Lämmön varastoiminen & hiekka-akut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Niin enhän siis tarkoittanut että 3kW riittäisi talon lämmittämiseen MUT:ssa. Vaan että 3kW antoteholla kausivaraston lataus jättäisi suuren osan vuodesta ylijäämää sinne varastoon hyvin eristetyn talon kanssa. Voisiko 100m kaivosta imeä 3kW teholla jatkuvasti lämpöä?

+10C kaivolla tosiaan voisi saada 5-6 COP:lla lämmön.
 
Olisikohan tästä yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi tonteille, jonne ei saa porata maalämpökaivoa mutta tonttia on sen verran vähän ettei perinteinen maapiiri onnistu? Talon ja keruupiirien väliset eristekerrokset eri tasossa, jotta lämmenneen maan nostama höyry pääsee poistumaan välistä. Talon alle ei suoraan siirrettäisi lämpöä, mutta luonnollisesti sitä sinnekin viereiseltä osan aikaa vuodesta lämpimämmältä vyöhykkeeltä siirtyisi kasvattamaan maan lämmönvarauskapasiteettia.

Varaavamaapiiri.png
 
Onko muuten varsinaisesti mitään mikä estäisi kaivamasta pihalleen lietelantasäiliötyyppistä maahan upotettua vesisäiliötä kausivarastointiin? Jos siis tilaa on eikä varmasti halua maksaa sähköfirmoille senttiäkään ylimääräistä.

Syvempi se voisi olla toki kuin mitä ne yleisesti ovat, mutta muoto noin muuten olisi kai toimiva? Sen voisi myös kattaa kelluvalla eristekannella. Lataustapaan ja investoinnin järkevyyteen kantaa ottamatta tuollainen halkaisijaltaan 30-metrinen allas sisältäisi jo 5 metrin syvyisenä 3500 kuutiota vettä, jolla kai pääsisi jo hyvään alkuun kausivarastoinnissa?
 
Mikki sanoi:
Niin enhän siis tarkoittanut että 3kW riittäisi talon lämmittämiseen MUT:ssa. Vaan että 3kW antoteholla kausivaraston lataus jättäisi suuren osan vuodesta ylijäämää sinne varastoon hyvin eristetyn talon kanssa. Voisiko 100m kaivosta imeä 3kW teholla jatkuvasti lämpöä?
Klikkaa laajentaaksesi...
3 kW 24/365 on 26 MWh. Vaatiihan se jo ehkä 180 m kaivon. Tai ei normaalisti vaadi, kun 3 kW teholla jää suuri osa tuosta 26 MWh tekemättä (ehkä 7 MWh vastuksilla). 3 kW MLP:lle tuollaisessa talossa riittäisi jo 120 m kaivo.

Vuodessa 26 MWh vaativa rakennus vaatii 3 kW jo 10 C paikkeilla (sis käyttövesi). Eli se varasto pitää pumpata huhti-syyskuussa. Tänä vuonna ei olisi syyskuussakaan onnistunut. Aika pitkään pitäisi siis varastoa säilyttää, jotta käyttö onnistuu joulu-maaliskuussa. Tuossa esimerkissä siis 7 MWh pitäisi siirtää, jotta MLP ei mene vastuksille. VILPillä pitäisi siirtää enemmän, kun teho hyytyy pakkasessa. 10 C ylilämpöä varastoon vaatisi 170 m3 vettä. Sitten vielä pitää huomioida hukka varastoinnin aikana.

Kyllä tuossa tehoa olisi syytä olla enemmän, jotta varastoinnin voisi tehdä edes lokakuussa.
 
Lauri H sanoi:
Onko muuten varsinaisesti mitään mikä estäisi kaivamasta pihalleen lietelantasäiliötyyppistä maahan upotettua vesisäiliötä kausivarastointiin? Jos siis tilaa on eikä varmasti halua maksaa sähköfirmoille senttiäkään ylimääräistä.

