Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista

fraatti

Hyperaktiivi

Hydrogen bubble has popped?​


Kustannuksien piti laskea mutta niin ei olekaan käynyt?

In February 2021, at the very peak of the hydrogen hype cycle, the two organisations issued a report forecasting electrolyser costs falling to $US480-620 per kilowatt (kW) by 2025 and $US230-380 per KW by 2030.

Two years later in February 2023, consultancy EY said costs had only fallen by a fraction of what was expected, with alkaline electrolysers at $US700-1,100 per kW and PEM technology at $US1,200-2,000 per kW.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Volvolta vetykäyttöinen polttomoottori kuorma-auto 2026
 

kotte

Hyperaktiivi
On tuo vedyn käyttäminen etenkin pitkän matkan rekkavetureiden polttoaineena niin vaikeaa riippumatta ratkaisutavasta. Kuinka paljon helpompaa vain olisi käyttää kuorma-autojen nykyteknologiaa ja käyttää polttomoottoreiden käyttövoima-aineena SLNG;tä, eli synteettistä nesteytettyä metaania, joka on painoonsa ja tilavuuteensa nähden melkein tehokkain tapa varastoida kemiallista energiaa (vety on nestemäisenä toki kevyttä, mutta nesteytyksen vaatiman energian ja lisälämpöeristysvaatimusten takia vaikea äärimmäisen vuoto- ja räjähdysherkkyyden ohella). Polttokennojen hyötysuhdekaan ei ole ratkaisevasti kaasumoottoria parempi suuren kokoluokan moottoreilla etenkään, kun otetaan koko polttoaineketju huomioon.

SLNG:tähän voi valmistaa erilaisilla teollisilla prosesseilla vedystä ja hiilidioksidista. Prosessin hyötysuhde on metaanin osalta luokkaa 70 prosentista runsaaseen 80 prosenttiin (biologinen prosessi lienee hyötysuhteeltaan paras ja erittäin skaalautuva, sitähän mm. suomalaisen Rengasin lienee tarkoitus soveltaa useilla paikkakunnilla valmisteltavana olevissa metaanisynteesilaitoksissaan) ja loputkin on saatavissa pääosin hukkalämpönä hyödyksi. SNLG:n nesteytys vie lisäksi muutaman prosentin energiasisällöstä (käytännössä sähkönä syötettynä lisäenergiana). Vetyähän saataisiin elektrolyysilaitoksista ja hiilidioksidia uusiutuvana joko jätteidenpolton, muun jätehuollon tai selluteollisuuden jätekaasuista tai kalliimmalla (ja lisää sähköä käyttäen) mahdollisesti (jos talous sallii) myös ilmasta tai merivedestä keräämällä.
 

Mikkolan

Vakionaama
On tuo vedyn käyttäminen etenkin pitkän matkan rekkavetureiden polttoaineena niin vaikeaa riippumatta ratkaisutavasta. Kuinka paljon helpompaa vain olisi käyttää kuorma-autojen nykyteknologiaa ja käyttää polttomoottoreiden käyttövoima-aineena SLNG;tä, eli synteettistä nesteytettyä metaania, joka on painoonsa ja tilavuuteensa nähden melkein tehokkain tapa varastoida kemiallista energiaa (vety on nestemäisenä toki kevyttä, mutta nesteytyksen vaatiman energian ja lisälämpöeristysvaatimusten takia vaikea äärimmäisen vuoto- ja räjähdysherkkyyden ohella). Polttokennojen hyötysuhdekaan ei ole ratkaisevasti kaasumoottoria parempi suuren kokoluokan moottoreilla etenkään, kun otetaan koko polttoaineketju huomioon.

