Kommentointia LN-mallin lämmityjaksoista ja sulatustoiminnosta

[JKra]

Uudessa mitsun pumpussa mainostettiin erilaista sulatusohjelmaa.

Tulossa 2022 uutuusmalli: Mitsubishi Electric RW ilmalämpöpumppu | KylmäCenter

Tervetuloa ilmalämpöpumppujen uusi tehokuningas! Uusi (MSZ-RW(25/35)VG-SC+MUZ-RW(25/35)VGHZ-SC1) tarjoaa ennennäkemättömän suorituskyvyn lämmitystehoissa. Suorituskykyä on tarjolla lämmityksessä jopa -35C ulkolämpötilaan asti ja jäähdytyskäytölläkin ylitetään jo maaginen SEER 11 arvo...

www.kylmacenter.fi

 

[roots]

Tyhmä kymysys: mistä näkee koska LN2 sulittelee?

 

[hessuttaja]

Tyhmä kymysys: mistä näkee koska LN2 sulittelee?

Siitä kun läpät kääntyy ylä asentoon ja kohinaa/suhinaa kuuluu sisäyksiköstä

 

[roots]

Siitä kun läpät kääntyy ylä asentoon ja kohinaa/suhinaa kuuluu sisäyksiköstä

No on tuon jonkun kerran nähny...yhden käden sormet riittää noiden laskemiseen tähän mennessä.
Ei sitten näy esim. Melcloudissa?

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

No on tuon jonkun kerran nähny...yhden käden sormet riittää noiden laskemiseen tähän mennessä.

Odotahan kun talvi tulee

 

[roots]

Odotahan kun talvi tulee

Joo toivottavasti tulee niin pääsee hiihtään.

 

[tassu]

Itelläkin 2kpl näitä LN2 pumppuja noin Rovaniemen korkeudella eikä ole sulatusten kanssa ollut ongelmia vaikka täällä on jo ollut pakkasia jo pahimmilleen -18. Ainoa asia joka pumpuissa tähän mennessä on häirinnyt onse kamalan kova ääni joka sulatuksesta lähtee.. Yö-moodin pitäisi ilmeisesti pienentää näitä ääniä, mutten ole kyllä huomannut eroa. Yö-moodissakin semmoinen ongelma sitäkun ei voi ajastaa menemään päälle vaikka kellon mukaan että se pitäis aina muistaa itse laittaa päälle ja ottaa pois.

 

[Ilmavaiva]

Seuraavan lämmitysjakson ennustaminen edellisen lämmitysjakson pituuden ja sulatusajan perusteella ei vaan yksinkertaisesti toimi hyvin, olosuhteet voivat muuttua sen verran nopeasti. Jos vertaa siihen että sulatukset tehdään todellisen tarpeen mukaan, on ero toiminnassa dramaattinen. Mitsubishi olisi voinut toteuttaa täysin saman toiminnallisuuden olemassaolevilla antureilla jos se olisi halunnut.

Jos oikein olen ymmärtänyt sulatushuijauksen, niin siinä sulatustarvetta arvioidaan ulkolämpötilan ja sulatusanturin lämpötilan eroavaisuuden perusteella? Mikäli näin on, niin sulatushuijaus ei perustuisi millään tavalla ”aikaan”? Tällöin myös sulatukseen tarvittava ohjelmisto kuulostaa paljon yksinkertaisemmalta, kuin nykyinen ”aikaan” perustuva sumea logiikka.

Minkähän vuoksi nykyinen sulatusohjelmisto on haluttu tehdä ”aikaan” perustuvaksi? Johtuneeko esim. siitä, kun alun alkaen ilmalämpöpumpuissa ovat olleet ja muilla merkeillä ovat vieläkin aikaan perustuvia ”kellosulatuksia”. Pidetäänköhän ”aikaan” perustuvia sulatuksia joistakin syistä kuitenkin vielä varmempi toimisina meille sekalaisille taviskäyttäjille, kuin pelkkiin antureihin perustuvia?

Mene ja tiedä, mutta mielenkiintoista on jatkossa kuulla, että tuleeko sulatushuijauksessa vastaan olosuhteita tai tekijöitä, jotta siihen tarvittaisiin lisäksi jokin ”aikaan” perustuva varmennus. Ja jos ei tule, niin ei voi kuin ihmetellä näitä nykyisiä sulatusohjelmia.