Syvempi se voisi olla toki kuin mitä ne yleisesti ovat, mutta muoto noin muuten olisi kai toimiva? Sen voisi myös kattaa kelluvalla eristekannella. Lataustapaan ja investoinnin järkevyyteen kantaa ottamatta tuollainen halkaisijaltaan 30-metrinen allas sisältäisi jo 5 metrin syvyisenä 3500 kuutiota vettä, jolla kai pääsisi jo hyvään alkuun kausivarastoinnissa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä idea :)

3500 m3 vettä niin siihen saisi 40 asteen vaihtelulla 160 000 kWh lämpöä talteen :)
Halvenpaa olis täyttää allas savella tai soralla jolloin kapasitetti olis 40 000 kWh. Maa-aines toimisi osaltaan lämpöeristyksenä ja allasta kiertävä maalämpöputki keräis karkuun pyrkivää lämpöä talteen. Altaan keskelle vois tehdä 50 - 150 kuutioisen aurinkopaneeleilla kuumenevan hiekkaytimen, jonka lämpötila sais nousta vaikka 600 - 1000 asteiseksi. Dantten helvetissäkin oli useita kehiä eli tuohonkin sopivalle etäisyydelle ytimestä lataus/keräyspiiri, jossa lämpötila 40 - 70 asteen luokkaa, sitä lämmitettäisiin lämpökeräimillä ja sitä vois käyttää suoraan lämmitykseen. Kuumassa ytimessä ei olis ollenkaan keräystä vaan tuo "Dantten"piiri ottaisi sieltä karkuun pyrkivän lämmön.

Kävin muuten jo pihalla askelharpalla mittailemassa miten se siihen mallaisi. Halvallahan se pitäis toteuttaa, esmers niin että kaivetaan aluksi ulkokehä ja sisäkehien massoilla täytetään sitä kun keräysputkisto on asennettu.
Sitten vaan puuttuu se 40 - 50 Mwh sitä ilmaista energiaa millä tuo Dantten helvetti ladataan ;)
 
jmaja sanoi:
Kyllä tuossa tehoa olisi syytä olla enemmän, jotta varastoinnin voisi tehdä edes lokakuussa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin toki VILP suurempi pitäisi olla kun miettii. Konseptiin tietenkin kuuluisi aurinkopaneelit VILP pyörittämiseen. Ja VILP pyöritys vain päivällä. Eihän se "vuosi COP" muuten nouse.

Mutta usein kuulee että aurinkopaneelit kannattaisi hyvin jos voisi itse käyttää kaiken sähkön. No se onnistuisi helposti kun lämmittäisi 40m3 - 60m3 varaajaa VILP:llä. Sinne mahtuu.

Niin tai näin mutta palikat omakotitalon kausivaraajaan on ihan kohtuuhintaiset. 4 tonnia per 20m3 lasikuitusäiliö. 5 tonnia maksaa ihan jees 9kW VILP. Ja sille sopivat aurinkopaneelit 5-7 tonnia.

Ja tietenkin talon energiankulutus pitäisi olla pieni. EPS harkkotalo olisi hyvä varaajien eristämisen takia jjos ne talon alle jemmaisi.

Että jos vielä innostuu rakentamaan niin konsepti olisi jo mietintämyssyssä.
 
Mikki sanoi:
Konseptiin tietenkin kuuluisi aurinkopaneelit VILP pyörittämiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noiden teho hyytyy todella rajusti elokuusta alkaen. Lokakuussa ei saa enää juuri mitään. Ei kovin toimiva ajatellen talvea varten energiavaraston lataamista. Ylimääräistä aurinkoenergiaa tulee huhti-elokuussa eli yli 6 kk pitäisi pystyä varaamaan.
 
Mutta siis eihän toki kiellettyä olisi ajaa VILP leutoina aikoina talvellakin. Mutta voisi todennäköisesti keskittää "latausajot" leudoille päiville. Ja silloin kovaa ajoa kun ei taloa kuluta paljon ja COP on hyvä.