SLNG:tähän voi valmistaa erilaisilla teollisilla prosesseilla vedystä ja hiilidioksidista. Prosessin hyötysuhde on metaanin osalta luokkaa 70 prosentista runsaaseen 80 prosenttiin (biologinen prosessi lienee hyötysuhteeltaan paras ja erittäin skaalautuva, sitähän mm. suomalaisen Rengasin lienee tarkoitus soveltaa useilla paikkakunnilla valmisteltavana olevissa metaanisynteesilaitoksissaan) ja loputkin on saatavissa pääosin hukkalämpönä hyödyksi. SNLG:n nesteytys vie lisäksi muutaman prosentin energiasisällöstä (käytännössä sähkönä syötettynä lisäenergiana). Vetyähän saataisiin elektrolyysilaitoksista ja hiilidioksidia uusiutuvana joko jätteidenpolton, muun jätehuollon tai selluteollisuuden jätekaasuista tai kalliimmalla (ja lisää sähköä käyttäen) mahdollisesti (jos talous sallii) myös ilmasta tai merivedestä keräämällä.
Olen ollut siinä käsityksessä että biologinen prosessi olisi huonohko koska biomassan sisältämä vety ei riitä muuttamaan kaikkea hiiltä metaaniksi?
 

kotte

Hyperaktiivi
Olen ollut siinä käsityksessä että biologinen prosessi olisi huonohko koska biomassan sisältämä vety ei riitä muuttamaan kaikkea hiiltä metaaniksi?
Vika on siinä, että biomassassa ei ole riittävästi energiaa. Lisäämällä mukaan vetyä, saadaan lisää energiaa (bakteerit käyttävät vetyä energialähteenään) ja muuntavat hiilidioksidin vedyn kanssa metaaniksi saaden samalla happea omaksi rakennusaineekseen mahdollistaen oman lisääntymisensä (joitakin mineraaleja tarvitaan myös lannoitteeksi, mutta ne periaatteessa kiertävät reaktorissa).

Biokaasurekatorinkin tuotanto on mahdollista jopa luokkaa kaksinkertaistaa lisäämällä reaktoriin vetyä (mutta yleensä sellainen järjestely, jossa ensin tehdään mädättämällä normaalia raakabiokaasua eli metaanin ja hiilidioksidin seoskaasua ja tämä johdetaan toiseen reaktoriin, jonne lisätään vetyä ja jossa on oma mikrobikantansa, on helpommin hallittavissa tehokkaasti).
 

fraatti

Hyperaktiivi
SUOMALAISEN tuulivoimarakentajan Myrsky Energian sisaryhtiö eTehdas suunnittelee valtavaa vetytehtaiden kokonaisuutta Simon Karsikkoon lähelle Kemiä.

Suunnitelmissa on kaiken kaikkiaan kolme laitosta, joiden yhteenlaskettu sähköteho olisi 900 megawattia ja hintalappu yhteensä noin miljardi euroa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
SUOMALAISEN tuulivoimarakentajan Myrsky Energian sisaryhtiö eTehdas suunnittelee valtavaa vetytehtaiden kokonaisuutta Simon Karsikkoon lähelle Kemiä.

Suunnitelmissa on kaiken kaikkiaan kolme laitosta, joiden yhteenlaskettu sähköteho olisi 900 megawattia ja hintalappu yhteensä noin miljardi euroa.

Ja tässä toinen osapuoli Kemissä.

Siinä olisikin kun Suomesta saataisiin uusiutuvan polttoaineen suurvalta. Hiilidioksidin talteenotto lienee tehtävissä aika helposti.

Lisää vain sähköntuotantoa että innovaatiot ei kaadu sen hintaan.
 
Viimeksi muokattu:

nackerton

Aktiivinen jäsen
Vety/metanoli/ammoniakkitehtaita on kohta suunnitteilla varmaankin Suomen jokaiseen kuntaan, mutta onkohan yhteenkään järkevää kannattavuuslaskelmaa ja investointirahoja?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Teollisen prosessin pyöritys vain ylijäämäsähkön varassa ei omaan korvaan kuulosta toimivalta ajatukselta, vaikken juuri tästä asiasta mitään tiedäkään.
Iso osa tuotannosta saadaan lukittua sopuhintaan, esim. ostamalla aurinkovoimaloiden ja tuulipuistojen tuotantoa. Tuo Kemin vetyrakentaja on tuulirakentaja myös.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Teollisen prosessin pyöritys vain ylijäämäsähkön varassa ei omaan korvaan kuulosta toimivalta ajatukselta, vaikken juuri tästä asiasta mitään tiedäkään.