 

[Ton1A]

Se, että pumput sulattavat aikaperusteisesti on oikeastaan vain sivuvaikutus huonosta algoritmista. Yleensä niissä on jotain tyyliin 'sulata, jos kompressorin imulämpö on alle -10 astetta, mutta ei kuitenkaan ennen kuin edellisestä on 40 minuuttia'.

Kovalla pakkasella imulämpö on aina tuon rajan alle, joten sulatus tulee heti kun vain 40 minuuttia on kulunut edellisestä.

Noihin virityksiin on ihan hyvä pistää varmennus, esim. sallia sulatus vaikkapa 4 tunnin välein.

 

[janti]

Vanhoissa R407C ON/OFF Mitsuissa (MUH-CxxTV vm 2000) oli lämmitysaikaan ja sulatusanturin lukemaan perustuvat lämmitysjaksot. Käytännössä 40 min lämmitysjaksot. Samoin MUH-xxRV-laitteissa, ON/OFF R22-laitteita (vm 1998 ).

http://www.mitsubishitech.co.uk/Data/M-Series/MSC(H)/2003/MSC(H)-C-TV/MSC-C-TV/MSC-C-TV_SM.PDF

Vuodesta 2004 lähtien on R410A invertterilaitteissa muutettu lämmitysjakson pituutta sulatusjaksojen pituuden perusteella

Mitsubishi Electric mallisto

MITSUBISHI ELECTRIC INVERTTERI-mallit MSZ-RW25VGHZ-SC Lämmitysteho: 0,8-6,3 kW SCOP: 5,2 Jäähdytysteho: 0,9-3,5 kW SEER: 11,2 eurofins-testi MSZ-RW35VGHZ-SC Lämmitysteho: 1,1-7,0 kW SCOP: 5,1 Jäähdytysteho: 1,0-4,0 kW SEER: 9,4 MSZ-RW50VGHZ Lämmitysteho: 1,8-8,7 kW SCOP: 4,6 Jäähdytysteho...

lampopumput.info

Olisiko sitten Mitsulla jokin patentti tätä koskien, koska ei ole tullut muita valmistajia jotka käyttäisivät tätä hyväkseen.

 

[puu]

Mene ja tiedä, mutta mielenkiintoista on jatkossa kuulla, että tuleeko sulatushuijauksessa vastaan olosuhteita tai tekijöitä, jotta siihen tarvittaisiin lisäksi jokin ”aikaan” perustuva varmennus. Ja jos ei tule, niin ei voi kuin ihmetellä näitä nykyisiä sulatusohjelmia.

Jep, nyt tulee ensimmäinen täysi talvi sulatushuijauksen kanssa. Keväällä tuli laitettua sen verran myöhään, että ei hirveästi vielä kertynyt talvikäyttökokemusta. Tähän mennessä toiminut jopa hämmentävän hyvin, odotin enemmän ongelmia. Aina lähtee sulattamaan kun kenno on sopivasti tukossa, muttei kokonaan. Oikeastaan ainoa on jos nostaa nopeasti tehoja oikein suureksi - esim. hemmotestin muodossa - saattaa laukaista sulatuksen. Omassa laitteessani on mys tehonmittaus, joten tämäkin olisi korjattavissa. Kuitenkaan normaalikäytössä tätä tilannetta ei oikein pääse tapahtumaan.

Aikavarmennushan tuossa on, alunperin oli sama kuin Mitsun 2,5h pakkosulatus, mutta olen nostanut itse sen myöhemmin kuuteen vai peräti kahdeksaan tuntiin.

 

[iro]

Minulla on sulatushuijaus ollut käytössä Mitsu-FD:ssä ja Paina:ssa ainakin viisi vuotta. Noissa on myös ottotehon ja antotehon seuranta, joten toteutunutta COPia voi jollakin tarkkudella seurata. Molemmat pumput ovat mielestäni toimineet varsin tehokkaasti eikä mitään merkittäviä ongelmia ole esiintynyt missään olosuhteissa.

