Tottakai voidaan priorisoida, mutta se pitää tehdä lääketieteellisin perustein. Esimerkiksi siten, että lääkäri perustellusti arvelee rokotetun hyötyvän tehohoidosta enemmän kuin rokottamattoman, niin sen viimeisen tehohoitopaikan jakaminen on helppoa. Ei siinä sitten ole enää nokan koputtamista. Omaiset varmaan ymmärtää sanomattakin, että ehkä foliotiinan olisi kantsinut sittenkin ottaa se rokote.
Sama juttu kaikkea muuta hoitoa arvioitaessa, jos arvio on se, että toisen potilaan hoidolla on rokottamattoman tehohoitoa suurempi todennäköisyys tuoda lisää elinvuosia. Ei sinne teholle mitään ohituskaistaa ole siten, että jättää piikit ottamatta. Niin kauan kun kaikki ehditään hoitaa, kaikki hoidetaan, mutta sitten kun ei enää ehditä hoitaa kaikkia, aletaan priorisoida.
Tuollaisia karun tuntuisia hoitopäätöksiä tehdään sairaaloissa jatkuvalla syötöllä. Ei ne elvytä siellä jotain heikkokuntoisia vanhoja alkkiksia, lääkäri katsoo että ei ole hyötyä yrittää ja se on sillä siisti. Hyvä niin. Ihan samaan tapaan jos koronapotilaan kohdalla katsotaan ettei kannata yrittää, niin sitten ei yritetä.
Sitä voi sitten ihan itsekseen jokainen miettiä, että parantaako hoitopäätöstä tekevän lääkärin harkitessa tilannetta se, että on tehnyt parhaansa pysyäkseen poissa sairaalasta, vai se, että on hankkiutunut sinne omaa typeryyttään, ja odotusarvoisesti hankkiutuu sinne vastakin. Kaikista ei ole elämään, kärsimystä on turha pitkittää.
thl.fi
yle.fi