Tällaisessa laitoksessa saattaisi olla potentiaalia hyvinkin nopeisiin ja suuriin nosto/lasku operaatioihin verkosta otetun tehon suhteen. Saattasi olla miinushinnat menneisyyttä, jos tuolalinen laitos kykenisi tarvittaessa ostamaan hyvin paljon sähköä verkosta. Tuskin sen kannattavuutta sille rakennettaisiin, että sähkö olisi miinushintaista ennen kuin sitä kannattaa käyttää.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
^Sen verran kalliita nuo elektrolyysilaitokset ovat, että hyvin alhaisten sähkön hintojen asemesta niitä pitäisi voida käyttää aina silloin, kun hinta ei ole erityisen korkea. Auttaisihan tuo osaltaan sähköenergian hintojen ja verkon tasapainotukseen.

Halvimmilla investointikustannuksilla selviävä alkaalielektrolyysilaitos ei pysty toimimaan kovin alhaisella kuormalla (vetyyn sekoittuva happipitoisuus kasvaa pienellä kuormalla niin suureksi, että räjähdysvaaran hallinta käy kovin hankalaksi) eikä tuollaisen tehoakaan voi muuttaa kovin nopeasti. Kallimmat elektrolyysiteknologiat (protoninvaihtokalvopohjaiset tms. tai kiinteäoksidikennot) eivät kärsi moisesta, mutta niiden osalta pitäisi päästä korkeaan käyttösuhteeseen, jotta investoinkustannukset pystytään kattamaan.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Halvimmilla investointikustannuksilla selviävä alkaalielektrolyysilaitos ei pysty toimimaan kovin alhaisella kuormalla (vetyyn sekoittuva happipitoisuus kasvaa pienellä kuormalla niin suureksi, että räjähdysvaaran hallinta käy kovin hankalaksi) eikä tuollaisen tehoakaan voi muuttaa kovin nopeasti.

Jos säätöä tarvitaan niin se tulee vielä on/off tyyliin käynnistämällä halutun määrän laitteistoja. Eiköhän se ole kumminkin jollain tapaa modulaarinen systeemi tuossa kokoluokassa.
 

Husky

Hyperaktiivi
Öljyn kulutus maailmassa jatkaa kasvuaan.

Nämä vety- ja muut ideat alkavat näyttää aika vaatimattomilta öljyn kulutuksen kompensointitavoilta.
Kaikki muutkin vetytouhuista puhuu (ja polttaa öljyä ja kaasua enempi kuin ikinä), mutta kunhan ei suomalainen veronmaksaja vain lyö kättään taas väärään paikkaan. Tyyliin myydään sähköverkot ja ostetaas venäläisiä ja saksalaisia hiilivoimaloita kunnostettavaksi.

Ei haittaa lyödä, jos bisnes on hyvä veto, mutta jotenkin epäilyttää. Vielä hetki sitten näytti että Vittuset & co pääsee kylpemään suomalaiseuroissa, mutta olisiko uusi hallitus paremmin tolkuissaan ja olisi vähän otettu vihreitä vetylaseja pois?
 

kotte

Hyperaktiivi
Eiköhän se ole kumminkin jollain tapaa modulaarinen systeemi tuossa kokoluokassa.
Ilman muuta osin noin ja toisaalta alkaalielektrolyysisolun tehoa voi pudottaa jopa jonnekin 20% ... 30% haarukkaan ja ongelmat alkavatkin vasta pienemmillä tehoilla. Investointikustannusten ja luonnonvarojen käytön kannalta alkaalielektrolyysi vaikuttaa kuitenkin lupaavimmalta keinolta toteuttaa laajaa kulutusjoustoa vedyn tuotannolla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ropeleita Suomeen ja Saksaan vetyputki?