 

[iro]

Aikoinaan sulatushuijausta testatessani tein PANAsta huomion että kylmässä (-10 asteen alapuolella) deltaT on sitä pienempi mitä kylmempää on eikä sulatusta liipaisevaa muutaman asteen lämpötilaeroa ehkä koskaan saavuteta (kenties tästä syystä pumppu normaalisti menee 40 min kellosulatuksille jo pikkupakkasilla). Suunnittelin jo ulkolämpötilaan perustuvaa deltaT-asetusta tai COPiin perustuvaa sulatuksen liipaisua, mutta COP-toteutumia seurattuani totesin että "säälisulatus" seitsemän tunnin välein on riittävä (tässäkin siis mennään kellosulatuksiin, mutta ei pelata niin varman päälle kuin Panan omassa toteutuksessa).

 

[roots]

Minkähän vuoksi nykyinen sulatusohjelmisto on haluttu tehdä ”aikaan” perustuvaksi?

Onkos se tommonen LN:ssä...tuosta omasta koitin ottaa aikaa kahden sulituksen väliltä ja näytti semmosta kuin 2h?
Tästä LN stä on huomannut että sulattelee juu, helppo huomata kun 'kurnuttaa' epämiellyttävästi, edellisestä Sanyo 124:sta tuskin koskaan huomasin sen edes sulattavan eikä myöskään näkynyt koskaan olevan menossa tukkeeseen, tästä LN:stä myöskään mitään jäätä koskaan nähnyt näin lyhyellä ajalla seurattuna. No haitat jää lyhytaikaisiksi kun aloin jo tuossa kaivamaan talviunipesää tuolle LN-kurnuttajalle.

 

[janti]

Tästä LN stä on huomannut että sulattelee juu, helppo huomata kun 'kurnuttaa' epämiellyttävästi, edellisestä Sanyo 124:sta tuskin koskaan huomasin sen edes sulattavan eikä myöskään näkynyt koskaan olevan menossa tukkeeseen, tästä LN:stä myöskään mitään jäätä koskaan nähnyt näin lyhyellä ajalla seurattuna.

Sanyo 124 oli poikkeava sulatustoiminto, siinä ohitettiin ventiilillä sisäyksikön kenno sulatuksen ajaksi. Eli sulatus tehtiin pelkällä kompressorilla = suoralla sähköllä.

 

[mobbe]

Ottaisin tuon sanyon kytkennän omaan panasoniciin heti vaikka cop laskee sulatuksesta sisäyksikkö pysyisi hiljaa muutamaa napsua lukuunottamatta kun kenno sisällä jäähtyy

 

[Ilmavaiva]

Onkos se tommonen LN:ssä...

Onhan se. Sulatukseen kuluneen ajan perusteella määräytyy seuraavaan sulatusväliin kuluva aika.

 

[Matti1965]

Jep, nyt tulee ensimmäinen täysi talvi sulatushuijauksen kanssa. Keväällä tuli laitettua sen verran myöhään, että ei hirveästi vielä kertynyt talvikäyttökokemusta. Tähän mennessä toiminut jopa hämmentävän hyvin, odotin enemmän ongelmia. Aina lähtee sulattamaan kun kenno on sopivasti tukossa, muttei kokonaan. Oikeastaan ainoa on jos nostaa nopeasti tehoja oikein suureksi - esim. hemmotestin muodossa - saattaa laukaista sulatuksen. Omassa laitteessani on mys tehonmittaus, joten tämäkin olisi korjattavissa. Kuitenkaan normaalikäytössä tätä tilannetta ei oikein pääse tapahtumaan.

Aikavarmennushan tuossa on, alunperin oli sama kuin Mitsun 2,5h pakkosulatus, mutta olen nostanut itse sen myöhemmin kuuteen vai peräti kahdeksaan tuntiin.

Itsellä on FH35. Tässäkin mallissa oli joillakin joskus sulatusongelmia. Minulla ei koskaan ole ollut mitään ongelmia täällä pohjanmaan länsirannikolla jossa kelejä on laidasta laitaan. Joten kyllä meidän pitää ymmärtää että nämä ongelmayksilöt ovat todella jollain tavalla viallisia tai ulkona toleransseista. Yhdelle tutulle asennettiin kesällä 2020 LN25. Sekin on toiminut ongelmitta ilman modifikaatioita. Nyt tällä hetkellä meillä -14C° ja ilmankosteus 82%. Lämmitysjaksot ovat tämän vuorokauden aikana olleet 85-100min, ei koskaan alle sen. Kenno täysin kuurassa kun sulatus alkaa. Tehonotto vaihtelee juuri nyt välillä 1700- 2000W, puhalluslämpö tällä hetkellä 48,3C°. Parhaimmillaan lämmitykset ovat tietenkin vain 2,5 tuntisia jaksoja, silloin tulee sulatus mikäli ulkolämpötila on -3 tai alle. Useimmiten tästä ei ole haittaa, kennossa on kyllä sulatettavaa silloin. Harvoin ainakaan täälläpäin on niin kuivaa että kävisi sen maksimiajan.

