files/attachments/et_tekninen_liite_1_enintaan_100_kva.pdf
Mulle riittää että esimerkissä esimerkkikytkentänä on käytetty 4-napaista turvakytkintä niin tuskin se väärinkään menee. Puumerkit tuosta opuksesta löytyy noilta tahoilta. En taida jaksaa käyttää aikaa enempää tähän asiaan. Mulla on kytkin jo seinässä kiinni ja se on 4-napainen.
Aurinkosähkö osana energiamurrosta PV-voimalan suunnittelijan opas suunnittelu – toteutus - ylläpito (ABB, SESKO, ENERGIATEOLLISUUS, JAMK, NAPS, ELENIA, JYVÄSKYLÄN ENERGIA)
Viimeksi muokattu:
Voipi olla että kirjoitin asian hiukan epäselvästi, korjaan tekstin. Näin hän kirjoitti "Tärkeää on se, että nolla ei saisi poistua laitteelta, koska sen vaikutuksesta voi laite/jännite lähteä kellumaan". Hän oli juuri käynyt asiaa läpi UPSien näkökulmasta jonkun kollegansa kanssa ja tuosta oli pitkät rimåsut sähköpostia valmiina. En kuitenkaan voi laittaa niitä tänne näytille.
UPSi on kyllä vähän eri vehje - sen läpi tulee useinkin se sähkö silloinkin kun verkkovirtaa käytetään ja se on ennenkaikkea kykeneväinen tekemään sitä sähköä kun valtakunnan verkko on alhaalla, toisin kuin grid-vertti joka nollan tilasta riippumati pitäisi kai mennä hiljaiseksi jos se ei näe valtakunnan verkkoa muutamaan kymmeneen millisekuntiin. Laitteen kellumaan lähtö verkon puolelta voinee UPsin tapauksessa aiheuttaa sen että se etsii kuorman kautta itselleen nollaa..
En usko että toi voi pitää paikkansa.
Vikavirtasuoja (tyyppi B) on pakollinen varuste invertterin ja verkon välissä (ellei invertterinvalmistaja ilmoita että sellaista ei tarvita, tai jos tasajännitepuoli on galvaanisesti (yksinkertainen erotus) erotettu vaihtojännitepuolesta).
Vikavirtasuoja katkaisee myös nollan.
-Topi
Kyllä se Nolla on tukevasti maissa jokaisessa tavan tallaajan tönössä, ei lähde kelluskelmaan kun kaikki on kunnossa
Viimeksi muokattu:
Tottakai se keskuksessa on maissa. Mutta kerropa miten se on siellä vikavirtasuojan takana maissa, silloin kun vikavirtasuoja on auki?
Tässä esim ABB:n VVS. Mun silmiin toi kertoo että nolla katkeaa kun suoja aukeaa.
Jos VVS:n kuorman puolelta olisi nollalle joku oma ohituskytkentä / tasaus nollaan, ni VVS laukeaisi heti kun sähköä ruvetaan VVS:n takaa käyttämään.
Tietysti jos tarkoitit "kaikki on kunnossa" tarkoittaa että VVS ei ole lauennu, ni sitten se nolla on aivan varmasti kiinni maissa.
-Topi
Suojaerotusmuuntajaa käytettäessä kuorman nolla ei ole missään, eikä se kelluminen yleensä ole siinä ongelma.
-Topi
Tarkoitan että jos nolla-yhteyden säilyminen verkon ja invertterin välillä on kriittistä turvallisuuden kannalta (eli että nollaa ei saa katkaista), ni vikavirtasuoja joka katkaisee nollan aiheiuttaisi turvallisuusriskin.