Ei varmaan tarvitse miettiä joukukuun vesisadekelilä että kannattaisiko varastoa ladata vai ei.

Ja vaikkei paneelit syyskuulla ja lokakuulla enää paljon tuota, niin ajastamalla VILP vain päiväajalle keräisi talteen kaiken mitä saa.

Onhan se nykyisellään tyhmää että lämpimät aurinkoiset päivät lepuuttaa VILPejä kun ne päinvastoin pitäisi olla kovassa työssä silloin.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä hahmotelma EPS-harkkotalon alle tehdystä "puoli-kausivarastosta", Vastaisi noin 50-60m3 vesitilavuutta (vesi + hiekka + ontelolaatat).
Maksaisihan tuo vähän virittää rakennusvaiheessa, mutta ei mitään kovin ihmeellistä oikeastaan.

Sitten vain innovoimaan miten tuon lämmittäisi halvimmalla 50-60C lämpöihin kesän lopuksi ja talven aikana ylläpitolämmitystä tavalla tai toisella. Pitäisi lämmön pysyä aika hyvin varastossa kuitenkin. Oletuksena on, että taloon riittää <30C menovesi kaikille keleille.

1634281999389.png
 
Suht pienissä vesipöntöissä eristeet on suurimpia kuluja jos muuten hitsaa tankin itse. Sen takiakin mulla oli toi ajatus siitä "rintamamiestalo"-muurista, lämmitettävissä sisätiloissa ei tarvi paljon eristää.

Mutta hei, nyt kun ollaan enimmäkseen täysin järjettömien ideoiden äärellä niin miten olisi tällainen ultimaattinen lämmönjako joka sallii alimman mahdollisen menoveden lämpötilan ja yksinkertaistaa ohjausta koska käyrä on suora viiva. Elikkäs koko talon ulkovaipan sisäpuoli onkin hitsattu umpinaisesta teräslevystä, lattia, seinät, katto. Sellainen ontto tuplalevyrakenne, muutaman sentin rako, jossa kiertää vesi. Eli koko talo on lämpöpatterin ympäröimä. Tällöin kaikki lämpövuoto on tuon patterin ulkoseinältä, jolloin patterissa menoveden lämpötila on aina suoraan haluttu sisälämpötila, esim. +22. Riittävä kierto vedelle niin että paluu on suunnilleen tuo sama.

COP on aika hyvä jos vaikkapa samalla hulluudella porataan 500m syvä MLP-kaivo ja pumppaillaan 15-asteisesta vedestä 22-asteista.

Ikkunat? Ei ongelmaa, paineenkestävästi tiivistetty sukellusvenetyyliin kaksi lasia, se lämmitysvesi kiertää siellä lasien välissä. Ulkopuolelle tarttee sitten lämpölasielementin kyllä vielä.

Koko talolle voidaan tehdä huvin vuoksi painekoe, siinä on tiivis höyrynsulku. Ja sama talo toimii sitten perheen suojana kun tulee ydinsota-pydinsota. Eristeenä tuon rautavaipan ulkopuolella voi olla vaikka 20cm rako ja sen ulkopuolella jääkaappityyliin ohut peltikuori, rako täyteen uretaania jääkaappitehdas-tyylisellä tarkkuudella.

Tässä talossa ei paljon hengittäviä rakenteita ole. Ilmanvaihdon on hyvä toimia. PILP vai LTO, se on makuasia.

Tuota samaa teräsvaippaa voisi käyttää varaamiseen mutta se menisi monimutkaiseksi (pitäisi olla sisäpuolisia eristeitä jotka moottoroidusti raotetaan pois paikaltaan yms.)
 