Hienoa kuitenkin että olet keksinyt lääkkeen tarvitseville.

 

[Ilmavaiva]

Nyt tällä hetkellä meillä -14C° ja ilmankosteus 82%. Lämmitysjaksot ovat tämän vuorokauden aikana olleet 85-100min, ei koskaan alle sen. Kenno täysin kuurassa kun sulatus alkaa. Tehonotto vaihtelee juuri nyt välillä 1700- 2000W, puhalluslämpö tällä hetkellä 48,3C°.

Minulla menee mainitsemillasi olosuhteilla ja tehonotolla melko nopeasti 40 min - 30 min sulatusvälille. Tuollaiseen 85-100 min sulatusvälille pääsen vain alle 1000 W tehonotolla.

Voisiko tuo 1700-2000 W tehonotto olla sulatustapahtuman tehonotto?

 

[Matti1965]

Minulla menee mainitsemillasi olosuhteilla ja tehonotolla melko nopeasti 40 min - 30 min sulatusvälille. Tuollaiseen 85-100 min sulatusvälille pääsen vain alle 1000 W tehonotolla.

Voisiko tuo 1700-2000 W tehonotto olla sulatustapahtuman tehonotto?

Ei ole. Se on lämmityksen tehonotto. Huomaa kuitenkin ettei LN25 ja FH35 voida verrata toisiinsa. LN25 vie vähemmän kautta linjan. Nyt tällä hetkellä: 1644W, 48,1C°, puhallus täysillä, ulkona -12,5C°. Eikä ole sulatellut edellisen viestin jälkeen . Nyt on käynyt 90 min. Kuva kennosta, kohta alkaa luultavasti sulatus. Nyt on melko kuiva ilma, kenno ei ole täysin ummessa vielä. EDIT. Sulatus alkoi 95 min jälkeen. Kenno hieman enemmän tukossa kuin kuvassa. Sulatuksen tehonotto oli suurimmillaan 1000-1200W. 4 minuutin jälkeen sisäkenno rupesi taas lämpenemään.

 

[Ilmavaiva]

Ei ole. Se on lämmityksen tehonotto. Nyt tällä hetkellä: 1644W, 48,1C°, puhallus täysillä, ulkona -12,5C°. Eikä ole sulatellut edellisen viestin jälkeen . Nyt on käynyt 90 min. Kuva kennosta, kohta alkaa luultavasti sulatus. Nyt on melko kuiva ilma, kenno ei ole täysin ummessa vielä.

Todella hyvältä kuulostaa. Lisäksi mainitsit, että "kenno täysin kuurassa kun sulatus alkaa", niin itsellä on usein hyvin vähän kuuraa, kun sulatus alkaa. Kyllä tässä omassakin LN25:ssa on sittenkin mahdollisesti jotakin vikaa, vaikka olen pitänyt tätä kunnossa olevana vehkeenä.

 

[puu]

Minulla menee mainitsemillasi olosuhteilla ja tehonotolla melko nopeasti 40 min - 30 min sulatusvälille. Tuollaiseen 85-100 min sulatusvälille pääsen vain alle 1000 W tehonotolla.

Voisiko tuo 1700-2000 W tehonotto olla sulatustapahtuman tehonotto?

Kyllä itselläni LN25 saa ottamaan täydellä teholla reilu 1700W lämmityksessä, ja piikkaa yli 2000W sulatuksen jälkeisen alkukiukun aikana.

 

[Ilmavaiva]

Kyllä itselläni LN25 saa ottamaan täydellä teholla reilu 1700W lämmityksessä, ja piikkaa yli 2000W sulatuksen jälkeisen alkukiukun aikana.