1722580257707.png


 
Viimeksi muokattu:

Skata

Vakionaama

”Vetygeneraattori voi lämmittää kotiasi päiväkausia 2,4 litralla vettä – Bill Gates saksalaiskeksinnön tukena​

Pieni elektrolyyseri muuttaa vettä vedyksi ja lämmittää sillä asuntoa tai kotia. Saksalainen startup-yritys haluaa korvata keksinnöllään esimerkiksi dieselgeneraattoreita ja kaasulämmitystä.”
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuntuu että jotain oleellista olisi jäänyt tuossa jutussa sanomatta. Arvaan että tuo vety olisi tarkoitus varastoida jonnekin ja sitten vasta lämmittää kun on tarvetta.
 

Husky

Hyperaktiivi
Vähän kuin muutama vuosi sitten Ylen rumputulitus-uutinen, että Tampereella aletaan ottaa hiiltä ilmasta ja tehdä siitä polttoainetta kuormureihin ja vielä käytetään kaukolämpöön prosessissa syntyvä ylijäämälämpö. Että kolme kärpästä samalla iskulla :rolleyes:
No myöhemmissä uutisissa, jotka vähän niinkuin sivulauseena lyhyesti palasivat asiaan, alkoi selvitä vähån tarkemmin.

Mutta kyllä tuossa taas muutama hyväuskoisempi hurahti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuntuu että jotain oleellista olisi jäänyt tuossa jutussa sanomatta. Arvaan että tuo vety olisi tarkoitus varastoida jonnekin ja sitten vasta lämmittää kun on tarvetta.
Tai vain työntää vanhaan talon maakaasuliitäntään ja sitä kautta kaasuverkkoon (aikovat muuttaa osittain maakaasuverkkoja vedylle tai sitten kuljettaa vetyä maakaasuverkossa niin, että vety erotetaan metaanista sopivilla kalvosuodattimilla jossakin keskusasemalla omaan verkostoonsa).
 

xismo

Aktiivinen jäsen
Mitenköhän vety pysyy vanhoissa putkissa ja eritoten niiden liitoksissa ? Se kun paljon pienempi kuin maakaasu jossa on mukana hiiltä ( Etaani CH4 , butaani C4H12 ( voin muistaa väärin) ). H2 on niin pieni että se tulee helposti läpi muille kaasuille tiivistä liitoksista. Kohta alkaa tulla vetyräjähdyksiä kun sitä vuotaa joka paikkaan. Vety on kyllä hieno polttoaine mutta ei sillä voi suoraan korvata muita kaasuja. Atominen vety tuppaa tulemaan läpi metalleista pikkuhiljaa, ainakin näin hitsaustekniikassa opetettiin smalla kun puhuttiin vetyhauraudesta ( ei liity mitenkään asiaan tässä yhteydessä).
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitenköhän vety pysyy vanhoissa putkissa ja eritoten niiden liitoksissa ? Se kun paljon pienempi kuin maakaasu jossa on mukana hiiltä ( Etaani CH4 , butaani C4H12 ( voin muistaa väärin) ). H2 on niin pieni että se tulee helposti läpi muille kaasuille tiivistä liitoksista. Kohta alkaa tulla vetyräjähdyksiä kun sitä vuotaa joka paikkaan. Vety on kyllä hieno polttoaine mutta ei sillä voi suoraan korvata muita kaasuja. Atominen vety tuppaa tulemaan läpi metalleista pikkuhiljaa, ainakin näin hitsaustekniikassa opetettiin smalla kun puhuttiin vetyhauraudesta ( ei liity mitenkään asiaan tässä yhteydessä).
Tuota on kyllä selvitelty ja osa putkistoista taipuisi jopa muutokseen puhtaalle vedylle ja suuri tai ehkä suurin osa metaanin ja vedyn seoskäyttöön, mihin aikaisemmin viittasin. Putkiakin on eri vaatimustasoilla toimivia. Runkoputkissa on suuret paineet, kun taas asuntoihin päättyvissä putkissa paineet ovat vain hieman ylipaineen puolella ympäristön ilmanpaineeseen verrattuna. Vedyn vaikutus on noihin varsin erilainen ja vetyhaurausriski liittyy suureen jännitykseen (so. korkeisiin paineisiin) ja tiettyihin (tyypillisesti suurlujuuksisiin, muttei kaikkiin sellaisiin) teräslaatuihin.