Kausivaraajan kanssa lämmitys pitäisi saada toimimaan mahdollisimman alhaisella lämpötilalla, joten lattian lisäksi seinien ja katon valjastaminen lämmitykseen ei mitenkään kaukaa haettua olisi. Helpoimmin tuo varmaan onnistuisi asentamalla seinille kapillaarimattoa ja tasoitetta päälle. Sisäkattoon noita voisi laittaa roikkumaan vapaasti ohuen verhoilulevyn taakse. Ehkäpä kaksipuitteisten ikkunoiden välitilan pohjan kautta voisi vetää lämmitysputken ja kierrättää tilojen lämmityskierrossa jäähtynyttä vettä sitä kautta; mikä ehkä vähentäisi kylmien ikkunoiden aiheuttamaa ilman liikettä sen verran, että huoneen lämpötilaa voisi laskea asteella tai parilla ilman, että asukkaat alkaisivat tuntea vedon tunnetta.
 
Nuo suolalämmitysvaihtoehdot periaatteessa välttäisivät vaikeudet, joihin ketjussa on viitattu ja tulisivat lämmityskaudella toimeen hyvin vähäisellä sähkönkulutuksella. Hyrdroksideilla (esim. kalsiumin tai natriumin) ideana on, että kesällä aurinkolämmön tai ehkä paremminkin aurinkosähkölämmön avulla suolaliuos kuivataan haihduttamalla ja tiivistämällä vesi varastotankkiin. Talvella sitten hygroskooppisen suolan annetaan imeä maapiirin tuoman lämmön avulla vähintään nollan vaiheilla pidettävästä varastoidusta vedestä alipaineessa haihtuvaa höyryä väkevään liuokseen, jolloin se lämpiää sen verran, että kelpaa lattialämmön lähteeksi ilman lämpöpumppaustakin.

Itse energia siis säilyy häviöittä kesästä lämmityskaudelle ja muutaman kymmenen tonnin suola-annos riittää, kun merkittävä osa lämmöstä tulee lisäksi maasta. Sähköä tarvitaan vain kiertopumppuihin (maaliuoksen kierto ja lämmityskierto) riippuen nyt hiukan toteutustavastakin.

Heikko juttuhan tuossa on suolojen aktiivisuus ja syövyttävyys. Esimerkiksi natriumhydroksidi on varsin tujua tavaraa.
 
Joo jos ihan vakavissaan ollaan niin lattialämmitystä tehdessä niitä samoja putkia kannattaisi jatkaa seinille ainakin siihen tasoon asti mistä ikkunat alkaa. Tuossa melko pienellä lisävaivalla saa menolämpöjä taas asteen pari pudotettua joka maksaa itsensä kyllä COPeissa takaisin, oli kyse VILPillä pumppaamisesta tai varaston käytettävissä olevasta kapasiteetista.
 
Menolämmöt matalaenergiataloissa on jo melkoisen alhaiset valmiiksi. Siis -20C pakkasilla meillä meni joku 28-29C lattioihin. Tuollaisessa EPS450 harkkotalossa, ja 200mm uretaanialapohjaeristeellä varmasti pari astetta alempikin riittäisi.

Vesi ja hiekka on halpoja materiaaleja. Ja sopiva varaajaluokka olisi 50-100m3 keskikokoiseen pientaloon. Menisi kyllä siihen varastoidulla energialla aika pitkät pätkät talvellakin. 50m3 varaajassa yksi aste on 58kWh.

Oikein hyvin eristetyssä talossa tuo 58kWh riittää pikkupakkasille asti (2,4kW jatkuva lämmitysteho). Eli asteen päivässä tippuisi 50m3 varaajan lämpö. Kovemmilla pakkasilla pari astetta päivässä. Mielestäni ei ihan mitätön varaajana olisi.
 