Joo, kyllä se minullakin ottaa, mutta täydellä teholla menee melko nopeasti 40-30 min sulatusvälille.

 

[Ilmavaiva]

Nyt tällä hetkellä: 1644W, 48,1C°, puhallus täysillä, ulkona -12,5C°.... Sulatuksen tehonotto oli suurimmillaan 1000-1200W. 4 minuutin jälkeen sisäkenno rupesi taas lämpenemään.

En tiedä olenko ymmärtänyt oikein, mutta minulla käyttäytyy juuri päinvastoin. Lämmityksen tehonotto n. 1000 W ja sulatustapahtuman tehonotto suurimmillaan 1600 W.

 

[Matti1965]

En tiedä olenko ymmärtänyt oikein, mutta minulla käyttäytyy juuri päinvastoin. Lämmityksen tehonotto n. 1000 W ja sulatustapahtuman tehonotto suurimmillaan 1600 W.

katso liitettä 74541

Olen ajatellut että mitä kuumempi sisäkenno, sitä vähemmän tarvitaan kompuratehoa sulatukseen, eikö vain? Ja koska minä aina otan kaiken irti ILPistä näillä talvikeleillä, niin sitä maksimilämpöä löytyy kun sulatus alkaa. Syksyllä ottoteho pyöri siinä 330W tietämillä, ja lämmitysjakso oli jopa yhtämittainen 24 tuntia ilman katkoja. Nyt 1770W ja puhallus 48,7C°. Olen siirtänyt sisäanturin yläkertaan, pumppu alakerrassa. Aiemmin sain pitää pyyntinä 23-24C°, nyt saman lämpötilan saavuttamiseksi taloon on pyyntinä 19C°. Tällä ei merkitystä toimintaan muulla tavoin kuin että nyt kompura käy tasaisemmin katsottuna lämpökäyristä. Mikäli laitan pyynnin täysille on kulutus jopa 2200W, mutta tippuu hetken päästä johonkin 1800-1900W:iin. Ja aina puhallus täydellä täällä.

​

 

[Ilmavaiva]

Olen ajatellut että mitä kuumempi sisäkenno, sitä vähemmän tarvitaan kompuratehoa sulatukseen, eikö vain?

​

Kyllä järkevältä kuulostaa. Lisäksi vielä mielenkiintoisemmalta kuulostaa, että olet saanut ottotehon paljon suuremmaksi kuin sulatustapahtuman maksimitehon. Tätä pitää alkaa pähkäilemään lisää.

 

[puu]

Ei nämä tuulen takia ajaudu hullunkiertoon vaan ilmankosteuden sekä heikon sulatustehon kautta. Sulatuksen nopeus taas on osittain sisäyksikön lämpötilan funktio sillä hetkellä kun sulatus alkaa, kuumasta sisäyksiköstä irtoaa enemmän energiaa nopeasti sulatukseen, joten sulatus päättyy nopeammin, ja algoritmi arpoo pitkän sulatusvälin.

Ei näistä sulatusteho helpolla lopu. Tämä tuli todettua kun oli jossain vaiheessa sulatuksen (ulkokennon) loppulämpötila oli asetettuna +10 asteeseen. Jos sisäkennon lämpö ei riitä, näkyy tämä ottotehon toisena piikkinä sulatuksen aikana.

Alla esimerkki, missä ensin sisäkennon (vaaleansininen) lämpötila laskee, mutta alkaa taas nousta 4:35 paikkeilla. Samoin nousee vihreä ottotehon kuvaaja. Violetilla kuvattu ulkokennon lämpötila nousee aina 10 asteeseen saakka.

 

[repomies]

^Selvästikin sulatustehossa on sanomista suhteutettuna käytettyyn sulatusväliä arpovaan algoritmiin.

Kun on katsonut miten nopea sulatus ilmasta-veteen lämmönvaihtimella tulee, nuo ilppien sulatukset näyttävät aneemisen hitailta. Siinä ei kahdeksaa minuuttia nyhjäilty koskaan, kun lämpö sulatukseen otettiin vedestä.