-Topi
Minä ajattelisin asiaa sillä tavoin yksinkertaisesti, että kaikkinapainen kytkin, joka näkyvästi erottaa kaikki johdot katkaisee aina potentiaalijännitteen, vaikka johdotuksessa olisi vikaa ja helposti ymmärrettävällä periaatteella. Johdoissa oleva vika ei ole mitenkään ainutlaatuinen tapaus ja sellainen syntyy useasti kovasta käytöstä, vaikka kytkennässäkään ei alkujaan olisi mitään vikaa. Toki maadoituskin on ainakin teoriassa joissakin tilanteissa riski ja voi johtaa jånnitepotentiaalin väärään paikkaan, mutta yhtä hyvin sitten sellaiset rakenteetkin, joilla ei periaatteessa ole sähköjen kanssa tekemistä.
Enkä ole vielä nähnyt yhtään vikavirtasuojaa joka ei katkaisisi nollaa. Voihan noita toki ollakin...
Edit: Suattaapi myös olla niin että nolla halutaan katkaistavaksi kaikissa VVSK:issa suojaamaan asentajan hölmöilyä vastaan. Jos nolla ei katkeaisi, ja nolla ja vaihe menisi VVSK:n läpi väärässä järjestyksessä, ni vikatilanteessa vaihe jäisi jännitteiseksi...
-Topi
Intian konttorilla aikoinaan käydessäni jokaisessa jatkojohdossa oli valot kertomaan tuliko sähkö pistokkeesta halutulla tavalla... luultavimmin se palikka ei päästänyt sähköjä läpi jos oli jotain vikaa ;-)
Hyvin perusteltua: Jokuhan on esimerkiksi voinut vahingossa laittaa väleihin muuntoplugeja, jolla saa kolmivaihemoottorin pyörimään tavallisella maadoitetulla schuko-johdolla (maadoitusta voi käyttää noiden pistokkeiden avulla kolmantena vaihejohtimena siinä käyttötarkoituksessa, mihin plugit on väsätty).
Riittää, ja sen kautta sitten vaan L ja N, ei PE. Eli keviä ei saa katkaista.
Tässäkin ketjussa taidettiin aiemmin keskustella yksittäisten paneelien hetkittäisen varjostuksen vaikutuksesta, kun ovat saman MPP-trackerin piirissä. Omat havainnot ovat olleet samoja kuin ainakin SMA:n markkinointipuheet - ei ole ongelma. Aika hyvin pystyy asian toteamaan ao. kuvasta, jossa verrataan kahta lähes täysin pilvetöntä päivää, 22.3.2019 ja 22.3.2020 (sattumalta vielä juuri sama päivämäärä eri vuosina, ts. ~sama päivän pituus). 2020 tilanteessa on lisätty 2 paneelia lisää, joista toinen tai molemmat ovat näin alkukeväästä savupiipun varjossa aamupäivällä noin klo 11 asti. Toisaalta lisäpaneelit säästyvät varjostukselta n. 15-17 välillä, jolloin naapurin koivut auringon ollessa vielä alhaalla varjostavat toisen reunan paneeleja. Lopputuloksena päivätuotanto nousi täsmälleen samassa suhteessa kuin kapasiteettia lisättiin (n. 16,5%).
Aamupäivän varjostustilanteessa lisäpaneelien hyöty on vähäisempi (keskimäärin n. 8%), kun taas loppuiltapäivän varjostustilanteessa lisäpaneelit lisäävät tuottoja huomattavasti (parhaimmillaan reilusti tuplat). Mielestäni tämä osoittaa varsin selvästi että MPP-tracker toimii.
Itse asiassa tässä saavutetaan jopa se etu, että syksyllä/keväällä saadaan selvästi paremmat tuotot loppuiltapäivälle/alkuillalle, joka on suoraan pois käyttösähköstä ja kalliimmilta tunneilta.
Edit: Jos jotain kiinnostaa, niin tuotto oli 22.3.2020 12,25kWh, paneeleita 3,65kW edestä.