Viimeksi muokattu:
Jatkan vielä hieman ideastani käyttää rakennuksen runkoa lämmönvaraajana. Suurin osa pientalon lämpöhäviöistä tapahtuu rungon ja ilmanvaihdon kautta - ikkunat kolmantena. Suurin osa lämmitysenergiasta kuluu muutaman kylmimmän talvikuukauden aikana. Mikäli noina kuukausina saisi nostettua kauttaaltaan lämpöeristetyn rungon lämpötilaa ilmaisenergialla, niin sisätilojen lämmittämisen kannalta häviöt olisivat suhteessa vaipan lämpötilaan ulkolämpötilan sijasta. Oheen hahmottelin rakenteen, jossa tavallinen lämmöntalteenotolla varustettu IVK korvattaisiin tuloilmapatterilla ja lämmöntalteenottopatterilla. Poistoilmasta saatu lämpö siirrettäisiin runkoon ja toisaaltaan rungossa olevalla lämmöllä esilämmitettäisiin/viilennettäisiin tuloilmaa. Kesäkaudella ylimääräistä lämpöä siirrettäisiin maahan ja kylmimpään aikaan maan lämmöllä lämmitettäisiin runkoa. Hyötysuhteeltaan tuollainen lämmöntalteenotto ei pärjää nykyaikaisille ilmasta-ilmaan-lämmöntalteenottokennoille, mutta teollisuudessa noita ymmärtääkseni yleisesti käytetään, jolloin voidaan välttyä pitkiltä ilmastointikanavavedoilta ja likainen sisäilmakaan ei ole ongelma lämmön talteenoton kannalta.

Piirroksessa on lisäksi taloon integroitu aurinkokeräin, jossa absorbaattorina toimii mustaksi maalattu yläpohjan betonirungon osa, jonka kantena on alumiinipintainen PU-eristelevy siten, että auringon väistyttyä kansi lasketaan toimittamaan lämpöeristeen virkaa kunnes taas auringon pilkistäessä seuraavan kerran kansi nostettaisiin ylös. Varsinaista lämmitysjärjestelmää en tuohon sisällyttänyt, sillä oletettavasti varsinaisen lämpöenergian tarve olisi niin minimaalista ettei sitä varten kannattaisi mitään vesikiertoista lämmitysjärjestelmää asentaa. Tuskin ILPpiäkään. Käyttöveden esilämmittämiseen voisi hyödyntää runkolämpöä.

Runkolampo.png
 
No ei tuohon runkoon saa varattua kuin ehkä yhden vuorokauden verran. Paitsi jos tekee betonibunkkerin vaikkapa 10 metrin paksuisilla seinillä, vuoraa sen vaikka puolella metrillä kivivillaa ja kuumentaa sen betonin vaikkapa 500-asteiseksi. Jos ehdottomasti haluaa kiviainekseen ladata niin sen pitää olla jossain missä sille on tilaa, ei seinissä (eli käytännössä maan alla tai talon alla).

Kiviainesten lämpökapasiteetti vaan on melkein kymmenesosa vedestä ja kuten yllä esitetty niin sitä vettäkin ois kiva olla kymmeniä kuutiometrejä.

Sinänsähän tuota kivitalon varaavuutta kannattaa hyödyntää ja sitä jo hyödynnetään siten että esim. VILP voi tehdä käyrällä jota on siirretty 12 tunnilla eli käydä paremmalla päivä-COPilla ja rakenteet itse tasaa sen 12 tuntia, ei tarvita erillistä pönttöä. Jos on hatarampi puutalo niin sitten tarvitaan se 2000l vesipönttö saman aikaansaamiseksi. Mutta näissä puhutaan max. päivästä parista.
 
siwer sanoi:
Kiviainesten lämpökapasiteetti vaan on melkein kymmenesosa vedestä
Klikkaa laajentaaksesi...
No ei nyt sentään. Painoa kohti kivet ovat n. 1/5 veden ominaislämpökapasiteetista (betoni hieman enemmän), mutta tiheys on sitten tuplat ( betoni yli). Tilavuutta kohden betonilla tai umpikivellä ominaislämpökapasiteetti on n. puolet vedestä.
 
Viimeksi muokattu:
Totta tuo. Tulee silti aika paksut seinät jos sinne haluaa kausivarastoida eli puhutaan tuhansista kuutiometreistä. Mutta tuota puolen päivän varastointia voi tietysti kohtuudella venyttää pariin päivään. Vaan eipä siitä mitään iloa ole jos lähde on aurinkokeräimet, koska ennen tammikuun kovia pakkasia ei aurinkoa välttämättä ole näkynyt kahteen kuukauteen.
 