Mielestäni on aika erikoinen lopputulos, että sisäyksikön kennon mittaus alkaa näyttää kohoavaa lämpötilaa, vaikka ottotehon saman aikainen nousu kertoo nousevista kompressorin hertseistä. Tuo ei anna ymmärtää, että sisäyksiköstä saataisiin enää juurikaan siirtymään energiaa sulatukseen. Kuitenkaan sisäyksikön puhallin ei yleensä sulatuksen aikana pyöri. Aivan ensimmäisenä epäilisin mittausjärjestelyssä jotain ongelmaa ja tarkastaisin anturoinnin. Ilppien lämpöanturi on yleensä putken pätkän sisällä, joka on juotettu kennon putkeen kiinni. Onko tuo sellaisessa sisällä, vielä mielellään eristettynä niin ettei ilma liiku putkessa?

Jos mittauksessa ei ole sanomista, niin oikein muuta johtopäätöstä ei voi tehdä kuin sen, että loppupuolisko sulatuksesta mennään lähes pelkän kompressorin ottamalla sähköenergialla. Hidastahan se sitten on.

 

[siwer]

Juu on kyllä ilo katsoa VILPin sulatusta, "pipe temp" nostetaan jonnekin neljäänkymppiin ja kauhea höyrypilvi vaan pöhähtää. Toimitus ei kauaa kestä. Ottoteho on alussa joku 400W ja lopussa lähestyy 600W:ia, pieni osa 2.2kW maksimiotosta. Mutta tilannehan onkin VILPillä ihan eri, kun energialähteenä on vaikkapa 35-40-asteista vettä "loputon" määrä. Lähes koko sulatus, ehkä viimeisiä sekunteja lukuunottamatta, menee niin että kompressori pumppaa lämpöä suuntaan mihin se myös luonnostaan menisi, teoreettinen maksimi-COP on tällöin ääretön. Ihan eri kun ILP jossa sisäkenno alkaa merkittävästi heti jäähtyä ja kompressori joutuu tekemään ihan töitäkin.

 

[pelzi_]

Niin, se nyt on selvää että kun mukavuutta ei haluta huonontaa, täytyy sulattaa usein ja lyhyesti. Jos tähän virittämiseen haluaa lähteä niin sitten voi esim. pakottaa sisäpuolen puhaltimen päälle sulatuksen aikana, niin kyllä sitä tehoa alkaa löytyä. Tämäkin on kyllä jo keksitty kauan sitten.

Se lämpöakku on tietysti ihan fiksu ratkaisu myös.

 

[repomies]

^On keksitty, mutta ei se välttämättä keskimäärin ja helposti onnistu laittaa sisäyksikön puhallin pyörimään sulatuksen aikana.

Nykyään kun näissä alkaa olla kännykkäohjaukset ja pilvipalvelut, olisi aika helppoa tehdä softalla lisäominaisuuksia, joiden mahduttaminen kaukosäätimeen ei ole mielekästä. Esimerkiksi tuo, että sisäyksikön voisi asettaa pyörimään sulatuksen ajan, tai sen voisi antaa pyöriä tietyn osan vuorokaudesta (esimerkiksi nukkuessa kukaan harvemmin on vahingossa ihan pumpun puhalluksessa).

 

[pelzi_]

Aika monessa moottorissa on 0-10V ohjaus, eli diodi-OR säädettävältä jännitelähteeltä riittäis estämään pysähtyminen, mutta toki se lämpöakku on fiksumpi.

Siellä Japanissa lähtökohtaisesti oleskellaan puhalluksessa ja sulatuksen epämukavuus johtaa vihaisiin asiakkaisiin, ei sitä pienessä huoneessa pääse pakoon ja puhallin seiskin valuu kylmä ilma naamalle. Siksi sulatus halutaan tehdä lyhyeksi.

Suuressa osassa maailmaa lämmitys- ja ilmastointilaitteen on tarkoitus puhaltaa kylmää ja lämmintä ihmisiä päin ja tämä suomalainen käyttötapa on sitten toissijainen.

Kaikissa tapauksissa silti tuuli ja konvektio haittaa sulatusta. Mutta mitä nopeampi ja tehokkaampi sulatus, sitä vähemmän aikaa ehtii mennä lämpöä harakoille, joten vilpit eivät tästä niin kärsi, tai muut jotka ei tosiasiassa sulata paljolti suorasähköllä.

Ilpeissä kuitenkin se vain alas auki oleva kotelointi estää lämmön hukkumista tuuleen ja konvektioon merkittävästi.