Aamupäivän varjostustilanteessa lisäpaneelien hyöty on vähäisempi (keskimäärin n. 8%), kun taas loppuiltapäivän varjostustilanteessa lisäpaneelit lisäävät tuottoja huomattavasti (parhaimmillaan reilusti tuplat). Mielestäni tämä osoittaa varsin selvästi että MPP-tracker toimii.
Itse asiassa tässä saavutetaan jopa se etu, että syksyllä/keväällä saadaan selvästi paremmat tuotot loppuiltapäivälle/alkuillalle, joka on suoraan pois käyttösähköstä ja kalliimmilta tunneilta.
Edit: Jos jotain kiinnostaa, niin tuotto oli 22.3.2020 12,25kWh, paneeleita 3,65kW edestä.
Eipä tullut tekstaria tänään ja arvelen ettei tule koko viikonloppuna. Sinäänsä ihan huippua carunalta kun ei ne edes ole vielä vastanneet parin kuukauden takaiseen tiedusteluun jos investoisin paneeleihin. Sensijaan sähköpostiin alkoi tulla carunan spämmiä aurinkopaneeleista. Noh äsken vähän salaa kurkistin auringon hiipiessä horisontin taakse ja huimat 30w oli hetkellinen tuotto no sai ainakin synkattua inun wifiin ja rekisteröityä takuun.
no sai ainakin synkattua inun wifiin ja rekisteröityä takuun.Voimalanhan saa kytkeä verkkoon koekäytön/mittausten ajaksi.. Saman tein itsekin, muutoin on aika hankala tehdä mm. asetuksia ja muutenkin toiminnan toteaminen olisi vähän hankalaa.
10 koivua nurin, "kaatoluvat" käytetty... voi olla, että huomenna tapahtuu laskuvirhe ja kaatuu vielä pari-kolme
EDIT: Laitan ennen ja jälkeen panoraamakuvat kunhan saan aikaiseksi.
10 koivua nurin, "kaatoluvat" käytetty... voi olla, että huomenna tapahtuu laskuvirhe ja kaatuu vielä pari-kolme
EDIT: Laitan ennen ja jälkeen panoraamakuvat kunhan saan aikaiseksi.
Viimeksi muokattu:
Juu kävi se meilläkin puolisen tuntia verkossa kun kytkentä tehtiin. Klo 13 aikaan taivaalta hetkellisesti 900w. Yksi ylärivin paneeli saa ikävän varjon liesituulettimen putkesta. Pitää kait diodi tai optimoija laittaa sen taakse. Arvelisin, että se hemmetin varjo syö aika paljon tuottoa.
Mistä ihmeestä olette sähkärin saaneet aurinkopanelit kytkemään ja ilmoituksia tekemään?
Itse soittelin kotikunnan kaikki 4 ja pari naapurikunnan sähkäriäkin läpi ja ketään ei kiinnostanut
S2-luvat kai vaaditaan nykyään joita ei joka sähkärillä ole. Epäilen että moni kieltäytyy kohteliaasti siitä syystä että tietävät että vaikka luvat on kunnossa niin asiantuntemus ei riitä. Tämä oli myös omalla sähkärillä mutta otinkin itse selvää asioista että kaikki tulisi tehtyä asianmukaisesti.
Noita varten järjestetään kurssitusta mutta jos kokee ettei asia liippaa itseä niin tuskin sitä kurssia kukaan käy.
Mistä päin haet asentajaa?
Täällä on lista koulutetuista: https://www.motiva.fi/ratkaisut/uus...pere&company=&type=&limit=10#installer_search
K
korsteeni
Vieras
Nuohan kannattaa tehdä itse ennemmin kuin ottaa riskiä teettää ne ammattisähkömiehellä jolla ei kuitenkaan asiantuntemus riitä.
Ihan vinkkinä että sieltä paneleista tulee peräti kaksi johtoa, ihan sisäpiiritietona vielä että toinen on + ja toinen on - , mutta älkää kertoko kenellekään.