Visioidaan nyt sitten. Seinärakenteena valueristeharkko, putkitus ulkopinnassa jonka päällä eristerappaus. Lämpövarastona ehtymätön +4 vesistön pohjasta.
Lämmitetään taloa ulkoa päin :)
 
Uskomatonta että joka uutiseen melkein nyt liittyy materiaalien saatavuusongelmia.... "Peak Everything" taitaa olla täällä.

Mutta 100 tonnia hiekkaa ei kuulosta hirmuisen suurelta varastolta. Vaikka tietysti 500 asteen lämpö kompensoi. Miksi muutenkin tehdään teräslieriö maan päälle: eikö kuoppa maahan olisi helpompi tehdä ja eristää sen?
 
Maailman ensimmäinen. Tikahtumishymiö.

Eihän mitään muuta ole ollutkaan kuin hiekka-akkuja koko maailma täynnä vuosikaudet. Oikein trendijuttujen trendijuttu. Minäkin olen sellaisen nähnyt ihan livenä.

Mitenhän meinataan ATK:n hukkalämmöllä lämmittää hiekkaa 500-asteiseksi. Taitaa jäädä hukkalämmön osuus aika marginaaliseksi.
 
5epi sanoi:
Varastointi maahan, lämpöä tai kylmää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luulen että tuossa on paljonkin järkeä. Muoviputket maassa kestänee 100 vuotta.... josko riittääkään ... ja aurinkokeräimet vesikaton elinkaaren verran. Aika hurjat määråt vuosien saatossa siirtyy energiaa pelkällä kiertovesipumpulla.

Jos vielä rakennan niin talon alle tulee takuuvarmasti energiavarasto.
 
Mikki sanoi:
Jaa'a... Se lienee aika varmaa että MLP COP on jossain 10-15 luokassa jos saisi varastosta suntattua vaikka +20C liuosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei se cop varmaan noin ylös mitenkään nouse mutta eikö tuossa jutussa mainittu että käyttövettä saadaan 4kk ja muuten pärjätään 6kk? En tosin täysillä keskittynyt ko artikkeliin
 
Mikki sanoi:
Jaa'a... Se lienee aika varmaa että MLP COP on jossain 10-15 luokassa jos saisi varastosta suntattua vaikka +20C liuosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aika vähän tuossa on kuitenkin säästöpotentiaalia, jos se muutenkin on 4. Muutama tuhat kWh vuodessa enintään saa säästettyä. Aika tyyris systeemi kuitenkin, joka vielä edellyttää kallista rakentamista savimaalle paaluttamalla. Vai miten muualle saa tuon 20 m syvän varaston tehtyä tehokkaasti?

Maksaa ne aurinkokeräimetkin jo jutun mukaan 200 €/m2 ja tuossa niitä oli 250 m2 eli 50 000 €.

Millähän laskentaopilla TMA:ksi tulee 7-10 v? Mihin verrattuna? Nykyisillä sähköhinnoilla tietysti TMA on lyhyt monilla ratkaisuilla suorasähköön verrattuna.

Mitä sillä tavallisen OKT:n 20-30 000 €:llä mahtaa saada? Aika paljon vähemmän keräimiä, jos sille 20 m savikuopallekin joku hinta lasketaan.
 
Aurinkokeräimet sun muut vekottimet pitäisi saada paremmin rakenteiden osaksi - sensijaan että esmes tehdään ensin tavallinen katto jne ja sitten ripustellaan sen päälle jotain.