Tunnetusti viilentävä kone pakkasessa, jossa on lauhtumispaineen säätö, alkaa jossain -10 asteessa jäähtyä pelkällä konvektiolla ja puhallin ei enää käy lainkaan. Tästä voi arvioida konvektiolla häviävän lämmön määrää. Tuulessa puhallin stoppaa jo aiemmin ja viilennys lakkaa kun kaikki kylmäaine tiivistyy lauhduttimeen ja paine laskee.

Jotta toiminta jatkuisi viilennyksellä myös -20 asteessa, täytyy jäähdyttimiinkin laittaa hyvä tuulisuojaus, ellei ne ole sitä vanhan liiton mallia missä on liikaa kylmäainetta ja "headmaster" jolla saadaan kylmäpiirissä tehtyä oikeastaan sama asia (lauhduttimen annetaan täyttyä lähes kokonaan nesteellä ja se aivan alkupää ei sitten ehdi kylmetä liikaa ja siellä oleva paine tuuppaa nesteen höyrystimeen).

Kun kone on huolella suojattu lumelta ja tuulelta, voi sitten näitä virityksiä myös tehdä turvallisemmin mielin.

 

[puu]

^Selvästikin sulatustehossa on sanomista suhteutettuna käytettyyn sulatusväliä arpovaan algoritmiin.

Toki sulatusteho on paljon huonompi kuin esim. VILP:ssä. Pointtini oli vain se, että kyllä tuo tukossa olevan kennonkin aina sulaksi saa, jos ei sisätila nyt ihan kylmillään ole. Vaikka sulatus veisikin paljon energiaa, on tämä silti huomattavasti parempi kuin turhat sulatukset hullunkierron muodossa kovilla pakkasilla.

Mielestäni on aika erikoinen lopputulos, että sisäyksikön kennon mittaus alkaa näyttää kohoavaa lämpötilaa, vaikka ottotehon saman aikainen nousu kertoo nousevista kompressorin hertseistä. Tuo ei anna ymmärtää, että sisäyksiköstä saataisiin enää juurikaan siirtymään energiaa sulatukseen. Kuitenkaan sisäyksikön puhallin ei yleensä sulatuksen aikana pyöri. Aivan ensimmäisenä epäilisin mittausjärjestelyssä jotain ongelmaa ja tarkastaisin anturoinnin. Ilppien lämpöanturi on yleensä putken pätkän sisällä, joka on juotettu kennon putkeen kiinni. Onko tuo sellaisessa sisällä, vielä mielellään eristettynä niin ettei ilma liiku putkessa?

Joo, siis tässä siis tuo sisäkennon mittaus on lähinnä suuntaa antava. Olen vain tökännyt anturin tuonne lamellien rakoon, eli näyttää varmasti jotain ihan muuta kuin laitteen oma sisäkennon mittaus.. Tämä olisi toki ollut syytä mainita.

 

[puu]

Tämän verran on omassa pumpussa kotelointia. Lisäksi toisella puolella on seinää tuulensuojana. Silti tämä oli hullunkiertäjiä sieltä pahimmasta päästä ennen sulatushuijauksen asentamista.

 

[repomies]

Toki sulatusteho on paljon huonompi kuin esim. VILP:ssä. Pointtini oli vain se, että kyllä tuo tukossa olevan kennonkin aina sulaksi saa, jos ei sisätila nyt ihan kylmillään ole. Vaikka sulatus veisikin paljon energiaa, on tämä silti huomattavasti parempi kuin turhat sulatukset hullunkierron muodossa kovilla pakkasilla.

Ehdottomasti! Tiheä sulatusväli heikentää etenkin lämmitystehoa, koska kierrosten nosto sulatuksen jälkeen ottaa aikansa, samoin kuin itse turha sulatus.

Oma VILP-viritys jaksoi mennä sulatustarpeen mukaisesti muistaakseni -19C lämpötilaan asti, mutta kamelin selkä katkesi -20C lämpötilassa jolloin kellon mukaan tiuhaan tapahtuvat sulatukset alkoivat. En tuota jaksanut silloin modailla, mutta lisävastusten käyttötarve alkoi muistaakseni tasan siitä, kun kellosulatukset alkoivat. Keskimääräinen lämmitysteho vain menee kerralla niin paljon huonommaksi. Täsmälleen sama havainto, kuin sinulla.

 

[jarkko_h]

Tämän verran on omassa pumpussa kotelointia. Lisäksi toisella puolella on seinää tuulensuojana. Silti tämä oli hullunkiertäjiä sieltä pahimmasta päästä ennen sulatushuijauksen asentamista.

Tuossa ei voi kyllä enää konventioita tai pumpun suojausta syyttää. Tuossa olisi ilman sääsuojaakin tuulelta suojainen nurkkaus tuon kulman ansiosta.

Sulatuksien helppuden kannalta tuosta voisi enää parantaa viemällä ulkoyksikön naapurin autotallin sisälle

--
Olisin itse ehkä jättänyt taakse sivuille enemmän rakoa ja estänyt reunoilta takaisinvirtauksen.

 

[siwer]

Ei kai kukaan ole missään väittänyt että konvektio ajaisi koneen liian tiheisiin sulatuksiin, vaan että suunnittelija on varautunut mm. konvektioon (ja tuuleen, ja tuiskuun). Tuo ympäristö on varmastikin erityisen tuuleton ja tuiskuton ja siksi omien sulatuslogiikoiden kehittely ei ole kauhean riskialtista, ne todennäköisesti toimivat. Nyt jos se puun logiikka asennettaisiin vaikkapa tuhanteen koneeseen ympäri maailman sattumanvaraisesti valittuihin kohteisiin, niin voisi olla jokunen umpeen jäätynyt kone joukossa. ... tai sitten ei, voihan se olla kertakaikkisen hyvä logiikka. Sitäpä on vaikea tietää kun ei ole kovin laajalti testattu, lähinnä muutamassa helpossa kohteessa Suomen helpoissa talviolosuhteissa.

 

[jarkko_h]

Onhan täällä ehdotettu Japanin suojia sulatusta helpottamaan. Mielestäni nuo suojat näyttivät hyville. Samantyyppisiä sääsuojia ollaan käytetty voimalaitoksissa ja toimineet hyvin.

---

Tuo sumea logiikka pitäisi sopeutua tilanteisiin. Eli tuossa äärimmäisen helpossa Puun paikassa sen pitäisi sulatuksen pituudet olla niin lyhyet että niistä tehtävät johtopäätökset pitäisivät johtaa pitkiin sulatusväleihin.

Sitten siellä Japanin vaikeissa olosuhteissa, joissa seinillä ei monesti ole räystäitä ja ilma kostea ja sääolot vaihtelevat nopeasti, on ok mennä vaikka joka päivä pysyvään hullunkiertoon.

--
Kikkailullvalmistjaaja on saanut aikaiseksi sumean logiikan, joka varautuu Japanin olosuhteisiin ja ei osaa adoptoitua helppoihin skandinaavien olosuhteisiin vaikka kennot kävisivät kuivana..

Jos logiikan tekoon ei riitä osaaminen ja resurssit, niin parempi olisi tehdä vaikka Toshiban tapaan 70/90min kellosulatukset optiolla kasvattaa sulatusenergiaa ankarissa olosuhteissa. Noilla Toshiban kellosulatuksilla sulatukset ovat yleensä todella lyhyitä ja lämpötila vakaampi.

 

[MiZuPissi]

Toki sulatusteho on paljon huonompi kuin esim. VILP:ssä. Pointtini oli vain se, että kyllä tuo tukossa olevan kennonkin aina sulaksi saa, jos ei sisätila nyt ihan kylmillään ole. Vaikka sulatus veisikin paljon energiaa, on tämä silti huomattavasti parempi kuin turhat sulatukset hullunkierron muodossa kovilla pakkasilla.


Joo, siis tässä siis tuo sisäkennon mittaus on lähinnä suuntaa antava. Olen vain tökännyt anturin tuonne lamellien rakoon, eli näyttää varmasti jotain ihan muuta kuin laitteen oma sisäkennon mittaus.. Tämä olisi toki ollut syytä mainita.

Kenno vaatis pesun.

 

[julli100]

Sisälämpöanturi ulostettuna tuntuu toimivan hiukan paremmin vaikka tekeekin järkyttävää pätkälämmitystä. Nyt pitää sisälämmöt hyvin -15 asteessakin.