Vetyseoksen johtaminen laajassa putkistossahan ei ole uusi asia. Alun perin polttoainekaasujen putkistosiirto tarkoitti kaupunkikaasua, joka oli pääosin hiilimonoksidin ja vedyn seosta, vähemmistölisäkomponenttina myös metaania ym. Putket tulivat asuntoihin saakka. Nuo putkistot muutetiin vasta myöhemmin maakaasulle. Helsingissäkin hellojen polttoaine oli ensin kivihiilestä tislaamalla saatua kaupunkikaasua, joka muutetiin myöhemmin vesihöyrystä ja nestekaasusta valmistetuksi korvaavaksi tuotteeksi ja taas vuosia myöhemmin pelkäksi maakaasuksi. Jälkimmäinen muutos vaati myös liesien suuttimien vaihdon.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kai se on ainoa, kun tuohan on mustaa vetyä eikä vihreää, niin onko järkeä ollenkaan.
Onkohan sijoittajat olleet kelkassa mukana
 

kotte

Hyperaktiivi
Kai se on ainoa, kun tuohan on mustaa vetyä eikä vihreää, niin onko järkeä ollenkaan.
Onkohan sijoittajat olleet kelkassa mukana
Periaatteessahan voi siinä mielessä olla vihreääkin, jos metaani on biometaania.

On sitten toinen juttu, että moni taho suunnittelee biokaasun tuotannon tehostamista niin, että samasta biomassamäärästä saisi kaksinkertaisen määrän biometaania, kun ei poistakaan hiilidioksidia, vaan muuntaa hiilidioksidinkin vetyyn yhdistettynä synteettiseksi metaaniksi.

Jompi kumpi sitten noista, koska menetelmät iskevät päinvastaisina toisiaan korvilleen. Ehkä jossakin Arabian niemimaalla teknologialle olisi suurempaakin kysyntää mustan vedyn tuotantoon. Venäjllä tietenkin myös, jos sinne voisi ja haluaisi teknologiaa joskus myydä, jos poliittiset kuviot keikahtavat toisen asentoon.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Haaveet kaatuu... vai miten se menikään. H2 putkisuunnitelmia (-> saksaan) mennyt useampia puihin lähiaikoina.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsalaisten rauta + vety suunnitelman siirtyvät muutamalla vuodella eteenpäin...

LKAB is postponing the plans for a demonstration plant for fossil-free sponge iron in Gällivare by two years until 2028, the company confirms to Montel.
- We have definitely underestimated the challenges with green hydrogen. This applies to regulatory parts and to some extent to technical development. This means that most projects today are delayed, said Per Rosenqvist at Statkraft in an earlier interview with Montel and continued:

- In addition, we see that it will be significantly more expensive than we expected when we started, as a result of the increased costs of recent years.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Viimeaikoina on näkynyt paljon uutisia erilaisten vetyprojektien peruuntumisista, putkistoista yms.... Taitaa ilmapiiri olla aika mollivoittoinen...

“H2 honeymoon’s over”, warns utility CEO as more projects scrapped​


Fears raised over Nordic green transition amid H2 and battery woes
Recent announcements by energy giants to sell hydrogen plants in Norway, Sweden and Denmark have sent shockwaves through the power markets. And combined with the struggles of battery producers, many have been left wondering if the Nordic region's energy transition has stopped or slowed to a glacial pace.
 
Back
Ylös Bottom