Vaikkapa etelän puolen lasijulkisivu lämmöntalteenotolla tai lämpökanavilla pimpattu musta peltikatto eivät olisi ihmekeksintö - ja vähän karumman keräinrakenteen korvaa isompi pinta-ala. Meillä on kattoa 300m2 - 1000W/m2 aika kehnollakin systeemillä tuottaisi aikalailla.
 
jmaja sanoi:
Aika vähän tuossa on kuitenkin säästöpotentiaalia, jos se muutenkin on 4. Muutama tuhat kWh vuodessa enintään saa säästettyä. Aika tyyris systeemi kuitenkin, joka vielä edellyttää kallista rakentamista savimaalle paaluttamalla. Vai miten muualle saa tuon 20 m syvän varaston tehtyä tehokkaasti?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kaikkea rahassa mitata. Olisin kyllä aidosti iloinen jos saisi vaikka 50000€ fiat-rahalla aikaiseksi lämmitysjärjestelmän joka säästäisi energiaa 50-100 vuotta senkin jälkeen kun itse kasvaisi horsmaa.

COP 4 ei muutenkaan säväytä mitenkään erityisesti. Sitten puhutaan hyvistä COPeista kun kiertovesipumpulla siirtyy useita kilowatteja jollain 20W teholla.
 
Viimeksi muokattu:
Mikki sanoi:
lämmitysjärjestelmän joka säästäisi energiaa 50-100 vuotta senkin jälkeen kun itse kasvaisi horsmaa.

COP 4 ei muutenkaan säväytä mitenkään erityisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuskin ne keräimet läheskään noin kauan kestävät.

COP 4 tekee lämmityskuluista jo varsin pieniä, varsinkin uudemmissa taloissa. Aika lillukanvarsia on säästöt 4:sta äärettömään.
 
jmaja sanoi:
Tuskin ne keräimet läheskään noin kauan kestävät.

COP 4 tekee lämmityskuluista jo varsin pieniä, varsinkin uudemmissa taloissa. Aika lillukanvarsia on säästöt 4:sta äärettömään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Säästö on ehkä pientä ympärivuotisen sähkölaskussa, mutta jos tähtäimessä on pieni ottoteho tai jopa off-grid niin lämpöpumpunkin ottotehoilla on väliä. Kesämöksä lataa lämmöt keräimen avulla talon alle ja sähköä panelilla.. talvella käydessä ehkä pitää olla pieni aggre.
 
Heikoin lenkki tuossa on lämpövaraston osuus. Jos pääsisi eroon maalämpöpumpusta lämmityspuolella (käyttövesipuolella tuskin pääsisi vaikka tekisi mitä), niin sähkön kulutuksen kannalta tuo voisi olla harkittavissa, tai olisi järkeä laskea kustannuspuolta tarkemmin. Italian leveysasteilla tuo voisi hyvinkin toimia kustannusmielessäkin, kun paistetta saa talvellakin.
 
Kankaanpään hiekka-akku on saatu kaupalliseen käyttöön

Lämpövarasto on Vatajankosken voimalaitosalueella, ja sen sisällä on sata tonnia hiekkaa. Lämmitysteho on 100 kilowattia ja varastointikapasiteetti 8 000 kilowattituntia.
Hiekkasäiliö on neljä metriä leveä ja seitsemän metriä korkea. Lämmönsiirtojärjestelmä lämmittää säiliön sisältöä 500–600 celsiusasteessa.

Voimalaitos Vatajankoski hyödyntää varastoitua lämpöä palvelinten hukkalämmön lämpötilan nostamiseen. Hukkalämmön lämpötilaa täytyy nostaa 75–100 asteeseen, jotta se voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon.
www.talouselama.fi

Suomessa käynnistyi maailman ensimmäinen hiekka-akku – 8 000 kWh energiavarasto 100 kW lämmitysteholla

Polar Night Energyn energiavarasto sijaitsee Vatajankosken voimalaitosalueella.
www.talouselama.fi www.talouselama.fi
 
4m x 7m hiekka säiliö? Onpas pojat suureelliseen hankkeeseen ryhtyneet. Tuollaisen 100 tonnia hiekkaa ostaa kuluttajana parilla kasettikuormalla.

Näpertelyä ei voi muuta sanoa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom